Asia: Lausunto Ekokem oy:n jätteen energiakäyttöhankkeen (Riihimäki) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (ns. Ekokem 2)

1 LIITE 2 Piirin lausunnot yva-vaiheesta, jossa esitetty tarkemmin suunnitellun laitoksen vaikutuksista jätesuunnitelman toteuttamiseen, energian tarpeesta, tuotosta sekä sähkölinjasta ym. Lausunto Hämeen ympäristökeskukselle Ekokem oy:n jätteen energiakäyttöhankkeen (ns. Ekokem 2, Riihimäki) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 30.9.2009 sekä Lausunto Ekokemin 2 jätteenpolttolaitoksen yvasta (ohjelmasta) 25.2.2009 - lausunnot löytyvät verkosta osoitteesta www.sll.fi/uusimaa (vuoden 2009 kannanotot) ************************************************************************ Hämeen ympäristökeskus Viite: kuulutus HAM-2008-R-15-531 JOT/30A/2009 Asia: Lausunto Ekokem oy:n jätteen energiakäyttöhankkeen (Riihimäki) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (ns. Ekokem 2) 30.9.2009 Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry on Suomen luonnonsuojeluliiton maakunnallinen piirijärjestö. Piirin toimialueena on Etelä-Suomen lääni. Koska esillä oleva hanke vaikuttaa piirin alueella, piiri katsoo olevansa asianosainen. 1. Yleistä Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää YVA-selostusta kohtuullisen hyvänä, mutta osa sen perusteista on kestämättömiä. Sen ei täytä valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita. Tällaisen laitoksen käyttöaika on kymmeniä vuosia. Arvioitaessa energiatarvetta tulisi huomioida pitkän aikavälin ennusteet ja jo tiedossa olevat säädösmuutokset, jotka tulevat vaikuttamaan asiaan. YVA-selostuksen esittelytilaisuudessa tuli esiin, että asiassa on tehty paljon selvityksiä, mutta kaikkea ei ole otettu mukaan aineistoon. Koska muutoinkin esittelytilaisuudessa tuli esille, että Ekokem oli arvioinut eräitä lähtökohtatilanteita ja vaikutuksia itselleen optimaalisella tavalla, heräsi sellainen epäilys, että vastaavasti Ekokemille epäedullisia selvityksiä olisi voinut jäädä julkaisematta tai huomiotta (esimerkiksi poikkeustilanteiden päästöt ilmaan). Tilaisuudessa todettiin, että laskelmat on tehty kaikille aineille normaali- ja poikkeustilanteessa. Laskelmia ei kuitenkaan esitetä selostuksessa. Ilman laskelmia on mahdotonta arvioida, onko jonkin aineen kohdalla poikkeustilanteiden päästöt sellaisia, että niihin pitäisi ottaa kantaa tai antaa niiden rajoittamiseksi erityisehtoja. Piiri vaatii kaikkien tehtyjen selvitysten julkaisemista asian arviomiseksi. 2. Vaihtoehdot Nollavaihtoehtona on esitetty hankkeen toteuttamatta jättäminen. Nollavaihtoehdon haitat on arvioitu sellaisten pahimpien mahdollisten toteutustapojen mukaisesti, joiden toteutuminen ei ole

2 lainsäädännön ja hyväksyttyjen strategioiden mukaista. Nollavaihtoehdossa olisi tullut käyttää vertailukohtana sellaisia ratkaisuja, jotka ovat EU:n ilmastotavoitteiden ja Suomen lainsäädännön ja strategioiden, kuten VALTSUn, mukaisia. Nollavaihtoehdossa on todettu, että korvaava energia tuotetaan osin fossiilisilla polttoaineilla. Perusoletuksena on, että Riihimäen ja Hyvinkään alueella tarvitaan lisää kaukolämpöä. Jo nyt tiedossa olevat rakennusmääräysten kiristyminen ja EU:n ministereiden päätös plusenergiataloihin siirtymisestä (lähde: http://www.europarl.europa.eu/pdfs/news/expert/infopress/20090330ipr52892/20090330ipr52892 _en.pdf) merkitsevät sitä, että kaukolämmön tarve lähtee laskuun ennen vuotta 2020. Samaa olettaa Energiateollisuus ry:n selvitys Suomessa. Nollavaihtoehtoa ei siis tarvittaisi kaukolämmön vaan sähkön vuoksi. Koska Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian käyttöä, vaihtoehtona tulisi olla esimerkiksi energiapuun käyttö. Jos vaihtoehdossa 1 oletetaan saatavan jäte lähialueelta eikä pitkiä kuljetuksia tarvita, vastaavasti energiapuu pitää olettaa saatavan lähialueelta. Molemmissa tilanteissa pitää käyttää yhtä optimistisia (auki kirjattuja) oletuksia. Koska nollavaihtoehto voi sisältää ainoastaan sähkön tuotannon, sen sijoituspaikkaa valittaessa voidaan huomioida polttoainekuljetusten minimointi. Nollavaihtoehto olisi voitu rakentaa myös mädättämällä tuotetun biokaasun ja sen käyttöä ajatellen. Vaihtoehdossa 1 jäte poltetaan, mutta mädättämällä siitä saataisiin kaasua, jonka optimaalisella käytöllä kokonaispäästöt pienenisivät selvästi. Kaasua voisi käyttää myös liikennepolttoaineena ja ykkösvaihtoehdon tuottama sähköä voitaisiin tuottaa tuulella. Tällä lailla jätteiden hyötykäyttö tuottaisi paljon paremman lopputuloksen esimerkiksi ilmastopästöjen osalta, kuin mitä nollavaihtoehdon arvioinnissa on oletettu. Nollavaihtoehdon vertailussa oletetaan liikenteen pysyvän ennallaan. Jos mädättämällä tuotettua kaasua voidaan käyttää liikennepolttoaineena, liikenteen ennallaan pysyminenkin tuottaa nollavaihtoehdossa vähemmän päästöjä kuin muissa vaihtoehdoissa. Nollavaihtoehdossa oletetaan päästöjen ilmaan ja ilmastovaikutusten kasvavan, mutta todellisuudessa asia on päin vastoin. Hajuhaitoissa on vastaava virhe, nollavaihtoehto on arvioitu pessimistisesti ja muut vaihtoehdot optimistisesti. 3. Energian tarve ja tuotto Jätteenpolttoa perustellaan kaukolämmön tarpeella. Sen tarve kuitenkin tulee kääntymään laskuun jo ennen vuotta 2020. Laitoksen rakentaminen pääsee käyntiin arviolta vuonna 2016 (valituskierroksen jälkeen). Laitos valmistuisi siinä vaiheessa, kun kaukolämmön tarve on todennäköisesti jo kääntynyt laskuun. Laitoksen elinkaaren aikana suurin osa sen tuottamasta lisälämmöstä joudutaan lauhduttamaan eli se on tarpeetonta. Laitoksen sähköntuotannon tuottosuhteeksi on oletettu 19%. Sekin voi olla liian optimistinen oletus. Vaikka se pitäisikin paikkansa, sähköntuotannolle optimoitu energiapuuta polttava laitos voi päästä yli 35%:n hyötysuhteeseen. Se tarkoittaisi suunnilleen puolta pienempää polttoainemäärää. Jätteen vähäinen energiasisältö tarkoittaa, että kuljetuksissa tilavuus on rajoittava seikka, ei tonnimäärä. Se lisää kuljetusten määrää. Tuottamalla sama sähkömäärä puulla päästään puolta pienempään kuljetustarpeeseen. Vastaavasti voitaisiin tehdä oletus, että korvaava sähkö tehdään tuulivoimalla, jolloin liikenteen tarve laskee oleellisesti edelleen. Liikenteen tarvitsema energia tulisi ottaa huomioon koko hankkeen energiataseessa. 4. Yksityiskohtaisia havaintoja 4.1. Poltettavan jätteen saatavuus Ekokem olettaa, että se saa poltettavat jätteet läheltä. Kun huomioidaan jo nyt olemassa oleva ja tulossa oleva jätteenpolttokapasiteetti Etelä-Suomessa, lähialueelta ei voida saada sellaista jätemäärää, mikä täyttäisi laitoksen kapasiteetin. YVA-selostuksen esittelytilaisuudessa Ekokemin

3 edustajat totesivat, että asiassa vaikuttaa markkinatalous ja kokonaiskustannukset. Jos Ekokem ottaa vastaan jätteet niin edullisesti, että kaikki lähiympäristön jätteet tuodaan Ekokemille, muut polttolaitokset joutuvat tuomaan jätteet kauempaa. Silloin Ekokemin polttolaitos välillisesti lisää jätteenkuljetusmatkoja. Lähempänä valtakunnan rajaa olevat laitokset joutuvat silloin tuomaan jätettä ulkomailta. Jätteenpolton kapasiteetin lisääminen johtaa väistämättä kuljetusmatkojen pidentymiseen. Jätelaki myös kieltää kauempaa tuotavat jätteet ( 3. luku, 6, (10) jätteet on käsiteltävä jossakin lähimmistä asianmukaisista jätteen käsittelypaikoista; ). Valtakunnallinen jätestrategia tähtää jätteiden vähentämiseen, niiden hyödyntämisen lisäämiseen ja vasta viimeisenä vaihtoehtona on kierrätyskelvottoman jätteen poltto. Oletusarvona ei tule pitää sellaista vaihtoehtoa, että Suomi rikkoo EU:n määräyksiä ja että Suomessa lakeja ei noudatettaisi. Määräysten noudattamista on pidettävä lähtökohtana. Poltettavan jätteen määrä tulee vähenemään, kun noudatetaan lainsäädäntöä ja jätesuunnitelmia. Tämä tulee entisestään lisäämään pitkiä kuljetusmatkoja. Etelä- ja Läsi-Suomen jätesuunnitelmaluonnoksen SOVA:ssa on arvioitu tulevan jätesuunnitelman toimenpiteitä. Se toteaa muun muassa, että "Polttoon ohjataan sellaisia biohajoavia jätteitä, joita ei voida kierrättää tai ehkäistä. Jäteperäisten liikennepolttoaineiden käyttöä edistetään. Lisäksi biojätteestä valmistetun kompostituotteen käyttöä lisätään erityisesti julkisessa rakentamisessa." Kyseessä oleva laitos ei täten toteuttaisi jätesuunnitelmaa vaan estäisi sen toteutumista. 4.2. Ongelmajätteiden poltto Laitoksessa suunnitellaan poltettavan myös ongelmajätteitä. Jätelain mukaan jätteet on lajiteltava ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Lainaus laista, 3.luku, 6: 7) jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista; 8) erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa; Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa muihin jätteisiin. Tässä tapauksessa ei voi vedota kohdan 8 poikkeusmahdollisuuteen, koska toiminta ei ole käsittelyn kannalta välttämätöntä, jätettä ei hyödynnetä ja YVA-selostuksen mukaan jätteen poltosta on haittaa (esim savukaasupäästöt). Energiakäyttöä ei voi tässä tapauksessa pitää jätteen hyödyntämisenä, koska kaukolämmön tarvetta ei ole ja sähkön tuottosuhde on muihin tuottomuotoihin nähden negatiivinen. Kohdan 8 mukaan vähäinenkin haitan tuotto riittää perusteeksi sille, että ongelmajätteitä ei saa sekoittaa muihin jätteisiin. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää outona sitä, että yhtiö suhtautuu lainsäädännön vaatimuksiin väheksyvästi. Ongelmajätteiden polttaminen muuttaa lisäksi kaikki laitoksen tuhkan ongelmajätteeksi. Se vähäinenkin hyötykäyttömahdollisuus, mikä tuhkalla muutoin olisi, estyy kokonaan suunnitellun ongelmajätteen sekoittamisen vuoksi. Vaikka Ekokemillä olisi nyt tilaa sijoittaa ongelmajätetuhka loppusijoitukseen, pidemmällä aikavälillä loppusijoitus tulee ongelmalliseksi. Jo pelkästään ongelmajätteeksi muuttuva tuhkan määrä on sellainen haitta, joka estää em kohdan 8 mukaan ongelmajätteen sekoittamisen muihin jätteisiin. 4.3. Lietteen poltto Lietteen poltto tuottaa erittäin vähän energiaa. Lietteen käsittely saattaa kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä siitä polttamalla saadaan (vrt. sähkön alhainen tuottoprosentti ja sähkön käyttö lietteen käsittelyssä). Lietteen polttoa voidaan siis pitää pelkkänä lietteen hävittämisenä. Lietteestä saadaan paljon enemmän energiaa hyödynnettäväksi, mikäli lietettä käytetään mädätysprosessissa biokaasun tuotantoon. Vaihtoehtovertailussa nollavaihtoehdon hyötyihin tulisi lisätä se energialisä, mikä

4 lietteestä saadaan optimaalisella käytöllä ja vaihtoehdossa 1 haittoihin tulisi lisätä prosessin monimutkaistuminen ja hallinnan komplisoituminen, mikäli lietettä poltetaan. Hallinnan komplisoituminen saattaa vaikeuttaa muun polton optimointia ja päästöjen minimointia. 4.4. Hajupäästöt ja päästöt ilmaan YVA-selostuksessa on esitetty kuvia rikkidioksidin vuorokausipitoisuuksista. Kuvioiden muodosta voinee olettaa, että ne ovat keskimääräisiä tilanteita eivätkä ota huomioon tuulen vaikutusta päästökuvioon. Keskimääräinen tuuli saattaa olla vakio vuorokausien mittaisia jaksoja. Silloin vuorokausipitoisuuksien rajat muuttuvat oleellisesti. Typpioksidien kohdalla todetaan, että korkeimmat vuorokausipitoisuudet sijoittuvat 600-800 metrin etäisyydelle laitoksesta koilliseen vallitsevan tuulen suunnan mukaan. Mikäli tuulee koillisesta joitakin vuorokausia, vuorokausipitoisuuksien maksimit ovat lounaispuolella. Keskiarvon keskiarvo ei anna oikeaa kuvaa asiasta. Päästöistä pitäisi olla sellaiset arviot, joissa tuuli on epäsuotuisin mahdollinen ja samanaikaisesti päästöt suurimmat mahdolliset vuorokausipäästöt. Sellaisella laskennalla nähdään huonoin mahdollinen tilanne. Jos laitokselle määritetään suurin vuorokausikeskiarvo, kyseistä arvoa ei saa ylittää minään vuorokautena, ei myöskään huonoimmassa tilanteessa. Vastaavasti määritettäessä 99 prosentin tai jokin muu raja-arvo, sellaista ei saa ylittää edes huonoimmissa olosuhteissa. Päästökuvioiden määrittely keskimääräisille sääolosuhteille ei siis ole riittävä. 4.5. Melu Melulaskenta näyttää suoritetun teknisesti hyvin, mutta lähtöarvot on valittu optimaalisesti ja liikaa keskiarvoihin perustuen. Melulaskenta perustuu arvioituihin liikennemääriin. Niissä käytetään keskimääräistä vuorokautista liikennemäärää. Jos arvioidaan laitoksen vuodessa tarvitsemaa jätemäärää ja keskimääräistä auton kokoa, saadaan vuositasolla tarvittava ajoneuvomäärä. Se puolestaan voidaan jakaa vuorokausien lukumäärällä. YVA-selostuksessa ei ole kerrottu, millaisia oletusarvoja keskimääräisiä liikennemääriä laskettaessa on käytetty. Näyttäisi kuitenkin siltä, että suuruusluokka on oikea. Todellisuudessa liikennemäärät lienevät suurempia, koska oletuksena on saattanut olla isojen, täyteen lastattujen autojen käyttö. Lisäksi auton kantokykyä tonneina ei välttämättä voi käyttää laskentaperusteena, koska jotkin jätelajit ovat kevyitä ja auton tilavuus asettaa kuormalle rajoituksia ennen painorajaa. Autojen vuorokautista määrää laskettaessa vuosimäärää ei voi jakaa luvulla 360. Jätteiden kuljetus painottuu arkipäiviin. Lisäksi jätteitä kuljetetaan vaihteleva määrä eri aikoina vuodesta. Mikäli polttolaitos tuottaa pääasiassa kaukolämpöä, kesällä jätteitä kuluu vähemmän kuin talvella. Tällaisista tekijöistä johtuen liikenne voi joinain päivinä olla yli kaksinkertainen keskimääräiseen verrattuna. Melurajat lasketaan päivä- ja yöajan ekvivalenttitasoina. Jos melurajaksi asetetaan päivän ajalle 55 db(ekv), se tarkoittaa, että minään päivänä klo 7-22 ei kyseistä arvoa saa ylittää. Mikäli laskennassa käytetään vuotuiseen keskiarvoon perustuvaa liikennemäärää, tulos ei kerro totuutta. Kun sellaisella laskentatavalla saadaan johonkin kohtaa 55 db(ekv) melutaso, meluraja todennäköisesti ylittyy puolena päivistä ja alittuu toisena puolena. Joidenkin laitosten lupaehdoissa on todettu, että raja saa ylittyä esim viitenä vuorokautena vuodessa. Kun tällaiseen arvoon pyritään, pitää laskennassa käyttää sellaisia liikennearvioita, jotka vastaavat vaihtelevan liikennevilkkauden mukaan noin vilkkaita päiviä. Liikennemäärien pitää siis olettaa olevan sopivalla tavalla jakautuneita (esim Poisson-jakauma) ja melualueita laskettaessa on käytettävä 2,5%:n todennäköisyydellä esiintyvä vilkas päivä (2,5% tulee oletuksesta, että liikennettä on 200 päivää ja viitenä päivää saa olla ylityksiä). Melukaaviot päättyvät liian suppealle alalle, erityisesti laskenta-alueen länsipäässä. Laitoksen aiheuttama liikenne ei lähde nyt piirretyn melualueen rajalta. On todennäköistä, että laitoksen

5 aiheuttama liikenne on lähes saman suuruista laitoksen ja moottoritien välissä. Melun kannalta ongelmallisimmat kohdat ovat siellä, missä asutus ja melulle herkimmät laitokset ovat lähinnä tietä. Kuvassa (1) näkyy, että melulle altistuvia kohteita on Uramon ja Kirjauksen kaupunginosissa. Aluesairaalan sijainti on sellainen, että liikennemelu Lahdentieltä saattaa kantautua sairaalalle asti. Meluselvityksessä tulisi näkyä myös, nostaako laitoksesta johtuva Lahdentien liikenteen kasvu melutason sairaala-alueella yli ohjearvojen. Muitakin häiriintyviä kohteita saattaa olla. (Kuva 1. ) Helsingissä 30.9.2009 Leo Stranius puheenjohtaja Ursula Immonen toiminnanjohtaja ************************************************************ 25.2.2009 Hämeen ympäristökeskukselle Viitaten kuulutukseenne HAM-2008-R-15-531, JOT/80A/2008 Lausunto Ekokem Oy:n "Jätteen energiakäytön laajennuksen" ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta YVA-ohjelman "Hankkeiden kuvaus" -osion mukaan YVA:ssa käsitellään seuraavat hankkeet: Hanke Jätevoimala 2 sisältää jätevoimala 2:n, esikäsittelyhallin, vastaanotto- ja välivarastointitilojen sekä kulkuteiden rakentamisen. Hanke Leiju-uuni sisältää jätteenpolttolaitos 1:n yhteyteen rakennettavan pystymallisen putkikattilan tai pelkän polttokammion, jossa poltetaan CCA-puuta, lietteitä ja muita jätteitä. Hanke CCA-puun murskaus sisältää CCA-puun murskaamisen jätteenpolttolaitos 1:n murskaimella. Hanke Sähkölinja sisältää 110 kv:n sähkölinjan rakentamisen Hikiän sähköasemalta Ekokemin alueelle. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri keskittyy tässä lausunnossa pääasiassa Jätevoimala 2:ta käsittelevään hankkeeseen. Piirin lausunnossa Ekokem-Palvelu Oy:n Kuulojan jätehankkeesta on osittain käsitelty asioita, jotka liittyvät olennaisesti myös käsillä olevaan YVA-ohjelmaan ja toivomme, että siinäkin lausunnossa olevat mielipiteet otetaan huomioon alla esitetyn lisäksi. Nämä hankeet kuuluvat osittain samaan hankekokonaisuuteen. Kuulemisilmoitus YVA-prosessin yhtenä päätarkoituksena on mahdollistaa kansalaisten osallistuminen. Siksi on tärkeää, että YVA-ohjelman kuulemisilmoitus ja varsinkin sen otsikko kertovat hankkeen olennaisen sisällön. Otsikosta "Jätteen energiakäytön laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma" ei käy ilmi, että hankkeen olennaisin osa on jätteenpolttolaitoksen rakentaminen. Jätteen energiakäytön laajentaminen voi tarkoittaa esimerkiksi olemassa olevan

6 jätteenpolttolaitoksen tuottaman energian käytön lisäämistä tai vaikkapa biokaasulaitoksen rakentamista, Silloin niiden voidaan katsoayleisesti olevan ympäristön kannalta hyviä, päästöjä vähentäviä hankkeita. Sen sijaan uuden jätteenpolttolaitoksen voidaan olettaa lisäävän päästöjä. Kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että ympäristöviranomaisen kuulemisilmoitus otsikosta lähtien paljastaa hankkeen olennaisen sisällön. Arviointiohjelman sisällöstä Ympäristöministeriön YVA-ohjeen mukaan arviointiohjelmassa tulee ensin mahdollisimman kattavasti ja systemaattisesti esitellä hankkeen tarkoituksen ja tarpeen toteuttavia vaihtoehtoja sekä tämän jälkeen esittää varsinaiseen arviointiin sisällytettävät vaihtoehdot. Vaihtoehtojen valintaan vaikuttaneet rajauskriteerit pitää esittää ja kunkin vaihtoehdon poisjättäminen tai mukaan ottaminen on perusteltava valintakriteereillä. Kuten seuraavasta ilmenee, YVA-ohjelma ei ole ympäristöministeriön YVA-ohjeiden mukainen. Hankkeen tarkoitus YVA-ohjelman mukaan hankkeen tarkoitus on - tuottaa Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämmön perusteho - lisätä merkittävästi sähkön tuotantoa - hyödyntää kaatopaikoille nykyisin sijoitettavan jätteen sisältämä energia mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla Näin ollen ympäristöministeriön YVA-ohjeen mukaisesti arviointiohjelmassa olisi tullut siis esitellä kattavasti ja systemaattisesti A) vaihtoehdot, joilla voidaan tuottaa Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämmön perusteho, B) vaihtoehdot, joilla voidaan lisätä merkittävästi sähkön tuotantoa ja C) vaihtoehdot, joilla voidaan hyödyntää kaatopaikoille sijoitettavan jätteen sisältämä energia mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavalla tavalla. Kohdassa A kaukolämmön perustehon tuottamisen vaihtoehtoina olisi tullut esitellä ainakin seuraavat: - lähtökohdaksi on otettava realistinen arvio kaukolämmön perustehon tarpeesta: tarve vähenee vuodesta 2020 alkaen, ja vastaavasti vähenee olemassa olevan polttolaitoksen energian kysyntä (rakennusten energiankulutus laskee ja yhä suurempi osa myös kerrostaloista ottaa käyttöön maa- ja aurinkolämpöä) ja kaukolämmön perusteho tuotetaan olemassa olevilla laitoksilla - kaukolämmön perustehon tuottamisessa korvataan fossiilista alkuperää olevaa jätettä aidosti uusiutuvilla energianlähteillä (olemassa olevan jätteenpolttolaitoksen energiasta jopa 70 % on fossiilista alkuperää - lähinnä muovia ja tämä korvataan esim. puulla) Kohdassa B sähkön tuotannon lisäämiseksi olisi tullut esitellä ainakin seuraava vaihtoehto: - rakennetaan voimala, jossa saadaan sähkön osuus pystytään nostamaan huomattavasti suunniteltua korkeammaksi (arinapolttolaitoksessa sähkön osuudeksi saadaan enimmilläänkin vain 15-25 %) Kohdassa C kaatopaikoille sijoitettavan jätteen sisältämän energian hyödyntämiseksi mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla olisi tullut esitellä ainakin seuraavat vaihtoehdot: - biojätteestä tuotetaan uudessa biokaasulaitoksessa liikennepolttoainetta, puhdas puu poltetaan joko olemassa olevassa jätteenpolttolaitoksessa tai muissa voimalaitoksissa, muovista ja likaisesta pahvista ja paperista tehdään etanolia uudessa laitoksessa - jätteet poltetaan olemassa olevissa rinnakkaispolttolaitoksissa, joita eteläisessäkin Suomessa toimii jo useita ja joiden energiantuotannon tehokkuus on huomattavasti jätteen massapolttolaitoksia parempi (tässä vaihtoehdossa vältytään uusien laitosten rakentamisen ympäristöhaitoilta ja kustannuksilta) - jätteet poltetaan hankkeessa suunniteltua polttolaitosta tehokkaammin toimivassa jätteen massapolttolaitoksessa (esim. YTV:n ja Vantaan Energian suunnitteleman massapolttolaitoksen väitetään tuottavan tavanomaista arinapolttolaitosta enemmän sähköä ja olevan vähäpäästöinen)

7 Vaihtoehtojen vaikutusta tulee YM:n ohjeen mukaan tarkastella koko elinkaaren ajalta, joten tarkastelujakson pitää olla ainakin 30 vuotta. Tämän kaltaisen energiantuotantohankkeen vaikutusten kannalta olennaisina asioina tulee tarkastella mm. - mahdollisuuksiin tuottaa kaukolämpöä ja sähköä aidosti uusiutuvalla energialla - tuottaa energiaa huomattavasti jätteenpolttoa tehokkaammalla tavalla CHP-tuotantona - säädellä lämmön tuotantoa vuosittaisen tarpeen mukaisesti - vähentää kannattavasti ja ympäristön kannalta haitattomasti (ei siis esim. lauhduttamalla lisää) lämmön tuotantoa kaukolämmön tarpeen vähentyessä Hankkeen tarve Hankkeen tarve perustuu YVA-ohjelman mukaan siihen, että Hyvinkään ja Riihimäen alueen kaukolämmön tarve kasvaa. YVA-ohjelman mukaan niin Hyvinkäällä kuin Riihimäelläkin kaukolämmön tarve on kasvanut viime vuosina keskimäärin 1,5-3 %. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan alueen kaukolämmön tarve on pysynyt ennallaan ja jopa hiukan vähentynyt viime vuosina huolimatta vilkkaasta uusien kohteiden liittymisestä kaukolämmön piiriin. Tähän saakka Hyvinkään kaukolämmön perusteho tuotettiin Fortumin maakaasuvoimalaitoksella Hyvinkäällä. Kuitenkin Hyvinkään ja Riihimäen kaukolämpöyhtiöiden ryhdyttyä ostamaan jätteenpolttolaitoksen lämpöä täysin käyttökunnossa oleva voimala purettiin ja siirrettiin ulkomaille. Kaasuvoimalassa sähkön osuus voi nousta yli 50 %:iin ja voimalan tuotantoa voidaan säätää tarpeen mukaan. Tilalle saatiin jätteen arinapolttolaitos, jonka tuotannosta sähkön osuus on vain noin 20 % ja jonka energiantuotantoa ei voida säätää. Jätteenpolttolaitoksen tulo johti tilanteeseen, josta suomalaisessa jätteenpolton BREF-oppaassa varoitetaan: laitos estää käyttöikänsä, noin 30 vuoden aikana toteuttamasta Riihimäen ja Hyvinkään alueella tehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantojärjestelmää. Yleensä kaupunkien lämmitysvoimalaitokset mitoitetaan tuottamaan kaukolämmön perustehoa, joka vastaa noin puolet kaupungin lämpökuorman huipputehosta. Erillistuotannon osuudeksi jää yleensä noin 20 % tarvittavasta kaukolämmöstä. Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämmön perusteho pystytään tuottamaan jo olemassa olevalla voimalaitoksella. Uudelle jätteenpolttolaitokselle ei näin ole tarvetta. Hyvinkäällä käytettiin vuonna 2003 yhteensä 322,6 GWh kaukolämpöä ja sen jälkeen vuosikulutus on pysynyt 313-319 GWh:ssa. Esimerkiksi vuonna 2007 kulutus laski hieman edellisvuodesta, vaikka kaukolämpöön liittyi 52 uutta asiakasta. Myös Riihimäellä kulutus laski vuonna 2007 prosentin verran 173 GWh:iin, vaikka kaukolämpöön liittyi 50 uutta asiakasta. Energiateollisuus ry:n tutkimuksessa on arvioitu, että kaukolämmön tarve kääntyy Suomessa laskuun vuonna 2020. Lämmitystarve vähenee ilmaston lämpenemisen myötä ja merkittävästi myös edelleen tiukentuvien rakennusten energiatehokkuutta koskevien määräysten vuoksi. Vuonna 2007 Ekokemin tuottama sähkö ei kattanut edes omaa käyttöä, mutta Ekokem ilmoittaa syöttävänsä jätevoimala I:n sähköä valtakunnanverkkoon. Tuotetusta lämmöstäkin suurin osa kului hukkaan ja omaan tarpeeseen (oma käyttö 95,5 GWh, hukka 41,8 GWh, suoranainen lauhdutus 85,7 GWh). Lauhdutetun lämmön määrä oli jopa kaksi kolmasosaa kaukolämmöksi päätyneen lämmön määrästä. Kaukolämmöksi myyntiin vain 130 GWh, eli reilusti alle puolet tuotetusta lämmöstä. Lämpöä lauhdutetaan paljon, koska lämpöä syntyy tasaisesti ympäri vuoden, mutta lämmölle ei ole käyttöä kesäaikana. Uusi jätteenpolttolaitos lisää osaltaan vuosittain lauhdutettavan lämmön määrää. Kun hanketta perustellaan energiantuotanto- ja kaukolämmöntuotantohankkeena tulee arviointia varten esittää selkeästi koko laitoskokonaisuuden ja sen eri yksiköiden (olemassa olevien ja uusien) lämmön tuotanto, lämpöhukat, lämmön lauhdutus, omassa toiminnassa hyödynnettävän lämmön määrä ja kaukolämmöksi myytävän lämmön määrä ennen hanketta ja hankkeen jälkeen. YVAohjelmasta tällainen esitys puuttui. YVA-ohjelman mukaan hankkeen tarkoitus on lisätä merkittävästi sähkön tuotantoa. Ekokemin

8 sähköntuotanto vuonna 2007 riitti vain 89 %:iin sen omien laitosten sähkön tarpeesta. Ekokem onkin siis sähkön nettokäyttäjä, ei nettotuottaja, vaikka jätteenpolttolaitosta oli perusteltu mm. sillä, että se tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon. Myös väitettyä sähkön tuotannon määrän merkittävää lisäystä voidaan epäillä. YVA-ohjelmasta käy ilmi, että olemassa olevan polttolaitoksen sähkötehoa nostetaan vaihtamalla turbiinia. Siinä ei kuitenkaan esitetä kuinka laitoskokonaisuuden energian (sähkön ja lämmön) tuotanto ja oma kulutus muuttuvat kokonaisuuden osalta ja laitosyksiköittäin. Jos hankkeen ansiosta saadaan vähän sähköä laitoskokonaisuuden ulkopuoliseen käyttöön ja jos uuden jätteenpolttolaitoksen tuottamasta lämmöstä vain osalle pystytään osoittamaan ulkopuolista käyttöä, ei hanke täytä sille YVA-ohjelmassa esitettyä tarvetta eikä toteuta sille esitettyjä tavoitteita. Hanke lisää merkittävästi päästöjä ja kustannuksia edistämättä energiantuotantoa. Jätteenpolttolaitos ei ole tarpeen kaatopaikalle nyt päätyvän palavan jätteen hyödyntämiseksi energiana. Jo Ekokemin nykyinen jätteenpolttolaitos on pakottanut ohjaamaan kaiken lähialueilla eli Kiertokapulan kuntien alueella syntyvän, tähän saakka kaatopaikalle päätyneen yhdyskuntajätteen polttoon. Lisäksi toinen puoli olemassa olevassa polttolaitoksessa poltettavasta jätteestä on hankittava muualta. Nyt yhdyskuntajätettä tuodaan Riihimäelle poltettavaksi jopa Raaseporista ja Turusta saakka. Tämä on energiataloudellisesti järjetöntä. Tutkimusten mukaan noin 70 % kaatopaikalle sekalaisena päätyvästä yhdyskuntajätteestä on kierrätyskelpoista. Tarkasteltavat vaihtoehdot YVA-ohjelmassa esitetään tarkasteltavaksi kaksi vaihtoehtoa. 0-vaihtoehdossa polttolaitos jätetään toteuttamatta, jätteet sijoitetaan aluksi kaatopaikalle ja myöhemmin palava jäte poltetaan jonkun muun toimijan energiantuotantolaitoksessa. 0-vaihtoehdon tulee kuitenkin perustua lainsäädäntöön, jätemääräyksiin ja todennäköiseen jätemäärien ja jätteenkäsittelyrakenteiden kehitykseen. Pelkän kaatopaikkasijoittamisen jatkaminen ei käy, sillä jätedirektiivi, kaatopaikkamääräykset, jätelaki, jätesuunnitelmat sekä tuottajavastuumääräykset velvoittavat ehkäisemään jätteen syntyä ja ohjaamaan jätteet ensisijaisesti kierrätykseen. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on Suomessa ja Ekokemin ympäristössäkin alle 40 %. Direktiivi velvoittaa nostamaan sen 50 %:iin ja rakennusjätteen kierrätysasteen 70 %:iin. EU tulee nostamaan myös pakkausjätteiden kierrätystavoitteita ja asettamaan tavoitteet jätteiden synnyn ehkäisylle. Lisäksi eri vaihtoehdoissa on otettava huomioon, että raaka-aineiden hintakehitys, luonnonvarojen saatavuus, ilmastotavoitteet jne. muuttavat tilannetta merkittävästi jo kymmenessä vuodessa. Pidemmällä tähtäimellä mm. teknologian kehitys erityisesti jäte- ja energiateknologiassa voidaan olettaa rivakaksi. Pelkästään jätteenpolttolaitoksen kaltaiseen 25-30 vuotta sitovaan vaihtoehtoon sitoutuminen ei ota huomioon sen paremmin nähtävissä olevia kehityskulkuja kuin innovaatioiden mahdollisuuttakaan. Vaihtoehtoina on siis syytä tarkastella erilaisia "käsiä sitomattomia" tapoja toteuttaa jätteiden ehkäisy ja hyödyntäminen. Vaihtoehdoissa luotavia rakenteita tulee voida käyttää muuhunkin kuin jätteiden käsittelyyn tilanteessa, jossa jätteitä ei enää riitä. Vaihtoehtojen tulee toteuttaa YVA-ohjelmassa hankkeelle esitetyt tarkoitukset, jotka ovat: - tuottaa Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämmön perusteho - lisätä merkittävästi sähkön tuotantoa - hyödyntää kaatopaikoille nykyisin sijoitettavan jätteen sisältämä energia mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla Esitetty 0-vaihtoehtoa ei ole perusteltu eikä se ei täytä edellä ilmoitettuja ohjelman valintakriteereitä. Jos tämänmuotoinen 0-vaihtoehto siitä huolimatta otetaan vertailuun, se tulee määritellä huomattavasti tarkemmin: kuinka paljon, mitä ja mistä kertyviä jätteitä sijoitettaisiin kaatopaikalle, kuinka paljon, mitä ja mistä kertyviä jätteitä poltettaisiin missä ja miten jne. Edellä kohdassa hankkeen tarkoitus on esitetty hankkeen tarkoitukset toteuttavia vaihtoehtoja, joita on syytä vertailla YVA:ssa.

9 Vertailussa on arvioitava, kuinka vaihtoehdoissa toteutuvat jätelain ja jätedirektiivin kierrätys- ja ehkäisyvelvoitteet. Laskelmissa on otettava huomioon - jätemäärien kehittyminen mm. viime vuosien kehityksen, jätteiden synnyn ehkäisylle asetettavien tavoitteiden perusteella ja luonnonvarojen käytön vähentämistarpeen kiristyessä - nykyisten ja odotettavissa olevan lainsäädännön ja määräysten vaikutus kierrätysvelvoitteisiin - eteläisessä Suomessa toimivan ja tulossa olevan jätteenkäsittelykapasiteetin vaikutus polttoon saatavissa olevaan jätemäärään. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen aiotaan tarkastella kaatopaikkatilan pienenemisen, neitseellisten polttoaineiden korvaamisen sekä tuhkan hyödyntämisen mahdollisuuksien, toteutumisen ja vaikutusten osalta. Tältä osin viittaamme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin lausuntoon Ekokem-Palvelun Kuulojan jätehankkeesta. Poltettavat jätteet Laitoksessa poltettaisiin 150 000-200 000 tonnia kotitalous-, yritys-, teollisuus- ja rakennusjätettä. YVA-ohjelman mukaan jätevoimala 2:ssa poltettaisiin samoja jäteluokkia kuin nykyisessä jätevoimala 1:ssä poltetaan, mutta YVA-ohjelmassa ei luetella poltettavia jätteitä jäteluokittain. YVA-ohjelmassa olisi ollut olennaista kertoa myös se, että jätevoimala 2:ssa saa ympäristöluvan mukaan polttaa mm. yhdyskuntajätteeseen sekoittaen lähes kaikkiin ongelmajäteluokkiin kuuluvia jätteitä. Poltettavaksi suunniteltu jäte koostuu nyt kaatopaikalle päätyvästä jätteestä. Kaatopaikalle päätyvästä yhdyskuntajätteestä 70 % on kierrätyskelpoista jätettä, jolle on olemassa kattavat kierrätysjärjestelmät. Näin laitos ei toteuta yhdyskuntajätteen osalta sen paremmin jätelakia kuin valtakunnallisen jätesuunnitelmaakaan. VALTSUn mukaan vain kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen polttoa tulee edistää. Hankkeessa tulee arvioida poltettavaksi suunnitellun jätteen kierrätyskelpoisuus jätteentuottajaryhmittäin ja jätejakeittain. VALTSUn tavoite energiahyödyntämiseen ohjattavan yhdyskuntajätteen määrästä on jo ylittynyt, sillä Suomessa on jo yli miljoona tonnia jätteenpolttokapasiteettia. YVA:ssa tulee selvittää poltettavien jätteiden osalta lisäksi muun muassa seuraavat asiat - miten uudessa voimalassa voidaan vähentää päästöjen ja poltossa syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta mm. rajaamalla poltettavista jätteistä pois ongelmajätteet, renkaat, autohajottamojen jätteet ja kyllästetty puu - miten polttohanke vaikuttaa mahdollisuuksiin järjestää, ylläpitää ja lisätä jätteiden kierrätystä (EU:n jätedirektiivin mukaan yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on aluksi nostettava 50 %:iin, rakennus- ja purkujätteiden 70 %:iin ja tuottajavastuu kierrätysvelvoitteineen aiotaan laajentaa uusiin tuoteryhmiin) - miten polttohanke vaikuttaa mm. ELSUssa jätteiden synnyn ehkäisylle asetettavien tavoitteiden ja myöhemmin annettavien EU-tavoitteiden toteuttamismahdollisuuksiin - miten muiden samoja jätteitä tavoittelevien tahojen toiminta vaikuttaa hakkeeseen, kun raaka- ja polttoaineiden hintojen nousu lisää kierrätyksen kilpailukykyä ja kun tuet esim. liikennepolttoainetuotannolle ja biokaasun tuotannolle ohjaavat jätettä polton sijasta biokaasun ja etanolin tuotantolaitoksiin Liittyminen muihin hankkeisiin YVA:ssa tulee selvittää ja vertailla, miten vaihtoehdot toteuttavat muiden muassa seuraavat jätedirektiivin, jätelainsäädännön ja/tai valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet - vain kierrätykseen soveltumattomat jätteet ohjataan polttoon - yhdyskuntajätteiden kierrätystavoite EU:ssa aluksi 50 %, kiristyy myöhemmin - rakennusjätteen kierrätystavoite 70 % - EU:n tulossa olevat tavoitteet jätteiden synnyn ehkäisylle

10 Lisäksi tulee selvittää elinkaaritarkastelua käyttävillä päästölaskelmilla ainakin seuraavat: - miten vaihtoehdot vastaavat tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä - miten vaihtoehdot edistävät tavoitetta vähentää jätteistä ja liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä YVA-ohjelmassa annetaan ymmärtää, että hankkeet (jätteenpolttolaitoshanke mukaan luettuna) lisäävät myös jätteiden hyödyntämistä materiaalina. YVA:ssa tulee esittää laskelmat siitä, kuinka eri vaihtoehdot vaikuttavat Ekokemille käsittelyyn tulevan jätteen kierrätysasteeseen; Kuinka suuri osa Ekokemin Riihimäellä vastaanottamasta jätteestä päätyy kierrätykseen ennen hankkeiden toteutusta ja toteutuksen jälkeen? Lisäksi on esitettävä laskelmat vaihtoehtojen vaikutuksesta eri jätejakeiden (yhdyskuntajäte, rakennusjäte, teollisuuden jätteet) kierrätysasteeseen sillä alueella, jolta laitokselle tuotavat jätteet kerätään. Mahdollisuudet lisätä kierrätysastetta jätteenpolttolaitokselle tuotavien jätejakeiden osalta on selvitettävä. Arvioitaessa vaihtoehtojen vaikutuksia eri jätejakeiden kierrätykseen ja ehkäisyyn tulee poltettavaksi aiottujen (siis niiden, jotka Ekokemin polttolaitoshankkeessa joutuisivat polttoon, mutta muissa vaihtoehdoissa eivät) jätejakeiden osalta esittää ainakin seuraavat tiedot: - nykyinen kierrätysaste ja nyt alueella syntyvä kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä (jätejakeittain) sekä tämän määrän kehitys olettaen, että yleinen materiaalitehokkuuden lisääntyminen ja EU:n jätteiden synnyn ehkäisyn tavoitteet vähentävät syntyvän jätteen määrää esimerkiksi 2 % vuodessa vuodesta 2017 alkaen - kierrätyskelpoisen jätteen osuus jäljelle jäävästä jätemäärästä - polttoon saatavissa olevan kierrätyskelvottoman palavan jätteen määrä, kun kunkin jätejakeen kierrätysaste on nostettu tavoitetasolle ja jätteen syntyä on ehkäisty vähintään 2 % vuodessa. Laskelmassa on otettava huomioon myös se, että EU:ssa suunnitellaan laajennettavan tuottajavastuun järjestelmää uusiin tuoteryhmiin, mikä lisää kierrätysvelvoitteita. Savukaasupäästöt Niin uuden jätteenpolttolaitoksen kuin koko Ekokemin laitosalueen aiheuttamat savukaasujen mukana tulevat päästöt on ilmoitettava kokonaismäärinä eikä vain leviämismallinnuksina. Hiilidioksidi-, hiukkas- ja typpipäästöihin tulee laskea myös liikenteen päästöt. Näistä päästöistä on esitettävä myös koko Ekokemin toimintojen ja sen aiheuttaman liikenteen yhteispäästöt. Jätteenpolttolaitoksen ja sen aiheuttaman liikenteen sekä muun toiminnan yhteispäästöt on laskettava polttolaitoksen ulkopuolella hyödynnettäväksi menevää energiayksikköä kohti. Lisäksi päästöjen osalta vaihtoehtojen vertailu tulee tapahtua todellisuudessa hyödynnettävää energiayksikköä kohti lasketuilla päästömäärillä. Pelkästään tuotettujen energiamääriin vertailu ei paljasta päästöjen määrää käyttöön saatavan energiamäärän suhteen.erot tuotetun energian hyödyntämisessä voivat olla suuret. YVAssa on esitettävä jätteenpolton osalta eri päästönhallintajärjestelmillä saavutettavissa olevat päästötasot. Siinä on etsittävä tehokkaimmin päästöjä estävä ja vähentävä kokonaisuus polttotekniikalle ja savukaasujen puhdistusjärjestelmälle. Vertailuun on otettava mm. märkäpuhdistus. Esimerkiksi CCA-puulle käytettäväksi esitetty puolikuiva savukaasujen puhdistus ei edusta edes jätteenpoltossa BAT:ia eikä täytä BAT-velvoitetta uuteen, taajaman läheisyydessä tapahtuvaan ongelmajätteiden polttoon tarkoitetun laitoksen päästöjen puhdistajana. Erityisen tärkeää on löytää YVA-prosessissa tehokkaimmat mahdolliset menetelmät estää ja vähentää arseeni-, elohopea- ja dioksiinipäästöjä. Ne nousevat suuriksi alueella poltettavan ja poltettavaksi suunnitellun jätteen laadun vuoksi ja aiempien päästöylitysten vuoksi. Riskit päästörajojen ylityksiin ja keinot estää riskien toteutuminen on tunnistettava jo YVA-vaiheessa. YVA:ssa olisi YSL:n BAT-velvoitteiden mukaista etsiä menetelmiä ja teknologiaa. Vain ne takaavat, että päästöt ilmaan jäävät saksalaisten polttolaitosten tavoin alle sadasosaan direktiivin ja jätteenpolttoasetuksen päästörajoista. Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

11 Hankkeella voi olla suuria vaikutuksia Vantaanjoen veden tilaan. Yhteensä 60 000 CCA-puutonnin varastointi ja käsittely osin taivasalla jätteenpolttolaitosalueella ja Kuulojan alueella sekä tämän puumäärän polttaminen lisää arseenipäästöjä ilmaan ja alueelta kertyviin vesiin normaalitilanteessakin merkittävästi. Yhdistettynä Riihimäen jäteveden käsittelyn ongelmiin tulvatilanteessa ja Riihimäen tulva-alttiuteen voidaan suurella todennäköisyydellä odottaa jopa ihmisten terveyden vaarantavia arseenipäästömääriä Vantaanjoen vesistöön sekä läheisiin pohjavesiin. Paras keino arseenikuorman ja arseenipäästöriskin vähentämiseksi on luopua arseenipölkkyjen polttamisesta Riihimäellä tai ainakin vähentää alueella käsiteltävien ja poltettavien pölkkyjen määrää merkittävästi. YVA:ssa tulee tarkastella muita sijaintivaihtoehtoja Suomen arseenipölkkyjen käsittelylle. Koko maan kattavasti toimivilla Ekokemillä ja verkkoyhtiöillä (jotka ovat vastuussa käytetyistä pylväistä) on hyvät mahdollisuudet yhdessä löytää vaihtoehtoisia käsittely- ja polttopaikkoja. Sähkölinjan rakentaminen Sähkölinjan rakentamistarvetta Hikiän sähköasemalta Ekokemin alueelle ei perustella mitenkään. Ohjelmasta ei selviä eri vaihtoehtojen lähtökohdat. Esimerkiksi karttaesityksestä ei käy selville olemassa olevien linjojen sijainti eikä edes tekstissä mainittujen paikkojen sijainti. Ekokem on ilmoittanut syöttäneensä valtakunnan verkkoon viime vuonna valmistuneen jätteenpolttolaitoksensa tuottaman sähkön, joten Ekokemiltä lähtevä verkkoyhteys ilmeisesti toimii hyvin isommallekin sähköntuotannolle. Hikiän sähköasemalta on jo kaksi 110 kv:n linjaa lähelle Ekokemin laitoksia ja uuden 110 kv:n linjan toteuttaminen koko Hikiä -Ekokem -matkalle vaikuttaa turhalta. Se ei olennaisesti paranna edes sähkön siirron varmuutta. Uutta linjaa ei tarvita, kun ulkopuoliseen käyttöön ohjattavan sähkön tuotanto lisääntyy Ekokemin laitoksilla vain vähän, kuten YVA-ohjelmasta ja Ekokem Oy:n tilastoista voidaan päätellä. Sähkön kulutus on Suomessa vähentynyt vuodessa merkittävästi. Sähkön tarpeen oletetaan laskevan puunjalostusteollisuuden alasajon myötä edelleen joten mihinkään yleiseen tarpeeseenkaan linjaa ei tarvita. Uuden linjan vetäminen muualle kuin olemassa olevan linjan viereen tuhoaa suuren alueen luontoa turhaan. Tarkasteltaviksi linjan toteutusvaihtoehdoiksi tulee ottaa vain sellaiset linjaukset, joissa tuhotaan mahdollisimman vähän neitseellistä luontoa. YVA:ssa on yllä olevan perusteella ja joka tapauksessa tärkeää selvittää myös hankkeen toteuttamatta jättämisen vaihtoehdon vaikutukset. CCA-puun murskaus Ekokemin verkkosivujen mukaan yhtiö on jo aiemmin ottanut Riihimäen laitoksella vastaan ja esikäsitellyt CCA-pylväitä poltettavaksi. Onko se tapahtunut ilman ympäristölupaa, jos yhtiö vasta nyt hakee lupaa murskaukseen ryhtymiseksi? Ohjelmassa esitetään ainoana vaihtoehtona CCA-puun murskaamista Riihimäellä. Ekokemillä on kuitenkin jätteenkäsittelykeskuksia eri puolilla maata. CCA-puun käsittelyä ja polttamista ei tulisi sijoittaa Riihimäelle, jossa se olisi lähellä asutusta, virkistysalueita, riskialttiita suojelualueita ja Vantaanjoen kertymäaluetta. YVA:ssa olisi syytä tarkastella vaihtoehtoisia paikkoja CCA-puun murskaukselle ja myös polttamiselle. Vertailuun on otettava sijoituspaikkoja, jotka aiheuttavat Riihimäelle sijoittamista vähemmän vaaraa asutukselle, virkistykselle ja luonnolle. Muulta osin CCA-puun käsittelystä viittaamme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin lausuntoon Ekokem-Palvelu Oy:n Kuulojan jätehankkeen YVA-ohjelmasta..

12 Arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestäminen Ekokem aikoo yhdistää Kuulojan aluetta koskevan YVA-käsittelyn käsillä olevan hankkeen YVAkäsittelyyn ja järjestää kaksi kuulemistilaisuutta. Jotta kuulemistilaisuuksissa ja kuulemisessa saataisiin sidosryhmien ja asukkaiden perustellut kannat näiden kahden hankkeen yhteisvaikutuksista esiin, on ennen kuulemisia ja asukaskyselyä tuotettava selkeä kokonaisesitys hankkeiden toteutuksesta ja yhteisvaikutuksista. Koska hankkeet koskettavat laajaa aluetta - koko Etelä-Suomea - on kaikki kuulemismateriaalit syytä esittää myös verkossa. Samasta syystä mielipiteitä ja ennakkokysymyksiä yleisötilaisuuksiin on voitava jättää myös kaikille avoimella verkkosivustolla. Hankkeet ovat erittäin merkittäviä koko Etelä-Suomen jätteiden käsittelyä ajatellen. Jätteitä ei riitä kaikille niistä kisaaville. Isot polttohankkeet estävät kierrätyksen. Ekokemin jätteenpolttohanke kilpailee samoista jätteistä mm. suunniteltujen YTV:n, Tampereen seudun ja Turun jätteenpolttohankkeiden, olemassa olevien rinnakkaispolttolaitosten sekä kierrätysyritysten kanssa. Ekokem-Palvelu Oy:n saastuneiden maiden käsittelyhanke puolestaan kilpailee paikalla käsittelyä harjoittavien yritysten ja muiden saastuneiden maiden käsittely-yritysten kanssa. Lausunnon antajat ja suuri yleisö tarvitsevat tietoa tarjolla olevista jätelain hierarkian ensisijaisia vaihtoehtoja toteuttavista vaihtoehdoista (ensin ehkäisy, sitten kierrätys, sitten energiahyödyntäminen). Siksi on syytä perustaa vaikkapa YVA-viranomaisen nettisivustolle paikka, jossa asianomaiset tahot voivat esitellä suunnitelmiaan ja hankkeitaan eteläisen Suomen jätteiden suhteen. Hyvän pohjan nettisivustolle muodostavat Etelä-Suomen alueellista jätesuunnitelmaa varten kerätyt tiedot alueella syntyvistä jätteistä ja niiden nykyisestä hyödyntämisestä ja käsittelystä. Helsingissä, 25.2.2009 Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry. Ursula Immonen toiminnanjohtaja Leo Stranius puheenjohtaja