Käytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla

Samankaltaiset tiedostot
S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

Eläinkauppa / näyttelyohjeita

Eläinten hankinta Nasevaan ja M. bovis -seurantaan kuulumattomilta tiloilta on merkittävä terveysriski.

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Erja Tuunainen ETT ry

Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Utareterveyden hallinta tilatasolla. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu

Mycoplasma bovis Hankkeen satoa

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.


HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys

Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

M. bovis -riskinhallinta lihanautaketjussa. Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria Nauta ,

ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT

Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto

b) Valtakunnallisen terveydenhuolto-ohjelman mukainen eläinlajikohtainen selvitys

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Arvovirtakuvauksessa hiehot

Ohjeistus Kryptosporidioosin varalta ETU

Sairaana ihminen ja vasikka: miten kryptosporidioosin riskiä voi vähentää?

OPI PARHAILTA HAASTATTELUN TULOKSET TANSKAN 20:LTÄ PARHAALTA TILALTA

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Eläinten käsittelytilat. Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Cowhomes / 4dbarn

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi


Aperehuruokinnan periaatteet

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

b) Valtakunnallisen terveydenhuolto-ohjelman mukainen eläinlajikohtainen selvitys

Utaretulehdusnäytteiden analyysitulosten tuloksista ja tulkinnasta joulukuu 2011, Laura Kulkas Valio Oy

Lähtökohtana työtehokkuus Navettarastit , Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläintautien Torjuntayhdistys ry ETT / Naseva

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Perhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Älä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Ajankohtaista Nautaterveydenhuollosta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Emolehmäpäivät Perunka

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

KARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja

Eläinlääkärin todistus pitopaikan eläinten terveydentilasta

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

Työtavoilla tulosta maitotiloille hankkeen verkkotyökalut Tiedotusmateriaalit, videot ja osaamistasotestit

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

Yksilökarsinat, kertatäyttöiset ryhmäkarsinat ja kohdistettu tuloilma keinoja luoda hyvät olosuhteet vanhoihinkin vasikkatiloihin

Valio Oy. E-luokka 1/2011

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI OLLI RUOHO, ETT RY

Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Evira Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä

MaitoManagement 2020

Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

Elämän ensi hetket. Vastasyntynyt vasikka emolehmätilalla

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Oivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino

TILATASON TAUTISUOJAUS

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset

TAUTIRISKIEN HUOMIOIMINEN NAVETTASUUNNITTELUSSA

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Toiminnallinen navettasuunnittelu

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Transkriptio:

Käytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla 17.1.2018 Laura Kulkas Terveydenhuolto eläinlääkäri Valio Oy

M. BOVIS tartunnan riskienhallinnan periaatteellinen kaava Tartunta todetaan utaretulehdus näyteanalyysin (PCR) tai vasikoiden sierainlimanäyte analyysitulosten avulla Ut lehmien eristäminen Ut eivät parane Teurastus Muiden ut löytäminen Tankkimaitoseuranta + tarvittaessa ut lehmien ja vastapoikineiden koko- (tai neljännestason) maitonäyteanalyysejä Ut:a yleensä 1-2/karja 1-2 kk kuluessa (maksimi 12/60 le/2 vk) Vasikoiden ja hiehojen sierainlimatutkimukset Vastasyntyneiden vasikoiden erottelu heti syntymän jälkeen navetan ulkopuolelle vähintään 6 kk:n ajaksi Aloitus yleensä keväällä = Lämpimänä vuodenaikana Hyvä karjan sisäinen bioturvallisuus 2

Tilanne valiolaisilla lypsykarjatiloilla Ei-hanketiloja yhteensä 2016-2017: 32, joista 1 lopettanut = 31 joista 7 välitysvasikkakasvattamo pihapiirissä Ei aloitettu saneerausta, jäljellä 24 tilaa, joista 13 tartunta ilmennyt vuoden 2016 aikana; näistä: Tilaryhmä Erottelivat vasikat onnistuneesti, on vapautettu Erottelivat vasikat onnistuneesti, 1-2 kielteistä näytekierrosta Epäonnistuivat (100 le, 300 le, 100 le, 200 le) Eivät ole erotelleet vasikoita (55 le, 150 le, 120 le) LKM 2 (50 le ja 60 le) 4 (? le, 40 le, 60 le, 60 le) 4, kaksi tilaa erotteli vain osan vasikoista ja kaksi tilaa vain 3kk 3, joista 2 harkitsee uutta vasikkalaa, yhden tilan isäntä on selvästi uupunut 3

Tilanne valiolaisilla lypsykarjatiloilla 11 lypsykarjatilalla tartunta ilmennyt vuoden 2017 aikana, joista vain 1 karja kesäkuun jälkeen Tilaryhmä LKM Erottelivat vasikat onnistuneesti Yksi kielteinen sierainlimanäytekierros 5 (60 le, 40 le, 60 le, 100 le, 100 le) Epäonnistui 1 Vasikkaerottelu kesti vain 3 kk (30 le) Vas. erottelun jälkeen ei ole vielä otettu sierainlimanäytteitä Ei ole vielä ehtinyt erotella vas., koska tartunta todettu marraskuussa 2017 4 (100 le, 120 le, 50 le, 30 le) 1 (50 le)

26.1.2018 Esittäjän nimi Syitä epäonnistumisille Suuri karja Vasikoiden väliaikaisten erottelutilojen tekeminen /löytäminen yli 100 lehmän karjoissa vaikeaa Erillinen vasikkala Esim. oma vanha navetta tai rakennetaan uusi vasikkala tai naapurinavetan vuokraus Omistajan motivaation puute/uupuminen/rahavaikeudet /avioero/sairastelu yms. Uskon puute Sekä tuottajissa että eläinlääkäreissä yksilöitä, jotka eivät oikein usko saneerauksen onnistumiseen Kokemukset ovat kuitenkin olleet hyviä alle 100 lehmän navetoissa Olemme vasta opetteluvaiheessa Keinoja voidaan kehittää! 5

Tilasta 2. joka on onnistunut vapautumaan Uusi AMS pihatto, käyttöön 01/2016 M. bovis ut 9.3.2016 Kielo Teuraaksi 1. näytteet 21.3.2017 Tartunta levinnyt kaikkiin eläinryhmiin Vastapoikinut ensikko Lakka ut + 28.3, ei soluja 3 x maitonäyte PCR analyysiin Aina kielteinen = Ainoa Suomessa? Vastasyntyneet vasikat heti syntymän jälkeen talliin toukokuu - marraskuu 2016 Syntyi vain vähän vasikoita Lypsyrobotin ruokintakaukalon ja vesialtaiden pesu Fairylla ja Virkonilla kaksi kertaa päivässä 6 kk ajan (Hyöty?) Vasikoiden tuttien pesua suositeltiin( Hyöty?)

Tilasta 2. joka on onnistunut Lehmät poikivat poikimakarsinassa joka puhdistettiin joka lehmän jälkeen huolella Vanhaa ternimaitoa vastasyntyneille pakastimesta aluksi Vastapoikineiden utareet tarkastettiin heti poikimisen jälkeen lettupannulla ja maitonäyte otettiin PCR analyysiin tarvittaessa Kaikkien lehmien solutusta seurattiin 2 x viikossa alussa Tankkimaitoa seurattiin aluksi joka viikko, myöhemmin kerran kuukaudessa Tyhjentyneet vasikkatilat pestiin ja desinfioitiin Virkonilla, karsinoiden annettiin kuivua ennenkuin uusia vasikoita alettiin laittaa niihin

Tilasta 2. joka on onnistunut Eläimiä ei myyty pitoon Eläimiä ei myöskään ostettu Sisäistä bioturvallisuutta tiukennettiin Vierailijoiden suojavaatetus mm. Omalla tilakäynnillä 23.3.2016 oli tärkein tehtävä rauhoitella emäntää! Tieto M. bovis tartunnasta aiheuttaa usein shokin tuottajissa On tärkeää olla tukena, rauhoitella ja selvittää asiallisesti mistä on kysymys ja mitä voidaan tehdä Aina ei kannata rynnätä tilalle heti, vaan puhelimitse/sähköpostilla rauhoitella ja kun tilanne rauhoittunut, aletaan rakentaa riskienhallinta strategiaa ottaen huomioon tuottajien tilanne

Tilasta 5, joka vapautunut 60 le, lypsyasema Tilalle oli ostettu 3 vuoden aikana 9 eläintä kolmelta tilalta Tila jalostuskarja, joka oli mukana vastustusohjelmassa Sierainlimanäytteet 12.3 + M. bovis ut 14.3.2016 Teuraaksi 4 utaretulehdusta lisää maalis-huhtikuussa Teuraaksi Aluiksi 3 uuttaa vasikkaa siirrettiin latoon Lehmät karkasivat sinne Vasikat muiden tartunnan kantajien kanssa samaan tilaan Kesällä nämä vasikat ulos ryhmäigluun isoon tarhaan

Tilasta 5, joka vapautettu lokakuussa tartunta merkinnästä Nasevassa Pikkuvasikkaosasto pestiin ja siihen alettiin laittaa vastasyntyneitä Pikkuvasikoiden osasto eroteltu lehmien pihatosta liukuovella ja muoviliuskaverholla Tutit pestiin ja Virkoniin päivittäin Tiivistetty UT seuranta + tankkimaitonäytteet Tautisulku ulko-ovelle + vierailijoiden vaatetus tilan saappailla ja haalareilla Teuras- ja välitysvasikka noutajia ei päästetä navettaan Tällä tilalla suuri vastustus eläinten siirtoon ulos navetasta, mutta onnistuivat kuitenkin, tn kiitos erittäin tarkan ja tarmokkaan emännän!

Havaintoja Uusien eläinten osto M. bovis tilalle: Jos saneerattu 12 kk kuluttua saneerauksen aloittamisesta kun 1. kielteinen näytekierros? Ellei saneerattu Riski on suuri että ostoeläimet, joilla ei ole vastustuskykyä, sairastuvat pahasti Kovin paljon ei kannata läträtä vedellä, varsinkaan talvella Tyhjenevät vasikkatilat kannattaa pestä ja antaa kunnolla kuivua, ennen uusia vasikoita Nykysuositus vasikkatiloista > 50 lehmän tiloilla vasikat pois navetasta > 100 lehmän tiloilla 2 vasikkalaa; kevytrakenteinen kesävasikkala ja talvivasikkala Tartuntakatkaisu 2 x /v. Vasikoiden terveys paranee yleensä kaiken kaikkiaan

Havaintoja Keväällä 2017 ilmeni useita tiloja, jotka olivat käyttäneet ammattikuljetuksia omien tiineiden hiehojen kuljettamiseen tilan sisällä Tartuntariski on ollut ilmeinen, koska kuljetusautojen pesupaikkoja on erittäin vähän, joten niiden hygienia ei välttämättä ole kaikkein paras Suositukseksi: Tilan sisäiset eläinkuljetukset tehdään tilan omalla kalustolla (vanha hevosperäkärry tms.), eikä sitä lainailla muille Tilan ulkopuolelta tulevat eläimet kuljetetaan ensisijaisesti omalla kuljetuskalustolla ja vasta toissijaisesti käytetään luotettavia ulkopuolisia yrittäjiä Kuljetuskaluston puhtaus kannattaa aina tarkistaa!

Hyvää kevättä toivottaa Kulkkaan Kaunis!