Historiallisen ajan kylien arkeologinen kulttuuriperintö Georg Haggrén 16.5.2014
Kylätontti muinaisjäännöksenä Muinaisjäännöksenä Etelä- ja Länsi-Suomen kylät ovat keskiajan tai uuden ajan alun kuluessa vakiintuneita asuinpaikkoja. Osa autioitunut, osassa asutusjatkuvuutta 2000- luvulle. Esihistorialliset asuinpaikat määrittyvät arkeologisten havaintojen, lähinnä löytöjen perusteella. Kokonaismäärää lähes mahdoton arvioida. sen sijaan keskiaikaisten kylätonttien määrästä voidaan esittää melko tarkkoja arvioita. Suuri osa paikannettavissa historiallisten karttojen avulla.
Lähtökohtana 10000 kohdetta Kylät, kartanot, pappilat ja sesonkiasuinpaikat Keskiajan lopussa, 1500-luvun puolivälissä Yli 7500 on kylätontteja Lähes 150 pappilaa Yli 100 yksittäistä asumakartanoa. Yhteensä noin 35000 taloa, noin 250 kartanoa Lisäksi arviolta muutamia satoja eräsijoja (kausiasuinpaikkoja) ja pohjoisen saamelaisasutus Satoja ennen 1550-l autioituneita tontteja? Suomen asutus 1560-luvulla, kartasto ja kyläluettelo 1973
Suomen asutus 1560 Kiinteä kylämäinen asutus
Asutus ja eräalueet keskiajan lopussa Asutus painottuu rannikoille, jokilaaksoihin ja sisämaan vesireittien varteen Laajat eräalueet, arkeologinen kulttuuriperintö tunnetaan huonosti
Historiallisen ajan maaseutu ja arkeologinen kulttuuriperintö Historiallisen ajan kylät painottuvat Lounais- Suomeen Itä-Suomen asutus luonteeltaan erilaista Huomattavaa autioitumista -> Muinaisjäännöksiä eri ajoilta. Jatkuvuus rautakaudesta aivan liian vähän pohdittu kysymys Missä sijaitsevat rautakauden asuinpaikat suhteessa keskiaikaisiin kyliin? ja päinvastoin.
Jatkuvuus rautakaudelta Sääksmäki, Annila Asuttu rautakaudelta 1500- ja 1600-l vaihteeseen Tontti siirretty
Autioituneet kylätontit Kokonaan autioituneet (voidaan todentaa arkistolähteistä) Kriisien vuoksi autioituneet Keskiajalla autioituneet Suurella autioitumiskaudella v. 1570-1630 välillä autioituneet Kartanoiden, kaupunkien ym. vuoksi autioituneet Rakennemuutoksen vuoksi autioituneet (1900-l) Asutus jatkunut, mutta eri paikassa (vaikea todentaa arkistolähteistä) Tonttimaan siirtämisen vuoksi hylätyt Erityisesti rannikolla ja saaristossa Kymmeniä hyvin säilyneitä, arvokkaita kylätontteja. Joukosta nousee esiin Espoon Mankby ja Vantaa (Helsinki), Västersundom, Gubbacka Raasepori (Pohja), Västerby Kutistuneet tontit Kriisien vuoksi kutistuneet Isossajaossa ja uusjaossa siirretty talojen tontteja
Autiokylä erottuu peltojen keskellä. Olney Grounds, Buckinghamshire (Clarke 1984)
Maakirjoissa tavattavat keskiajalla autioituneet kylät/yksinäistalot Halicko härad 39 Pikis härad 19 Masko härad 28 Vemo härad 15 Raseborgs län 19 Borgå län --? Varsinais-Suomi 101 Uusimaa 20 Mutta muista lähteistä löytyy lisäksi useita kymmeniä muita. Ahvenanmaa 1 Häme, Satakunta 0 (johtuu maakirjojen rakenteesta)
Asutuskehitys 1540-1694 Uusimaa, Ala-Satakunta 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Raseborgs län Borgå län Ala-Satakunta 0
Asutuskehitys 1540-1694 Varsinais-Suomi 2500 2000 1500 1000 500 0 Pikis härad Halicko härad Masku härad Vemo härad Ahvenanmaa
Asutuskehitys 1540-1694 Häme 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Säxmäki härad Hollola härad Hauho Hattula härad
Maakuntien kirjoa Ahvenanmaa Vauraus näkyy asutuksen vakiintuneisuudessa Varsinais-Suomi Tuntuvaa autioitumista eri aikoina, erityisesti pieniä kyliä katoaa Rintamaat, rannikko ja sisämaa erilainen kehitys Ala-Satakunta Länsi-Uusimaa Tuntuvaa autioitumista eri aikoina, erityisesti pieniä kyliä katoaa Itä-Uusimaa Tuntuvaa autioitumista eri aikoina Häme Rintapitäjissä ja uudisasutusalueilla eri kehitys Kaakkois-Hämeen kartanoalue Savo, Karja, Pohjanmaa, Lappi Asutus erilaista kuin Lounais-Suomessa Kainuun 1500-l kylät?
Eräalueet keskiajan lopussa Uudisasutusalueita 1500-1600-l, jolloin Lounais- Suomessa autioitumista
Skären, autioiden kylätonttien keskittymä Finska Skären Nylands Skär
Lähes 30 autioitunutta kylätonttia löytynyt Skärenin arkeologisissa inventoinneissa Korpo Skär (4): Aspö, Björkö, Brunskär, Jurmo Nagu Skär (5): Berghamn (2), Borstö, Lökholm, Nötö Kyrksunds Skär:? Hangö bol (2): Bengtsår, Hangö Pojo Skär (8): Alglo, Busö (2), Danskog, Espingskär, Risböle, Älgö (2) Karis Skär (2): Halstö, Nothamn Ingå Skär (8): Barö, Bastö, Lillramsö, Ors (3), Tostholm, Älgsö Useita eri syitä autioitumiselle/hylkäämiselle
Pojo skär, Älgö
Byängen, Björkö 2010
Kartanon muodostuksen myötä tai kartanoon liitettyinä autioituneita kyliä Mankby ja Espoby, Espoo Näseby ja Jusseby, Siuntio Fjällskifte, Siuntio Askais, Vilkkilä, Kaarina (Turku) Meinikkala, Kokemäki Kvilloby, Sauvo Fastersby, Väster Sibby, Sund Hamppula, Köykkälä, Veräjänsuu ym, Janakkala Ym kymmeniä muita
Köyliö, Polsu Satakunnan suurimpia kyliä, kunnes siitä 1600-l alussa muodostettiin Köyliön kartanon latokartano Karttapaikka Maanmittauslaitos
Kylän sosiaalisen tilan hierarkia Hälsingelagen 1300-l alku -metsä- ym. laitumet -niityt -pellot -tontin laita -talouspiha -talo (arkeologi löytää) Lohja, Paavola 1779
Keskellä kylää m Keskiajan ja uuden ajan taitteen tontit ja erityisesti uuninperustukset erottuvat helposti Espoo Mankby, Hanko, Yläne Kappelniitty
ja kylän laidalla riihi Finno, Espoo
Espoo, Mankby Mitä näkyy maanpinnalle?
n Kakskerta, Kolli: Borgareböle ja Haurelaböle
Kylätontti teoriassa ja käytännössä Espoo Bemböle 1767
Varhaisimmat vaiheet vaikea löytää Mankby, Espoo Myöhäiskeskiajan uunikulttuuria edeltävä liesikulttuuri. Haasteena: Löytöjen niukkuus, kulttuurikerroksen ohuus, rakenteiden keveys. Tuskin tavoitettavissa ilman laajoja kaivauksia!
Toisin kuin myöhemmät uunit, liedet eivät erotu maanpinnalle
Tenhola, Gullböle 1400-, 1500-, 1600- ja 1700-l asuinpaikat löytyvät suhteellisen helposti 1400-l, saatikka 1300-l vanhemmat vaikea havaita Koekuopitus ei RIITÄ! Palanut savi
Haudat lähes mahdoton löytää ilman kaivauksia
Espoo Finno 2006 Keskiaikainen hautausmaa
Samoin pellot Muinaispellot kylän keskellä jälki yksivuoroviljelystä Arkeofyytit
Hanko Gunnarsängen, Pelto keskellä kylää
Yläne, Kappelniitty
Vanha nimistö Keskiaikaisperäinen niitty, Björkö, Korppoo Bugge Matsson (1540-1555), Björkö Buggängen 2010 Arkeofyytit
Elinkeinohistoria haasteena Arkeologisen kulttuuriperinnön haastava ulottuvuus. Osa aktiviteeteista keskittyy tontille, osa lähiympäristöön, osa ulkomaille, metsiin. Monesti vaikea tavoittaa historiallisista lähteistä.
Tervahaudat Yläne, Kappelniitty
Myllynpaikat Inkoo, Petars
Tuulimyllyn paikat Laitila, Untamala, Myllymäki
Hiilimiilut Raasepori, Raasepori
Sudenkuopat Raasepori, Raasepori
Merelliset muinaisjäännökset Pojo Skär, Busö
Mitä on opittu? Espoo, Mankby Laajojen kaivausalueiden merkitys Muutos ajassa Vain viimeinen vaihe näkyvillä Erilaisia rakenteita suuri variaatio Myöhäiskeskiajan rikas esineellinen kulttuuri Varhaiskeskiajan kevyet rakenteet, niukkalöytöisyys Analyysien merkitys Tonttien laita-alueet? Oltava avoimin silmin valmiina yllätyksiin!
Kiitos! Raasepori (Karjaa), Brobacka (=Tjäderbacka) georg.haggren@helsinki.fi