LÄNSIRANNIKKO PUHDISTAA JÄTEVESIÄ VÄSTKUSTEN RENAR AVLOPPSVATTEN Kristiinankaupunki Närpiö Korsnäs Maalahti Mustasaari opas: JÄTEVEDENKÄSITTELY 1 HAJA-ASUTUSALUEELLA
Miksi jätevesiä puhdistetaan?... 3 Mikä laki määrää?... 4 Ketä laki koskee?... 5 Miten toimit kiinteistönomistajana?... 6 Miten etenet jätevesijärjestelmän uusimisessa? 7 Minkälaisia ovat eri puhdistusjärjestelmät?.. 8 Keskihintoja 2011... 13 Mitä sinun kiinteistöllesi?... 14 Paineviemäröinti... 15 Mahdolliset viemäröitävät alueet... 16 Vesiyhtymän perustaminen... 17 Avustusmahdollisuudet... 18 Lisätietoa... 19 2
Miksi jätevesiä puhdistetaan? Haja-asutus on hajallaan, jolloin muodostuu helposti käsitys, että vesistövaikutuksia ei juurikaan olisi. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella on maassamme satoja tuhansia asuntoja, joten niistä kertyy yhteen laskettuna merkittävä kuormitustekijä. Viemäriverkostojen ulkopuolinen asukas kuormittaa vesistöjä jätevesillänsä saman verran kuin kuudesta seitsemään viemäriverkon piirissä asuvaa. Asumisessa muodostuvat jätevedet sisältävät erittäin runsaasti ravinteita, orgaanista happea kuluttavaa ainetta ja suolistobakteereita. Fosforia on puhdistamattomassa jätevedessä yli tuhatkertainen ja typpeä yli satakertainen pitoisuus luonnontilaisiin oja- ja järvivesiin verrattuna. Jätevesillä on vesistöön joutuessaan pieninäkin määrinä voimakas rehevöittävä vaikutus. Rehevöityminen näkyy levätuotannon lisääntymisenä ja lopulta sinileväkukintoina. Osa maahan johdetusta jätevedestä imeytyy maaperään ja kulkeutuu syvemmälle, lopulta pohjaveteen. Jätevesi sisältää veteen liukenevia yhdisteitä, jotka joutuessaan pohjaveteen voivat aiheuttaa pohjavedessä makuhaittoja, laadun huonontumista tai jopa myrkyttymistä. Ulosteperäiset bakteerit aiheuttavat ihmisille terveysriskejä. Jäteveden kautta leviäviä tauteja ovat mm. salmonella, oireina ripuli ja kuume, ruuansulatuselinsairaudet ja keltatauti. Riski altistumiselle on suurin jäteveden purkupaikan läheisyydessä, usein siis omalla rannalla tai talousvesikaivossa. 3
Mikä laki määrää? Haja-asutuksen jätevedenkäsittelyä ohjaa asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Asetuksessa ei määrätä käytettävää puhdistuslaitteistoa, vaan määritellään taso, kuinka paljon valitun järjestelmän tulee jätevettä puhdistaa. Ennen vuotta 2004 rakennetuilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmä tulee saneerata asianmukaiseen kuntoon 15.3.2016 mennessä. Vuodesta 2004 lähtien rakennetuilla kiinteistöillä puhdistusvaatimukset tulevat voimaan heti. Kiinteistönomistajan tulee tehdä selvitys jätevesijärjestelmästä sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. Jätevesiasetuksen asettamat vaatimukset: Viemärivedestä vähennettävä osuus ravintoaineita Suurin puhdistusprosessin läpi pääsevä kuormitus, asukasta kohden vuorokaudessa Typpi Fosfori Biologinen hapenkulutus 30 % 70 % 80 % 9,8 g 0,66 g 10 g Herkillä alueilla, kuten pohjavesialueilla ja ranta-alueilla, voi kunta määrätä korkeammat vaatimukset: typpi 40 %, fosfori 85 % ja biologinen hapenkulutus 90 %. 4
Ketä laki koskee? Vajaa miljoonan suomalaisen jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Valtaosa käsittelylaitteista ei ole puhdistusvaatimusten mukaisia. Kunnostustarpeen on arvioitu koskevan noin 200 000:ta ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä. 30 000-50 000:ssa vapaa-ajan asunnossa voi olla tarpeen parantaa jätevesien puhdistustehoa. Asetus koskee kaikkia jätevettä tuottavia kiinteistöjä, paitsi niitä kiinteistöjä: joilla on liittymisvelvollisuus viemäriverkostoon (vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen sisällä). joilla on ympäristöluvassa määräyksiä jätevesien käsittelystä (esim. teollisuus). joissa syntyy vain vähäisiä määriä jätevesiä (esim. jos vesijohtoa ei ole liitetty kiinteistölle, vaan vesi tuodaan kantamalla). joissa kiinteistönomistaja ja kiinteistön vakituiset asukkaat ovat 9.3.2011 mennessä täyttäneet 68 vuotta. joissa kiinteistönomistaja on vaikeassa elämäntilanteessa ja voidaan näin ollen myöntää lykkäys sosiaalisin perustein (työttömät tai pitkäaikaissairaat). Tällöin vapautusta haetaan kunnalta viideksi vuodeksi kerrallaan. jotka sijaitsevat alueella jonne kunnan viemäriverkko laajennetaan lähiaikoina. Tällöin vapautusta haetaan kunnalta viideksi vuodeksi kerrallaan. 5
Miten toimit kiinteistönomistajana? Olet selvillä nykyisestä jätevesijärjestelmästä, sen ominaisuuksista ja kunnosta. Selvität voiko kiinteistön liittää vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Tietoa saat kunnasta. Jos viemäriverkostoon ei voi liittyä, selvität mahdollisuuden yhteiseen viemäröintiin naapurien kanssa. Jos päädyt kiinteistökohtaiseen ratkaisuun, hankit pätevän suunnittelijan laatimaan jätevesisuunnitelman. Edellytät suunnittelijalta, että hän esittelee useita jätevesien käsittelyvaihtoehtoja. Harkitset kuivakäymälää, jolloin vähennät jätevesien puhdistustarvetta ja helpotat puhdistusprosessia. Haet rakentamiseen tarvittavan toimenpide- tai rakennusluvan kunnasta. Kunnostat jätevesijärjestelmän hyvissä ajoin ennen vuotta 2016. Käytät ja huollat jätevesijärjestelmää niin, että se toimii hyvin. Säästät vettä ja päästät viemäriin mahdollisimman vähän lika-aineita (fosfaattipesuaineita, ruoan tähteitä, kemikaaleja jne.), mikä vähentää puhdistustarvetta. 6
Miten etenet jätevesijärjestelmän uusimisessa? 1. Hankit hyvän suunnittelijan: Jätevesijärjestelmän uusimiseen vaaditaan pätevän suunnittelijan tekemä suunnitelma. Pätevä suunnittelija löytyy esim. www.lansirannikonjatevesi.fi tai www.vesiensuojelu.fi > jätevesi sivuilta. Hyvä suunnittelija varmistaa kiinteistöllesi parhaan mahdollisen jätevesiratkaisun. 2. Valitset suunnittelijan kanssa kiinteistölle parhaan ratkaisun missä on huomioitu: Määräykset, kiinteistön olosuhteet (esim. korkeuserot, maaperän ominaisuudet ja koko), järjestelmän vaatima hoidon ja huollon määrä, toimintavarmuus, kustannukset. 3. Suunnittelija tekee suunnitelman ja varmistaa että se täyttää asetuksen ja kunnan vaatimukset. 4. Haet järjestelmän uusimiselle kunnan rakennusvalvonnasta lupaa ja laitat liitteeksi suunnitelman ja muut tarpeelliset asiakirjat. 5. Kunta myöntää toimenpideluvan/rakennusluvan. Voit maksaa suunnitelman. 6. Hankit jätevesijärjestelmän osat ja tarvikkeet ja valitset urakoitsijan. 7. Rakennutat jätevesijärjestelmän. Viranomaiset tekevät mahdollisesti tarkastuksia. 8. Otat jätevesijärjestelmän käyttöön. Hoidat ja huollat sitä asianmukaisesti. 7
Minkälaisia ovat eri puhdistusjärjestelmät? Maasuodattamo 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. saostussäiliöt 4. jakokaivo 5. imeytysputki 6. kokoomaputki 7. tuuletusputki 8. kokoomakaivo 9. purkuputki Maasuodattamo (maasuodatin) on maahan kaivettu tai osittain pengerretty puhdistamo, jossa jätevesi puhdistuu painuessaan rakennetun suodatinhiekkakerroksen läpi. Maasuodattamo eroaa maahanimeytyksestä siten, että siinä käytetään paikalle tuotuja maa-aineksia, eikä tontin luontaista maaperää. Suodatinhiekkakerroksen aineksella on suuri merkitys järjestelmän puhdistustulokseen. Puhdistunut jätevesi kootaan putkiston avulla suodatuskentältä ja johdetaan purkuojaan tai päästetään vapaasti maahan. Suurimpana ongelmana pidetään mahdollista tukkeutumista sekä pitkällä aikavälillä puhdistustehon heikkenemistä. Ongelmia saattavat aiheuttaa suuri tilantarve ja syvä kaivuu-alue. Maasuodattamon etuna on sen soveltuvuus monenlaisiin maasto-olosuhteisiin. Maasuodattamo on myös helppohoitoinen. Fosforin sitoutuminen maasuodattamoissa heikkenee ajan myötä, siksi poistotehoa voidaan parantaa maasuodattamon yhteyteen asennetulla erillisellä fosforia poistavalla yksiköllä. 8
Maahan imeyttämö 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. saostussäiliöt 4. jakokaivo 5. imeytyskenttä 6. imeytysputki 7. tuuletusputki Maahanimeyttämö (maahan imeytys) on puhdistusmenetelmä, jossa jätevesi johdetaan saostussäiliöiden kautta imeytyskenttään. Jätevesi puhdistuu suotautuessaan imeytyskentän kerrosten ja luonnollisten maakerrosten läpi. Puhdistettu jätevesi kulkeutuu lopulta hajautetusti pohjaveteen. Maahanimeytys soveltuu harvoin jäteveden puhdistamiseen, sillä se vaatii tontin maalajiksi hyvin vettä läpäisevää kivennäismaata (hiekka, sora tai hiekkamoreeni). Pohjavesialueella se on kielletty. Maahanimeyttämön paikan valinnassa tarvitaan erityistä maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta. Maahanimeyttämön puhdistustehoa on vaikea selvittää tarkasti, koska puhdistettu jätevesi suotautuu maaperään. 9
Pienpuhdistamo 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. pienpuhdistamo 4. purkuputki Pienpuhdistamoita on useita erilaisia valmistajasta riippuen. Pienpuhdistamossa jätevedet käsitellään yleensä annoksina (panoksina). Varastosäiliöön kootaan aina tietty määrä jätevettä, joka pumpataan prosessisäiliöön käsiteltäväksi. Pienpuhdistamossa jäteveden puhdistaminen perustuu yleensä biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta. Jos puhdistamoa ei kuormiteta, bakteerit ja muut pieneliöt kuolevat ja puhdistamon puhdistustoiminta lakkaa. Puhdistamon jatkuvan toiminnan turvaamiseksi on usein suotavaa, että puhdistamoa kuormitetaan ympäri vuoden. Fosforin saostusta tehostetaan usein kemikaalilla. Tällöin puhdistusmenetelmää kutsutaan biologis-kemialliseksi. Pienpuhdistamo valitaan jätevesimäärän mukaan. 10
Umpisäiliö 1. tuuletusputki 2. viettoviemäri 3. umpisäiliö 4. täyttymishälytin Umpisäiliö ei aseta vaatimuksia maaperälle. Umpisäiliö on hankintakustannuksiltaan edullinen ja vähän tilaa vievä jätevedenkäsittelymenetelmä. Umpisäiliön haittapuolena ovat sen kalliit käyttökustannukset. Umpisäiliö soveltuu väliaikaiseksi ratkaisuksi uusille ja peruskorjattaville kiinteistöille. Se soveltuu alueille, joilla tullaan viemäriverkostoa tulevaisuudessa rakentamaan ja joiden täytyy jo nyt rakentaa jätevesiasetuksen vaatimukset täyttävä käsittelymenetelmä. Vapaa-ajan käytössä olevaan kiinteistöön, jossa jätevesiä syntyy vähän, umpisäiliö on edullinen vaihtoehto. 11
Vedetön käymälä Jätevedenkäsittely helpottuu, jos WC-vesiä ei huuhdella viemäriin. Erilaisilla vedettömillä käymälöillä (kuivakäymälä) WC-jätteet pysyvät erossa jätevedestä. Tällöin puhdistettavaksi jäävät vain keittiössä ja kylpyhuoneessa syntyvät pesuvedet. Kuivakäymälää voi suositella erityisesti vesistön läheisyydessä sijaitseviin vapaa-ajanasuntoihin. Edut: Jätevesiongelma on puoliksi ratkaistu, jätevesien kuutiomäärä minimoituu, ravinnetasot pienenevät ja ulostebakteerit eivät sekoitu veteen. Jätevesijärjestelmän investointi- ja huoltokuluja säästyy, kun pelkille pesuvesille riittää kevyempikin puhdistusjärjestelmä. Lopputuotteen tilavuus on pieni, mikä helpottaa käsittelyä ja harventaa mahdollista kuljetusta. Lopputuote on parhaimmillaan hyödyke (puutarhamulta) eikä jatkokäsittelyä vaativa jäte (liete). Kuivakäymälät eivät ole yhtä herkkiä toimintahäiriöille kuin vesivessat esim. vapaa-ajan kiinteistöillä, jotka eivät ole käytössä ympäri vuoden. Ympäristöystävällinen: puhdas vesi säilyy puhtaana ja jätevesien puhdistuksen aiheuttama luonnonvarojen ja energian kulutus minimissä. Esimerkkejä vedettömistä käymälöistä ovat kompostoivat-, haihduttavat-, pakastavat- ja polttavat käymälät. 12
Keskihintoja 2011 Arvioita kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien hinnoista. MENETELMÄ INVESTOINTI- KUSTANNUS [ ] ALV 0% KÄYTTÖ- KUSTANNUS [ /VUOSI] ALV 0 % KÄYTTÖ- IKÄ [VUOTTA] Maaperäimeytys 4 500 250 15-20 Maasuodatin 6 000 250 15-20 Maasuodatin + fosforin poisto 8 000-9 000 550 15-20 Kaksoisvesijärjestelmä (WC-vedet umpikaivoon 8 000 600 15-20 ja harmaat vedet maaperäkäsittelyyn) Kaikki jätevedet umpikaivoon (5 henkeä) 2 300 3 500 30 Erilaiset yhden kiinteistön pienpuhdistamot 6 000-10 000 250-300 20 Panospuhdistamo (10 henkeä)* 12 000 600 20 Panospuhdistamo (15 henkeä)* 15 000 900 20 Panospuhdistamo (50 henkeä)* 50 000 2 500 20 Panospuhdistamo (150 henkeä)* 110 000 5 000 20 Bioroottorilaitos (500 asukasta)* 700 000 8 500 20 * Kyläpuhdistamon toteuttaminen vaatii myös viemäriverkoston ja mahdollisesti kiinteistökohtaisen pumppaamon rakentamisen puhdistamoon liitettäville kiinteistöille. 13
Mitä sinun kiinteistöllesi? Suunniteltu purkupaikka määrää puhdistusvaatimukset ja menetelmän, ei rakennuksen sijainti. Seuraavia puhdistusmenetelmiä suositellaan ja herkillä alueilla vaaditaan seuraavia menetelmiä: Viemäröity alue KUVAUS MÄÄRITTELY SUOSITUS PUHDISTUSMENETELMÄKSI VH-laitoksen toiminta-alue. Liityttävä viemäriverkostoon. Yleiseen viemäriin Viemäröitävä alue Mahdollinen viemäröitävä alue VH-laitoksen tuleva toiminta-alue. Vapautus 5 vuotta (max) viemäriverkoston rakentamiseen asti. Haja-asutuksen asutustihentymä, kylä, jossa yhteisen viemäriverkoston rakentaminen mahdollista alueella. Puhdistusvaatimus riippuu alueesta. Puhdistusvaatimus riippuu alueesta. Yleiseen viemäriin Väliaikaisesti esim. umpitankki Yleiseen viemäriin tai kyläpuhdistamoon Peruskäsittelyn alue Kiinteistökohtainen käsittely. Muihin alueisiin kuulumaton alue. Rantavyöhyke Rakennus sijaitsee lähempänä kuin 200 m vesistön rantaviivasta. Kiinteistökohtainen käsittely. Luonnonsuojelu alue Pohjavesialue Erityisen herkkä alue Rakennus sijaitsee Natura 2000 - alueella Kiinteistökohtainen käsittely. Rakennus sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella. Kiinteistökohtainen käsittely. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen määrittämät erityisen herkät alueet. VYÖHYK- KEEN NIMI Vähimmäisvaatimustaso asetuksen mukaan. Ohjeellinen taso herkille alueille. Katso kunnan ympäristönsuojelum ääräykset/rakennusjärjestys. Ohjeellinen taso herkille alueille Maahan tai vesistöön johtaminen kielletty. Maahan tai vesistöön johtaminen kielletty. 3- osainen sakokaivo + maahan imeytys / maasuodattamo / pienpuhdistamo Kuivakäymälä tai WC-vedet umpitankkiin. Pesuvesille 2-osainen sakokaivo +maasuodattamo/-imeyttämö tai harmaavesipuhdistus. Vakituisella asunnolla vaihtoehtoisesti puhdistus pienpuhdistamossa. Alin rakentamiskorkeus huomioitava. Katso kunnan ympäristönsuojelumääräykset/ rakennusjärjestys. 3- osainen sakokaivo + maasuodattamo / pienpuhdistamo, fosforireduktio. Vaihtoehtoisesti umpitankki. Maahan tai vesistöön johtaminen kielletty. Johtaminen alueen ulkopuolelle puhdistettavaksi tai kerääminen umpitankkiin. Maahan tai vesistöön johtaminen kielletty. Johtaminen alueen ulkopuolelle puhdistettavaksi tai kerääminen umpitankkiin. 14
Paineviemäröinti Haja-asutusalueille soveltuu hyvin paineviemärijärjestelmä. Kiinteistöille tulee pihaan pumppaamo, josta jätevedet pumpataan viemäriin. Pumppaamo on yleisimmin lujitemuovinen säiliö, joka kaivetaan maahan. Pumppaamossa on pumppu, jonka repijäterä silppuaa kiinteistöltä tulevan tavaran pienempään muotoon. Pumppaamoille sähkö otetaan kiinteistöltä. Pumppaamo käy vuorokaudessa vain muutaman minuutin ja siten sähkönkulutus on hyvin vähäistä. Jätevesi kulkee viemärissä paineellisena. Jätevesi johdetaan joko kunnan verkostoon tai yhteiseen kyläpuhdistamoon. Jäteveden puhdistuksesta laskutetaan vesimäärän mukaan. Yleensä laskutus perustuu talousveden kulutukseen, samoin kuin kaava-alueillakin. Paineviemäri on perinteistä viettoviemäriä helpompi sijoittaa rakennettuun ympäristöön tai ympäristöön, jossa on paljon korkeuseroja. Yleensä paineviemäriverkosto suunnitellaan kulkemaan teiden viereen. Runkojohto pyritään sijoittamaan niin, että etäisyydet runkoputkesta kaikkiin kiinteistöihin on mahdollisimman lyhyt. Paineviemärillä voidaan alittaa myös vesistöjä, kuten merenlahtia. Viemärin kanssa samaan kaivantoon on järkevää sijoittaa vesijohto, jos vesijohtoa ei ole aiemmin tehty alueelle. 15
Mahdolliset viemäröitävät alueet Haja-asutusalueilla on lukuisia kyliä ja muita asutustihentymiä, joille ei kunnan vesihuoltolaitos laajenna viemäriverkostoa, mutta joissa yhteinen viemäröinti olisi taloudellisessakin mielessä kannattavaa. Kristiinankaupungin, Närpiön, Korsnäsin, Mustasaaren ja Maalahden alueilla selvitettiin yhteensä yli 30 viemäröitävää aluetta. Näille alueille on laadittu viemäröinnin karkea yleissuunnitelma ja kustannusarvio. Kiinteistöjä näillä alueilla on yhteensä 2 500, jotka lähes kaikki vakituisia asuinrakennuksia. Alueiden viemäröinnin kustannukset vaihtelivat 3 000 ja 20 000 välillä kiinteistöä kohti. Muutamalla alueella kustannus oli yli 20 000 /kiinteistö. Viemäröinnin kustannusta voi verrata vaikka pienpuhdistamon hintaa (10 000 ). Jos viemäröinnin kustannus on alle 10 000 /kiinteistö, on hanke taloudellisessa mielessä erittäin kannattava. Kustannuksia vertaillessa tulee ottaa huomioon myös kiinteistönomistajaa rasitteeksi tuleva vastuu kiinteistökohtaisen puhdistamon huollosta ja puhdistustuloksesta. Suunnittelussa tulee muistaa, että viemäröinti on kiinteistöille sitä edullisempaa, mitä useampi kiinteistö tulee mukaan. Yleissuunnitelma mahdollisista viemäröintialueista on ladattavissa Internetistä osoitteesta lansirannikonjatevesi.fi. Se on myös nähtävillä kunnassa. 16
Vesiyhtymän perustaminen Haja-asutusalueen vesihuollon toteuttaminen keskitetysti, yhdessä toimien, on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta järkevää varsinkin tiheästi asutuilla alueilla. Mikäli kunnallisen vesihuoltolaitoksen verkostoa ei uloteta alueelle, asukkaat voivat perustaa osuuskunnan ja toteuttaa verkostot itse. Toimivia vesihuolto-osuuskuntia on erikokoisia ja eri käyttötarkoituksiin perustettuja. Koko vaihtelee muutaman kiinteistönvesiyhtymistä aina useamman tuhannen asukkaan vesihuolto-osuuskuntiin. Esimerkkejä vesiosuuskunnan toiminnoista: 1. Osuuskunta voi huolehtia talousveden toimittamisesta. 2. Osuuskunta voi huolehtia jäteveden johtamisesta ja käsittelystä. 3. Osuuskunta voi huolehtia talousveden toimittamisesta ja jäteveden johtamisesta ja käsittelystä. 4. Osuuskunnan verkostot voidaan liittää kunnanverkostoihin. 5. Veden tuottamisesta ja jäteveden käsittelystä voidaan huolehtia osuuskuntavetoisesti. Ennen osuuskunnan perustamista on tärkeää arvioida onko yhteisen verkoston toteuttaminen mahdollista ja kannattavaa. Liittyjien määrän tulee olla riittävä, jotta hankkeesta tulee taloudellisesti toteutuskelpoinen. Alustavien kustannuslaskelmien perusteella saadaan varmistettua, että verkostojen käyttö- ja ylläpitokustannukset saadaan katettua kohtuullisin maksuin. Minimiliittyjämääränä on yleisesti pidetty viittä liittyjää kilometrillä. Määrään vaikuttavat kuitenkin alueen olosuhteet ja kustannustasot. Vesihuolto-osuuskunta: www.ely-keskus.fi > Ajankohtaista > Julkaisut Vesiosuuskunnan ABC: www.ymparisto.fi/uus/julkaisut > Monistesarja 1995-2006 > Monisteita 2005 17
Avustusmahdollisuudet Jätevesijärjestelmän kustannuksista vastaa pääasiassa kiinteistönomistaja itse. Jätevesijärjestelmän rakentamiseen voi kuitenkin joissain tapauksissa hakea avustusta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää avustusta kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai viemäriverkostoon liittymiseen haja-asutusalueella. Avustusta myönnettiin vuonna 2011 korkeintaan 35 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Avustusta voi hakea omalta kotikunnalta. Avustuksen myöntämisessä huomioidaan hakijan tulot ja varallisuus. Kiinteistöä tulee käyttää ympärivuotiseen asumiseen ja siinä on asuttava viisi vuotta avustuksen saamisen jälkeen. Kotitalousvähennystä myönnetään jätevesijärjestelmän rakennus- ja asennuskustannuksien työn osuudesta ympärivuotisessa käytössä oleville kiinteistöille. Vähennysoikeus ei koske uudisrakentamista. Alueelliset ELY-keskukset myöntävät valtion vesihuoltoavustusta pääasiassa vesihuollon yhteishankkeille, kuten vesiosuuskunnille vesihuoltoverkostoiden ja kyläpuhdistamoiden rakentamista varten. Avustusta voi saada korkeintaan 35 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Käytännössä avustukset ovat viime vuosina olleet 10 20 prosenttia kustannuksista. 18
Lisätietoa Jätevesineuvojat VÄSTKUSTEN RENAR AVLOPPSVATTEN LÄNSIRANNIKKO PUHDISTAA JÄTEVESIÄ EU-projekti, joka kestää vuoden 2013 puoleenväliin asti. Jätevesineuvontaa annetaan Kristiinankaupungissa, Närpiössä, Korsnäsissä, Maalahdessa ja Mustasaaressa. Yhteystiedot: Marcus Tjäru projektinjohtaja, jätevesineuvoja, puh: 040 128 7170, marcus.tjaru@krs.fi Alexandra Rosendal jätevesineuvoja, puh: 040 48 39 111, alexandra.rosendal@mustasaari.fi lansirannikonjatevesi.fi Oppaan totetus 19
20