Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. ROOMAN VALTAKUNTA Lähde; Editan ja Otavan oppimateriaali muokannut Vilho Partanen
tasavallasta keisarikunnaksi Historioitsija Liviuksen mukaan Rooman perustivat kaupungin pohjoispuolella asuneet etruskit vuonna 753 ekr. Etruskikuninkaat hallitsivat kaupunkia 500-luvulle ekr., minkä jälkeen Roomasta tuli tasavalta. Tasavallan ajalle tyypillistä oli maataomistavan ylimystön eli patriisien ja kansan eli plebeijien valtataistelu. Rooman laajetessa 200-luvulla ekr. rikastuneet sotapäälliköt alkoivat tavoitella yksinvaltaa. Roomassa käytiin lähes jatkuvaa sisällissotaa. Julius Caesarista tuli diktaattori, ja hänen ottopoikansa Octavianus (Augustus) vakiinnutti yksinvallan vuodesta 27 ekr. alkaen. Syntyi Rooman keisarikunta.
Rooman imperiumin keskeiset vaiheet ja keisarit Keisarit Nero (yllä) ja Trajanus (vasemmalla) susiemo imettää Romulusta ja Remusta.
imperiumin synty Rooman valtakunnan laajenemista selittävät: Rooman edullinen maantieteellinen sijainti tehokas armeija tekninen osaaminen tehokas ja joustava hallinto taito käyttää hyväksi naapurien poliittisia kiistoja.
Yhtä syytä laajenemiselle tuskin löytyy, mutta: Vuoteen 264 ekr. mennessä Rooma oli alistanut koko Italian. Ensimmäisellä vuosisadalla ekr. Rooma hallitsi jo koko Välimeren aluetta ja suurta osaa Alppien pohjoispuolisesta Euroopasta. Ajanlaskun alussa Rooman valta ulottui Britanniasta Mesopotamiaan.
Rooma 100 ekr. - 395 jkr. *yhtenäinen imperiumi *(tasavalta- keisarivalta) *sotilaallinen valloitus *tunnettu maailma *orjatalous Turkiksia Hevosia, nahkaa Rooman talouden perusta: valloitukset Pax Romana hyvät kulkuyhteydet Orjia Viljaa
Rooman provinssit ja kaupan tuotteet
Rooman talousalue MAANVILJELY maatalous oli antiikin Rooman pääelinkeino. Valloitukset toivat Roomalle lisää viljelysmaata ja orjia työvoimaksi. valtakunnan ruokahuolto oli riippuvainen orjavaltaisen suurviljelyn tuotannosta. tärkeimmät viljantuotantoalueet olivat Pohjois- Afrikassa, Sisiliassa ja Etelä-Italiassa. katovuodet tai häiriöt merikuljetuksissa aiheuttivat nälänhätää ja poliittisia ongelmia.
KAUPPA Roomalaiset valloittivat vähitellen koko Välimeren kauppa-alueen. kauppa ja käsityö keskittyivät kaupunkeihin, joita roomalaiset perustivat valloittamilleen alueilleen lisää. poliittinen vakaus edisti kauppaa, ja valtakunnan eri osat erikoistuivat tiettyihin tuotteisiin. valtakunnan itäiset osat menestyivät paremmin, koska niillä oli kauppayhteyksiä myös Aasiaan. suurkaupungit, kuten Rooma ja Aleksandria, olivat kulutuksen keskuksia, joiden elättäminen vaati valtavasti voimavaroja.
Rooman valtiontalous TULOT Provinssien verotus Sotasaaliit Orjakauppa Valtion maatilat ja kaivokset Valtionmonopolit Muut tulot MENOT Julkinen rakentaminen Armeija ja laivasto Leipä ja sirkushuvit kansalle Hallinto Keisarin ja yläluokan kerskakulutus
Rooman rauhan aikana valtion tulot alkoivat pienetä. Miksi? Tulojen pienentyminen Kaupan ja käsityön taantuminen lännessä pahensivat tilannetta 200- luvulta lähtien. Tuloja vähensi myös maaomaisuuden siirtyminen verotuksen ulkopuolella olevan yläluokan käsiin. Menojen lisääntyminen Orjavaltainen suurmaanviljely ajoi köyhiä pienviljelijöitä kaupunkeihin valtion elätettäviksi. Asevelvollisuuden korvaaminen palkka-armeijalla tuli kalliiksi. Rikas yläluokka ei enää osallistunut julkisiin kustannuksiin vaan käytti rahansa tuottamattomiin poliittisiin hankkeisiin tai kulutukseen.
teknologia Roomalaiset olivat edelläkävijöitä rakennus- ja sotatekniikassa. Metallien työstäminen oli korkeatasoista. Roomalaiset tunsivat runsaasti työtä säästävää teknologiaa, kuten vesirattaan, vesipumpun, ruuvin, vinssin ja hammaspyörän. Vuodelta 1815 peräisin oleva piirustus kuvaa, kuinka vettä pumpattiin Arkhimedeen ruuvin avulla.
Keksintöjä ei hyödynnetty laajamittaisesti, koska orjien lihasvoimaa oli helposti saatavilla. Varakkaat sijoittivat pääomiaan mieluummin maatalouteen, politiikkaan ja kulutukseen kuin käsityötuotannon koneistamiseen. Roomalaiset olivat edelläkävijöitä sotatekniikassa. Kuvassa katapultti.
Rooman valtakunnan hajoaminen Pohjois-Afrikan ja Aasian taloudellisesti hyvin menestyvät provinssit alkoivat eriytyä valtakunnasta myös poliittisesti. Jatkuvat sodat ja rajakahakat nielivät voimavaroja. Armeijan vaikutusvallan kasvu horjutti keisarien valtaa. Tautiepidemiat verottivat väestöä. Taloudelliset kriisit (inflaatio) ja niiden epäonnistuneet korjaustoimet johtivat lopulta rahatalouden romahdukseen. Kaupungit alkoivat tyhjetä ihmisten siirtyessä maaseudulle luontaistalouteen. Pääkaupunki siirrettiin Byzantioniin, (Konstantinopoli) valtakunnan vauraampaan itäosaan, ja valtakunta jaettiin hallinnollisesti. Valtakunnan länsiosa jäi kansainvaellusten alle. Itä-Rooma puolustautui menestyksekkäästi. Rooman valtakunta romahti sisäiseen hajaannukseen, taloudellisiin vaikeuksiin ja ulkoisten vihollisten hyökkäyksiin. Yhtä syytä ei löydy, mutta tärkein lienee ollut Rooman taloudellisen pohjan mureneminen.