Kon Teräkset Harjoituskierros 7. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka

Samankaltaiset tiedostot
Kon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos

Terästen lämpökäsittelyn perusteita

Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt

Kon Teräkset Harjoituskierros 6.

Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka

Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Ultralujien terästen hitsausmetallurgia

Luento 2 Martensiitti- ja bainiittireaktio

Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti

Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta

CHEM-C2400 MATERIAALIT SIDOKSESTA RAKENTEESEEN (5 op) Laskuharjoitus 1

Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa

Esipuhe. Helsingissä heinäkuussa 2004 Lämpökäsittelyn toimialaryhmä Teknologiateollisuus ry

Hakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus

Harjoitus 11. Betonin lujuudenkehityksen arviointi

Luento 2. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET

I. Lämpökäsittely. I.1 Miksi? Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto. Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä:

Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset

Teräkset Kon kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT Karkaisu ja päästö

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet

Esitiedot. Luento 6. Esitiedot

Luento 5 Hiiliteräkset

Deformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000

Rauta-hiili tasapainopiirros

Raerajalujittuminen LPK / Oulun yliopisto

Teräkset Kon kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY PINTAKARKAISUT Pintakarkaisut. Typetys eli nitraus

TYÖVÄLINEIDEN KARKAISU

Valurauta ja valuteräs

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla

Kon Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Valunhankintakoulutus Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit


Sisällysluettelo. Kierretapit Kierretappien valintajärjestelmä ja symbolien merkitys Metrinen kierre M 56-74

Mak Sovellettu materiaalitiede

Sisällysluettelo Kierretapit UNC Kaikki hinnat ilman Alv.

UDDEHOLM VANADIS 60. Käyttökohteet. Yleistä. Ominaisuudet. Erityisominaisuudet. Taivutuslujuus. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5)

Luento 3. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Corthal, Thaloy ja Stellite

± 0,020 ± 0,035 ± 0,040 Q8 ± 0,056 Q9 ± 0,080 Q10 ± 0,025 ± 0,035 ± 0,045 Q8 ± 0,060 Q9 ± 0,090 Q10 ± 0,035 ± 0,045 ± 0,063 Q9 ± 0,090 Q10

Mak Materiaalitieteen perusteet

± 0,020 ± 0,035 ± 0,040 Q8 ± 0,056 Q9 ± 0,080 Q10 ± 0,025 ± 0,035 ± 0,045 Q8 ± 0,060 Q9 ± 0,090 Q10 ± 0,035 ± 0,045 ± 0,063 Q9 ± 0,090 Q10

UDDEHOLM ORVAR SUPREME 1 (6) Yleistä. Käyttökohteet. Työkalun suorituskykyä parantavat ominaisuudet

Kaikki hinnat ilman Alv.

Terästen lämpökäsittelyt

Murtumismekanismit: Väsyminen

Korkealämpötilaprosessit

VARIDRILL TÄYSKOVA- METALLIPORAT

Metallit

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM DIEVAR 1 (7) Yleistä. Ominaisuudet. Suulakepuristustyövälineet. Kuumataontatyövälineet. Työvälineensuorituskykyä parantavat ominaisuudet

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet

Lastuavat työkalut A V A 2007/2008

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2

UDDEHOLM CALDIE 1 (6) Yleistä. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet. Käyttökohteet. Puristuslujuus. Lohkeilunkestävyys. Kylmätyöstösovellukset

UDDEHOLM VANADIS 10. Työvälineteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työvälineen suorituskyvyn kannalta

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.

Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus

Kon Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset

UDDEHOLM VANCRON 40 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 6. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työkalun suorituskyvyn kannalta

Mekaaniset ominaisuudet

Kon Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Teräs metalli. Teräksen kiteinen rakenne

KON-C3002. Tribologia. Kosketusjännitykset

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset

B.1 Johdatus teräkseen

Nostureita on monenlaisia, akseleista puhumattakaan. Uddeholmin teräkset akseleihin

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma

Valurautojen lämpökäsittelyt. SVY opintopäivät Kaisu Soivio

UDDEHOLM BURE 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Mekaaniset ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet

Metallurgian perusteita

HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA

UDDEHOLM CHIPPER/VIKING. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Käyttökohteet: Vetolujuus. Rakenne 1 (6)

Mekaaniset ominaisuudet

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET.

Valujen lämpökäsittely

Terästen lämpökäsittely

Vaurioiden tyypilliset syyt

Puukkoteräkset. Juha Perttula. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1

CCT -diagrammi. Austeniitti. Lämpötila. Martensiitti. Aika Hiiliekvivalentti kasvaa (CEV=C+Mn/6+(Cr+Mo+V)/5+(Cu+Ni)/15) Hitsattavuus huononee

Vanha käsityöammatti. Bodycote Lämpökäsittely. Toimintaa 26 maassa

Murtumismekaniikka II. Transitiokäyttäytyminen ja haurasmurtuma

WSX445 KEVYTTÄ KONEISTUSTA UUDEN SUKUPOLVEN TASOJYRSIMELLÄ KAKSIPUOLEISILLA KÄÄNTÖTERILLÄ

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12,

Tehtävä 1. Tasapainokonversion laskenta Χ r G-arvojen avulla Alkyloitaessa bentseeniä propeenilla syntyy kumeenia (isopropyylibentseeniä):

WIDIA-HANITA TUOTTEET

MEKAANINEN AINEENKOETUS

Puukkoteräkset. Juha Perttula. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2%

Korkeiden lämpötilojen teräkset

Metallit


y + 4y = 0 (1) λ = 0

Teräksen ominaisuuksien räätälöinti

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

Erittäin lyhyt HSS-pora,TiN-kärki

Transkriptio:

Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 7. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka

Hammaspyörät Suunnittelustandardit Euroopassa esimerkiksi: ISO 6336-1 5 Calculation of load capacity of spur and helical gears Part 1: Basic principles, introduction and general influence factors Part 2: Calculation of surface durability (pitting) Part 3: Calculation of tooth bending strength Part 5: Strength and quality of materials Part 6: Calculation of service life under variable load USA: vastaavat AGMA standardit AGMA = American Gear Manufacturing Association

Hammaspyörien mitoitus Sallittu pintapaine: σ HP = σ Hlim Z NT S Hlim Z L Z V Z R Z W Z X Jossa σ Hlim on sallittu jännitys (huomioi lämpökäsittelyn ja materiaalin), S Hlim on varmuuskerroin ja Z n ovat kertoimia pinnanlaadulle, voitelulle, nopeudelle, jne. Sallittu taivutusjännitys: σ FP = σ Flim Y ST Y NT S Flim Y δrelt Y RrelT Y XR Jossa σ Flim on sallittu jännitys (huomioi lämpökäsittelyn ja materiaalin), S Flim on varmuuskerroin ja Y n ovat kertoimia hampaanmuodolle, loviluvulle, pinnanlaadulle ja koolle, jne.

Sallittu jännitys σ H_lim (pintapaine) Läpikarkaistu Induktio- tai liekkikarkaistu Hiiletyskarkaistu

Sallittu jännitys σ F_lim (taivutusjännitys) Läpikarkaistu Induktio- tai liekkikarkaistu Hiiletyskarkaistu

Hiiletyskarkaisu Hankala tavoite: 1. Väsymisen ja kulumisen kesto 2. Kova ja luja, kulutusta kestävä pinta. 3. Sitkeä sisus Pitää saavuttaa yhdellä käsittelyllä.

Teräksen pinnan hiilettäminen

Teräksen pinnan hiilettäminen

Teräksen pinnan hiilettäminen

Tehtävä 1. Lasketaan hiilen diffuusioon vaadittava aika Fickin 2. lain avulla: C t D 2 C 2 x Asettamalla sopivat reunaehdot, yhtälöstä voidaan ratkaista etäisyyttä vastaava konsentraatio tietyllä hetkellä. Ratkaisua varten tehdään seuraavat oletukset: teräksen alkuperäinen hiilipitoisuus C 0 x kasvaa pinnasta kohti keskiakselia alkutilanteen aika t=0 hiiletysatmosfäärin hiilipitoisuus on tasaisesti C S Yhtälölle saadaan reunaehdot: C=C 0 kun t=0 ja 0 x C=C s kun t>0 ja x = 0 C=C 0 kun x =

Tehtävä 1. Kyseisillä reunaehdoilla yhtälö saa muodon: C C x S C C 0 0 1 erf jossa virhefunktioon: 2 x Dt, erf z z 2 e 0 n 2 dn on sijoitettu z Lasketaan ensin diffuusiovakio D hiilelle austeniitissa, kun D 0 on 2,3x10-5 m 2 /s, diffuusion aktivaatioenergia Q D on 148 kj/mol, T = 1223 K ja kaasuvakio on 8,31 J/mol - K x 2 Dt Qd 5 2 148kJ mol D 11 2 D0 exp 2,3 10 m s exp 1.09 10 m RT 8,31J mol K 1223K s

9,6 h 4,4 h

Hiilipitoisuus (%) Tehtävä 1. 1,4 1,2 1 1,3 %C (4 h) 0,8 Skemaattinen profiili tasauksen jälkeen 0,8 %C (17 h) 0,6 0,4 0,2 0 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 1,1 Etäisyys pinnasta (mm)

Rajakovuus 550 HV ~0,3 0,4 %C

Teräksen pinnan hiilettäminen - mikrorakenteet

Tehtävä 2. Teräksen pinta koostuu martensiitista. Martensiitin seassa saattaa olla, etenkin korkeilla hiilipitoisuuksilla jäännösausteniittia. Martensiitin hiilipitoisuus on pinnassa 0,6 %C. Pintakerros on hiiletystä seuranneen diffuusiohehkutuksen jälkeen varsin tasainen. Rajakovuutta (550 HV) vastaava hiilipitoisuus on noin 0,4 %C, joten martensiitin hiilipitoisuus laskee kohti perusaineen hiilipitoisuutta.

Tehtävä 2. Pinnassa mikrorakenne on siis martensiittia, jonka hiilipitoisuus laskee kohti perusaineen hiilipitoisuutta syvyyden funktiona. Syvemmällä rakenteessa martensiitin seassa alkaa esiintyä bainiittia. Bainiitin osuus rakenteessa kasvaa edettäessä syvemmälle rakenteeseen. Keskustaan on muodostunut bainiitin sekaan ferriittiä ja perliittiä.

Tehtävä 2. Matalahiilisillä teräksillä 50/50 martensiittis-bainiittinen rakenne vastaa noin 360 HV (n. 36 HRC). kovuutta. 20CrMn5

Tehtävä 2. Käyttökohteessa ei sallittu lainkaan ferriittis-perliittistä rakennetta. Usein hiiletyskarkaistavassa kappaleessa vaaditaan keskiakselille vähintään 50%:sti martensiittista rakennetta, jossa ei saa olla lainkaan ferriittiä tai perliittiä. Matalahiilinen martensiittis-bainiittinen rakenne muuttuu hiiletyskarkaisua seuraavassa matalan lämpötilan päästössä (150-200 C) sitkeäksi sisustaksi. Ferriittis-perliittinen sisusta romahduttaisi materiaalin väsymisominaisuuksia esim. hammaspyörissä.

Päästö Lopuksi päästö matalassa lämpötilassa 185 225 oc. Liian korkea päästölämpötila laskee martensiittipinnan kovuutta ja poistaa edullisen jännitystilan => ei toivottua Sisäosan matalahiilisyys vaikuttaa siihen, ettei siitä tule liian kovaa/lujaa.

Suojakaasut lämpökäsittelyssä

Muita pintakarkaisuja: -Typetys -Induktiokarkaisu -Liekkikarkaisu

Tehtävä 3. Arvio oheisen Fe-N tasapainopiirroksen avulla, mitä tapahtuu seosteräkselle (esimerkiksi 42CrMo4), kun uuniin johdetaan 550 C lämpötilassa ammoniakkia (NH 3 ). Miten tilanne muuttuu, jos teräs olisi seostamaton hiiliteräs?

Typetyskarkaisu

Tehtävä 3. Teräksen pinnassa ammoniakki hajoaa vapaaksi typeksi: 2NH H 3 2N 3 Typpi diffuntoituu teräkseen ja muodostaa raudan kanssa g (Fe 4 N) ja e-nitridejä (Fe 2 N ja Fe 3 N). Pintaa muodostuu ohut (n. 20-25 mm), erittäin kova ja kulutusta kestävä pinta. Kovan pinnan alla diffuusiokerros (n. 1 mm), joka koostuu koherenteista M-nitrideistä (M=kromi, molybdeeni, alumiini ja vanadiini). Seostamattomilla teräksillä vaarana on päästöhauraus. Pitkän hehkutusajan vuoksi teräkset ovat yleensä seostettuja, jolloin päästöhaurausriski pienenee. 2

Arvioi oheisen jatkuvan kuumennuksen piirroksen avulla, miten lämpökäsittely poikkeaa normaalista austenitointihehkutuksesta, kun C45E teräksen pintakerros halutaan karkaista induktiokuumennuksella. Tehtävä 4.

Induktiokuumennuksella kappaleen pinta voidaan karkaista hyvin nopeasti. Teräksen pintaan syntyy pyörrevirtoja, joiden vaihtelusta materiaali kuumenee. Karkaistavan materiaalin tulee olla magneettista. Saavutetaan hyvin suuria kuumennusnopeuksia (satoja C/s) nopea menetelmä. Austenitointipiirroksesta havaitaan, että faasimuutosten rajat siirtyvät korkeampiin lämpötiloihin, kun kuumennusnopeus kasvaa. Esimerkiksi homogeeninen austeniittirakenne syntyy 1 K/s kuumennusnopeudella n. 850 C:ssa. Vastaavasti 500 K/s nopeudella austeniittirakenne syntyy 1050 C:ssa. Tehtävä 4.

Austenitoitumisen nopeus eri mikrorakenteilla

Austenitoitumisen kulku ja vaikutus teräksen ominaisuuksiin

Pintakarkaisumenetelmät - induktiokarkaisu

Pintakarkaisumenetelmät - induktiokarkaisu

Pintakarkaisumenetelmät - induktiokarkaisu

Pintakarkaisumenetelmät - induktiokarkaisu

Pintakarkaisumenetelmät - liekkikarkaisu

Ensi kerralla Seuraava (ja viimeinen) viikkoharjoitus pidetään 18.4.2016 Aiheena rosterit eli ruostumattomat teräkset