H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o 2 2011-2012 ISSN 0781-4151
Seloste 2011-2012 N:o 2 joulukuu 2011 HALSTARI Sisältö Sivu 3 Presidentin palsta 5 Tilaaja-toimittaja -malli 6 Vuosikokous 9 Tekstiilikonservointia Lohjalla 11 Katupalveluyhdistys Kartsa ry 13 Elintarvikkeiden lisäaineet 18 Vaalikokous 19 Matti Lehtinen ego-esitelmä 22 Arvid Järnefelt 150 vuotta 23 Postimerkkeily harrasteena 24 Valokuvat kirjaksi 26 Itsenäisyyspäivä 27 Joulukirkko ja päivällinen 28 Dzikwa trust fund - otteita kuukausikirjeestä Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, teksti, taitto, kuvat) 2
PRESIDENTIN PALSTA tapaamisiamme. Rotary-toiminnan ensimmäisen vuosipuoliskon aikana olemme hoitaneet vuosikokouksen ja siihen liittyvät tilinpäätökset ja toimintakertomukset. Olen myös erittäin tyytyväinen siihen, että vaalikokoukseen liittyvät henkilövalinnat saatiin hyvin hoidettua. Rotary-toimintamme jatkuvuus tuntuu turvatulta, kun tällaiset perusasiat ovat kunnossa. Jäsenhankitakin on tuottanut tulosta, mutta "ei lisä pahaa tekisi". Rohkaisenkin kaikkia jäseniä etsimään potentiaalisia ehdokkaita, ja kertomaan näistä viikkokokouksissamme. Viikko-ohjelmaamme tulleisiin muutoksiin ovat jäsenemme antaneet hienosti oman panoksensa, eivätkä peruutukset ole päässeet häiritsemään säännöllisiä Rotary-toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Tämä on hyvin tullut esille syksyn aikana järjestetyissä tapahtumissa. Klubimme jäsenet ovat ottaneet edustustehtävät hoitaakseen, silloin kun presidentillä on ollut muita kiireitä. Erityisen kiitollinen olen siitä, että Itsenäisyyspäivän kunniakäynti sankarihaudalla hoidettiin mallikkaasti. Myös Lohjan klubien yhteisen Joulujuhlan järjestelyt sujuivat hienosti, aivan vapaaehtoisen työryhmän toimesta. Osallistujilta saamamme palaute on aina toivottavaa, ja se helpottaa ohjelman kehittämistä sellaiseksi, että mahdollisimman moni voi siitä saada hyödyn ja nauttia. Rotary-piiri on myöntänyt meille DSG-avustuksen, jolla voimme tukea Kartsan toimintaa. Tässä hyvä osoitus siitä, että Rotaryjärjestöön sijoittamiamme varoja palautuu myös takaisin meille lohjalaisille niin tärkeälle tehtäväalueelle. Kevätkausi alkaa Rotarytietouden kuukaudella. Siinä luodaan hyvää pohjaa uusien toimihenkilöiden koulutukselle. Valmennus tapahtuu tänä vuonna kahdessa vaiheessa. Ensinnä on AG:n toteuttama pre-pets. Länsi-Uudenmaan klubien tilaisuus järjestetään torstaina 9.2.2012 Vihdin Kaarikeskuksessa. Tilaisuuden ohjelma tarkentuu myöhemmin, ja sen laatii apulaiskuvernöörimme Ritva Heinonen. Varsinainen PETS valmennuspäivä on 3. maaliskuuta 2012 Munkkiniemen yhteiskoulussa. Siihen osallistuminen on välttämätöntä tulevalle presidentille ja sihteerille. Tänä vuonna lähetetään piirin kaikille klubeille 120 euron lasku koulutuksesta aiheutuvien kulujen peittämiseksi. Se kattaa pre-petsin ja 6 henkilön osallistumisen valmennuspäivään. Tässä oivallinen tilaisuus jäsenillemme kartuttaa rotarytietouttaan. Kansainvälinen Rotary konventio pidetään tänä vuonna Thaimaan Bangkokissa. Mahdollisesti Lohjan Rotaryklubikin saa sinne edustajansa. 3
Rotarymatrikkeliin tulevien tietojen kokoaminen rotaryvuodelle 2012-2013 on alkanut. Siksi on tärkeää saada kaikkien klubin jäsenten ajantasaiset tiedot, jotta uudesta matrikkelista saataisiin mahdollisimman käyttökelpoinen. Erityisesti on kiinnitettävä huomio klubivirkailijoiden kirje- ja sähköpostiosoitteiden oikeellisuuten. Myös puhelinnumerot, joista henkilöt voidaan tavoittaa, ja joiden he haluavat olevat julkisia, tulee ajoissa toimittaa klubin sihteerille. Klubi- ja jäsentiedot sekä virkailijatiedot tulee olla toimitettuna piirille tammikuun 2012 loppuun mennessä. Toimintamme käynnistyessä nyt vuoden 2012 alkaessa toivonkin jäseniltämme yhtä aktiivista osallistumista kuin syyskaudellakin. Rotaryhuumoria Laihialainen meni kalatorille ja osti eurolla puoli kiloa silakoita: - Voisitteko olla niin ystävällinen, että paketoisitte ne tämän päivän lehteen? Hovimestari kysyi tarjoilijalta: - Onkohan nuoripari tuolla nurkkapöydässä jo tehnyt tilauksensa? - Ei vielä. Rouva laskee kaloreita ja herra rahojaan. Lääkäri testasi potilaitaan saadakseen selville heidän kuntonsa. Hän kysyi ensimmäiseltä: - Mitä on kaksi kertaa neljä? - Kaksikymmentäneljä. Hän kysyi toiselta potilaalta: - Paljonko on kaksi kertaa neljä? - Torstai. Hän kysyi vielä kolmannelta: - Paljonko on kaksi kertaa neljä? - Kahdeksan. - Oikein! Mistä tiesitte oikean vastauksen? - Helppoa, vähensin vain torstaista luvun kaksikymmentäneljä. Äiti pikku- LiisalIe: - Liisa, kun Tarja Halonen oli sinun ikäisesi, hän oli koulunsa paras oppilas. - Ja kun Tarja Halonen oli sinun ikäisesi, hän oli presidentti. - Onko totta, että elintarviketeollisuus on kehittänyt kyynelettömän sipulin? - Mikä ihme se olisi? Onhan se kehittänyt täysin mauttoman makkarankin. 4
TILAAJA-TUOTTAJA -MALLI Kaija Päivärinta HUS-piirin Lohjan sairaalasta kävi kertomassa 5.10.2011 klubissamme sairaalahallinnon suuntauksista. Hän toimii suunnittelijana HUS:in hallinnossa asemapaikkana Lohjan sairaalassa. Jatko-opiskelussaan Kaija Päivärinta on tehnyt aihetta koskevan erikoistyön, mikä antaa lisää perspektiiviä puhua asiasta. Aluksi Päivärinta käsitteli teoreettiselta kannalta aihetta. Käytännössä otsikon malli on toteutunut hyvin laboratoriopalveluissa, apteekki- ja röntgentoiminnoissa sekä puhtaanapidossa. Muilla alueilla se on kesken. Kysyttäessä mallin toimivuudesta sairaalaympäristössä hän totesi olevan liian aikaista arviointiin, koska muutosten jälkeen menee aina oma aikansa uuteen organisaatiomalliin sopeutumiseen. Veli Kari Kalliala kommentoi mallia ja totesi yrityksissä siitä luovutun, koska toiminta lisää vain byrokratiaa ja nostaa kustannuksia. Aihe oli mielenkiintoinen ja paljasti selvästi hallinnon muutospyrkimyksiä sairaalaorganisaatiossa. Paikalla oli 13 veljeä ja sisarta yhteensä. Kuvassa istumajärjestyksessä vasemmalta: Irja Olkinuora, Pirkko Mälkiä, Veikko Salminen, Matti Lehtinen, Tom Lindeberg, rva Kalliala, Kari Kalliala, Aki Hellgrén, Markku Paasonen, Matti Kupari, Eero Ahtela, Ilkka Salvén ja Tellervo Kangas 5
VUOSIKOKOUS 12.10.2011 Presidentti Eero Rantalaiho avasi viikkokokouksen. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin sisko Tarja Virtanen ja sihteeriksi veli Aki Hellgrén. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska 16 jäsenen paikalla ollessa 1/3-osan läsnäolovaatimus täyttyi. Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valittiin Veikko Salminen ja Pentti Kuosmanen. Vuosikertomuksen esitteli edellinen presidentti Kalevi Laakso. Toimintakertomus hyväksyttiin sellaisenaan. Tilintarkastuksen suorittivat veljet Markku Paasonen ja Matti Kupari. Tilintarkastuslausunnon perusteella hallitukselle myönnettiin tili ja vastuuvapaus. Kokous päättyi hyvissä ajoin 18.45. Tilikauden 2010-2011 TULOS 1.7.2010 1.7.2009 Rahayksikkö EURO - 30.6.2011-30.6.2010 VARSINAINEN TOIMINTA Toiminnanala A 3000 Klubi / Ruokatuotot 2 310,65 1 460,86 3008 Muut kokoustuotot 45,00 396,00 3012 Konserttitanssiaiset 1 232,60 0,00 3014 Taidehuutokaupan tulot 633,30 0,00 3015 Vuosijuhlatuotot 1 010,00 1 331,60 3016 Piknik-viihdekonsertti 599,85 0,00 3017 Omenakarnivaalituotot 473,80 0,00 3020 Lahjoitukset jäseniltä 35,00 1 700,00 Tuotot 6 340,20 4 888,46 Kulut 30700 Tilavuokrat ja tarjoilut -2 439,80-2 765,80 30715 Vuosijuhjamenot -1 084,99-837,20 30716 konserttitanssiaiset menot -201,99 0,00 30717 Muut tapahtumakulut -480,41 0,00 30718 taidehuutokauppakulut -49,20 0,00 30720 Piirikokouskulut -30,00-60,00 30725 Muut kokouskulut 0,00-383,00 30731 Nuorisovaihdon kulut 0,00-1 000,00 30742 Annetut lahjoitukset/ stipendit -350,00 0,00 30745 Julkaisutoiminnan kulut 0,00-98,33 30750 Rotarymerkit, viirit, liput -17,00 0,00 30755 Huomionosoitukset -60,00 0,00 30760 PHF-mitalit -772,30-771,15 30765 Muut toimintakulut -30,00-30,00 30770 Postikulut 0,00-31,20 30775 Painatus, kopiot -225,23-329,40 30780 Pankkikulut -220,90-227,97 6
Muut kulut -5 961,82-6 534,05 Kulut yhteensä -5 961,82-6 534,05 Toiminnanalan kate 378,38-1 645,59 Tuotto-/kulujäämä 378,38-1 645,59 Varainhankinta 4000 Jäsenmaksut 6 148,00 5 578,00 Tuotot 6 148,00 5 578,00 4500 Jäsenmaksut RI -1 687,36-1 558,52 4600 Jäsenm / Piiri / Rot Fin -2 165,50-2 158,00 Kulut -3 852,86-3 716,52 2 295,14 1 861,48 Tuotto-/kulujäämä 2 673,52 215,89 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot 5300 Korkotuotot 9,54 14,85 Rahoitustoiminta 9,54 14,85 9,54 14,85 Tuotto-/kulujäämä 2 683,06 230,74 Tilikauden tulos 2 683,06 230,74 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 683,06 230,74 ---------------------------------------------------------------------- ---- ------------ ------------ V a s t a a v a a 2010-2011 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset 1701 Saamiset 766,51 365,00 Myyntisaamiset 766,51 365,00 Lyhytaikaiset yhteensä 766,51 365,00 1910 Käyttötili Nordea 109630-219680 8 391,56 6 883,36 Rahat ja pankkisaamiset 8 391,56 6 883,36 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 9 158,07 7 248,36 V a s t a a v a a y h t e e n s ä 9 158,07 7 248,36 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA 2201 Yhdistyspääoma 6 400,01 6 169,27 Muut rahastot 6 400,01 6 169,27 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2 683,06 230,74 Oma pääoma yhteensä 9 083,07 6 400,01 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen 2969 Siirtovelat 75,00 848,35 Siirtovelat 75,00 848,35 Lyhytaikaiset yhteensä 75,00 848,35 Vieras pääoma yhteensä 75,00 848,35 V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä 9 158,07 7 248,36 7
Lohjan Rotaryklubi ry TALOUSARVIO 1.7.2011-30.6.2012 ED.VUOSI Tuotot - Ruoka- ja muut kokoustuotot 2.400 2.310 - Vuosijuhlatuotot (kulut väh.) 500-75 - Konserttitanssiaiset tuotto --- 1.031 - Taidehuutokaupan tuotto 1.000 584 - Muut tuotot 800 4700 1.154 5004 Kulut - Tilavuokrat ja tarjoilu 2.700 2.440 - Piirikokouskulut 100 30 - Muut kokouskulut 400 480 - Nuorisovaihdon kulut 1.000 - Annetut lahjoitukset/stipendit 1.000 350 - Rotarymerkit, viirit, liput 300 17 - PHF-mitalit 800 772 - Painatus, kopiot 400 225 - Pankkikulut 250 221 - Muut toimintakulut 60 7010 91 4.626 Kulu/tuottojäämä -2310 378 Varainhankinta Tuotot - Jäsenmaksut 150 eur x 42 jäsentä 6.300 6.148 Kulut - Jäsenmaksu RI 45 eur x 42 1.890 1.687 - Jäsenmaksut/Piiri/Rot.Finland 50 eur x 42 2.100 2.165 Varainhankinta 2.310 2.295 Ylijäämä --- 2.673 8
TEKSTIILIKONSERVOINTIA LOHJALLA 19.10.2011 Syysukkosen jyristessä ja rankkasateen kastellessa astuimme osoitteessa Karnaistenkatu 40 olevaan rakennukseen. Alakerrassa tulimme valoisaan huonetilaan, jossa pöydillä oli erilaisia tekstiilejä. Yhdessä vaatepuussa roikkui varsin huonokuntoinen ajurintakki ja toisessa kokoelma korjattavina olevia stoolia. Tuvan perälle oli katettu runsas kahvipöytä. Meitä oli ilmeisesti odotettu monilukuisempana paikalle, kuin meitä sitten ilmestyikään. Vahvuutemme oli vain 6+2. Kun valittelimme poisjääneitä, he lupasivat mielellään ottaa vastaa toisenkin ryhmän. Taina Leppilahti (vas.) ja Henna Koskinen Yrityksen omistavat Taina Leppilahti, tekstiilikonservaattori ylempi AMK ja Henna Koskinen, tekstiilikonservaattori AMK. Se sai alkunsa Nummelan yrityshautomossa 11 vuotta sitten. Lohjalla se on toiminut 3 vuotta. Tupulatäkissä työskentelee ajoittain opiskelijoita harjoittelijoina. Tänä syksynäkin heitä on ollut parhaimmillaan kolme kappaletta yhtä aikaa. Yritys tekee tekstiilikonservointia ja -huoltoa. Yksityisasiakkaiden tekstiilejä saatetaan myös restauroida lempeällä kädellä. Suurimpia asiakkaita ovat seurakunnat (huolto ja homevauriot), museot, yksityiset ja yritykset. Pyrkimyksenä on 9
ollut tehdä kahdeksan tunnin päiviä ja normaaleja työviikkoja. Viime vuosina on jo voitu pitää kesä- ja talvilomatkin. Kysyttäessä konservoitujen tekstiilien ikää saimme vastaukseksi että vanhin kohde on 1600-luvun kasukka. Ryijyjä on ollut 1700-luvulta. Kaikkiaan vuodessa huolletaan ja konservoidaan noin 100 kohdetta. Kun tekstiili tulee käsittelyyn, se dokumentoidaan, tehdään konservointisuunnitelma, pintapuhdistetaan ja pestään sekä tekstiili konservoidaan. Työ luovutetaan aikanaan asiakkaalle dokumentteineen. Olipa harvinaisen mielenkiintoinen vierailukohde. Olisi meitä saanut olla siellä enemmänkin. - pentti kuosmanen - Rotaryhuumoria - Äiti, minä en halua tänään mennä kouluun. - Taavi, kyllä sinun pitää mennä. - Mutta mä en haluu! - Miksi et? - Kun siellä kaikki vaan kiusaa ja haukkuu koko ajan, eikä siellä ole lainkaan kivaa. - Mutta kyllä sinun, Taavi, täytyy mennä kouluun, olethan sinä sentään koulun rehtori. Pääministeri Kiviniemi teki valtiovierailun Arabian Sheikkikuntaan. Sheikki esitteli hänelle palatsiaan. Lopulta tultiin kaikkein pyhimpään, haaremiin. Haaremin seinustoilla loikoili neitoja divaaneilla. Heidän välissään seisoi eunukki hiukan orvon näköisenä. Kiviniemi kysyi: - Mikä se tämän herran tehtävä on täällä? - Hän on kirjanmerkki. Skotti meni kilttiinsä pukeutuneena morsiamensa kanssa Pariisissa muotisalonkiin ja sanoi myyjälle: - Olemme menossa naimisiin ja tulimme katselemaan morsiuspukua. Millainen valikoima teillä on? - Tuleeko morsiuspuku morsiamelle vai sulhaselle? 10
KATUPALVELUYHDISTYS KARTSA RY Kartsa aloitti toimintansa Lohjalla vuonna 1987 Lohjan seurakunnan ja Lohjan kaupungin yhteistyönä ja yhdistykseksi se muuttui vuonna 2001. Kartsan virallinen nimi on Katupalveluyhdistys Kartsa Ry vuodesta 2001. Varojenkeräyksellä ja lahjoituksilla saatiin yhdistykselle hankittu auto vuonna 2004. Yhdistyksenä Kartsa on toiminut 10 vuotta. Ensi vuosi on toiminnan juhlavuosi, kun 25 vuotta tulee täyteen. Silloin on tarkoitus juhlia ja nimenomaan niin, että se on ensisijaisesti tarkoitettu Lohjan nuorisolle. Kartsan yhtenä toiminnan yhtenä tavoitteena Jani Meling on nuorten sekä päivystäjien henkisen ja fyysisen terveyden turvaaminen. Keinoina ovat mm. ensiavun antaminen, keskustelut nuorten kanssa, kotiutukset ja esimerkkinä oleminen. Kartsalaiset ovat saaneet hyvän vastaanoton, heitä jopa kaivataan. Jos päivystäjät ilmestyvät paikalle kovin myöhään, nuoriso ihmettelee viipymistä. Melingin mukaan yllättävän monella lapsella (18 v) ei ole vanhempaa kuuntelemassa. Se heijastuu päivystäjien työssä. Toisena tavoitteena on nuorten kasvun tukeminen. Kyseessä on rajojen asettaminen ja nuorten auttaminen keskustellen eri elämäntilanteissa. Toiminnassa on olennaista nuorten ja oman itsensä kunnioittaminen. Päivystäjien ikä vaihtelee kahdeksastoista vuodesta eläkeikään. Keski-ikä on hatusta vedettynä noin 40 vuotta. He ovat usein vanhempia, joiden lapset ovat katuiässä tai sitten vanhempia ihmisiä. Valtaosa päivystäjistä on naisia. Päivystäjiksi haluavat voivat osallistua koulutukseen, joka järjestetään keväällä ja syksyllä. Lisää tietoa löytyy Kartsan nettisivustolta http://www.kartsa.net/. Kolmantena tavoitteena Kartsalla on toiminnassaan vanhemmuuden tukeminen. Kasvatusvastuu säilytetään vanhemmilla tai huoltajilla. Se toteutuu, kun toimenpiteistä ilmoitetaan vanhemmille. Jossain tapauksissa nuori kuljetetaan kotiin (alle 10 tapausta vuodessa). Kotona on oltava selvä vanhempi. Luovutettaessa kuljetettava ehdotetaan, että lapsi pannaan nukkuman ja keskustelut käydään vasta seuraavana aamuna. Yleensä vastaanotto on hyvä. Päivystäjien henkinen huoltaminen tapahtuu osaltaan siten, että illan päätteeksi on aina keskustelu. Siinä arvioidaan miten ilta on kulunut. Mikä meni hyvin ja 11
mikä huonosti. Toisaalta muutaman kerran vuodessa järjestetään yhteistä vapaaajan virkistystä. Sellaista voi olla mölkyn peluu Aurlahdessa, freesbee golf, golf, curling jne. Kartsapäivystäjän tuntee keltaisesta takista ja mustasta liivistä, jossa on teksti Kartsa. Kartsapäivystäjiä on noin 40, joista kymmenkunta on aktiivisia. Päivystäjä on näkyvästi läsnä, turvallinen ja ystävällinen. Hän on aikuinen, esimerkki, keskustelija ja kuuntelija, valmis auttamaan, luotettava ja vapaaehtoinen. Päivystäjä ei ole huoltaja, poliisi, yksi monista, huono esimerkki, pelottava, välinpitämätön eikä turha. Kartsa päivystää perjantaisin, juhlapyhien aattoina sekä koulujen päättymislauantaina touko-kesäkuun vaihteessa. Päivystyskertoja on vuodessa n. 55. Kontakteja päivystäjillä on kaikkiaan vuoden aikana 4500-5000. Tappelut ovat vähentyneet. Täysi-ikäisten kaduilla hortoilevien määrä on toisaalta noussut, mikä on huolestuttavaa. Varsinaisten päivystävien jäsenten lisäksi Kartsalla on kannatushenkilö- ja kannatusyhteisöjäseniä, jotka tarjoavat taloudellista tukea Kartsan toiminnan ylläpitämiseksi. Kannatusjäsenmaksu on 15. Yritys- ja yhteisöjäsenmaksu on portaittainen: 1-9hlö/yhteisö tai yritys 50, 10-99hlo/yhteisö tai yritys 100 ja yli 100hlö/yhteisö tai yritys 200. Muunkin suuruisen summa kelpaa kyllä. Lahjoitukset voi maksaa tilille: SP 400610-2121715. - pentti kuosmanen - Rotaryhuumoria - Mitä eroa on gigololla ja juristilla? - Gigolo puijaa vain yhtä henkilöä kerrallaan. - Eikö teillä ole lakimiestä, tiedusteli tuomari syytetyltä. - En tarvitse lakimiestä. Ajattelin puhua totta. - Mikä on tietämättömyyden huippu? - En minä vaan tiedä. - Oikein! 12
ELINTARVIKKEIDEN LISÄAINEET Kokoukseemme 2.11.2011 olimme saaneet Fazer makeisissa lisäaineasiantuntijana toimivan Elina Saxénin. Alla on kooste hänen esityksestään, joka oli todella monipuolinen ja antoisa. Paikalla oli pari henkilöä Siuntion, kaksi Lohjannummen ja yksi Vihdin Rotaryklubista. Yhteensä meitä oli paikalla parikymmentä kuulijaa. Mitä lisäaineet ovat ja miksi niitä käytetään? Elintarvikelisäaineet ovat aineita, joita ei yleensä kuluteta varsinaisina elintarvikkeina. Niitä käytetään ruoanvalmistuksessa elintarviketeollisuudessa, suurtalouksissa ja kotonakin. Lisäaineita käytetään elintarvikkeissa tiettyä tarkoitusta varten ja ne ovat osa tuotteen valmistusreseptiä. Teollisuudessa lisäaineista käytetään mm. Lisäämään tuotteen turvallisuutta estämällä mikrobien kasvua Antamaan tuotteelle sille haluttu rakenne, esimerkiksi sakeuttamalla Tekemään tuote ulkonäöltään kauniimmaksi tai palauttamaan sille ominainen väri elintarvikevärillä Elina Saxén Parantamaan makua makeutusaineella ja arominvahventeella Varmistamaan elintarvikkeen maun, rakenteen ja ravitsemuksellisen laadun säilymisen koko myyntiajan. Kotona lisäaineita käytetään usein ehkä huomaamatta ja monesti käyttövalmiina seoksina mm. leivinjauhetta leivonnassa tai hillosokeria kotisäilykkeiden valmistuksessa. Lisäaineiden käyttö on tarkasti säädettyä. Elintarvikkeiden lisäaineita koskeva lainsäädäntö on täysin yhdenmukainen Euroopan unionin alueella eli jokaisessa maassa noudatetaan samoja lisäainemääräyksiä. Lisäaineiden käytön yleiset ehdot: a) Lisäaineen käytölle on perusteltu tarve tuotteen laadun, säilyvyyden ja jonkin muun teknologisen ominaisuuden kannalta. b) Lisäaineen määräystenmukaisesta käytöstä ei ole vaaraa tai haittaa terveydelle. c) Lisäaineen käytöllä ei johdeta kuluttajaa harhaan. d) Lisäaineen käytöstä on hyötyä kuluttajalle E-koodijärjestelmä on alunperin kehitetty Euroopan unionissa. E-kirjain numeron edessä merkitsee, että Euroopan unioni on arvioinut ko. lisäaineen turvalliseksi elintarvikekäyttöön. Elintarvikkeiden valmistuksessa saa käyttää vain hyväksyttyjä lisäaineita. EU:ssa elintarvikkeiden lisäaineiden turvallisuutta arvioi 13
Euroopan Elintarvikeviranomainen EFSA (European Food Safety Authority). Lisäaineen on läpikäytävä perusteellinen turvallisuusarviointi ennen kuin se hyväksytään käyttöön. Arvioinnissa käydään läpi laaja tieteellinen tutkimusmateriaali, jossa kartoitetaan aineen mahdolliset haitalliset vaikutukset. Arvioinnin perusteella määritetään aineen hyväksyttävä päiväsaanti ADI-arvo. ADI- arvo on hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti, jolle ihminen voi altistua periaatteessa joka päivä koko elämänsä ajan ilman terveydellisiä haittavaikutuksia. E-koodi näyttää lisäaineluokituksen yleensä ensimmäisen numeron perusteella: E100: väriaineet, E200: säilöntäaineet. E300: hapettumisen estoaineet, E400 ja E1400: emulgointi, stabilointi-, sakeuttamis- ja hyytelöimisaineet, E300 ja E500: happamuudensäätöaineet, E900: makeutusaineet. Lisäaine ei ole vierasaine. Vieraat aineet joutuvat vahingossa elintarvikkeeseen esimerkiksi ympäristösaasteena (lyijy, kadmium, PCB) tai pilaantumisen seurauksena (homemyrkyt). Vieraisiin aineisiin kuuluvat myös eläinjäämä- ja torjunta-ainekäsittelyjäämät. Vieraat aineet voivat tehdä elintarvikkeesta ihmisen terveydelle vahingollisen tai elintarvikkeeksi kelpaamattoman. Elintarvikkeissa esiintyville vieraille aineille on asetettu sallitut enimmäismäärät, joiden noudattamista viranomaiset valvovat. Poikkeus Suomessa ovat perinteiset suomalaiset hedelmämehut ja mämmi. Perinteisissä mehuissa väriaineita ei saa käyttää. Perinteisessä suomalaisessa mämmissä kaikkien muiden lisäaineiden kuin säilöntäaineiden käyttö on kielletty. Voiko lisäaineille olla allerginen? Eräät lisäaineet saattavat aiheuttaa joillekin ihmisille yliherkkyysoireita. Lisäaineyliherkkyys on kuitenkin harvinaista verrattuna yleisimpiin ruoka-aineallergioihin, kuten maito, vilja, pähkinä tai kala. Lisäaineen käytöstä vastaa lopputuotteen valmistaja. Toimijan tulee varmistaa, että käytetyt lisäaineet ovat turvallisia: 1) EU:n alueella sallittuja, 2) Sallittuja niihin elintarvikkeisiin, joissa niitä käytetään, 3) Enimmäismäärärajoitukset eivät ylity, 4) Lainsäädännössä asetetut raaka-aine-, valmistus- ja koostumuskohtaiset vaatimukset täyttyvät Lisäaineita käsitellään ja säilytetään hyvien käytäntöjen mukaisesti. Työntekijät perehdytetään lisäaineiden käyttöön. Viranomaiset, kunnan elintarviketarkastaja valvoo lisäaineisiin liittyvien vaatimusten toteutumista elintarvikealan toimijan omavalvontasuunnitelmassa. Miten lisäaineen tunnistaa tuotteesta? Kuluttaja saa tiedot elintarvikkeeseen käytetyistä lisäaineista elintarvikkeen pakkausmerkinnöistä. Tuotteen valmistus- ja lisäaineet on mainittu ainesosaluettelossa painon mukaan alenevassa järjestyksessä. Lisäaineet ilmoitetaan käyttötarkoitusta osoittavan ryhmänimen lisäksi lisäaineen nimellä tai numerotunnuksella, E-koodilla. Ryhmänimi ilmaisee, miksi lisäainetta on elintarvikkeen valmistuksessa pääasiallisesti käytetty. Yksittäi- 14
sellä lisäaineella voi olla monenlaisia vaikutuksia ja siten se voi kuulua eri ryhmiin eri elintarvikkeissa. Alempana on muutama esimerkki elävästä elämästä. Marjahillo: Mustikka, sokeri, vesi, muunnettu perunatärkkelys, hyytelöimisaine (E 440), happamuudensäätöaineet (E 330, E 333), säilöntäaine (E 202). HK:n sininen: suomalainen porsaanliha, vesi, perunajauho, kamara, suomalainen naudanliha, stabilointiaineet (muunnettu tärkkelys, E450),suomalainen koneellisesti erotettu porsaanliha, suola (1,7 %), glukoosi, lihaproteiini, perunakuitu, mausteet (mm. valko- ja mustapippuri, inkivääri, korianteri), hapettumisenestoaine (E315), arominvahvenne (E621), aromit (mm. paprika), säilöntäaine (E250) Lakritsi: sokeria, glukoosisiirappia, inverttisokerisiirappia, muunnettua tärkkelystä, liivatetta, melassia, vehnäjauhoa, tärkkelystä, lakritsiuutetta, maltodekstriiniä, happoa (sitruunahappoa), stabilointiainetta (sorbitolia), ammoniumkloridia (=salmiakkia), aromeja, suolaa, happamuudensäätöaineita (trinatriumsitraattia, natriumvetykarbonaattia), pintakäsittelyaineita (karnaubavahaa, mehiläisvahaa), värejä (E150c, E171, E153, E150d, E120, E141, E160a), mustaporkkanamehutiivistettä, kasviöljyä, sakeuttamisainetta (arabikumia), paprikauutetta, kosteudensäilyttäjää (glyserolia). Lisäaineryhmän ryhmänimi ilmaisee, miksi lisäainetta on elintarvikkeen valmistuksessa pääasiallisesti käytetty. Makeutusaineet ovat aineita, joita käytetään antamaan makeaa makua elintarvikkeisiin tai pöytämakeuttajiin. Väriaineet ovat aineita, jotka lisäävät tai antavat uudelleen väriä elintarvikkeeseen; kyseessä voivat olla elintarvikkeen omat luontaiset ainesosat tai muista luontaisista lähteistä olevat aineet, joita ei tavanomaisesti sellaisenaan käytetä elintarvikkeina ja joita ei tavanomaisesti käytetä elintarvikkeille ominaisina ainesosina. Asetuksessa (EY) 1333/2008 tarkoitettuja väriaineita ovat elintarvikkeista ja muista luontaisista syötävistä ainesosista selektiivisesti uuttamalla saadut valmisteet, joiden uuttamisessa pigmentit erotetaan ravinto- ja aromiaineista. Säilöntäaineet ovat aineita, jotka pidentävät elintarvikkeiden säilyvyyttä suojelemalla niitä mikro-organismien aiheuttamalta pilaantumiselta ja/tai patogeenisten mikro-organismien kasvulta. Lisäaineryhmiä on 23. Yksittäisellä lisäaineella voi olla monenlaisia vaikutuksia ja siten se voi kuulua eri ryhmiin eri elintarvikkeissa. Hapettumisenestoaineet ovat aineita, jotka pidentävät elintarvikkeiden säilyvyyttä suojaamalla niitä hapettumisen aiheuttamalta pilaantumiselta, kuten rasvan härskiintymiseltä ja värinmuutoksilta. Kantaja-aineet ovat aineita, joita käytetään liuottamaan, laimentamaan, hajottamaan tai muutoin fyysisesti muuttamaan elintarvikelisäainetta tai aromia, elintarvike-entsyymiä, ravintoainetta ja/tai muuta elintarvikkeeseen ravitsemuksellisia tai fysiologisia vaikutuksia varten lisättyä ainetta muuttamatta sen teknistä 15
tehtävää (ja ilman omaa teknologista vaikutusta) käsittelyn, annostelun tai käytön helpottamiseksi. Hapot ovat aineita, jotka lisäävät elintarvikkeen happamuutta ja/tai antavat siihen happaman maun. Happamuudensäätöaineet ovat aineita, jotka muuttavat tai säätelevät elintarvikkeen happamuutta tai emäksisyyttä. Paakkuuntumisenestoaineet ovat aineita, jotka vähentävät elintarvikkeen yksittäisten hiukkasten taipumusta tarttua toisiinsa. Vaahdonestoaineet ovat aineita, jotka estävät tai vähentävät vaahdonmuodostusta. Täyteaineet ovat aineita, jotka vaikuttavat elintarvikkeen tilavuuteen vaikuttamatta olennaisesti sen energia-arvoon. Emulgointiaineet ovat aineita, jotka tekevät mahdolliseksi tai säilyttävät tasaisen seoksen kahdesta tai useammasta toisiinsa sekoittumattomasta olomuodosta, kuten öljystä ja vedestä. Sulatesuolat ovat aineita, jotka muuttavat juuston sisältämät proteiinit dispersoituneeseen muotoon ja siten aikaansaavat rasvan ja muiden ainesosien homogeenisen jakautumisen. Kiinteyttämisaineet ovat aineita, jotka tekevät hedelmän tai vihanneksen solukon kiinteäksi tai rapeaksi tai säilyttävät sen sellaisena tai jotka yhdessä hyytelöimisaineiden kanssa muodostavat tai vahvistavat hyytelörakennetta. Arominvahventeet ovat aineita, jotka vahvistavat elintarvikkeen omaa makua ja/tai tuoksua. Vaahdotusaineet ovat aineita, jotka mahdollistavat kaasumaisen olomuodon homogeenisen jakautumisen kiinteässä tai nestemäisessä elintarvikkeessa. Hyytelöimisaineet ovat aineita, jotka antavat elintarvikkeelle hyytelömäisen rakenteen. Kiillotusaineet (mukaan luettuina voiteluaineet) ovat aineita, jotka elintarvikkeen ulkopintaan käytettyinä jättävät kiiltävän pinnan tai muodostavat suojakerroksen Kosteudensäilyttäjät ovat aineita, jotka estävät elintarvikkeita kuivumasta kosteuspitoisuudeltaan alhaisen ympäröivän ilman vaikutuksesta tai edistävät jauheen liukenemista nestemäiseen aineeseen. Muunnetut tärkkelykset ovat aineita, joita saadaan yhdellä tai useammalla kemiallisella käsittelyllä syötävistä tärkkelyksistä, jotka on voitu käsitellä fyysisesti tai entsyymeillä ja jotka voivat olla happo- tai emäsohenteisia tai valkaistuja. Pakkauskaasut ovat muita kaasuja kuin ilmaa, jotka lisätään pakkaukseen ennen elintarvikkeen sijoittamista siihen, pakattaessa tai sen jälkeen. Ponneaineet ovat muita kaasuja kuin ilmaa, jotka poistavat elintarvikkeen astiasta. Nostatusaineet ovat aineita tai seoksia, jotka vapauttavat kaasuja ja siten lisäävät taikinan tai seoksen tilavuutta. 16
Kompleksinmuodostajat ovat aineita, jotka muodostavat kemiallisia yhdisteitä metalli-ionien kanssa. Stabilointiaineet ovat aineita, jotka mahdollistavat elintarvikkeen fyysiskemiallisen tilan ylläpitämisen. Stabilointiaineisiin kuuluu aineita, jotka mahdollistavat kahdesta tai useammasta sekoittumattomasta aineesta muodostetun tasaisen seoksen säilymisen elintarvikkeessa ja aineita, jotka stabiloivat, ylläpitävät tai vahvistavat elintarvikkeen olemassa olevaa väriä. Niihin kuuluu aineita, jotka lisäävät elintarvikkeen sitoutumiskykyä, mukaan luettuna ristisidosten muodostuminen proteiinien välille niin, että elintarvikkeen osat voidaan sitoa ennastetuksi elintarvikkeeksi. Sakeuttamisaineet ovat aineita, jotka lisäävät elintarvikkeen jähmeyttä. Jauhon käsittelyaineet ovat muita aineita kuin emulgointiaineita, jotka lisätään jauhoon tai taikinaan sen leivontaominaisuuksien parantamiseksi. Osana monipuolista ja vaihtelevaa ruokavaliota lisäaineita sisältävien elintarvikkeiden käyttö on turvallista. Suomalaisten aikuisten ja lasten lisäaineiden saanti on turvallisella tasolla. Lasten pienemmän painon vuoksi on kuitenkin otettava huomioon että esim. bentsoehappoa (E210-E219) sisältävät juomat ja nitriittiä (E249- E250) sisältävät makkarat voivat nostaa lasten lisäainesaantia yli suositellun saantitason, jos tuotteita nautitaan runsaasti. Lisäaineiden saantia voi vähentää valitsemalla lisäaineettomia peruselintarvikkeita. Näitä ovat esim. peruselintarvikkeet kuten tuore liha ja kala, kananmunat, maito, tuoreet vihannekset, marjat ja hedelmät. Niiden valmistuksessa ei lisäaineita saa käyttää. Luomutuotteet ovat joko lisäaineettomia tai ne sisältävät huomattavasti vähemmän lisäaineita kuin tavanomaisesti tuotetut. Pakkausmerkinnöistä selviää, sisältääkö tuote lisäaineita vai ei, ja mitä lisäaineita on käytetty tuotteen valmistuksessa. Mistä on pienet puolukat tehty? (Jaana Husu- Kallio) Vedestä, sokerista, kuiduista, vitamiineista, kivennäisaineista, hapoista (E 200 sorbiinihappo, E 210 bentsoehappo), hyytelöimisaineista (E 440 pektiini), väriaineista (E 160a karotenoidit, E 163 antosyaanit), aromeista. 17
VAALIKOKOUS Hotelli Lohjassa pidettiin vuoden 2012-2013 toimikauden hallitus ja muut toimihenkilöt. Klubin sääntöjen mukaan viisi edellistä presidenttiä kuuluvat valintakomiteaan, joka tekee ehdotuksen seuraavan kauden presidentistä, tulevasta presidentistä, varapresidentistä, sihteeristä ja taloudenhoitajasta. Tällä kerralla valintakomitea oli tehnyt ehdotuksen kaikista toimihenkilöistä ja väylien vetäjistä. Ne hyväksyttiin sellaisenaan. Koska kuluvan vuoden tilintarkastajia ei ole valittu, veljiä Markku Paasonen ja Matti Kolehmainen ehdotettiin ja heidät valittiin kyseiseen tehtävään. Hallitus ja toimihenkilöt 2012-2013 Hallitus Presidentti Tuleva presidentti Varapresidentti Edellinen presidentti Sihteeri Klubimestari Taloudenhoitaja Pekka Hynynen Klaus Turhanen Aki Hellgrén Eero Rantalaiho Pirkko Mälkiä Irja Olkinuora Markku Paasonen Muut toimihenkilöt II sihteeri Tellervo Kangas III sihteeri Tuire Nystén II klubimestari Tarja Virtanen Kirjanpitäjä Veikko Salminen Nuorisovaihtoasiamies Ei valita RYLA-vastaava Raimo Mäkelä Rotarysäätiöasimies Pentti Kuosmanen It-vastaava Pentti Kuosmanen Väylät Klubipalvelu Ammattipalvelu Yhteiskuntapalvelu Kansainvälinen palvelu Uudet sukupolvet Tilintarkastajat Irja Olkinuora Raimo Mäkelä Mika Ruotsalo Roger Weintraub Aki Hellgrén Mika Ruotsalo Matti Kupari 18
MATTI LEHTINEN - EGOESITELMÄ 9.11.2011 Veli Matti Lehtinen syntyi 7.11.1928 Helsingin Leppävaarassa. Matilla on kaksi sisarta: kansakoulun opettaja Laila Luukkaa (s. 1922) ja kirjeenvaihtaja Ulpu Ahlqvist (s. 1940). Äiti oli kotoisin Tampereelta ja suuren yksitoistalapsisen perheen nuoremmasta päästä. Isä Sulo Lehtinen (s. 1898) oli saanut sähköinsinöörin koulutuksen. Hän oli sitkeä yrittäjä ja keksijä. Hän perusti myös mahdollisesti Suomen ensimmäisen radiotehtaan (katso Halstari nro 1 2002-2003). Sulo Lehtinen oli Lohjan Rotaryklubin jäsen kuollessaan 4.6.1986. Radiotehdas Oy Lehtinen & Österlund toimi Helsingissä vuosina 1924-29 osoitteessa Annankatu 29. Silloin vuosisadan pahin lama alkoi USA:ssa. Suomessa alkoi pula-aika. Suomalaisilla ei ollut enää varaa uusiin radioihin ja hyvä radiotehdas jouduttiin lopettamaan rahoitusvaikeuksien vuoksi. Sulo Lehtinen ei antanut tilanteen masentaa itseään, vaan perusti radiokorjaamon. Hän kiersi Vanderer-autolla paikkakunnalta toiselle tavoitteenaan kunnostaa neljä mykkää konetta päivässä. Loimaan seudun talolliset ehdottivat hänelle sähköliikkeen perustamista kauppalaan. Sulo Lehtinen muutti perheineen Loimaalle, mistä torin varrelta vuokrattiin puolitoistakerroksinen liiketalo. Siihen perustettiin 1.9.1931 Maakunnan Sähkö- ja Radioliike ja vähän myöhemmin Sähkömoottori- ja Pumppukorjaamo. Veli Matti kävi koulunsa Loimaan kauppalassa. Koulun jälkeen hän hankki neljän vuoden ajan kokemusta sähköalalta seuraavista yrityksistä: Oy Ströberg Ab, Suomen kaapelitehdas, Oy Sähkö Ab Turussa, Oy Urjalan Sähkö Linjatyöt sekä Maakunnan Sähkö ja Radio Loimaalla. Sitten veli Matti alkoi opiskelunsa Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa sen vahvavirtatekniikan opintolinjalla. Sieltä hän valmistui vuonna 1953. Ajokorttitutkinnon veli Matti suoritti 3.2.1950 kesärenkailla varustetulla antiikkiautolla mallia 1930, jossa oli synkronoimaton vaihdelaatikko, joka edellytti välikaasun käyttöä vaihdetta vaihdettaessa. Loimalle rakennettiin vuonna 1954 uutta komeaa kolmikerroksista toimitaloa Naiskotiteollisuuskoululle. Veli Matti valvoi sen sähköasennustöitä. Siellä hän 19
tapasi käsityönopettaja Soile Haanpään Merikarvialta. Pari vihittiin vuonna 1955. Onnellinen avioliitto on nyt jatkunut jo kunnioitettavat 56 vuotta. Lapsia pariskunnalla on kaksi. Poika on insinöörinä Lohjalla ja tytär erikoishammaslääkäri. Lapsenlapsiakin on viisi. Veli Matti harrasti nuorempana partiotoimintaa Loimaan Nuotioveikoissa. Luistelu ja pyöräilyn lisäksi kaikenlainen tekninen rakentelu on häntä kiinnostanut. Hänen käsissään on syntynyt kidekone, pieniä sähkömoottoreita, tuulisähkömyllyautomaatti, joka toimi 10 pennin kolikolla. Veli Matti rakensi myös sähköherätyskellon, joka paitsi herätti myös keitti veden aamuteetä varten. Suuri kiinnostuksen kohde oli veturinlämmittäjän öljykannu, mitä ei mistään kaupasta saanut. Niinpä hän juotosharjoituksena teki sellaisen peltikannusta ja rakensi sisään pumpun. Laite toimii vieläkin. Veli Matti toimi aluksi työnjohtajana ja myöhemmin teknisenä johtajana. Hänen vastuullaan olivat sähkömoottorien valmistus, pumppujen huolto ja koestus, laadunvalvonta ja ostot. Lisäksi toimenkuvaan kuuluivat osallistuminen tuotesuunnitteluun, työnäytöksiin sekä messu- ja näyttelytoiminta. Pumpputehtaan kehitystoimia varten veli Matti osallistui alan messuille Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa (Hannover). Näiltä matkoilla haettiin ideoita uusiin pumppukonstruktioihin. Jotakin jäi myös kahden viikon tiiviistä metallialan opintoretkestä Japaniin. Liikkeenjohtoa ja myyntitoimintaa veli Matti on opiskellut useilla Rastorin kursseilla. Korjattavaksi tuodut halkijäätyneet pumput ja kastuneet sähkömoottorit saivat Sulo Lehtisen keksimään jäätymättömän ja luotettavan Ratko-kaivopumpun. Siinä moottori sijoitetaan kaivon kannelle ja itse pumppu pitkän akselin päähän reilusti vedenpinnan alapuolelle suojaan pakkaselta. Niinpä vielä opiskelija Matti Lehtinen perusti isänsä kanssa vuonna 1951 yhtiön nimellä Maakunnan Metalli valmistamaan ja korjaamaan sekä pumppuja että sähkömoottoreita. Maakunnan Metallin myynti oli kasvanut niin, että tehdastilat kävivät ahtaiksi. Rakennuslupaa laajennukseen ei tullut. Niinpä yhtiö päätti muuttaa toimintansa Lohjan Paloniemen kylään maaliskuussa 1959. Kunta möi vanhan Eliel Saarisen suunnitteleman punagraniittisen navetan yritykselle. Teollisuus ja konttoritiloiksi kunnostettiin maantasoisen 1600 m 2 ja ullakon 800 m 2. Kauppaan kuului myös kaksi asuinrakennusta ja lisäksi mahdollisuus vuokrata kaksi ja puolikerroksinen pehtorin talo työntekijöille. Isä Lehtinen vastasi Lohjalla saneeraus- ja korjaustoiminnasta. Veli Matti otti hoitaakseen koneiden ja materiaalin siirron Lohjalle. Loimaan Halkoliikkeen 95- hevosvoimainen Ford Thames oli ainut kuljetuskalusto. Siihen lastattiin joka ar- 20