Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ
Yleistä mitä odotettavissa? 08.10.14 Helsingin Sanomat 5.11.2017
Yleistä mitä odotettavissa? RCP2.6: Ilmastopolitiikan täydellinen onnistuminen. CO 2 :n maailmanlaajuiset päästöt kääntyvät jyrkkään laskuun jo vuoden 2020 jälkeen ja ovat tämän vuosisadan lopulla lähellä nollatasoa. CO 2 :n pitoisuus on korkeimmillaan vuosisadan puolivälissä n. 440 ppm ja alkaa sen jälkeen laskea. RCP4.5: Ilmastopolitiikan osittainen onnistuminen. CO 2 :n päästöt kasvavat aluksi hieman mutta kääntyvät laskuun vuoden 2040 tienoilla. Vuosisadan loppupuolella pitoisuuden kasvu taittuu, ja tuolloin CO 2 :ta on ilmakehässä noin kaksinkertainen määrä teollistumista edeltävään tasoon verrattuna. RCP6.0: Päästöt pysyvät aluksi suunnilleen nykyisellä tasollaan mutta ovat myöhemmin tällä vuosisadalla melko suuria. (Tällainen kehityskulku vaikuttaa epärealistiselta.) RCP8.5: Pyrkimys päästöjen rajoittamiseen kokee täydellisen haaksirikon. CO2:n päästöt kasvavat nopeasti ja kolminkertaistuvat vuoteen 2100 mennessä. CO 2 :n pitoisuus kohoaisi tuolloin yli kolminkertaiseksi teollistumista edeltävään aikaan verrattuna. Pitoisuus kasvaisi nopeasti vielä vuoden 2100 jälkeenkin. Lisälämmitys 2.6 W/m 2 vai 4.5 W/m 2 vai 6.0 W/m 2 vai 8.5 W/m 2? Käytännössä RCP4.5-skenaarion toteutuminen vaatisi jo melko tiukkaa päästöjen rajoittamista. RCP2.6 skenaario olisi jo äärimmäisen haastava. Kuvaukset: K. Ruosteenoja, IL
Ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos Pieni muutos keskiarvossa suhteellisen suuri muutos ääripäässä (esim. ääripakkaset, helteet) Räisänen, 2009 Ilmatieteen laitos
Riskianalyysin lähestymistapa Compact of Mayors aloitteessa korostetaan kaupunkien merkitystä ilmastonmuutokseen liittyvissä toimissa Aloitteessa tuodaan esille joukko (30 kpl) ilmastoriskejä (climate hazards), joihin kaupungin on vastattava seuraavien kysymysten valossa: 1. Esiintyykö ilmiö nykyilmastossa? 2. Esiintyykö ilmiö tulevaisuudessa? 3. Aiheuttaako ilmiö merkittävän riskin kaupungille?? Riskianalyysissa arvioitiin näitä yhdessä Helsingin kaupungin asiantuntijoiden kanssa Voimakas sade (Rain storm) Lumipyry (Heavy snow) Voimakas tuuli (Severe wind) Tornado Syklooni (Cyclone, hurricane etc) Trooppinen myrsky (Tropical storm) Ukkonen (Electrical storm) Sumu (Fog) Äärimmäiset talviolosuhteet (Extreme winter conditions) Kylmä jakso (Cold wave) Äärimmäinen kylmyys (Extreme cold weather) Lämpöaalto (Heat wave) Äärimmäinen kuumuus (Extreme hot weather) Kuivuus (Drought) Metsäpalo (Forest fire) Maastopalo (Land fire) Äkkitulva (Flash/surface flood) Jokitulva (River flood) Rannikkotulva (Coastal flood) Pohjavesitulva (Groundwater flood) Myrskyvuoksi (Storm surge) Suolapurkaus (Salt water intrusion) Meren happamoituminen (Ocean acidification) Maanvyörymä (Landslide) Lumivyöry (Avalanche) Kivivyöry (Rockfall) Maan vajoaminen (Subsidence) Vesivälitteiset taudit (Water-borne disease) Vektorivälitteiset taudit (Vector-borne disease) Ilmavälitteiset taudit (Air-borne disease) Hyönteisvitsaukset (Insect infestation) Muut (Other)
Merkittävimmät muutokset Helsingissä liittyvät tulviin ja talviolosuhteisiin Mäkelä ym. (2016)
Esimerkki: sade Sateet lisääntyvät, etenkin talvella Kesällä keskimääräinen sadanta ei muutu huomattavasti, mutta rankimmat sateet voimistuvat Huomattavat yhteiskunnalliset vaikutukset (lyhyessä ajassa) Suomi: yksittäinen raju rankkasadetapaus voi esiintyä missä tahansa (toistuvuuksissa eroja)
Tämä on nykyilmastoa! 10/10/16
Kuukauden keskilämpötila, C Kuukausikeskilämpötilan muutos Helsingissä, RCP4.5 25 20 15 10 5 1971-2000 RCP4.5_2100 RCP4.5_2030 RCP4.5_2050 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12-5 -10 Kuukausi
Tulevaisuus Toiset suureet ja ilmiöt ovat huomattavasti hankalampia ilmastomalleille Mitä pienempi ja lyhytkestoisempi ilmiö, sitä suuremmat ovat yleensä epävarmuudet (esim. rajuilmat) Sää- ja ilmastomallit ovat kehittyneet ja kehittyvät Tulevaisuudessa entistä tarkempaa tietoa Ilmastonmuutos: kasvihuonekaasupäästöt ihmiskunnalta! Eri loppukäyttäjien paremman varautumisen kannalta, varoitusten ja varautumisen kehittämistä on hyvä tehdä yhdessä