LIITE 14 Veturitallinrannan asuntoalueen ympäristösuunnitelma Rantapenkereen suunnitelmaselostus Rev.A 09.03.2010 Tilaaja: Iisalmen kaupunki
Veturitallinrannan asuntoalueen ympäristösuunnitelma Rantapenkereen suunnitelmaselostus 1 YLEISTÄ... 2 2 TOPOGRAFIA... 2 3 SUORITETUT TUTKIMUKSET... 2 4 POHJASUHTEET TUTKIMUSALUEELLA... 2 4.1 POHJAMAAOLOSUHTEET... 2 4.2 VESIOLOSUHTEET... 3 5 ALUEELLA OLEVAT RAKENTEET... 3 6 RAKENTEET... 3 TONTTIEN 151 JA 154 POHJANVAHVISTUKSET SEKÄ RANTAPENGER... 3 7 JATKOTOIMENPITEET... 4
1 YLEISTÄ Työn tavoitteena on laatia pohjanvahvistussuunnitelma ranta-alueen rakentamiskelpoisuuden varmistamiseksi. Veturitallinranta rajoittuu veturitalliin, ratapihaan ja Paloisjärveen. Veturitallinranta on kooltaan noin 6 hehtaaria. Veturitallinrannan alueelle on kaavailtu asuintaloja, autotalli- ja varastorakennuksia sekä katurakenteita. 2 TOPOGRAFIA Veturitallinrannan alueella maasto laskee Paloisjärveä kohti. Alueen maanpinta vaihtelee välillä +85.7 +95. Alue on metsäistä ja rannat ovat pensoittuneet. Paloisjärven keskivesi (MW) on +85.90, alivesi (NW) +84.95 ja ylivesi (HW) +87.68. Kerran sadassa vuodessa toistuva tulvakorkeus on +88.2 ja kerran 250 vuodessa toistuva tulvakorkeus on +88.55. 3 SUORITETUT TUTKIMUKSET Alueelta oli käytettävissä Iisalmen kaupungin tekemät pohjatutkimukset, jotka olivat painokairauksia (51 kpl) sekä lisäksi Veturitallinkadulta ja ratapihan itäpuolelta painokairauksia 22 kpl. Lähtöaineiston perusteella muodostettiin yleiskuva alueen maaperäolosuhteista. Keväällä 2009 tehtiin lisäpohjatutkimusohjelma, jossa pohjatutkimuksia täydennettiin heijari-, siipi- ja porakonekairauksilla sekä maaperänäytteillä. Alueelle oli asennettu pohjavesiputki. Eri maakerroksista otetuista maanäytteistä määritettiin laboratoriossa rakeisuudet ja vesipitoisuudet. Tutkimuspisteiden sijainti on esitetty pohjatutkimuskartalla ja kairaustulokset leikkauspiirroksina liitteissä. Korkeusjärjestelmä on NN60. 4 POHJASUHTEET TUTKIMUSALUEELLA 4.1 Pohjamaaolosuhteet Veturitallinranta muodostuu moreeni- / silttimäestä sekä rannan läheisyydessä olevasta silttipehmeiköstä ja vesistössä olevasta liejupehmeiköstä, jossa liejun paksuus on paikoin yli 10 m. Alueella on havaittavissa kolme rakennettavuuden kannalta erilaista aluetta: Alue I Mäen päällä pohjamaa on löyhää erittäin routivaa sasi, Si, hksi tai sasimr, jonka vesipitoisuus on 22 28 %. Maanpinta vaihtelee tasolla +91 +98. Siltti- / silttimoreenikerroksen alapuolella on kallio 1 7 m:n syvyydessä maanpinnasta tasolla +86 +97. Alue II Paloisjärvenraitin ja Paloisjärven välissä pohjamaa on löyhää / pehmeää erittäin routivaa lasa, Si tai sasi, jonka vesipitoisuus on 22 95 %. Maanpinnalla on 0 2 m paksu kuivakuorikerros. Rannan läheisyydessä ja alueen pohjoisosassa silttikerrosten välissä on erittäin löyhä liejukerros (w = 32 95 %). Löyhien maakerrosten paksuus on 1 6 m ja rannan läheisyydessä löyhän / pehmeän maakerroksen paksuus voi olla suurempikin. Alueella on täyttömaata. Maanpinta vaihtelee tasolla +86 +91 ja kallion pinta on tasolla rannalla tasolla +90 +79 ja järvessä tasolla +82 +71.
Alue III Rannalla, vesistössä ja alueen koillisosassa olevassa niemessä pohjamaa on routivaa erittäin löyhää / pehmeää liejua. Pehmeiden maakerrosten paksuus on paikoin yli 10 m. Maanpinta vaihtelee tasolla +85.7 +88. 4.2 Vesiolosuhteet Lisäkairausten yhteydessä alueelle asennettiin pohjavesiputki, jossa vedenpinta oli tasolla +86.25 (06.03.2009). Moreenimäellä pohjavedenpinta noudattaa maanpinnan muotoja. Rannan läheisyydessä pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Paloisjärven keskivesi (MW) on +85.90, alivesi (NW) +84.95 ja ylivesi (HW) +87.68. Kerran sadassa vuodessa toistuva tulvakorkeus on +88.2 ja kerran 250 vuodessa toistuva tulvakorkeus on +88.55. 5 ALUEELLA OLEVAT RAKENTEET Alueella ei ole rakennuksia. Alueen länsipuolella on ratapiha ja veturitalli. Alueella valmiina olevia katuja ovat Paloisjärvenraitti ja Veturitallinkatu, jota jatketaan Paloisjärven rantaan saakka. Pohjois - eteläsuunnassa alueen läpi menee sähkölinja. 6 RAKENTEET Alueelle rakennettavan penkereen korkeustaso valittiin kerran 250 vuodessa toistuvan tulvakorkeuden +88.55 perusteella. Tulvakorkeuteen lisättiin turvavaraksi 0.45 m. Tonttien 151 ja 154 pohjanvahvistukset sekä rantapenger Alueella pohjanvahvistusmenetelmänä esitetään käytettäväksi massanvaihtoa kaivamalla. Menetelmässä pehmeät maakerrokset poistetaan kaivamalla joko leikkauspiirustuksissa esitettyyn kovaan pohjaan saakka. Täyttö tehdään välittömästi kaivun perässä päätypenkereenä suunnitelman mukaiseen tasoon. Leikkausmassat menevät läjitykseen. Massanvaihdon täyttö suoritetaan kerroksittain samaan tasoon samanaikaisesti koko alueella. Kerrokset tiivistetään huolellisesti. Ensimmäisen täyttövaiheen taso on +84.95. Toisen vaiheen taso on +87.00. Kolmannessa vaiheessa täytetään lopulliseen tasoon +89.00. Vaiheittain rakentamisella turvataan työnaikainen vakavuus. Täytöt tehdään louhe #0 400 mm. Louhetäytön rakentamisessa on käytettävä sekarakeista louhetta, jotta täyttöön muodostuvat tyhjätilat jäävät mahdollisimman pieniksi. Louhetäytön pinta on aina kiilattava, jotta louherakenteen päälle tulevien materiaalien variseminen louheessa oleviin tyhjätiloihin estyy. Louhetäytön tiivistäminen on tehtävä riittävän tehokasta tiivistyskalustoa ja työmenetelmää käyttäen. Rakennusten alla ja kunnallistekniikan rakennusalueella massanvaihdoissa ja penkereellä käytetään louhetta #0 150 mm, jotta rakennusten paalutukset ovat mahdollisia ja kunnallistekniikka voidaan rakentaa painuma-ajan jälkeen. Massanvaihdon kaivumassat ovat noin 12 300 trm 3 ja tasoon +89.00 täytettäessä täyttömassat ovat noin 25 500 trm3. Täyttömassat sisältävät massanvaihdon täyttömassat. Suunnittelussa tarkastettiin rantapenkereen vakavuus stabiliteettilaskennoilla, jotka suoritettiin NovaPoint GeoCalc- ohjelmalla v.2.0.1. Stabiliteettilaskentamenetelmänä käytettiin Bishopin-
yksinkertaistettua menetelmää. Stabiliteetti laskettiin kokonaisvarmuusmenetelmällä. Louhepenkereen vakavuus on riittävä massanvaihdon suorittamisen jälkeen. Massanvaihto ja täytöt tehdään InfraRYL 2006 mukaisesti. 7 JATKOTOIMENPITEET Pohjanvahvistustoimenpiteistä huolimatta rakennuksia perustettaessa on aina tehtävä rakennuspaikkakohtainen perustamistapaselvitys kairausten ja näytteenoton avulla. Pohjatutkimusten perusteella pohjarakennussuunnittelija arvioi, onko pohjamaan tiivistyminen ollut riittävää, vai joudutaanko rakennukset esim. paaluttamaan. Tie- ja piha-alueilla sekä putkikaivannoissa perustamistapa ja rakenteet varmistetaan lisätutkimuksilla sekä mitoituslaskelmilla rakennesuunnittelun yhteydessä linjausten varmistuttua. Tampere 26.02.2010 Tuomo Haapala DI, Konsultti Jenni Myllymäki DI, Suunnittelija