Sivistyskeskuksen toimintasääntö Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 28.10.2015, 75 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 28.8.2013, 55 Kulttuurilautakunta 26.1.2011 2 Liikuntalautakunta 2.2.2011, 8 Nuorisolautakunta 23.2.2011, 2 1 Toimintasäännön perusteet Valtuusto on hyväksynyt sivistyskeskuksen johtosäännön, jonka mukaan tarkempia määräyksiä tulosalueiden toiminnasta annetaan sivistyskeskuksen toimintasäännöllä, jonka vahvistaa osaltaan kukin lautakunta. 2 Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimivat viranhaltijat Suoraan kaupunginjohtajan alaisuudessa sivistyskeskuksen viranhaltijoista toimii toimialajohtaja. 3 Sivistyskeskuksen tulosalueet ja tulosaluejohtajat sekä tulosyksiköt ja tulosyksiköiden päälliköt Sivistyskeskuksen johtosäännön mukaan sivistyskeskuksen tulosalueet ovat - sivistyskeskuksen hallinto - varhaiskasvatus - perusopetus - erityispalvelut - lukiokoulutus - kansalaisopisto - kirjastopalvelut - kulttuuripalvelut - liikuntapalvelut - museopalvelut - nuorisopalvelut Tulosaluejohtajat määrää kaupunginhallitus. Tulosyksiköt Sivistyskeskuksen hallinnon tulosalueella on erillisenä tulosyksikkönä Ruokapalvelut. Muilta osin Sivistyskeskuksen hallinnon tulosalue ei jakaudu tulosyksiköihin. Varhaiskasvatuksen tulosalueen tulosyksiköt ovat Jouppi- Katajalaakson alue, Keskustan alue, Kasperi-Kivistön alue, Nurmon alue, Peräseinäjoen-Kärjen alue ja Ylistaron-Nurmon alue. Muilta osin varhaiskasvatuksen tulosalue ei jakaudu tulosyksiköihin. Perusopetuksen tulosalueen tulosyksiköt ovat Alakylän, Alaviitalan, Aseman, Haapaluoman 31.7.2014 saakka, Halkosaaren, Honkakylän, Hyllykallion, Isokylän, Joupin, Keski-Nurmon, Kihniän, Kirja-Matin, Kitinojan, Kivistön, Kouran, Kärjen, Lintuviidan, Marttilan ja Niemistön koulut, Nurmon yläaste, Pajuluoman ja Pohjan koulut, Seinäjoen lyseo, Seinäjoen yhteiskoulu, Tanelinrannan, Toivolanrannan, Topparlan, Toukolanpuiston, Törnävän ja Valkiavuoren koulut sekä Ylistaron yläaste. Muilta osin perusopetuksen tulosalue ei jakaudu tulosyksiköihin.
Erityispalveluiden tulosalueen tulosyksiköt ovat Niittyvillan ja Ruutipuiston koulut. Muilta osin erityispalveluiden tulosalue ei jakaudu tulosyksiköihin. Lukiokoulutuksen tulosalueen tulosyksiköt ovat Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron lukiot. Muut sivistyskeskuksen tulosalueet eivät jakaudu tulosyksiköihin. Tulosyksiköiden päälliköt Ruokapalveluiden tulosyksikön päällikkönä toimii ruokapalvelujohtaja ja hänen varahenkilönään erikseen nimetty palvelupäällikkö. Tulosyksikön päällikkönä varhaiskasvatuksessa toimii aluejohtaja, jonka varahenkilön määrää varhaiskasvatusjohtaja, peruskoulussa, erityiskoulussa ja lukiossa rehtori tai koulunjohtaja ja hänen varahenkilönään apulaisrehtori tai vararehtori tai varajohtaja. Koulunjohtajan hallinnollinen asema on sama kuin rehtorilla. Koulunjohtaja toimii perusopetuslain tarkoittamana koulun toiminnasta vastaavana rehtorina ja hoitaa rehtorille määrätyt tehtävät. Ellei muualla ole toisin määrätty, niiltä osin, kuin tulosalueet eivät jakaudu tulosyksiköihin, tulosaluejohtaja vastaa myös tulosyksikön päällikön tehtävistä ja käyttää tulosyksikön päällikön ratkaisuvaltaa. 4 Tulosalueiden ja tulosyksiköiden tehtävät Sivistyskeskuksen hallinnon tulosalueen tehtävänä on sivistystoimen asioiden valmistelu ja täytäntöönpano, kaupungin sivistystoimen kokonaisuudesta huolehtiminen sekä eri tulosalueiden ja tulosyksikköjen yhteisten asioiden hoito. Ruokapalveluiden tulosyksikön tehtävänä on - ruokapalvelujen tuottaminen Seinäjoen kaupungin päiväkotien, koulujen ja palvelukeskusten sekä terveyskeskuksen eri asiakasryhmille - kaupungin ruokapalvelujen kokonaisvaltainen suunnittelu ja seuranta - ruokapalvelujen talousarvioehdotuksen valmistelu ja talousarvion toteutumisen seuranta - henkilöstön rekrytointi ja sijoittuminen, sijaisjärjestelyjen, perehdyttämisen ja kouluttamisen organisointi - omavalvonnan ohjeistaminen ja seuranta - keittiöiden toimintamallien, tilaratkaisujen ja varustuksen suunnittelu - osallistuminen keittiösuunnitteluun kaupungin rakennuttamistahojen kanssa - ruokapalvelujen ohjeistuksen seuraaminen ja ohjeistaminen sekä tiedonsiirto ruokapalveluyksiköihin - asiakasyhteistyö - poikkeusolojen muonituspäällikön tehtävät ja valmiussuunnitelman ylläpito Varhaiskasvatuksen tulosalueen tehtävänä on tarjota lasten ja lapsiperheiden sekä muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin vastaavaa varhaiskasvatusta järjestämällä tavoitteellista ja turvallista perushoitoa, kasvatusta ja opetusta moniammatillisena yhteistyönä. Varhaiskasvatustoimintaa toteutetaan tarpeen mukaan ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa lasten erityistarpeet huomioiden.
Erityiskasvatus Varhaiserityiskasvatuksen piiriin kuuluvan lapsen hoito ja kasvatus järjestetään joko tavallisessa päiväkotiryhmässä tukitoimin tai erityisryhmässä. Erityisryhmien lisäksi myös muussa varhaiserityiskasvatuksessa toimii erityisopettajia, jotka ovat asiantuntijoita erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiserityiskasvatuspalveluiden valmistelu-, suunnittelu- ohjaus- ja konsultointitehtävissä. Varhaiskasvatuksen resurssiopettajat työskentelevät päiväkodeissa ilman omaa lapsiryhmää erityisen tuen tarpeessa olevien lasten, heidän vanhempiensa ja opettajien sekä asiantuntija- ja muiden sidosryhmien kanssa. Erillisten varhaiserityiskasvatuksen ryhmien perustamisesta ja sijoittamisesta kaupungin päiväkoteihin päättää varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta. Perusopetuksen tulosalueen tarkoituksena on huolehtia kasvavien lasten ja nuorten perustietojen ja taitojen opettamisesta ja henkisen kasvun mahdollisuudesta sekä siitä, että nuorilla on mahdollisuus jatko-opintoihin. Tavoitteena on, että kaikki koulunsa päättävät saavat peruskoulun päättötodistuksen ja jatko-opiskelupaikan. Perusopetuksen tulosyksiköitä ovat koulut. Koulujen perustamisesta tai lakkauttamisesta päättää sivistyskeskuksen johtosäännön mukaan valtuusto. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää koulujen nimistä ja luokkien/ opetusryhmien määrästä ja sijoittamisesta eri kouluihin. Erikoisluokat Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää erikoisluokkien (esim. musiikkiluokat, liikuntaluokat ja vieraskieliset luokat) perustamisesta ja niiden sijoituskouluista. Em. luokille oppilaat valitaan joko ilmoittautumisjärjestyksessä tai aikaisemman koulumenestyksen, opettajan lausunnon ja/ tai tarvittaessa soveltuvuustestissä menestymisen perusteella. Erikoisluokkien lisäksi kouluissa voi olla jonkin oppiaineen tai aihekokonaisuuden painotetun opetuksen luokkia. Nämä toimivat varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan vahvistaman koulukohtaisen opetussuunnitelman määrittämällä tavalla. Lisäopetus Kouluissa, joissa oppilaat voivat opiskella päättötodistuksen saamiseen saakka, voidaan järjestää perusopetuksen lisäopetusta sen mukaan, mitä koulun opetussuunnitelmassa määrätään. Oppilaiden sijoittuminen eri kouluihin Oppilaalle varataan koulupaikka koulumatka, luokan oppilasmäärä sekä kasvatukselliset ja opetukselliset seikat huomioiden mahdollisimman lähellä oppilaan kotia olevaan kouluun Tavoitteena kuitenkin on, että oppilaiden huoltajat voivat valita lapselleen koulupaikan mistä tahansa kaupungin koulusta. Jos johonkin kouluun on tulossa enemmän oppilaita kuin koulussa on vapaita oppilaspaikkoja, oppilaat sijoitetaan siten, että koulumatkat keskimäärin muodostuvat mahdollisimman lyhyiksi tai muutoin tarkoituksenmukaisiksi. Oppilassijoittelu toteutetaan myös siten, että lähekkäin toisiaan olevissa kouluissa opetusryhmät muodostuvat mahdollisimman samansuuruisiksi. Vieraskuntalaisia oppilaita voidaan ottaa yleisopetukseen perusopetusjohtajan ja erityisopetukseen erityisopetuksen rehtorin päätöksellä, mikäli kouluun jää vapaita oppilaspaikkoja ja oppilaan huoltaja tai asuinkunta vastaa oppilaan mahdollisesti tarvitsemasta koulukuljetuksesta, koulussa mahdollisesti tarvittavista apuvälineistä ja koulunkäyntiavustajan kustannuksista.
Koulukuljetukset Kaupunki järjestää koulukuljetuksen niille peruskoulua käyville oppilaille, joilla perusopetuslain ja asetuksen mukaan on oikeus kunnan järjestämään maksuttomaan kuljetukseen, yleistä kulkuneuvoa käyttäen tai jos lapsi ei voi sitä käyttää, kaupungin erikseen järjestämällä kulkuneuvolla lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun. Koulukuljetuksen kilometriraja on esioppilailla sekä vuosiluokilla 1.-4. kolme kilometriä ja vuosiluokilla 5.-9. viisi kilometriä. Jos oppilas otetaan oppilaaksi muuhun kuin kaupungin osoittamaan lähikouluun, oppilaalla ei ole oikeutta maksuttomaan kuljetukseen. Oppilaat, jotka opiskelevat erityisen tuen opetusryhmässä muussa kuin heille osoitetussa lähikoulussa, saavat koulukuljetuksen samoilla perusteilla, mitä tässä toimintasäännössä on määrätty lähikoulussa opiskelevan koulukuljetuksesta. Ainevalintojen vuoksi toisessa koulussa opiskelevan ja erikoisluokille valitun oppilaan koulukuljetus järjestetään vain julkisilla kulkuneuvoilla. Koulukuljetuksia koskevat tarkemmat ohjeet määritellään sivistyskeskuksen koulukuljetussäännössä. Erityispalveluiden tulosalueeseen sisältyvät erityisopetus, oppilashuolto, opetuksen ja oppilaiden avustajapalvelut, koulukuljetukset sekä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta. Erityisopetus Lievistä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksista kärsivien oppilaitten opettamista varten kaupungissa toimii riittävä määrä erityisopettajia, jotka antavat osa-aikaista erityisopetusta ko. oppilaille yleisopetuksen tueksi. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikissa yleisopetusta antavissa kaupungin peruskouluissa. Erityistä tukea saavan perusopetuksen oppilaan opetus järjestetään joko tukitoimin yleisopetuksen opetusryhmässä tai erillisessä erityisen tuen opetusryhmässä. Erityisen tuen opetusryhmään sijoittamisesta päätetään erityistä tukea tarvitsevan oppilaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Opetusryhmät muodostetaan siten, että niissä voidaan mahdollisimman hyvin huomioida erilaista erityisopetusta ja tukitoimia tarvitsevat. Erillisten perusopetuksen erityisen tuen opetusryhmien perustamisesta ja sijoittamisesta kouluihin päättää varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta. Lukiokoulutuksen tulosalueen tulosyksiköitä ovat kaupungissa toimivat lukiot. Varhaiskasvatusja koulutuslautakunta päättää lukioiden erillisistä toimipisteistä. Lukioiden tehtävänä on antaa opiskelijoilleen yleinen jatko-opintokelpoisuus. Yleissivistävinä oppilaitoksina lukiot tarjoavat opiskelijoilleen mahdollisuuden hankkia aineksia persoonallisuuden kasvuun, elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä valmiudet elinikäiseen opiskeluun. Opiskelijoille mahdollistetaan yksilöllisiä opinto-ohjelmia yhteistyössä muiden oppilaitosten ja työelämän kanssa kansainvälisyys huomioiden. Kansalaisopiston tulosalueen tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä ja hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Kansalaisopiston tavoitteena on osaltaan vastata kulttuuristen ihmisoikeuksien toteutumisesta ja ihmisten oikeudesta kehittää itseään. Kansalaisopisto on paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin
pohjautuva oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Kansalaisopiston tehtäväkenttään kuuluvat myös taiteen perusopetus, kokeilu- ja kehittämistoiminta sekä maksullinen palvelutoiminta. Kirjastopalveluiden tulosalueen tehtävänä on huolehtia Seinäjoen kaupunginkirjastomaakuntakirjaston palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä. Kirjastopalvelut ovat kirjastolain mukaisia, maksuttomia peruspalveluja. Maakuntakirjastotehtävät ovat asetuksen mukaisia tehtäviä, joiden hoitamiseen saadaan valtionavustusta. Seinäjoen kaupunginkirjasto maakuntakirjaston tehtävät: - kaupunkilaisten tasapuolisen ja luotettavan tiedonsaannin turvaaminen - virkistyksen, henkisen kasvun ja elämyksien tarjoaminen kaupunkilaisille - kaupunkilaisten tiedonhallintataitojen edistäminen - lukuharrastuksen ja lukutaidon edistäminen - Etelä-Pohjanmaan yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelun tukeminen - toiminta-aluetta koskevan tietopalvelun kehittäminen, - Etelä-Pohjanmaan yleisten kirjastojen henkilöstön perehdyttäminen kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin Kaupunginkirjasto toteuttaa tehtäviään pääkirjaston, verkkokirjaston, kirjastoautojen, Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen kirjastojen sekä sairaalassa toimivan kirjaston avulla. Kulttuuripalveluiden tulosalueen tavoitteena on edistää asukkaiden elinikäistä henkistä kasvua tarjoamalla monipuolisia, laadukkaita ja elämää rikastuttavia kulttuuripalveluita yhteistyöorganisaatioidensa kanssa kaupunkilaisille ja alueen asukkaille Seinäjoen maakuntakeskusasema ja kansainvälisyys huomioon ottaen. Keskeistä kulttuuritoimessa on korkeatasoisen, ympärivuotisen näyttelytoiminnan järjestäminen Seinäjoen taidehallissa, vastuu kaupungin perinteisistä juhla- ja kulttuuritilaisuuksista sekä yhteistyö kaupungin muiden organisaatioiden ja kulttuurityötä tekevien tahojen kanssa. Erityisesti kulttuuritoimi painottaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kulttuuritoimintaa, sosiokulttuurista työtä ja rytmimusiikin kehittämistä. Liikuntapalveluiden tulosalueen tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten liikunnan harrastamiselle kehittämällä liikuntapalveluita, tukemalla järjestettyä liikuntatoimintaa ja kansalaisaktiivisuutta sekä järjestää soveltavaa liikuntaa ja vastata hallinnossaan olevien liikuntaalueiden ja -laitosten kunnossapidosta, käytöstä ja huollosta. Museopalveluiden tulosalueen tehtävänä on huolehtia Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo on Etelä-Pohjanmaan maakunnan kulttuurihistoriallinen keskusmuseo ja Seinäjoen kaupunginmuseo. Museon toiminta- ja tallennusvastuualueita ovat Etelä-Pohjanmaan maakunta ja Seinäjoen kaupunki. Museon toimipisteitä ovat Törnävän museoalue, Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo, Peräseinäjoen riihimuseo ja Suomen Siirtolaisuusmuseo. Museon tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Sen lisäksi mitä museolaeissa on määritelty museoiden tehtäväksi, Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseon tehtävänä on: 1. harjoittaa museotoimeen liittyvää kulttuuriperinnön keräystä ja tallennusta, 2. järjestää ja hoitaa hallussaan olevat esine-, valokuva- ja arkistokokoelmat, 3. harjoittaa museotoimeen liittyvää näyttely- ja museopedagogista toimintaa, 4. harjoittaa museotoimeen liittyvää tutkimustoimintaa,
5. harjoittaa museotoimeen liittyvää julkaisutoimintaa, 6. edistää toiminta-alueensa museotoimintaa ja antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä, 7. edistää rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä toimialueellaan, 8. vastata Seinäjoen kaupungin kotiseutuarkistoista ja 9. suorittaa muut museotoimeen kuuluvat tehtävät. Museotoiminnan mahdollisesti loppuessa Seinäjoen kaupunki museon ylläpitäjänä turvaa esine-, valokuva- ja arkistokokoelmien säilymisen yhtenäisinä museokokoelmina. Nuorisopalveluiden tulosalueen tehtävänä on luoda edellytyksiä tuloksekkaalle nuorisotoiminnalle. Nuorten kasvun tukeminen on kaiken toiminnan perusta. Nuorisotyö ja nuorisopolitiikka toteutetaan yhteistyössä nuorten, järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Nuorisotyön ja -politiikan kohteena ovat alle 29 -vuotiaat Seinäjoen asukkaat. Perusnuorisotyöhön kuuluvat nuorisotilojen toiminta, järjestöjen ja toimintaryhmien tuki, nuorisotiedotus ja moniammatillinen yhteistyö. Kulttuurista nuorisotoimintaa toteutetaan kulttuuritoimen kanssa laaditun ohjelman mukaisesti. 5 Tulosaluejohtajan ja tulosyksikön päällikön tehtävät ja ratkaisuvalta Tulosaluejohtajan tehtävänä on 1. johtaa, koordinoida ja kehittää tulosalueen toimintaa sekä valmistella ja panna täytäntöön tulosaluetta koskevat asiat, 2. vastata tulosalueelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja 3. huolehtia henkilöstön oikeusturvaan liittyvistä asioista. Tulosaluejohtajan tulee suorittaa myös muut toimialaansa kuuluvat tehtävät, jotka kaupunginhallitus, asianomainen lautakunta tai toimialajohtaja määrää. Tulosaluejohtaja ratkaisee sivistyskeskuksen johtosäännön II luvun 5 :ssä määrätyt asiat. Edellä mainitun lisäksi tulosaluejohtajan ratkaisuvaltaan kuuluu 1. päättää tulosalueen talousarviomäärärahojen jaosta tulosyksiköiden kesken, ellei talousarvion sitovuusmäärittelystä muuta johdu, 2. päättää tulosalueen erillishankinnoista hankintaohjesäännön mukaisesti, siltä osin kuin päätösvaltaa ei ole siirretty tulosyksikön vastuuhenkilölle tai muulle viranhaltijalle, 3. myöntää tulosalueen henkilökuntaan kuuluville palkaton harkinnanvarainen virkavapaus, jollei kyseessä olevan virkavapauden myöntäminen kuulu tulosyksikön vastuuhenkilön tehtäviin ja ottaa tarvittaessa sijainen, 4. päättää tulosalueen henkilökunnan koulutukseen osallistumisesta, sekä virkamatkoista ja antaa matkamääräykset, ellei toisin ole muualla säädetty, 5. päättää tulosalueen hallinnassa olevien alueiden, tilojen ja välineiden käytöstä ja luovuttamisesta tilapäiseen käyttöön sekä niistä perittävistä maksuista ao. lautakunnan hyväksymien perusteiden mukaisesti, ellei toisin ole muualla säädetty, 6. päättää lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti asiakasmaksuista sekä niistä erityisestä syystä annettavista tilapäisistä vapautuksista tai helpotuksista sekä allekirjoittaa maksupäätökset, 7. myöntää tulosaluettaan koskevat tutkimusluvat, ellei muualla ole toisin säädetty ja 8. nimetä tarvittaessa tulosalueelle johtoryhmä. Tulosaluejohtajalla on oikeus siirtää tässä toimintasäännössä mainittuja asioita alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi.
Kunkin tulosyksikön päällikkönä toimii tässä toimintasäännössä määrätty tai muussa tapauksessa lautakunnan tehtävään nimeämä viranhaltija. Tulosyksikön päällikön tehtävänä on 1. johtaa ja kehittää tulosyksikön toimintaa ja taloutta sekä valmistella ja panna täytäntöön tulosyksikköä koskevat asiat ja 2. vastata tulosyksikölle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Lisäksi tulosyksikön päällikön tulee suorittaa muutkin asianomaisen lautakunnan tai tulosaluejohtajan määräämät toimialaansa kuuluvat tehtävät. Tulosyksikön päällikkö ratkaisee tulosyksikkökohtaisesti määrättyjen sekä sivistyskeskuksen johtosäännön ja tämän toimintasäännön perusteella hänelle delegoitujen tehtävien lisäksi seuraavat asiat: 1. hyväksyy tulosyksikön menoja koskevat laskut, 2. päättää tulosyksikön henkilökunnan vuosilomista, ellei muualla ole toisin säädetty, 3. myöntää tulosyksikön henkilökuntaan kuuluville virkavapaudet/ työlomat, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus ja ottaa tarvittaessa sijainen, 4. myöntää harkinnanvaraiset virkavapaudet ja työlomat enintään 30 kalenteripäiväksi kerrallaan ja ottaa tarvittaessa sijainen, 5. antaa tulosyksikön käytössä olevien määrärahojen rajoissa henkilökunnan matkustusmääräykset sekä päättää tehtävien hoidosta matkan aikana, ellei toisin ole muualla säädetty, 6. hyväksyy tulosyksikön henkilökunnan tehtäväkokonaisuudet ja vuosittaiset tulostavoitteet, 7. päättää tulosyksikön käytössä olevien määrärahojen puitteissa henkilökunnan koulutukseen osallistumisesta ja sijaisuuden hoitamisesta tänä aikana, 8. määrää tarvittaessa tulosyksikön viranhaltijan lisä-, yli- ja lauantaityöhön sekä varallaoloon ja sopii työsopimussuhteisen työntekijän kanssa lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöstä sekä varallaolosta, 9. päättää toimitilojen, alueiden, välineiden ja laitteiden luovuttamisesta tilapäiseen käyttöön vahvistettujen vuokrausperiaatteiden mukaisesti, 10. antaa asianomaisen pyynnöstä todistus tehtävien hoidosta ja käytöksestä ko. yksikössä, 11. päättää tulosyksikön hallussa olevan irtaimen omaisuuden poistoista ja 12. päättää tulosyksikön hallussa olevien asiakirjojen osalta viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitetusta asiakirjan antamisesta. Tulosyksikön vastuuhenkilöllä on oikeus siirtää hänelle tämän toimintasäännön mukaan kuuluvia asioita alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. 6 Viranhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvalta Sivistyskeskuksen viranhaltijoiden tehtävistä ja ratkaisuvallasta määrätään sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty ja mitä kunkin viranhaltijan esimies määrää, seuraavaa: Sivistyskeskuksen hallinto Talouspäällikön tehtävänä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, 1. sivistyskeskuksen tulosalueiden talousarvion laadinnan koordinointi ja toteutumisen seuranta, 2. huolehtia sivistyskeskuksen eri toiminnoille ja hankkeille kuuluvien avustusten ja tukien hakemisesta ja seurata niiden tulouttamista sekä
3. huolehtia sivistyskeskusta koskevista valtionosuusilmoituksista, - anomuksista ja tilityksistä sekä eri viranomaisten tarvitsemista tilastoista. Talouspäällikkö sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty 1. päättää sivistyskeskuksen muun kuin opetushenkilöstön vuosilomista ja virkavapauksista sekä sijaisuuksien hoidosta silloin, kun niistä päättäminen ei kuulu muulle kaupungin viranhaltijalle ja 2. hyväksyy koulutoimen hankkeiden, projektien ja yhteisten menojen laskut ja toimii muidenkin sivistyskeskuksen laskujen hyväksyjänä laskun hyväksyjän ja hänen varahenkilönsä ollessa estyneenä. Ruokapalvelujohtajan tehtävänä on 1. Päättää kaupungin ruokapalvelujen organisoimisesta. 2. Päättää ruokapalveluhenkilöstön sijoittumisesta, ohjeistamisesta ja kouluttamisesta. 3. Päättää ruokapalvelujen omavalvonnan toteutuksesta ja seurannasta. 4. Päättää keittiöiden toimintamalleista, tilaratkaisuista ja varustuksesta ja osallistuu keittiösuunnitteluun. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen aluejohtajan tehtävänä on 1. johtaa, valvoa ja kehittää yksikkönsä/ alueensa toimintaa, 2. vastata oman alueensa alueryhmän toiminnasta, 3. osallistua varhaiskasvatuksen johtoryhmän toimintaan, 4. huolehtia oman alueensa pedagogisesta kehittämisestä, 5. toimia toisen tulosyksikön vastuuhenkilön varahenkilönä ja 6. toimia oman alueensa toimintayksikön varahenkilönä. Varhaiskasvatuksen aluejohtaja sen lisäksi muutoin on säädetty tai määrätty 1. päättää lasten valinnasta varhaiskasvatukseen sekä esiopetukseen ottamisesta, 2. päättää perittävistä asiakasmaksuista annettujen ohjeiden mukaisesti ja 3. päättää alueensa henkilöstön sijoittamisesta sekä sijaisjärjestelyistä. Vastaavan päiväkodinopettajan/päiväkodinjohtajan (ryhmävastuullinen toimintayksikön vastaava) tehtävänä on 1. johtaa, valvoa ja kehittää toimipisteensä toimintaa, 2. vastata toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, arvioinnista ja seurannasta oman toimipisteensä osalta, 3. vastata oman yksikkönsä tiedottamisesta ja asiakaspalvelusta, 4. toimia toimipisteen pedagogisena vastuuhenkilönä, 5. toimia alueryhmän jäsenenä, 6. pitää oman toimipisteensä henkilökuntakokoukset ja käydä henkilöstön kehityskeskustelut, 7. huolehtia toimipisteen turvallisuuden valvonnasta ja ohjeistuksesta ja 8. hoitaa muut erikseen määrätyt ja delegoidut tehtävät. Vastaava päiväkodinopettaja/ päiväkodinjohtaja sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty 1. päättää henkilökunnan sijoittelusta omassa toimipisteessään ja 2. tekee tulosyksikön vastuuhenkilölle määrätyt henkilökuntapäätökset silloin, kun päätöstä tarvitaan korkeintaan 2 viikon ajaksi. Perhepäivähoidon ohjaajan tehtävänä on 1. johtaa, valvoa ja kehittää oman perhepäivähoitoalueensa toimintaa, 2. vastata perhepäivähoitoalueensa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä,
arvioinnista ja seurannasta, 3. vastata perhepäivähoitoalueensa tiedottamisesta ja asiakaspalvelusta, 4. toimia perhepäivähoitoalueensa pedagogisena vastuuhenkilönä, 5. toimia alueryhmän jäsenenä, 6. pitää perhepäivähoitoalueensa aluekokoukset, 7. huolehtia perhepäivähoitoalueensa turvallisuuden valvonnasta ja ohjeistuksesta, 8. toimia toisen perhepäivähoidon ohjaajan varahenkilönä ja 9. hoitaa muut erikseen määrätyt ja delegoidut tehtävät Perhepäivähoidon ohjaaja sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty 1. päättää henkilökunnan sijoittelusta omalla perhepäivähoitoalueellaan ja 2. tekee tulosyksikön vastuuhenkilölle määrätyt henkilökuntapäätökset silloin, kun päätös koskee korkeintaan 2 viikon aikaa. Varhaiskasvatuksen koordinoiva erityisopettaja 1. valmistelee avustajien ottamisen ja vastaa heidän tarkoituksenmukaisesta sijoittamisestaan, 2. arvioi lapsen yksilöllisen tuen tarpeen perusteella lapsen sijoittamisen 1-3 lapsen paikalle ja tekee tähän liittyvät toimenpiteet sekä 3. hoitaa ja vastaa muista hänelle erikseen määrätyistä tehtävistä. Perusopetus Perusopetusjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, 1 johtaa ja kehittää peruskoulujen kasvatus- ja opetustyötä, 2 johtaa opetus- ja vuosisuunnitelmiin liittyvien asioiden valmistelua ja huolehtia niiden tarkistamisesta, 3 kehittää toiminnan arviointia ja huolehtia sen asianmukaisesta toteutumisesta, arvioinnista ja raportoinnista, 4 valmistella ehdotus lukuvuosittaisesta resurssien jaosta peruskoulujen kesken, 5 ohjata oppilaiden tarkoituksenmukaista sijoittumista eri kouluihin. Perusopetusjohtaja sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty 1. myöntää luvan koulunkäynnin aloittamiseen säädettyä aikaisemmin ja koulunkäynnin jatkamiseen oppivelvollisuusiän jälkeen ja 2. ottaa vieraskuntalaiset yleisopetuksen oppilaat peruskouluun tämän toimintasäännön määräysten ja lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Rehtorin/ koulunjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty 1. ohjata, valvoa, johtaa ja kehittää koulun opetus- ja kasvatustyötä voimassa olevien säädösten, määräysten ja ohjeiden sekä koulutuslautakunnan hyväksymien strategioiden, linjausten ja periaatteiden mukaisesti, 2. ohjata koulun ja kodin yhteistoimintaa sekä huolehtia vanhempaintoimikuntien toimintamahdollisuuksista, 3. vastata koulun opetussuunnitelman ja vuosisuunnitelman laadinnasta ja koulun toiminnan arvioinnista, 4. vastata opetuksen järjestämiseksi tarvittavien oppilaiden pedagogisten suunnitelmien ja muiden niihin liittyvien asiakirjojen tarkistamisesta, arkistoinnista ja eteenpäin lähettämisestä määräysten mukaisesti, 5. huolehtia oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuudesta ja oikeusturvan toteutumisesta, 6. huolehtia koulutapaturmien korvausten hakemisesta säädösten edellyttämällä tavalla, 7. huolehtia yhdessä asianomaisten opettajien kanssa päättötodistusten, erotodistusten ja yksittäisten oppimäärien suorittamisesta annettavien todistusten antamisesta sekä 8. valvoa ns. kotiopetuksessa olevan oppilaan edistymistä.
Sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty rehtori/ koulunjohtaja 1. päättää varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaan koulun henkilökuntaa ja oppilaita kuultuaan koulun järjestyssäännöistä ja tarvittaessa myös oppilaskunnan ja kerhojen säännöistä, 2. päättää työjärjestyksestä, toimintasuunnitelmasta ja koulun henkilökunnan työnjaosta, 3. määrää oppilaskunnan ohjaajana toimivan opettajan, 4. määrää luokanvalvojat ja ryhmänohjaajat, 5. päättää oppikirjojen käyttöönotosta, 6. päättää koulukohtaisista hankinnoista koulun käytössä olevien määrärahojen rajoissa talousarvion ja hankintaohjeiden mukaisesti, 7. ottaa oppivelvollisuusikää nuorempia ja erityisopetuksen oppilaita lukuun ottamatta koulun oppilaat varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan ohjeiden mukaisesti ja tarkistaa päätöstä tehdessään oppilaan kuljetusoikeuden, 8. myöntää erityisestä syystä oppilaalle luvan opetuksesta poissaoloon määräajaksi; 9. päättää valitun oppiaineen tai oppimäärän vaihtamisesta toiseksi oppilaan huoltajaa kuultuaan, 10. myöntää erityisestä syystä oppilaalle vapautuksen oppiaineen opiskelusta ja luvan vapaaehtoisen oppiaineen opiskelun lopettamiseen, 11. määrää tutkivan opettajan muualla kuin koulussa opiskelevalle oppivelvolliselle, 12. päättää oppilaan opetuksen järjestämisestä poikkeuksellisesti perusopetuslain 18 :n tarkoittamissa tapauksissa, 13. päättää opetuksen julkisuuden rajoittamisesta, 14. päättää kirjallisen varoituksen antamisesta oppilaalle; 15. päättää opetus- ja työharjoittelijan ottamisesta, 16. myöntää kouluaan koskevat tutkimusluvat ja 17. päättää käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa koulunkäynninohjaajia ja koulunkäyntiavustajia lukuun ottamatta koulun henkilökunnan koulutuksesta. Apulaisrehtori/ vararehtori toimii yhteistyössä rehtorin kanssa koulun parhaaksi rehtorin työtä tukien ja on osaltaan koulun käytännöllinen ja pedagoginen kehittäjä. Apulaisrehtori/ vararehtori - perehtyy rehtorin tehtäviin ja toimintaan, jotta voi tarvittaessa toimia rehtorin sijaisena, - perehtyy ja tuntee oppilashuoltoryhmän ja muun oppilashuollon toimintatavat, - perehtyy ja tuntee koulun turvallisuuskäytännöt ja osaa toimia niiden mukaisesti ja - osallistuu koulun hallinnollisiin tehtäviin lukuvuoden ruuhka-aikoina koulussa sovitulla tavalla. - Lisäksi tehtäviin kuuluu erilaisia käytännön ja hallinnon tehtäviä koulussa sovittavalla tavalla. Koulunjohtajakoulussa varajohtaja - perehtyy koulunjohtajan tehtävään ja toimintaan, jotta voi tarvittaessa toimia koulunjohtajan sijaisena, - osallistuu koulun kehittämiseen ja - - voi vastata jostain koulun käytännön toimintaan tai hallintoon liittyvästä osa-alueesta koulunjohtajan ja varajohtajan keskenään sopimalla tavalla. Rehtorin tai koulunjohtajan ollessa estyneenä hoitamaan tehtäviään kaikki hänen tehtävänsä kuuluvat varahenkilönä olevalle apulaisrehtorille, vararehtorille tai varajohtajalle. Perusopetuksen opettajan tulee yhteistyössä oppilaiden, näiden huoltajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa pyrkiä saavuttamaan opetukselle säädetyt ja määrätyt tavoitteet ja osallistua koulun kehittämiseen. Opettaja 1. tekee koulun opetussuunnitelman ja muiden velvoittavien suunnitelmien mukaan hänelle
kuuluvat tehtävät sekä eri säädöksissä ja määräyksissä säädetyt tai erikseen määrätyt sekä esimiehen antamat tehtävät, 2. on rehtorin määräyksestä velvollinen hoitamaan omien tehtäviensä lisäksi myös toisen opettajan tehtäviä tämän poissa ollessa enintään kolmen työpäivän ajan kerrallaan, 3. toimii tarvittaessa luokanvalvojana/ ryhmänohjaajana, 4. huolehtii oppilaan arvioinnista, 5. myöntää oppilaalle poissaololuvan enintään 3 päiväksi kerrallaan ja 6. hoitaa koulun opetus- ja kasvatustyöhön liittyvät valvonnat. Koulun opettajakunnan (viranhaltijat ja tuntiopettajat) tehtävänä on sen lisäksi, mitä laissa, asetuksessa ja muualla on säädetty tai määrätty: 1. osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin; 2. osallistua koulun opetussuunnitelmatyöhön ja muuhun kehittämistoimintaan; 3. suunnitella ja toteuttaa koulun ja kotien sekä muiden sidosryhmien kanssa tapahtuvaa yhteistyötä; 4. päättää stipendien ja muiden apurahojen jaosta, mikäli rahaston säännöissä ei toisin määrätä; 5. tehdä ehdotuksia talousarvioon otettavista määrärahoista, talousarviossa koululle osoitettujen määrärahojen käytöstä ja oppimateriaalin valinnasta sekä 6. tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja koulun sisäistä toimintaa koskevista asioista. Em. asioiden käsittelyä varten ja muutenkin tarvittaessa koulun rehtorin tulee järjestää opettajien kokouksia, joissa käsitellyt asiat kirjataan laadittavaan pöytäkirjaan tai muistioon. Asioissa, joissa kysytään opettajien kantaa, opettajien kannaksi kirjataan kokouksessa paikalla olleiden opettajien enemmistön kanta. Opettajien kanta voidaan selvittää myös muulla tavalla, esim. kirjallisella kyselyllä. Erityispalvelut Erityisopetuksen rehtori huolehtii - erityiskasvatuksen ja -opetuksen järjestämisestä sitä tarvitseville, - riittävistä oppilashuollon palveluista, - perusopetuksen ja koulujen hallinnoiman esiopetuksen oppilaiden tarvitsemista koulukuljetuksista, - tarvittavien avustaja-, koulunkäynnin ohjaaja- ja koulunkäyntiavustajapalveluiden toteutumisesta sekä - perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Erityisopetuksen rehtori sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty 1. tekee oppilashuoltoon ja sen henkilöstöön liittyvät päätökset, 3. myöntää luvan koulunkäynnin aloittamiseen säädettyä myöhemmin, 4. päättää oppilaan ottamisesta pidennettyyn oppivelvollisuuteen ja tarvittaessa siirtämisestä pidennetystä oppivelvollisuudesta yleiseen oppivelvollisuuteen, 5. tekee oppilasta koskevat erityisen tuen päätökset ja niihin tehtävät muutokset, 6. ottaa vieraskuntalaiset erityisen tuen piirissä olevat oppilaat peruskouluun tämän toimintasäännön määräysten ja lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti, 7. tekee tarvittavat perusopetuksen ja koulujen yhteydessä olevien esiopetuksen oppilaiden kuljetuspäätökset ja 8. päättää koulunkäynninohjaajien, koulunkäyntiavustajien sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien koulutukseen osallistumisesta.
Rehtorin/ koulunjohtajan tehtävien ja ratkaisuvallan osalta on voimassa, mitä tässä toimintasäännössä perusopetuksen rehtorin/ koulunjohtajan osalta määrätään. Apulaisrehtorin ja opettajien osalta on voimassa, mitä tässä toimintasäännössä perusopetuksen apulaisrehtorin opettajan osalta määrätään. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattorin tehtävänä on aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen, koordinointi ja ohjaus. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, päättää 1. lasten ottamisesta aamu- ja iltapäivätoimintaan, 2. lautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti perittävistä maksuista, maksuista annettavista vapautuksista ja maksujen alentamisesta, 3. aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien KVTES:n mukaisista työvapaista sekä vuosilomista ja näiden sijaisuuksien hoitajista ja 4. käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan toimen alle 6 kuukauden määräaikaisesta täyttämisestä. Mikäli aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattoreita on useampia kuin yksi, erityisopetuksen rehtori päättää, miten tämän toimintasäännön mukaiset tehtävät ja ratkaisuvalta koordinaattoreiden kesken jaetaan. Lukiokoulutus Lukion rehtorin tehtävänä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty 1. vastata lukion opetussuunnitelman laadinnasta ja muusta kehittämistyöstä sekä koulun toiminnan arvioinnista, 2. valmistella lukion opetussuunnitelma ja vuosisuunnitelma koulutuslautakunnalle hyväksyttäväksi, 3. huolehtia opiskelijoiden ja lukion henkilökunnan turvallisuudesta ja oikeusturvan toteutumista, 4. huolehtia yhdessä asianomaisten opettajien kanssa päättötodistusten, erotodistusten ja yksittäisten oppimäärien suorittamisesta annettavien todistusten antamisesta ja 5. kehittää lukion ja kotien sekä muiden sidosryhmien yhteistoimintaa. Sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, lukion rehtori 1. päättää oppilaskunnan, opettajakunnan ja muun henkilökunnan kanssa neuvoteltuaan järjestyssäännöistä ja tarvittaessa oppilaskunnan ja kerhojen säännöistä; 2. määrää oppilaskunnan ohjaajana toimivan opettajan; 3. määrää ryhmänohjaajat; 4. päättää oppikirjojen käyttöönotosta; 5. päättää koulukohtaisista hankinnoista lukion käytössä olevien määrärahojen rajoissa ja hankintaohjeiden mukaisesti; 6. ottaa lukion opiskelijat varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan päätösten ja ohjeiden mukaisesti; 7. päättää opiskelijan opiskelun järjestämisestä poikkeuksellisesti lukiolain 13 :n tarkoittamissa tapauksissa; 8. voi perustellusta syystä rajoittaa pääsyä seuraamaan opetusta; 9. päättää muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta; 10. vapauttaa opiskelijan jonkin oppiaineen opetuksesta; 11. päättää perustellusta syystä pidennyksen myöntämisestä opiskelijalle lukion opiskeluaikaan; 12. tekee tarvittaessa päätöksen, jossa oppilas todetaan eronneeksi lukiosta; 13. myöntää vapautuksen opiskelusta määräajaksi;
14. päättää kirjallisen varoituksen antamisesta opiskelijalle; 15. myöntää luvan suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta; 16. päättää opetus- ja työharjoittelijan ottamisesta; 17. myöntää lukiota koskevat tutkimusluvat ja 18. päättää käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa lukion henkilökunnan koulutuksesta. Apulaisrehtorin tehtävänä on osallistua lukion johtamiseen ja kehittämiseen koulukohtaisesti rehtorin kanssa sovitun työnjaon mukaisesti ja rehtorin delegoiman päätösvallan rajoissa. Lukion opettajan tulee yhteistyössä opiskelijoiden, näiden huoltajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa pyrkiä saavuttamaan opetukselle säädetyt ja määrätyt tavoitteet, osallistua lukion kehittämiseen sekä suorittaa opetussuunnitelman ja muun suunnitelman mukaan hänelle kuuluvat tehtävät sekä eri säädöksissä ja määräyksissä säädetyt ja erikseen määrätyt tehtävät. Opettaja on rehtorin määräyksestä velvollinen hoitamaan omien tehtäviensä lisäksi myös toisen opettajan tehtäviä tämän poissa ollessa enintään kolmen työpäivän ajan kerrallaan. Koulun opettajakunnan (viranhaltijat ja tuntiopettajat) tehtävänä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty 1. osallistua lukion opetussuunnitelmatyöhön ja muuhun kehittämistoimintaan, 2. osallistua tarvittavilta osin lukion vuosisuunnitelman valmisteluun, 3. antaa lausunto OVTES:n mukaisen lukioresurssin käytöstä siltä osin, mitä resurssia ei ole sidottu erityistehtäviin ja muihin vastaaviin korvauksiin, 4. suunnitella ja toteuttaa koulun ja kotien sekä muiden sidosryhmien kanssa tapahtuvaa yhteistyötä, 5. päättää stipendien ja muiden apurahojen jaosta, mikäli rahaston säännöissä ei toisin määrätä, 6. tehdä ehdotuksia talousarvioon otettavista määrärahoista, talousarviossa koululle osoitettujen määrärahojen käytöstä ja oppimateriaalin valinnasta sekä 7. tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja koulun sisäistä toimintaa koskevista asioista. Em. asioiden käsittelyä varten ja muutenkin tarvittaessa lukion rehtorin tulee järjestää opettajien kokouksia, joissa käsitellyt asiat kirjataan laadittavaan pöytäkirjaan tai muistioon. Asioissa, joissa kysytään opettajien kantaa, opettajien kannaksi kirjataan kokouksessa paikalla olleiden opettajien enemmistön kanta. Opettajien kanta voidaan selvittää myös muulla tavalla, esim. kirjallisella kyselyllä. Kansalaisopisto Kansalaisopiston rehtorin tehtävänä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty vastata kansalaisopiston vuosittaisen opinto-ohjelman laadinnasta. Sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, rehtori 1. päättää tarvittaessa kansalaisopiston opiskelijaksi ottamisen perusteista, opiskelijaksi ottamisesta sekä opinto-oikeuden rajoittamisesta tai päättymisestä, 2. antaa opiskelijoiden pyytämät todistukset opinnoistaan, 3. päättää opetus- ja työharjoittelijan ottamisesta, 4. myöntää oppilaitosta koskevat tutkimusluvat ja 5. päättää oppilaitosta koskevista hankkeista sekä allekirjoittaa hankehakemukset ja hankkeeseen liittyvät sopimukset. Kirjastopalvelut Kirjastotoimenjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, johtaa ja kehittää kirjastotointa.
Sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, kirjastotoimenjohtaja päättää 1. kirjastojen ja kirjastoautojen tilapäisestä käytöstä muuhun kuin kirjastolaitoksen tehtävänmukaiseen tarkoitukseen, 2. kirjastojen aukioloaikojen tilapäiset muutokset sekä kirjastoautojen reiteistä ja aikatauluista, 3. perusteista, joiden mukaan kirjastotoimen aineistokokoelmia kartutetaan, varastoidaan ja poistetaan, 4. kirjaston hankkeista sekä allekirjoittaa hankehakemukset ja hankkeeseen liittyvät sopimukset ja 5. muun kuin kirjastoaineiston käytöstä perittävät maksut lautakunnan päättämien perusteiden mukaisesti. Kirjastojen johtajat päättävät sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty - johtamansa kirjaston aineistokokoelman kartuttamisesta, varastoinnista ja poistoista kirjastotoimenjohtajan päättämien perusteiden mukaan, - johtamansa kirjaston näyttelytoiminnasta, - töiden koordinoimisesta ja operatiivisesta työnjohdosta johtamassaan kirjastossa ja - asianomaisen pyynnöstä annettavasta todistuksesta, joka koskee tehtävien hoitoa ja käytöstä ko. kirjastossa Kulttuuripalvelut Kulttuuritoimenjohtaja päättää sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty 1. kulttuuritoimen kohdeavustuksista lautakunnan vahvistamien ohjeiden mukaisesti. 2. poikkeuksista taidehallin aukioloaikoihin ja pääsymaksuihin sekä 3. kulttuuritoimen hankkeista ja allekirjoittaa hankehakemukset ja hankkeeseen liittyvät sopimukset. Liikuntapalvelut Liikuntatoimenjohtaja päättää sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, 1. liikuntatoimen kohdeavustukset lautakunnan vahvistamien ohjeiden mukaisesti, 2. liikuntatoimen jaettavissa olevien tilojen käyttövuoroista lautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti sekä 3. liikuntatoimen hankkeista sekä allekirjoittaa hankehakemukset ja hankkeeseen liittyvät sopimukset Museopalvelut Museotoimenjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty: 1. kehittää maakuntamuseon kokoelma-, näyttely-, tutkimus- ja opetustyötä, tiloja, yhteistyötä ja yhteydenpitoa kuntalaisiin ja alan muihin toimijoihin sekä 2. antaa museotoimen toiminta-alueeseen liittyvät lausunnot ja selvitykset Sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty ja määrätty, museotoimenjohtaja päättää 1. kokoelmapolitiikasta, museokokoelmien täydentämisestä ja lainaamisesta 2. näyttelyiden järjestämisestä 3. tutkimus- ja julkaisuohjelmasta 4. museoiden aukioloaikojen tilapäisistä muutoksista ja 5. museotoimen hankkeista sekä allekirjoittaa hankehakemukset ja hankkeeseen liittyvät sopimukset Museon amanuenssien ja rakennustutkijan tehtävänä on:
1. töiden koordinoiminen ja operatiivinen työnjohto sekä 2. omaan tehtäväalueeseensa liittyvien lausuntojen, selvitysten ja hankkeiden valmistelu. Maakuntamuseon ja Siirtolaisuusmuseon amanuenssit päättävät osaltaan museotoimenjohtajan alaisuudessa 1. kokoelmapolitiikasta 2. näyttelypolitiikasta ja 3. museo-opetuksesta. Nuorisopalvelut Nuorisotoimenjohtaja päättää sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty 1. nuorisotoimen kohdeavustusten myöntämisestä nuorisolautakunnan ohjeiden mukaisesti. 2. nuorisotilojen aukioloajoista nuorisolautakunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti ja 3. nuorisotoimen hankkeista sekä allekirjoittaa hankehakemukset ja hankkeeseen liittyvät sopimukset Sivistyskeskuksen viranhaltijalla on oikeus siirtää hänelle tämän toimintasäännön mukaan kuuluvia asioita alaisensa viranhaltijan ratkaistavaksi. 7 Palvelujen tuottaminen kaupunkikonsernille Tulosaluejohtajat ja tulosyksiköiden päälliköt huolehtivat osaltaan konsernihallintoon liittyvistä asioista ja palvelujen tuottamisesta.