Kiinteistön hukkalämmön myyminen: kytkennät, huomioitavat asiat, Energiateollisuus ry SuLVIn suunnittelijapäivä 13.2.2019
Kaukolämpöverkkojen avaaminen - Miksi aiheesta keskustellaan? EU-sääntelyssä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistäminen -> direktiiveissä ei ehdotonta velvoitetta kaukolämpöverkkojen avaamiseen, voidaan hyödyntää poikkeamasääntöä (RED II, artikla 24) Suomessa joidenkin poliitikkojen kiinnostus ja akateemisten piirien ideat aihepiiriä kohtaan Avaamisen tarkoituksena olisi uusiutuvan lämmön ja hukkalämpöjen hyödyntämisen lisääminen nykyistä järjestelmää nopeammin ja kustannustehokkaammin 2
Mitä verkkojen avaamisella tarkoitetaan? Verkkojen avaaminen voidaan toteuttaa monin eri tavoin vaikutukset vaihtelevat oleellisesti Voidaan tarkoittaa laajimmillaan samaa kuin sähkö- ja kaasumarkkinoiden avaamisella, mutta myös kevyempiä markkinamalleja Olennaiset kysymykset: Lisääkö sääntely aidosti kilpailua? Avautuuko asiakkaalle todellinen mahdollisuus valita eri lämmöntuottajista? Syntyykö kilpailua niin paljon, että se hyödyttää asiakasta parempana palveluna tai alempina hintoina? Onko verkkojen sääntelyyn perustuvalla avaamisella saavutettavissa muita tavoitteita? 3
Ala kehittää markkinamallia jatkuvasti Asiakkaat ovat tyytyväisiä ja haluamme näin olevan myös jatkossa kiinnostus tuottamista ja ylijäämälämpöjen hyödyntämistä kohtaan nousussa. Kaukolämpöala haluaa lisätä liiketoiminnan läpinäkyvyyttä kehittämällä nykyistä markkinamallia. Kaukolämpöyritykset ovat sitoutuneet Keskustelemaan alueen kolmansien osapuolien ja asiakkaiden kanssa yhteistyöstä lämmön hankinnassa Julkistamaan periaatteet kolmansien osapuolien ja asiakkaiden lämmön ostamiseksi Perustelemaan avoimesti, jos lämmön ostamisesta ei päästä sopimukseen Tarjoamaan asiakkaalle mahdollisuudet uusiin kaukolämpötuotteisiin ja niiden kehittämiseen 4
Käytetyt termit vielä vakiintumatta Aiheesta keskustellaan monilla termeillä, esim. hukkalämpö ylijäämälämpö kaukolämpöverkkojen avaaminen kolmannen osapuolen verkkoon pääsy kaksisuuntainen kaukolämpö. Tässä esityksessä käytetään termiä hukkalämpö, jolla tarkoitetaan yleisesti kaikkea uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotettua tai erilaisissa prosesseissa muodostuvaa lämpöä, jota ei voida hyödyntää itse kiinteistössä. Lämmitysmarkkinoiden kehittämisen ytimessä on asiakas. Alan tavoitteena on kasvattaa asiakkaan valinnanvapautta ja mahdollisuutta vaikuttaa lämmön lähteisiin sekä palveluun varmistaa kilpailukykyiset hinnat, toimitusvarmuus ja laadukas palvelu vähentää päästöjä ja lisätä uusiutuvia energialähteitä sekä hukkalämpöjen hyödyntämistä optimoida tuotantoa ja järjestelmiä, jotta ala investoi parhaisiin teknologioihin edistää rakennusten järkevää energian käyttöä ja lisätä energiatehokkuutta. 5
Paikallisesti huomioon otettavaa Ensisijaisesti lämpö kannattaa hyödyntää omassa kiinteistössä Hukkalämmön vastaanoton mahdollisuus on aina paikallista Toiminnan tulee olla molempien osapuolien näkökulmasta teknisesti, ympäristöllisesti ja/tai taloudellisesti perusteltua ja hyödyttää koko asiakaskuntaa Lämpötila- ja painetasot liittymiskohdassa Toimintavarmuus ja energiatehokkuus koko järjestelmän näkökulmasta Uusien lämmönlähteiden verkkoon liittämisen vaikutukset ja siten hukkalämpöjen vastaanoton soveltuvuus ja tekniset edellytykset, ehdot ja ratkaisut ovat aina järjestelmä- ja tapauskohtaisia Hukkalämmön syöttäminen verkkoon toteutetaan siten, että lämmöntoimituksen laatu ja toimitusvarmuus muille kaukolämpöasiakkaille säilyy kaukolämpöjärjestelmän normaali käyttö ei häiriinny kaukolämpöyhtiö ohjaa koko kaukolämpöjärjestelmän toimintaa lämmönsyöttö on kaukolämpöyhtiön etävalvonnassa suositeltavaa: lämmönsyötön reaaliaikainen etäohjaus 6
Muistilista huomioon otettavista tekijöistä hukkalämpöjen hyödyntämistä pohdittaessa (kaukolämpöyhtiöt) verkkoon ostettavan lämmön arvo ostettavan lämmön syrjäyttämä tuotanto liittymiskohta ja -tapa syötettävän veden lämpötila ja lämpötilan säätö kaukolämpöverkon mitoitus ja mahdolliset pullonkaulat pumppaus ja verkostopaineet vaikutukset kaukolämpöverkon käyttöön ja sen hallintaan vaikutukset koko järjestelmän toimintaan vaikutukset toimitusvarmuuteen laitteiden investointi- ja ylläpitovastuut ja kustannusjako myös huippu- ja varatehon hankinta ja sen ylläpito Tarkastelun laajuus riippuu verkkoon syötettävän energiamäärän suhteesta vastaanottavan kaukolämpöjohdon siirtokykyyn 7
Kaukolämpöverkon lämpötila Kaukolämpöverkon lämpötila mitoituslämpötila 120 C menoputkessa ulkolämpötilasta riippuen tyypillisesti 75 115 C paluuputkessa n. 40 60 o C tavoitteena, että verkkoon syötettävän veden lämpötila on vähintään lämmön syöttöpisteessä vallitseva kaukolämpöveden lämpötila kun syötettävä lämpöteho ja -määrä on pieni verrattuna verkossa siirrettävään tehoon, syötettävän lämmön lämpötilataso voi poiketa enemmän Lämmön syöttäminen paluuputkeen: miksi ehkä vähemmän kannattavaa kaukolämpöjärjestelmän näkökulmasta? paluuputkessa virtaavan veden lämpötila nousee -> lämpöhäviöt kasvavat (verkon hyötysuhde heikkenee) -> tuotantolaitoksella olevan mahd. savukaasujen lämmöntalteenoton määrä pienenenee -> voimalaitoksen yhteistuotantosähkön määrä vähenee Mutta: Hyöty voi kuitenkin olla suurempi kuin haitta Matalalämpötilaverkot, kaukojäähdytyksen paluuputki? 8
Kaukolämpöverkon paine, paine-ero ja pumppaus mitoituspaine 1,6 MPa (myös 1,0 MPa) menoputken paine vaihtelee verkon ja tuotantolaitosten sijainnista ja laitosten ajotilanteista riippuen paine-ero meno- ja paluuputken välillä voi olla jopa yli 1,0 MPa myös tulevat muutokset otettava huomioon virtaussuunnat putkissa eri käyttötilanteissa vaihtelevat, erityisesti silmukoiduissa verkoissa kaukolämpöverkon tila muuttuu aina uusia lämmönlähteitä liitettäessä -> mahdollisuus uusien samanlaistenkin hukkalämpöjen liittämiseen joudutaan tarkastelemaan joka kerta erikseen kaukolämpöyhtiöiden tulee tunnistaa muutostarpeet siten, että hukkalämmön hyödyntämisen liittyvät investoinnit tehdään mahdollisimman oikeilla perusteilla Lähde: Kaukolämmön käsikirja, Energiateollisuus ry (2006) 9
Hukkalämpöjen kytkentä verkkoon ja lämmön toimituksen mittaus Kytketään ensisijaisesti menoputkeen Paluuputkeen kytkettäessä varmistettava, että: kytkentäpisteessä on kaikissa käyttötilanteissa riittävästi virtausta verkon paluupaine ei ole missään käyttötilanteessa menopainetta suurempi liitettävä teho pieni verrattuna verkossa siirrettävään kokonaistehoon Syöttöpumpun mitoitus: nostokorkeus riittävän suuri Tarvittaessa syötettävän veden lämpötilan priimauksen tarve ja mahdollisuudet Aina: epäsuora kytkentä (lämmönsiirrin) Tarkastellaan: varaajan käyttö Mittaus erillisellä lämpöenergiamittarilla Laitteiden materiaalit, putkistovarusteet, mitoitukset: julkaisun K1 määräykset soveltuvin osin 10
Turvallisuus, häiriöt, viestintä Suunnittelussa otettava huomioon turvallisuusnäkökohdat ja toiminta häiriötilanteissa. Esimerkiksi miten toimitaan kaukolämpöjärjestelmän häiriötilanteissa, joissa hukkalämmön syöttöä joudutaan ohjaamaan hukkalämmön tuottajaa informoidaan mahdollisista kaukolämpöjärjestelmän häiriöistä toimitaan asiakkaan hukkalämmön toimittamiseen vaikuttavissa keskeytys-, häiriö- ja huoltotilanteissa varmistetaan tiedonkulku, kun kaukolämpöverkolla tehdään töitä viestintä toimii häiriöttä molempiin suuntiin yhteystiedot ylläpidetään kaikkien osapuolien tiedossa 11
Materiaalia, lisätietoa Kaukolämpöverkkojen avaaminen ET:n keskustelupaperi TPA-loppuraportin tiivistelmä TPA loppuraportti (Pöyry, englanniksi) Tekniset toimintaohjeet: Hukkalämpöjen hyödyntäminen Tekniset kytkentämallit (valmisteilla, kevät 2019) Ostosopimuksessa huomioitavat asiat, muistilista (valmisteilla, kevät 2019) 12
Kiitos! mirja.tiitinen@energia.fi 050 434 6994 @MirjaTiitinen1