Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut Väestö ja muuttoliike Työvoima, työllisyys Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Kaupunkirakenne, liikenne Rakentaminen ja asuminen Ympäristö ja ilmasto Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väestökehitys Ominaispiirteitä: Pitkällä aikavälillä Helsingin seudun väestönkasvu on hidastunut. Vuosittainen kasvu on nyt noin 16 000 asukasta vuodessa Merkittävä osa seudun kasvusta tulee ulkomaisesta muuttoliikkeestä ja syntyvyyden enemmyydestä. Maan sisäinen muuttoliike on hidastunut selvästi Merkittävä kasvu on yli 65-vuotiaiden määrässä. Vaikuttaa pitkällä aikavälillä huoltosuhdetta heikentävästi Vieraskielisen väestön osuus väestöstä on kasvanut 2000- luvulla nopeasti Seudun kasvu jatkuu voimakkaana myös tulevaisuudessa Asuntokunta- ja perherakenne vaihtelee kuntien välillä paljon Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto
Helsingin seudun vuotuinen väestökasvu vuosina 1990-2011, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Kasvu vuodessa % keskim. 1990-luku keskim. 2000-luku Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Helsingin seudun väestönmuutoksen osatekijät vuosina 1990-2010 12 000 10 000 Muuttovoitto ja -tappio 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Ulkomaat Kotimaa Syntyneiden enemmyys -2 000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus koko väestöstä Helsingin seudun kunnissa 1.1.2000, 2005, 2012, % Helsinki Vantaa Espoo Helsingin seutu Kerava Kirkkonummi Kauniainen Hyvinkää Järvenpää Vihti Sipoo Nurmijärvi Tuusula Mäntsälä Pornainen 2012 2005 2000 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Osuus koko väestöstä, % Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väkiluku Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä Helsingin seudun kehyskunnissa 1.1.1990-2011 ja ennuste vuoteen 2030 800 000 700 000 600 000 500 000 Väkiluku 400 000 300 000 Helsinki Espoo Vantaa Kehyskunnat 200 000 100 000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus, Vantaan kaupunki ja Espoon kaupunki Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Väkiluku Helsingin seudun kehyskunnissa 1.1.1990-2011 ja ennuste vuoteen 2030 60 000 60 000 50 000 50 000 Väkiluku 40 000 30 000 20 000 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Pornainen Sipoo Väkiluku 40 000 30 000 20 000 Kauniainen Kirkkonummi Nurmijärvi Tuusula Vihti 10 000 10 000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 0 1990199520002005 2010 2015202020252030 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus, Vantaan kaupunki ja Espoon kaupunki Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Yli 65-vuotiaiden määrä ikäryhmittäin Helsingin seudulla 1.1.2007-2011 ja ennuste vuoteen 2025 350000 300000 250000 200000 150000 100000 85+ 75+ 65+ 50000 0 Lähde: Pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin seudun väestö 1.1.1980-2011 sekä väestöennuste 1.1.2012-2050. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Vanhushuoltosuhde Helsingin seudun kunnissa 1.1.2012 ja ennuste vuosille 2020 ja 2030 Kauniainen KOKO MAA Hyvinkää Sipoo Mäntsälä Helsinki Kerava Helsingin seutu Vihti Tuusula Nurmijärvi Järvenpää Vantaa Pornainen Espoo Kirkkonummi 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 yli 65-vuotiaat / 15-64-vuotiaat 2012 2020 2030 Vanhushuoltosuhde ilmoittaa kuinka monta yli 65-vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64-vuotias) kohti. Lähde: Tilastokeskus ja Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Vieraskielisen väestön osuus alueen väestöstä 1.1.2000-2009 sekä ennuste 2010-2030 25,0 20,0 15,0 Helsinki Espoo Vantaa Kehyskunnat Seutu keskim. % 10,0 5,0 0,0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Vantaan kaupunki Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Vieraskieliset Espoossa, kehitys vuoteen 2020 mennessä 50000 45000 Espoon vieraskielinen väestö (lkm) ennuste vuodelta 2009 toteutunut projektio 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin seudun väestö 1.1.1980-2009 sekä ennuste 1.1.2010-2040; Tilastokeskus, Kaupunkikehitysyksikkö.
Asuntokuntien keskikoko, Helsingin seudun kunnissa 31.12.2010 Pornainen Nurmijärvi Sipoo Kirkkonummi Kauniainen Mäntsälä Tuusula Vihti Espoo Vantaa Järvenpää Kerava Hyvinkää Koko maa Helsingin seutu Helsinki Lähde: Tilastokeskus 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 henkilöä / asunto Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Perhe- ja asuntokuntarakenne Helsingin seudun kunnissa 1.1.2011 Pornainen Nurmijärvi Kirkkonummi Sipoo Tuusula Mäntsälä Vihti Kauniainen Espoo Järvenpää Vantaa Kerava Hyvinkää Helsingin seutu KOKO MAA Helsinki 0 20 40 60 80 100 Osuus asuntokunnista, % Lapsiperheitä Muut Vanhusasuntokuntia Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Lähde: Tilastokeskus. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Muuttoliike Ominaispiirteitä: Helsinki saa runsaasti muuttovoittoa muualta Suomesta, mutta menettää väestöä muulle pääkaupunkiseudulle Espoo ja Vantaa saavat nettomuuttoa Helsingistä, mutta menettävät väestöä vastaavasti muulle seudulle Kaikki PKS-kaupungit saavat runsaasti muuttovoittoa ulkomailta Kehyskunnat saavat muuttovoittoa PKS-kaupungeista, mutta menettävät väestöä muualle Suomeen Ulkomainen muuttoliike kehyskuntiin on vähäistä Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto
Helsingin seudun alueiden muuttovoitto- ja tappio eli nettomuutto muuttosuunnan mukaan 1998-2010 8 000 Helsinki 6 000 4 000 2 000 0-2 000 Ulkomaat Muu Suomi Kehyskunnat Muu PKS Nettomuutto -4 000-6 000 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Helsingin seudun alueiden muuttovoitto- ja tappio eli nettomuutto muuttosuunnan mukaan 1998-2010 Vantaa Espoo 3 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000 2 000 1 000 0-1 000 Ulkomaat Muu Suomi Muu seutu Helsinki Nettomuutto -2 000 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010-2 000 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Helsingin seudun alueiden muuttovoitto- ja tappio eli nettomuutto muuttosuunnan mukaan 1998-2010 Kehyskunnat 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Ulkomaat Muu Suomi Muu PKS Helsinki Nettomuutto 0-1 000-2 000 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Tilastokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Espoo sai jälleen v. 2010 suurimmat muuttovoitot Helsingistä ja ulkomailta Toimintaympäristön tila 2012 Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut/eö Lähde: Tilastokeskus
Työpaikat ja työvoima Ominaispiirteitä: Työpaikkamäärä on pysynyt seudulla hieman yli vuoden 2007 tason, vaikka välillä oli taantuma Seudun talouskasvun arvioidaan pysyvän positiivisena suhteessa Itämeren muihin alueisiin Työllisyysaste lähes kaikissa kunnissa tällä hetkellä sama Demografinen työvoimapula, onko estettävissä? Työttömyysaste vaihtelee kunnissa 4-8 %:n välillä Lähes kaikissa kunnissa valtionveronalaiset tulon nousseet vuodesta 2005 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto
Työpaikkamäärä Helsingin seudulla ja koko maassa 2007/4. nelj. 2011/4. nelj. Liukuva vuosikeskiarvo (Indeksi, 2007/4. nelj. = 100) 104 103 102 101 100 Indeksi, 2007 4. nelj.=100 99 98 97 2007 4 2008 1 2008 2 2008 3 2008 4 2009 1 2009 2 2009 3 2009 4 2010 1 2010 2 2010 3 2010 4 2011 1 2011 2 2011 3 2011 4 Koko maa Helsingin seutu Lähde: Tilastokeskus. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan kaupungin tietopalvelu
Itämeren alueen metropolien ennakoitu työllisyyskasvu 2008-2013 (% keskimäärin vuodessa) Pietari Oslo Tukholma Helsinki Varsova Kööpenhamina Hampuri Metropolialueet (70) EU 27 Berliini Riiga Vilna Tallinna -2-1,5-1 -0,5 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Prosenttia, keskimäärin vuodessa Lähde: Cambridge Economics. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan kaupungin tietopalvelu
Vuonna 2020 Uudellamaalla on arviolta noin 800 000 työpaikkaa 900 000 Työpaikkojen määrä Uudellamaalla ja Helsingin seudulla v. 1980-2020 Uudenman ja Helsingin seudun työpaikkaprojektio 800 000 700 000 600 000 Uusimaa Helsinki Espoo Vantaa Pääkaupunkiseutu Kuuma-kunnat 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Toimintaympäristön tila 2012 Lähde: Kaupunkitutkimus TA Oy PALI, Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut
Vuonna 2020 Espoossa on arviolta noin 131 000 työpaikkaa Työpaikkojen määrä Espoossa v. 2000-2011 ja projektio vuoteen 2020 140 000 Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektiot 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Työssäkäyntitilasto (virallinen) Estimoitu työvoimatutkimuksesta Projektio (perusvaihtoehto) Toimintaympäristön tila 2012 PALI, Asiakirjahallinto-, käännös- ja tietopalvelut
Työllisyysaste Helsingin seudulla 1995 2011 78,00 76,00 74,00 72,00 Helsinki Pääkaupunkiseutu Helsingin seutu 70,00 68,00 Kehyskunnat Espoo Vantaa 66,00 64,00 Lähde: Tilastokeskus. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan kaupungin tietopalvelu
Demografinen työvoimapula Helsingissä ja Espoossa vuosina 1980 2040 90 000 Helsinki 45 000 Espoo 80 000 40 000 70 000 35 000 60 000 30 000 50 000 25 000 40 000 20 000 30 000 15 000 20 000 10 000 10 000 5 000 0 0 15-24-vuotiaat 55-64-vuotiaat 15-24-vuotiaat 55-64-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan kaupungin tietopalvelu
Demografinen työvoimapula pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa vuosina 1980 2040 Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 15-24-vuotiaat 55-64-vuotiaat 15-24-vuotiaat 55-64-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan kaupungin tietopalvelu
Laskennallinen henkilöstömäärä 150m x 150 m alueella Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Uudenmaan liitto
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Uudenmaan liitto
Työttömyysasteet Helsingin seudun kunnissa vuoden lopussa 2000 2011 12,0 10,0 % 8,0 6,0 4,0 Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Kauniainen Kerava Kirkkonummi 2,0 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan kaupungin tietopalvelu
Työttömyysasteet Helsingin seudun kunnissa vuoden lopussa 2000 2011 12,0 10,0 % 8,0 6,0 4,0 Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vantaa Vihti 2,0 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan kaupungin tietopalvelu
Valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohti Helsingin seudun kunnissa vuonna 2005, 2007 ja 2010 Kauniainen Espoo Kirkkonummi Tuusula Sipoo Helsinki Nurmijärvi Järvenpää Vihti Kerava Vantaa Pornainen Hyvinkää Mäntsälä Koko maa 2005 2007 2010 Lähde: Tilastokeskus 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 euroa Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus
Eräitä sosiaalisia ilmiöitä Ominaispiirteitä: Pienituloisuus on keskittynyt selkeästi Helsinkiin, kehyskunnissa vaihtelu on suurta Työttömyysaste vaihtelee seudun kuntien välillä paljon, keskustassa ja laidoilla korkeampaa Sairastavuus keskittynyt pääradan kuntiin Pitkäaikaistyöttömyys vähentynyt eniten rannikkoalueilla Pienituloisuusaste vaihtelee kunnissa 5-10 % välillä, suuria kuntien välisiä eroja Vieraskielisen väestön keskittyminen, onko se uhka? Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto
Pienituloisten henkilöiden osuus Helsingin seudun kunnissa v. 2009 Pienituloisuus: Tulot alle 60 % suomalaisten mediaanitulosta Espoon kaupunki, kaupunkikehitys ja tietopalvelut; Vantaan kaupunki Lähde: Espoon ja Vantaan kaupungit, Tilastokeskus, TEM, Kela
Työttömyysaste kunnittain Helsingin työssäkäyntialueella 31.8.2011 Korkeimmat työttömyysasteet Riihimäellä 8,9 % Vantaalla 8,3 % Helsingissä 7,7 % Alhaisimmat Työttömyysasteet Kauniaisissa 3,5 % Siuntiossa 3,7 % Inkoossa 4,0 % Espoon kaupunki, kaupunkikehitys ja tietopalvelut; Vantaan kaupunki Lähde: Espoon ja Vantaan kaupungit, Tilastokeskus, TEM, Kela
Sairastavuuden muutos vuodesta 2000 vuoteen 2010 Helsingin seudun kunnissa Selite: Keskimääräistä korkeampi sairastavuus vuonna 2010, sairastavuus vähentynyt vuodesta 2000 keskimääräistä hitaammin. Keskimääräistä korkeampi sairastavuus vuonna 2010, sairastavuus vähentynyt vuodesta 2000 keskimääräistä nopeammin. Hyvinkää Mäntsälä Keskimääräistä matalampi sairastavuus vuonna 2010, sairastavuus vähentynyt vuodesta 2000 keskimääräistä hitaammin. Keskimääräistä matalampi sairastavuus vuonna 2010, sairastavuus vähentynyt vuodesta 2000 keskimääräistä nopeammin. Vihti Nurmijärvi Tuusula Pornainen Järvenpää Kerava Sairastavuusindeksi kuvaa kunnan väestön yleistä terveydentilaa. Indeksin laskennassa Espoo otetaan huomioon väestön kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus ja Kelan erityiskorvattavien lääkkeiden saajien osuus. Indeksin arvo oli vuonna 2010 Espoossa 77, Helsingissä 90, Vantaalla 88 ja Kauniaisissa 62. Koko Kirkkonummi Kauniainen Maa on 100. Indeksin kokoaa Kansaneläkelaitos. Espoon kaupunki, kaupunkikehitys ja tietopalvelut; Vantaan kaupunki Lähde: Espoon ja Vantaan kaupungit, Tilastokeskus, TEM, Kela Helsinki Sipoo
Pitkäaikaistyöttömyyden muutos vuodesta 2000 vuoteen 2010 Helsingin seudun kunnissa Selite: Keskimääräistä korkeampi pitkäaikaistyöttömien osuus vuonna 2010, osuus vähentynyt vuodesta 2000 km. hitaammin. Hyvinkää Mäntsälä Keskimääräistä korkeampi pitkäaikaistyöttömien osuus vuonna 2010, osuus vähentynyt vuodesta 2000 km. nopeammin. Keskimääräistä matalampi pitkäaikaistyöttömien osuus vuonna 2010, osuus vähentynyt vuodesta 2000 km. hitaammin. Keskimääräistä matalampi pitkäaikaistyöttömien osuus vuonna 2010, osuus vähentynyt vuodesta 2000 km. nopeammin. Vihti Järvenpää Nurmijärvi Pornainen Tuusula Tuusula Kerava Vantaa Espoo Sipoo Pitkäaikaistyöttömyys: Yli vuoden työttömänä olleet Kirkkonummi Kauniainen Helsinki Espoon kaupunki, kaupunkikehitys ja tietopalvelut; Vantaan kaupunki Lähde: Espoon ja Vantaan kaupungit, Tilastokeskus, TEM, Kela
Kunnan yleinen pienituloisuusaste Helsingin seudun kunnissa vuonna 2005, 2007 ja 2009 Lasten pienituloisuusaste Helsingin seudun kunnissa vuonna 2005, 2007 ja 2009 Koko maa Helsinki Hyvinkää Mäntsälä Vantaa Pornainen Kerava Järvenpää Espoo Vihti Sipoo Kirkkonummi Nurmijärvi Tuusula Kauniainen 2009 2007 2005 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Helsinki Koko maa Vantaa Hyvinkää Mäntsälä Pornainen Kerava Järvenpää Espoo Vihti Kirkkonummi Nurmijärvi Tuusula Sipoo Kauniainen 2009 2007 2005 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Lasten pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuuden prosentteina kaikista alueen lapsista.
Vieraskielisten osuus ruuduittain (250m x 250m) 1.7.2011 Yli 20 % ja vähintään 10 henkilöä Ruuduissa asuvien vieraskielisten osuus kaikista vieraskielisistä: Vantaa 40,8 % Espoo 34,0 % Helsinki 33,2 % Lähde: HSY/SeutuCD.
Yhdyskuntarakenne ja liikenne Ominaispiirteitä: Väestön sijoittuminen on varsin keskittynyttä, hajautuminen kuitenkin jatkuu Asuntotuotanto on keskittynyt keskuksiin, mutta hajarakentaminen on laajaa Merkittäviä asemakaavoitettuja alueita on vain vähän tiiviin rakenteen ulkopuolella Aluetehokkuus laskee nopeasti keskusta-alueiden ulkopuolella Tuleva ohjattu asuntotuotanto sijoittuu keskusalueille Kaavavarannot ovat suuria pääkaupunkiseudulla Yritystoiminta on hyvin keskittynyt pääkaupunkiseudulle Liikennemäärät pääväylillä huomattavia (Kehä I & III ja Länsiväylä) Työmatkaliikenne seudulle on kasvanut merkittävästi Saavutettavuus muulla kuin autolla hyvä vain keskusta-alueilla Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY Valmistuneet asuinrakennukset 2000-2010
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY Valmistuneiden asuntojen määrä 2000-2010
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY Aluetehokkuus vuonna 2010 250 m ruudussa Aluetehokkuusluku ilmaisee rakennusten pinta-alan (k-m²) suhteessa maa-alueen pinta-alaan (m²). Tehokkuusluku kuvaa kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä.
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY Asuntotuotantoarvio vuosille 2012-2020
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY Toimitilavarannot käyttötarkoituksittain km2
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY Kaavayksikön rakentamisaste, kerrostalovarannot
Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY Kaavayksikön rakentamisaste, pientalovarannot
Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulle, yhteensä 116 500 Sukkulointi Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Sukkuloinnin kehitys 1970-2009 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Liikennemäärät pääväylillä syksyllä 2010 (ajoneuvoa/arkivrk.) Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSL
Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä vuoden 2008 liikennejärjestelmällä ja maankäytöllä Vyöhykkeellä asuvan on mahdollista saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja työpaikat tyypillisesti seuraavalla tavalla: Vyöhyke: I Kävellen, pyöräillen tai hyvin tiheällä vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä II Kävellen, pyöräillen tai tiheällä vaihdottomalla tai tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä III Melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla IV Autolla tai vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä V Autolla ja joillakin matkoilla joukkoliikenteellä VI Pääosin autolla VII Autolla Kävely ja pyöräily ovat paikallisia perusliikkumismuotoja kaikilla vyöhykkeillä HSL:n liikennejärjestelmäosasto ja Strafica Oy
Rakentaminen ja asuminen Ominaispiirteitä: Seudun koko rakennuskannasta noin puolet on asuntorakennuskantaa Helsingissä on noin 40 % seudun rakennuskannasta Asuntoja on valmistunut merkittävästi kehyskuntiin ja Espooseen Pientaloasuntoja on valmistunut merkittävästi kehyskuntiin (erityisesti Nurmijärvelle ja Tuusulaan) Asumisväljyys on kasvanut tasaisesti Ahtaasti asuminen taas on supistunut tasaisesti Vuokralla asuvia asuntokuntia on noin 40 % kaikista asuntokunnista Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto
Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2010 Kehyskunnat Vantaa Helsinki Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset Espoo 0 5 10 15 20 25 30 milj. k-m2 Lähde: Aluesarjat -tietokanta Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Asuntokanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa vuoden 2010 lopussa Kehyskunnat Vantaa Helsinki Erilliset pientalot Rivi-ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon Espoo 0 100 000 200 000 300 000 400 000 Asuntojen lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, Altika Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Asuntokerrosala talotyypin mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2010 Kehyskunnat Vantaa Espoo Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot alle 4 kerrosta Asuinkerrostalot 4 + kerrosta Helsinki 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus kerrosalasta, % Lähde: Aluesarjat -tietokanta Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Vuosina 2000-2011 valmistuneiden asuntojen määrä Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa Kehyskunnat Vantaa Helsinki Espoo 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 Asuntoja, lkm Lähde: Tilastokeskus, Altika Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Espooseen, Helsinkiin, Vantaalle ja kehyskuntiin valmistuneiden asuntojen määrä vuosina 2000-2010 valmistuneita asuntoja 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Espoo Helsinki Vantaa Kehyskunnat Lähde: Tilastokeskus, Altika Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Espooseen, Helsinkiin, Vantaalle ja kehyskuntiin valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä vuosina 2000-2011 4 500 4 000 3 500 valmistuneita asuntoja 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Espoo Helsinki Vantaa Kehyskunnat 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskus, Altika Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Vuosina 2000-2011 valmistuneet erilliset pientaloasunnot Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa Kehyskunnat Vantaa Helsinki Espoo 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 Erillisiä pientaloasuntoja Lähde: Tilastokeskus, Altika Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Vuosina 2000-2011 valmistuneet erilliset pientaloasunnot kehyskunnissa kunnittain Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Kirkkonummi Kerava Järvenpää Hyvinkää 0 500 1000 1500 2000 2500 Erillisiä pientaloasuntoja Lähde: Tilastokeskus, Altika Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Eri hallintaperusteisten asuntojen osuudet kaikista asunnoista Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2010 Kehyskunnat Vantaa Helsinki Omistusasunnot Vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste Espoo 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hallintamuodon osuus asunnoista Lähde: Tilastokeskus, Altika Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista Helsingin seudulla 2010 Kehyskunnat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Vuokra-asunnossa asuvien osuus % Lähde: Tilastokeskus, Altika Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Asumisväljyyden muutos pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa 2001, 2005 ja 2010 Kehyskunnat Vantaa Espoo Helsinki 38,5 37,1 35,1 34,8 34,1 32,5 35,9 35,3 33,7 34,0 33,8 32,7 2010 2005 2001 Kauniainen 42,5 46,0 45,1 0 10 20 30 40 50 Lähde: Tilastokeskus, Altika Huoneistoneliötä asukasta kohden Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa 2000 ja 2010 Kehyskunnat Vantaa Helsinki 2010 2000 Espoo Kauniainen 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Lähde: Tilastokeskus, Altika Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus % Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Ympäristö ja ilmasto Ominaispiirteitä: Kaukolämpö on ylivoimainen rakennusten lämmitysmuoto Sähkön kulutus on noussut tasaisesti, kotitaloudet käyttävät noin kolmanneksen sähköstä Seudun kasvihuonekaasu päästöt ovat laskeneet, suurimpia tuottajia kaukolämpö, kulutussähkö ja liikenne Ämmässuolle vastaanotetun kotitalousjätteen määrä on vaihdellut, mutta laskusuunnassa Kotitalousjätteen määrä on pysynyt ennallaan Autottomia asuntokuntia on eniten Helsingissä, kahden auton asuntokuntia paljon kehyskunnissa Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto
Rakennuskanta lämmitystavan mukaan pääkaupunkiseudulla 90 rakennusten kerrosala (milj. m 2 ). 80 70 60 50 40 30 20 10 0 90 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Muu Maalämpö Puu Öljy Sähkö Kaukolämpö Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 HSY, Tilastokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Sähkön kulutus sektoreittain ja kokonaiskulutus asukasta kohti pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja 2000-2010 9000 9 sähkön kokonaiskulutus (GWh). 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 90 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 8 7 6 5 4 3 2 1 0 sähkönkulutus asukasta kohti (MWh). Palvelut ja julkinen sektori Teollisuus Kotitaloudet Sähkönkulutus asukasta kohti Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 HSY Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt sektoreittain vuosina 1990 ja 2000-2010 8000 khk-päästöt (1000 t CO2-ekv.) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Maatalous Jätehuolto Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Erillislämmitys Kaukolämpö ei trenditasoitusta 0 90 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 HSY, Tilastokeskus Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta: IAP-indeksi vyöhykkeittäin Uudellamaalla 2009 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Ämmässuolla vastaanotettu jätemäärä ilman maa-aineksia ja ongelmajätteitä 2001-2011 700000 600000 tonnia 500000 400000 300000 200000 muut loppusijoitettava rejekti hyödynnettävä rakennusjäte biojäte sekajäte 100000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 HSY Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Kotitalousjätteen määrän kehitys pääkaupunkiseudulla 2004-2010 400 7 6 300 5 kg/as. 200 4 3 t/bkt (Meur) 100 2 1 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0 Jätteen määrä kg/asukas Jätteen määrä tonnia/bkt (Meur) Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 HSY Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY
Asuntokuntien autonomistus Helsingin seudun kunnittain keskeiset tunnusluvut vuonna / HSY 2007