OSA III - Suunnitelma Suomen ympäristö 6 2008 85
20. Jätesuunnitelman taustatavoitteet Oulun läänin jätesuunnitelmalla on neljä taustatavoitetta: Jätteen määrän vähentäminen (sisältäen jätteen synnyn ehkäisy) Jätteen hyötykäyttöasteen nostaminen Jätehuollon ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen Jätehuollon organisoinnin eko- ja kustannustehokkuus. Taustatavoitteet antavat sisäänrakennettuina suuntaa eri painopistealueille. Taustatavoitteiden sisältöä ja muodostumista on käsitelty tarkemmin ympäristöselostuksessa (osa II). 86 Suomen ympäristö 6 2008
21. Kehittämisen painopistealueet Jätesuunnitelmalla on kahdeksan painopistealuetta. Niiden muodostaminen toteutusvaihtoehtoineen on kuvattu yksityiskohtaisemmin ympäristöselostuksessa (osa II). Taulukko 14. Jätesuunnitelman painopistealueet toteutusvaihtoehtoineen. Painopistealue ja ympäristöarvioinnin perusteella edistettävä toteutusvaihtoehto 1 Biohajoavan jätteen ohjaaminen pois kaatopaikoilta A) Syntypaikkalajittelun tehostaminen 2 Jätteiden energiakäyttö A) Jätteiden materiaalihyödyntäminen ja kaatopaikkasijoitus (ei polttoa) B) Jätteiden rinnakkaispoltto 3 Lietteiden jätehuolto, mukaan lukien haja-asutuksen lietteet A) Käsittelyn kehittäminen lannoitevalmistekäyttöä suosivaksi 4 Energiantuotannon ja kaivosteollisuuden jätteet (tuhka, sivukivi, rikastushiekka) A) Tuhkan lannoitevalmistekäyttö B) Tuhkan maanrakennuskäyttö 5 Haja-asutuksen jätehuollon palvelutaso ja kustannustehokkuus 6 Roskaantumisen torjunta 7 Jätemaksujen kannustavuus 8 Alueellinen yhteistyö keräilyssä, hyödyntämisessä ja käsittelyssä (esim. rakennusjätteet) Neljän ensimmäisen painopistealueen osalta on ympäristöarvioinnissa tehty vertailut eri toteutusvaihtoehtojen kesken (liitteet 22-25). Neljän jälkimmäisen painopisteen osalta ei ole tehty erillisiä vaihtoehtovertailuja, vaan painopisteille on suoraan esitetty jätesuunnitelman tavoitteiden ja ympäristöarvioinnissa tarkasteltujen vaikutusten mukaisia kehittämistoimia. 21.1 Biohajoavan jätteen ohjaaminen pois kaatopaikoilta Biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan jätettä, jonka mikrobit voivat luonnollisesti hajottaa. Tällaista jätettä ovat erilliskerättävä biojäte sekä puutarha-, paperi- ja kartonkijäte. Erilliskerättävää biojätettä ovat kotitalouksissa, kauppaliikkeissä ja muun muassa ravintoloissa muodostuva elintarvike- ja ruokajäte. Biohajoavan yhdyskuntajätteen sijoittamista kaatopaikoille säännellään kaatopaikoista annetulla valtioneuvoston päätöksellä, jonka mukaan kaatopaikoille ei saa sijoittaa sellaista yhdyskuntajätettä, jonka biohajoavasta jätteestä suurinta osaa ei ole kerätty talteen erilleen muusta jätteestä hyödynnettäväksi. Säädöksen mukainen vaatimus on riittävä kaatopaikkadirektiivin vuotta 2006 koskevan vähentämistavoitteen saavuttamiseksi. Biohajoavasta jätteestä saatiin talteen vuonna 2006 Kainuussa 61 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 33 %. Suomen ympäristö 6 2008 87
Vuosia 2009 ja 2016 koskevien direktiivien tavoitteiden toteutuminen edellyttää nykyisten kansallisten säännösten kiristämistä. Kaatopaikkadirektiivi edellyttää kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämistä 75 prosenttiin vuoden 1994 biohajoavan jätteen määrästä vuoteen 2006 mennessä ja 35 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat pääosin kaatopaikoille loppusijoitettujen biohajoavien jätteiden aiheuttamista metaanipäästöistä, joita muodostuu jätteiden hajotessa hapettomassa tilassa. Metaania voi myös syntyä huonosti toimivassa kompostoinnissa. Oulun läänissä kaatopaikoilta kerätään biokaasua talteen Oulun Ruskon (v. 1997 alkaen), Kajaanin Majasaarenkankaan (v. 2002 alkaen) ja Ylivieskan (v. 2007 alkaen) yhdyskuntajätteen kaatopaikoilta sekä UPM Kymmene Oyj:n Kajaanin teollisuuskaatopaikalta (v. 2007 alkaen). Erilliskerättävän biojätteen keräyksen taso vaihtelee eri puolilla Oulun lääniä. Biojätteen erilliskeräys toimii Kainuussa kaikissa kunnissa, mutta Pohjois- Pohjanmaalla on edelleen kuntia, joissa biojätteen erilliskeräystä ei ole järjestetty. Kuntien jätehuoltomääräyksissä suositaan yleensä haja-asutusalueilla biojätteen pääasiallisena käsittelytapana kompostointia kiinteistöillä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1774/2002 (ns. sivutuoteasetus) koskee muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen, eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä. Asetuksessa säädetään sivutuotteiden jätehuollon hoitamisesta. Asetuksen luokan 3 mukaisia sivutuotteita ovat mm. kotitalouksien, ravintoloiden ja keskuskeittiöiden ruokajäte sekä kaupan vanhentuneet elintarvikkeet. Sivutuoteasetus asettaa mm. myymälöiden jätehuollolle erityisvaatimuksia. Myymälöiden biojäte rinnastetaan eläinten ja ihmisten terveydelle aiheuttamien riskien osalta teollisuudessa syntyviin biojätteisiin, eikä sitä voida enää siirtymäajan jälkeen kuljettaa ja käsitellä kuten kotitalousjätettä. Tulevaisuudessa myymälöiden eläinperäinen biojäte ja kotitalouksien biojäte joudutaan kuljettamaan erikseen. (Ympäristöministeriö 2005) Biohajoavista jätteistä erityisjakeen muodostavat ihmisten ja eläinten terveydenhoidossa syntyvät jätteet, kuten ruumiinosat tai elimet. Ns. jätteiden polttoasetus on vaikuttanut siihen, että näiden jätteiden poltosta on siirrytty jätteiden kuljettamiseen kauemmaksi käsittelyyn tai paikoitellen kaatopaikkasijoitukseen. Aikaisemmin nämä jätteet poltettiin esimerkiksi Kainuun keskussairaalan lämpökattilassa ja Oulussa Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksessa (EELA). Nykyisin jätteet kuljetetaan muualle käsittelyyn. Oulun läänissä on muutamia jätehuoltoyrittäjiä, jotka hoitavat biojätteen erilliskeräystä omakotitaloista siten, että omakotitalon sekajäteastian sisälle asennetaan erillinen biojätelaatikko (20 litraa), joka tyhjennetään samanaikaisesti sekajätteen kanssa monilokeroiseen keräysautoon. Biojätteitä kerätään omakotitaloista paikoitellen myös tavanomaisista keräysastioista (60 tai 140 l) sekä jäteosuuskuntien syväkeräysastioista. Sova-ympäristöarvioinnissa verrattiin eri vaihtoehtoja saada kaatopaikalle menevästä jätteestä biohajoava jäte erilleen (liite 22). Parhaimmaksi vaihtoehdoksi arvioinnissa nousi syntypaikkalajittelun tehostaminen. 21.2 Jätteiden energiahyötykäyttö Yhdyskunta- ja teollisuusjätteistä voidaan energiana hyödyntää muovi-, puu- ja pahvijätettä. Lisäksi kuivattuja lietteitä voidaan hyödyntää polttamalla. Oulun läänissä toimii kaksi jätteiden rinnakkaispolttolaitosta: Kajaanissa Kainuun Voima Oy ja Haapavedellä Vapo Oy:n voimalaitos. Kainuun Voima on polttanut lajitellusta yhdyskuntajätteestä valmistettua REF-polttoainetta vuodesta 1994 alkaen. Vapo Oy:n 88 Suomen ympäristö 6 2008
lämpölaitos on alkanut polttaa Haapaveden kaupungissa termisesti kuivattua puhdistamolietettä vuonna 2004. Ennen jätteiden polton vaatimusten kiristymistä jätteitä on poltettu useissa muissakin Oulun läänin lämpölaitoksissa (luku 3.3.3). Oulussa on suunnitelmia arinapolttotekniikkaan perustuvalle jätteiden poltolle (luku 4.3). Jätteiden energiakäytön ympäristöarvioinnin vaihtoehtovertailussa osoittautui, että jätteitä pääpolttoaineenaan käyttävä polttolaitos ei menesty vertailussa materiaalihyödyntämiseen tai rinnakkaispolttoon perustuville vaihtoehdoille (liite 23). Jätteiden poltto on perusteltua lähinnä sille jätteelle, jonka muodostumista ei voida estää, ja joka ei ole kohtuudella aineena hyödynnettävissä. Jätteiden rinnakkaispoltto on tällöin se energiahyödyntämisen muoto, joka mahdollistaa samanaikaisesti muiden jätepoliittisten tavoitteiden, kuten kierrätyksen toteuttamisen. 21.3 Lietteiden jätehuolto mukaan lukien haja-asutuksen lietteet Vallitseva lietteiden käsittelymenetelmä Oulun läänissä on aumakompostointi. Oulun läänissä toimii 27 lietteiden aumakompostointikenttää. Kehittyneempää tekniikkaa edustavat Haapavedellä terminen kuivauslaitos, Raahessa rakeistuslaitos ja Kempeleessä sisätiloissa tapahtuva aloitusvaiheen kompostointi. Oulun Veden Taskilan puhdistamolla on lisäksi alkamassa lietteiden kemicond-käsittely. Himangalla toimivaan tunnelikompostointilaitokseen toimitetaan lietteitä Pohjois- Pohjanmaalta Ylivieskasta, Kalajoelta ja Nivalasta. Lietemäärää voidaan vähentää tehostamalla lietteen kuivausta. Lietehuollon muun kehittämisen tavoitteena on lietteiden hyödyntämisasteen kasvattaminen. Lietteiden polttoa rajoittavat polttolaitokselle asetettavat jätteenpolton vaatimukset. Lietteiden käyttö lannoitevalmisteena on mahdollista kompostoinnin tai mädätyksen jälkeen. Lietteen mädättämisessä voidaan tuottaa biokaasua. Tällöin liete mädätetään yleensä ennen kuivausta. Tuotettua biokaasua voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuottamiseen sekä ajoneuvojen polttoaineena. Lietteiden mädättäminen vähentää lietteen määrää ja sen ympäristö- ja terveyshaittoja ja on siten tämän jätesuunnitelman taustatavoitteiden mukainen menetelmä. Lietteiden käsittelyn kehittäminen lannoitevalmistekäyttön (ml. viherrakentaminen) suuntaan osoittautui ympäristöarvioinnissa polttoa paremmaksi vaihtoehdoksi (liite 24). Poltto on kuitenkin perusteltua alueilla, jossa lietteiden määrä on poikkeuksellisen suuri, kuten Haapavedellä, ja kuivattua lietettä voidaan polttaa luvanvaraisessa polttolaitoksessa. 21.4 Energiantuotannon ja kaivosteollisuuden jätteet Teollisuuden jätteistä ovat tarkasteltavina kaivosteollisuudessa muodostuva sivukivi ja rikastushiekka sekä energiantuotannossa muodostuva tuhka. Teollisuusjätteiden laajan kirjon vuoksi tarkasteltavia jätejakeita on rajattu jätesuunnitelman laadintatyön hallitsemiseksi. Tässä jätesuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita (jätteiden määrän vähentäminen, hyötykäyttöasteen nostaminen jne.) voidaan kuitenkin soveltaa kaikkien teollisuusjätteiden jätehuollon kehittämiseen. Suomen ympäristö 6 2008 89
21.4.1 Tuhka Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa astui voimaan vuonna 2006. Sen mukaan tietyissä maarakentamiskohteissa voidaan käyttää aiempaa joustavammin kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen poltosta syntyvää lento- ja pohjatuhkaa. Edellytyksenä on muun muassa, että jäte täyttää haitallisten aineiden pitoisuutta ja liukoisuutta koskevat vaatimukset, ja jäte on teknisiltä ominaisuuksiltaan käyttökelpoista. Näiden jätteiden maarakentamiskäytön ympäristölupa on em. asetuksessa korvattu ilmoitusmenettelyllä. Tämä uusi säädös ei ole toistaiseksi lisännyt Oulun läänissä tuhkien käyttöä maarakennusmateriaalina, koska maarakentamiseen on saatavilla ominaisuuksiltaan paremmin soveltuvia materiaaleja, kuten luonnon maa-aineksia ja Raahen Rautaruukin kuonaa. Kainuun metsäkeskuksen Tulipasilli-hankkeessa on tarkasteltu tuhkien metsälannoituskäyttöä. Puu- ja turvetuhkat soveltuvat metsälannoitukseen (Moilanen & Issakainen 2000). Jätesuunnitelman ympäristöarvioinnissa ei löydetty selviä eroja verrattaessa tuhkien lannoitekäyttöä ja maarakennuskäyttöä (liite 25). Molemmat käyttömuodot ovat oikein toteutettuina tämän jätesuunnitelman tavoitteiden mukaisia ja ensisijaisia tuhkan kaatopaikkasijoitukseen nähden. 21.4.2 Sivukivi ja rikastushiekka Kaivosalueelle pysyvästi läjitettävä sivukivi ja rikastushiekka ovat jätettä. Ominaisuuksiltaan normaaleihin rakennuskiviaineksiin rinnastettavaa sivukiveä, joka lyhytaikaisen varastoinnin jälkeen toimitetaan rakennusmateriaalina hyödynnettäväksi, ei pidetä jätteenä. Rikastushiekan sisältämien metallien hyödyntämistä on alan yritysten toimesta selvitetty, mutta niille ei ole useinkaan löydetty kustannustehokkaita menetelmiä. Jätteiden kaatopaikkasijoituksen kustannukset kasvavat. Esimerkiksi Talvivaara Projekti Oy:n nikkelikaivoksen ympäristölupa edellyttää sivukiven läjitysalueilta tiiviitä pohjarakenteita muovieristeineen. Sivukiven läjityksen kustannusten nousu uusien ympäristövaatimusten vuoksi voi johtaa siihen, että hyödyntäminen tulisi kannattavaksi edellyttäen, ettei jäteaineessa ole hyödyntämistä rajoittavia haitta-aineita. Sivukiven tai rikastushiekan hyödyntämisellä voidaan vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen, kuten luonnonsoran, kulutusta. Tiehallinnon ympäristöohjelmassa Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää Ympäristöohjelma 2010 tuodaan esille tavoite lisätä uusiomateriaalien, kuten sivukiven ja tuhkan, käyttöä teiden rakenteissa. Sivukiven hyötykäytön osalta ei tehty erillistä ympäristöarviointia jätelajien erityispiirteen vuoksi. Yleensä ottaen sivukiven synnyn ehkäisy ja hyödyntäminen on sekä tämän jätesuunnitelman että kaivosteollisuuden omien tavoitteiden mukaista. Mitä pienemmäksi sivukiven osuus jää, sitä kannattavampaa kaivostoiminta on. 21.5 Haja-asutuksen jätehuollon palvelutaso ja kustannustehokkuus Yhdyskuntajätehuollon järjestäminen kuuluu kunnille. Kuntien on perittävä jätemaksua, jonka on katettava jätteen käsittelyn, kuten kaatopaikkojen perustamisen, käytön ja jälkihoidon kulut. Jätteenkuljetuksen, ongelmajäte- ja hyötyjätehuollon ja muiden jätehuoltotehtävien, kuten neuvonnan, kustannukset tulisi kattaa jätemaksulla. Jäte- 90 Suomen ympäristö 6 2008
maksujen tulisi siten olla täyskatteisia. Ennen 2000-lukua kaatopaikkamaksut olivat alhaisia. Jätehuollon kustannuksia katettiin myös kunnallisverovaroin. Toimivan jätehuollon ulottaminen haja-asutusalueelle asianmukaisine hyötyjätepisteineen ja säännöllisine tyhjennysväleineen asettaa keräykselle enemmän haasteita kuin toimittaessa tiiviillä taajama-alueilla. Jätehuoltopalveluiden tulee toimia myös haja-asutusalueella eri ympäristöissä asuvien ihmisten tasapuolisen kohtelun ja roskaantumisilmiön torjumisen vuoksi. Jätteen keräyksen ja kuljetuksen tarkoituksena on siirtää jäte joko kiinteistökohtaisista tai aluekeräyspisteistä käsittelylaitoksille. Omatoimisessa jätteiden käsittelyssä, esimerkiksi puutarha- ja biojätteen pihakompostoinnissa, jäte voidaan käsitellä asianmukaisesti ilman keräyksen ja kuljetuksen kustannus- ja ympäristörasitetta. Kerättäessä jätettä kaukana käsittelypaikasta, voidaan käyttää siirtokuormausasemia alentamaan kokonaiskustannuksia (Suomen kuntaliitto 2006). Joidenkin jätteiden kertymät Oulun läänissä ovat paikoitellen niin pieniä, ettei niiden tehokas keräys ja käsittely ole taloudellisesti kannattavaa. Pienet jätemäärät ja pitkät kuljetusmatkat nostavat jätemääräkohtaista hintaa. Tällaisia jätteitä ovat muovi- ja tekstiilijäte sekä keräyslasi, -paperi ja -pahvi. Ns. kolmas sektori tai sosiaaliset yritykset ovat osaltaan mukana jätehuollon järjestämisessä. Tällöin toiminnan ei tarvitse välttämättä olla taloudellisesti kannattavaa, toiminnan pontimen ollessa esimerkiksi kyläyhdistysten toiminnan pönkittäminen ns. Vihannin mallin mukaisesti. Siellä kunta on antanut kyläyhdistyksille pientä korvausta vastaan ekopisteiden hoitamiseen liittyviä tehtäviä. Kolmannen sektorin toimintaan voi liittyä myös vaikeasti työllistettävien toimintakyvyn kohentaminen. 21.6 Roskaantumisen torjunta Ympäristön roskaaminen on jätelain 19 :n vastaista. Ihmisten asenteet ovat ensisijaisia roskaantumisen torjunnassa. Oikeudenmukaisesti toimiva jätehuoltojärjestelmä, kohtuulliset ja kannustavat jätemaksut sekä toimiva viranomaisvalvonta ehkäisevät myös roskaantumista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on jätelain mukainen mahdollisuus puuttua roskaantumiseen ja määrätä alueen puhdistamisesta. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa ilmoittaa roskaantumisesta poliisille, jolla on oikeus rangaista roskaajaa. Roskaantumista esiintyy jonkin verran jätteiden käsittelylaitosten ympäristössä. Esimerkiksi kaatopaikkojen jätetäyttö tai biojätteiden kompostointikenttien avonaiset aumat houkuttelevat haittaeläimiä ja lintuja ravinnon hakuun. Nämä voivat levittää jätteitä ympäristöön. Jätteitä voi levitä myös kuljetuksen tai kuorman purkamisen aikana. Uudelleen käytettävien ja korjauskelpoisten tuotteiden palauttaminen uudelleen käyttöön vähentää jätteen määrää ja roskaamisongelman ilmentymistä. Tätä varten on materiaalille oltava toimivia kierrätysjärjestelmiä, kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia. Vuoden 2007 aikana on Pohjois-Pohjanmaalla ollut käynnissä Puhdas Metsäkampanja, jonka tarkoituksena on ollut innostaa Pohjois-Pohjanmaan ihmisiä toimimaan aktiivisesti puhtaan metsän ja viihtyisyyden puolesta. Kampanjaan on sisältynyt ympäristökilpailu, johon on voinut osallistua keräämällä metsistä pois roskaa ja levittämällä tietoa puhtaan metsän puolesta. Kampanjan on ideoinut Pohjois- Pohjanmaan ympäristötietoisuustoimikunta. Suomen ympäristö 6 2008 91
21.7 Jätemaksujen kannustavuus Aiheuttamisperiaatteen mukaisesti jätteen tuottaja vastaa jätehuollon kustannuksista niiden yhdyskuntajätteiden osalta, jotka eivät kuulu tuottajavastuun piiriin. Jätemaksujen kannustavuuden tulisi tukea tavoitetta vähentää jätteiden määrää ja lisätä hyötykäyttöön ohjautuvien jätteiden osuutta. Jätemaksujen kannustavuutta on kritisoitu esimerkiksi Kainuussa siksi, että aluekeräysjärjestelmään kuuluva kiinteistö maksaa samansuuruisen jätemaksun riippumatta siitä, kuinka hyvin hyötyjätteet kerätään erilleen tai kuinka vähän jätettä tuotetaan. Kiinteistöt, taloyhtiöt ja omakotitalot voivat kuntien jätehuoltomääräysten sallimissa rajoissa ottaa käyttöön eri jätelajeille sopivat jäteastioiden tyhjennysvälit. Näin on mahdollista vähentää jätteiden määrää, ja saada siten jätehuoltokustannuksia alentumaan pidentämällä tyhjennysväliä. Omakotitaloissa asuvat, joilla on kiinteistökohtainen keräyssopimus, voivat toimittaa hyötyjätteensä tehokkaasti ekopisteisiin ja tällä tavoin vähentää kiinteistöltä kerättävien jätelajien määrää ja harventaa jäteastioiden tyhjennystiheyttä. Omatoiminen jätteiden käsittely, kuten kompostointi, alentaa kompostorin takaisinmaksuajan jälkeen kiinteistön jätehuoltokustannuksia. Jätteen tuottajan kannattaa myös kilpailuttaa käyttämänsä jätehuoltopalvelut. Jätemaksujen kannustavuuteen vaikutetaan valtakunnallisesti perimällä kaatopaikoille sijoitettavasta jätteestä jäteveroa 30 euroa/tonni. 21.8 Alueellinen yhteistyö keräilyssä, hyödyntämisessä ja käsittelyssä (esim. rakennusjätteet) Oulun läänissä tehdään alueellista yhteistyötä monissa eri muodoissa. Oulun Jätehuollon, Vestia Oy:n ja Eko-Kympin lisäksi läänissä on itsenäisesti jätehuoltonsa toteuttavia kuntia (luku 3.1). Osa kunnista tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Yhteistyön kehittämistarve ilmenee kuntien, niiden muodostamien kuntayhtymien tai jätelaitosten laatimissa jätestrategioissa. Kuntien ja tuottajayhteisöjen välinen yhteistyö tarkoittaa läänin rajat ylittäviä yhteistyömuotoja. Keräyspaperi ja -kartonki, romuajoneuvot ja SER-jäte kulkeutuvat käsittelyyn ja hyödyntämiseen läänin ulkopuolelle. Jätehuollon järjestäjien taholta on ilmaistu huoli tuottajavastuun toiminnan puutteista Oulun läänin harvaanasutulla alueella. Esille on tuotu myös huoli siitä, että taloudellisesti vähäarvoisten jätteiden keräys jää vaillinaiseksi, ja lopulta kuitenkin kuntien hoidettavaksi. Uudelleenkäytettäville tai materiaalina hyödynnettäville rakennus- ja purkujätteille ei ole olemassa laajalti yleisiä kierrätysasemia, vaikkakin esimerkiksi Eko-Kympin lajitteluasemilta on oma-aloitteisesti mahdollista noutaa jätteitä asiallisesti hyödynnettäväksi. Uudelleen käytettävä tuote ei ole jätettä. Uudelleen käyttö on jätteiden synnyn ehkäisyä parhaimmillaan. Oulun läänin suurimmissa kunnissa on ympäristöluvan omaavia maankaatopaikkoja. Ylijäämämaista on myös luvanvaraisesti rakennettu meluvalleja. Ylijäämämaiden läjittämiseen käytetään myös paikkoja, joilla ei ole ympäristölupia. 92 Suomen ympäristö 6 2008
22. Kehittämistoimet Jätesuunnitelman eri painopistealueille on esitetty kehittämistoimia. Kunkin kehittämistoimen jälkeen on lueteltu vastuutahot, joiden toimialaan asian edistäminen ensisijaisesti kuuluu. Kehittämistoimia on mahdollisuus edistää tai vauhdittaa alueellisella tasolla. Esimerkiksi verotuksen tai lainsäädännön muuttamiseen ei ole juurikaan esitetty toimenpiteitä, koska nämä ovat valtakunnallista päätöksentekoa edellyttäviä ohjauskeinoja. Useat kehittämistoimet ovat peräisin ympäristöarvioinnin kuulemisissa kertyneistä lausunnoista. 22.1 Yleisiä kehittämistoimia Yhteistyö jätehuollon kehittämishankkeissa Jätehuollon kehittämishankkeissa on tehtävä runsaasti yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Jätehuollon kehittämistä tulee saada mukaan esimerkiksi aluekeskus- tai osaamiskeskusohjelmiin sekä erilaisiin muihin alueellisiin kehittämishankkeisiin. Jätehuollon kehittämishankkeiden on liikuttava sekä laajoissa yhteiskunnallisissa teemoissa että käytännön jätehuoltokysymyksissä. (jätelaitokset, kunnat, maakuntaliitto, oppilaitokset, ympäristökeskus, yritykset) Kehittämisresurssien turvaaminen Oulun läänin tulee olla aktiivinen edunvalvonnassaan päätettäessä jätehuollon kehittämis- ja tutkimusresursseista valtakunnallisella tasolla. Esimerkiksi perusteilla oleva materiaalitehokkuuden palvelukeskus tulisi saada ulottamaan toimintojaan läänin alueelle, esimerkiksi toimipisteiden muodossa. Jätehuollon tutkimus- ja kehittämistoimintaa on kehitettävä ja pidettävä yllä. Oulun läänin hallintoelimien, maakuntaliittojen, ympäristökeskuksien, tutkimuslaitosten, yliopiston ja muiden toimijoiden on oltava aktiivisia rahoituksen hankinnassa. (maakuntaliitto, TE-keskus, tutkimuslaitokset, yliopisto, ympäristökeskus) Rahoitus- ja tukimuotojen käyttö Kestävää kulutusta ja jätehuoltoa voidaan edistää kehittämis-, kokeilu- ja tutkimushankkeilla. Erilaisista tuki- ja rahoitusmuodoista, kuten EU-rahoituksista ja kansallisista tuista on tiedotettava toimijoita. Hankkeiden kehittämisessä on pyrittävä riittävään yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Yrityksille on tarjottava ajantasaista tietoa investointi- ja energiatuista. Erityisistä jätealan rahoitustukimuodoista on tiedotettava kuntia ja jätelaitoksia. (kunnat, maakuntaliitto, TE-keskus, ympäristökeskus) Suomen ympäristö 6 2008 93
Muutosvastarinnan hallinta Jätehuollon kehityksen kannalta ongelmaksi on muotoutunut yleinen muutosvastarinta uusia jätteiden käsittelypaikkoja kohtaan. Vaikka jätteiden määrää on tavoite vähentää, on muodostuneet jätteet kuitenkin käsiteltävä hyväksytysti. Muutosvastarinta ilmenee yleisenä vastustuksena mm. siten, että uusien jätteenkäsittelylaitosten ympäristöluvista valitetaan herkästi. Muutosvastarintaa voidaan vähentää avoimella tiedottamisella, vuorovaikutteisella suunnittelulla ja välttämällä ylimitoitettuja laitoshankkeita. (kaavoitusviranomaiset, lupaviranomaiset, ympäristölupien hakijat) Jätteiden määrän vähentäminen Tuotannossa ja kulutuksessa vältetään tarpeetonta tuhlausta. Materiaaleja käytetään säästeliäästi. Tuotteet pakataan siten, että pakkausjätteiden määrä jää mahdollisimman vähäiseksi, ja että muodostuvat jätteet ovat mahdollisimman laajalti kierrätettäviä. (kauppa, kuluttajat, teollisuus) Jätteiden synnyn ehkäisyn ja hyötykäyttöasteen määrälliset tavoitteet Yhdyskuntajätteiden kokonaismäärää on tarkoitus vähentää 1 % vuodessa asukaslukuun suhteutettuna. Oulun läänissä tavoitellaan yhdyskuntajätteen hyödyntämisasteeksi 70 %. (jätelaitokset, kaupat, kunnat, oppilaitokset, teollisuus) 22.2 Kehittämistoimia eri painopistealueilla 22.2.1 Biohajoavan jätteen ohjaaminen pois kaatopaikoilta Biojätteiden erilliskeräyksen laajentaminen Oulun läänissä on kiinnitettävä erityistä huomiota biohajoavan jätteen ohjaamiseen muuhun käsittelyyn kuin kaatopaikkojen loppusijoitukseen. Biohajoavien jätteiden keräysmäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Läänin alueella on edelleen kuntia, joissa ei ole biojätteiden erilliskeräystä, vaan biojätteiden hyödyntäminen on ollut kiinteistökohtaisen kompostoinnin varassa. Biojätteen erilliskeräys tulee järjestää ainakin rivi- ja kerrostaloille, kaupoille, ravintoloille, suurkeittiöille ja vastaaville kiinteistöille koko läänin alueella. Kuntien jätehuoltomääräysten tulee tukea biojätteen erilliskeräyksen laajentamista. (jätelaitokset, kunnat) Biojätteiden keräyksen ja kuljetuksen kehittäminen Myymälöiden biojätteen kuljetusta ja käsittelyä on kehitettävä siten, että ns. sivutuoteasetuksen vaatimukset täyttyvät. Jätteiden keräyksessä on suositeltavaa edistää monilokeroisten keräysajoneuvojen käyttöä, jolloin minimoidaan jätteenkuljetusajon määrää. (jätehuoltoyritykset, kaupat, kunnat) 94 Suomen ympäristö 6 2008
Kiinteistökohtaisen kompostoinnin lisääminen Biojätteen omatoimista kompostointia tulee suositella erityisesti pientalokiinteistöille. Kiinteistökohtainen kompostointi soveltuu myös työntekijämäärältään pienille yrityksille ja työpaikoille. Kiinteistökohtaista kompostointia tulee korostaa kuntien jätehuoltomääräyksiä uudistettaessa ja annettaessa jäteneuvontaa. (jätelaitokset, kiinteistönomistajat, kunnat) Biokaasun talteenotto kaatopaikoilta Koska jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat pitkälti kaatopaikoille loppusijoitettujen biohajoavien jätteiden aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä, tulisi biokaasun keräysmahdollisuuksia selvittää myös suljetuilla kaatopaikoilla. Valtion tukea hankkeille on lisättävä. Esimerkiksi valtion jätehuoltotyövaroin tulisi voida osallistua kaasunkeräysrakenteiden kustannuksiin suljetuilla kaatopaikoilla. Biokaasun hyödyntämismahdollisuuksia on selvitettävä toimintaansa jatkavilla kaatopaikoilla, kuten Kajaanin Majasaarenkankaan jätekeskuksessa. (jätelaitokset, kunnat, ympäristökeskus) Biojätteiden kompostointikenttien ympäristölupatilanteen tarkistaminen Kainuussa biojätteiden kompostointikenttien ympäristölupatilanne tarkistetaan. Kainuussa kompostoidaan biojätteitä viidellä erillisellä käsittelykentällä, joista osalla biojätteen kompostointi toteutetaan väliaikaisesti lietteen aumakompostoinnin vaatimusten mukaisesti. (Kainuun ympäristökeskus, kunnan ympäristölautakunta, ympäristölupavirasto) Biojätteiden käsittelylaitosten rakentaminen Erilliskerättävän biojätteen käsittelyä kehitetään Oulun läänissä, kuten Kajaanin seudulla ja Koillismaalla. Kehittyneempiä menetelmiä ovat esimerkiksi käsittely suljetussa kompostointi- tai biokaasulaitoksessa, tehostetulla aumakompostointikentällä tai biopolttoaineita valmistavassa laitoksessa. Biojätteen käsittelylaitoksia rakennetaan myös läänin niihin osiin, joihin biojätteen erilliskeräys myöhemmin laajenee. Biojätteiden käsittelylaitoksissa voidaan käsitellä myös jätevesilietteitä ja muita eloperäisiä jätteitä. (jätelaitokset, kunnat) Kompostituotteiden käytön edistäminen Biojätteistä laitosmaisesti tuotettujen kompostituotteiden hyötykäyttöä lannoitevalmisteena edistetään kokeilemalla uusia käyttömuotoja esimerkiksi viherrakentamisessa, maisemoinnissa ja energiakasvien lannoitteena. Kompostointiprosessia kehitetään siten, että viranomaisvaatimukset on mahdollista täyttää. Jätteen käsittelijöitä tiedotetaan lannoitevalmisteita ja maanparannusaineita koskevan lainsäädännön vaatimuksista. (Evira, jätelaitokset, kunnat, TE-keskus, ympäristökeskus) Suomen ympäristö 6 2008 95
Paperin ja kartongin kierrätyksen edistäminen Kierrätyskelpoisen paperin ja kartongin erilliskierrätystä edistetään yhteistyössä tuottajayhteisöjen kanssa. Jätteiden lajittelun yhteydessä huolehditaan, ettei kierrätyskelpoista paperia ja kartonkia kulkeudu laitosmaiseen polttoon tai kaatopaikalle. (jätelaitokset, jäteyrittäjät, kunnat, tuottajayhteisöt) Puisto- ja puutarhajätteiden vastaanottopaikkojen lisääminen Jokaisessa kunnassa tulisi olla nimetty vastaanottopaikka puisto- ja puutarhajätteille. Asukkaat ja muut kiinteistöjen haltijat voivat tuoda vastaanottopaikkoihin esimerkiksi haravointi- ja risujätteitä. Tällaisen jätteen käyttöä esimerkiksi aumakompostoinnin tukiaineena edistetään. (jätelaitokset, kunnat, vesihuoltolaitokset) Terveydenhoidossa syntyvien erityisjätteiden käsittelyn kehittäminen Ihmisten tai eläinten terveydenhoidossa syntyvien jätteiden, kuten ruumiinosien tai elimien, käsittelyä tulee kehittää siten, että ne voidaan toimittaa eettisesti hyväksyttävään loppukäsittelyyn, kuten polttoon. Näiden jätteiden sijoittamisesta kaatopaikalle on luovuttava. (kunnat, sairaanhoitopiirit) 22.2.2 Jätteiden energiahyötykäyttö Jätteiden energiahyödyntämisen edistäminen Jätehierarkian periaatteiden mukaisesti energiahyödyntämiseen ohjataan vain sellaiset jätteet, joiden muodostumista ei voida kohtuullisin kustannuksin ja ekotehokkaasti ehkäistä, tai joita ei voida kierrättää. Oulun seudulla on Oulun läänin suurin tällaisen polttokelpoisen jätteen energiahyödyntämispotentiaali. Oulun läänissä selvitetään jätteiden rinnakkaispolton mahdollisuuksia. Myös muunlainen jätteiden poltto on mahdollista silloin, kun jätteiden synnyn ehkäisystä huolehditaan, eivätkä hyödynnettävät jätelajit (mm. paperi, kartonki, biojäte) kulkeudu polttoon, vaan ne hyödynnetään aineena ja polttoon menevien jätteiden määrä pidetään rajallisena. (energiayhtiöt, jätelaitokset, jäteyrittäjät, kunnat) Hallitun rinnakkaispolton jatkuminen Kainuussa Kainuussa kehitetään olemassa olevaa REF-jätteen keräystä, käsittelyä ja polttoa. On huolehdittava, ettei REF-jätteen joukkoon kulkeudu sellaista jätettä, joka voitaisiin uusiokäyttää ja kierrättää, kuten puhdasta paperi- tai pahvijätettä. (Eko-Kymppi, jätehuoltoyrittäjät, Kainuun Voima Oy) Biopolttoaineiden käyttöönoton edistäminen Biokaasun ja muiden jätteestä valmistettavien liikennepolttoaineiden käyttöä on edistettävä. Tuetaan biokaasun käyttöön ja mädätteen tuotteistamiseen liittyvää kehittämis- ja kokeilutoimintaa. Biokaasun jakeluasemia tulee perustaa eri puolelle Oulun lääniä. (TE-keskus, tutkimuslaitokset, ympäristökeskus, yritykset) 96 Suomen ympäristö 6 2008
22.2.3 Lietteiden jätehuolto mukaan lukien haja-asutuksen lietteet Käsittelylaitosten lisärakentaminen Edistetään jätevedenpuhdistamoiden lietteitä tai haja-asutuksen lietteitä (saostuskaivoliete, umpisäiliöjätevesi) vastaanottavien uusien käsittelylaitosten rakentamista. Käsittelylaitokset voivat olla esimerkiksi puhdistamoiden yhteydessä olevia biokaasu- ja kompostointilaitoksia, rakeistuslaitoksia tai termisiä kuivauslaitoksia. Suljettujen käsittelylaitosten rakentamista edistetään silloin, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia esimerkiksi suuren lietemäärän, läheisen asutuksen tai lopputuotteen laadun parantamisen vuoksi. Uusilla käsittelylaitoksilla ja -tekniikoilla vähennetään lietteiden käsittelyn hajuhaittoja. (vesihuoltolaitokset, ympäristökeskus) Haja-asutuksen lietteiden käsittelytekniikoiden kehittäminen Kehitetään uusia menetelmiä haja-asutuksen lietteiden ja jätevesien vastaanottoon ja käsittelyyn. Lietteiden kiinteistöllä tapahtuvaa käsittelyä kehitetään esimerkiksi siirrettävillä stabilointilaitteilla. Kemiallisten käymälöiden mukaan lukien septitankit lietteiden vastaanottoa ja käsittelyä kehitetään siten, ettei niitä vastaanottavien jäteveden puhdistamoiden toiminta häiriinny. (jätelaitokset, jäteyrittäjät, laitevalmistajat, vesihuoltolaitokset) Kompostikäymälöiden käyttöönoton edistäminen Edistetään komposti- ja kuivakäymälöiden käyttöönottoa vesikäymälöiden sijaan etenkin vapaa-ajan asunnoilla ja sellaisilla alueilla, joilla käymäläjätteen kompostointi ei aiheuta ympäristö-, terveys- tai viihtyvyyshaittaa. (kunnat, kuntien ympäristölautakunnat) Aumakompostointikenttien kehittäminen Aumakompostointia jatketaan niillä alueilla, joilla suljettu laitoskäsittely ei ole kustannuksiltaan kannattavaa. Aumakompostointia kehitetään: sulamis- ja valumavesien talteenottoa ja johtamista jätevedenpuhdistamoille tehostetaan. Tukiainetta käytetään riittävästi (liete tukiaine-suhde 1: 1.5 2.5). Aumojen suojausta ja koneellista ilmastointia kehitetään. (jätelaitokset, kunnat, vesihuoltolaitokset) Kotieläintilojen biokaasu- tai kompostointilaitosten lisääminen Edistetään varsinkin haja-asutuksen jätevesilietteiden käsittelyä kotieläintilojen kompostointi- tai biokaasulaitoksissa, joissa voidaan tuottaa lannoitteeksi soveltuvaa lopputuotetta ja lisäksi biokaasutuksessa biokaasua polttoaineeksi. Maatilojen käsittelylaitokset voivat toimia paikallisina eloperäisten jätteiden vastaanottolaitoksina niillä alueilla, joilla on pitkä etäisyys kunnalliseen jätteen vastaanottoon. Kotieläintilojen biokaasu- tai kompostointilaitokset tuovat käsittelymaksun muodossa lisätuloa maataloustuottajille. (Evira, kunnat, Pro Agria, TE-keskus, ympäristökeskus) Tiedottaminen kotieläintilojen käsittelylaitosten tukimuodoista Selvitetään aktiivisesti mitä investointi- ja kehittämistukia voidaan suunnata maatilojen biokaasu- tai kompostointilaitosten rakentamiseen. Laitosmainen jätteiden käsittely edellyttää ympäristöluvan laitoksen haltijalta. Tiedotetaan toiminnan muista viranomaisvaatimuksista. (Evira, TE-keskus, ympäristökeskus) Suomen ympäristö 6 2008 97
Lietteen kuivauksen tehostaminen Tehostetaan lietteen kuivausta siten, että kuiva-ainepitoisuus nousee yleisesti yli 20 %:iin. Tällöin liete on helpompi jatkokäsitellä ja kuljettaa, ja siitä vapautuu vähemmän valumavesiä esimerkiksi aumakompostoinnissa. (vesihuoltolaitokset) Neuvonnan lisääminen Tutkimuksen, neuvonnan ja kehittämisprojektien avulla viemäröimättömien alueiden kiinteistöjä ohjataan huolehtimaan jätevesilietteiden huollosta asiallisesti. Tuotantoeläintiloja kannustetaan lietteen stabilointimenetelmien käyttöönottoon ja siirtymään levityksessä menetelmiin, joiden ravinnevalumat vesistöön ovat nykyistä vähäisempiä. (jätelaitokset, ProAgria, TE-keskus, ympäristökeskus) 22.2.4 Energiantuotannon tuhka ja kaivosteollisuuden sivukivi ja rikastushiekka Tuhkien hyödynnettävyyden lisääminen Tuhkien hyötykäytön edellytyksiä tulisi parantaa mm. kehittämällä tuhkien käsittelyä ja poltto- ja savukaasunpuhdistusprosesseja. Tutkimus- ja kokeilutoimintaa on lisättävä. (energiantuotantolaitokset, TE-keskus, tutkimuslaitokset, ympäristökeskus) Tuhkan metsälannoituksen lisääminen Edistetään turve- ja puutuhkien käyttöä metsälannoituksessa. Tiedotetaan metsänomistajille ja metsänhoidosta vastaaville tuhkan metsälannoituksen KEMERA tuesta, jota on mahdollista saada levitettäessä tuhkaa terveyslannoituskohteille. Lisätään yhteistyötä metsälannoituskäytön lisäämiseksi elintarviketurvallisuusviraston, metsäkeskuksen, ympäristökeskuksen, Metsäntutkimuslaitoksen ja energiayhtiöiden kesken. (energiantuotantolaitokset, Evira, metsäkeskus, Metsäntutkimuslaitos, ympäristökeskus) Tuhkan hyötykäytön lisääminen maarakentamisessa Tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia on edistettävä maarakentamisessa, kuten tierakentamisessa ja kunnallisteknisissä töissä sekä pilaantuneen maaperän kunnostustöissä, esimerkiksi maamassojen kapseloinnissa tai peittämisessä. Tiedotetaan tuhkan maarakennuskäytön lupa- ja ilmoitusmenettelystä. (energiantuotantolaitokset, kunnat, kunnan ympäristölautakunta, tutkimuslaitokset, ympäristökeskus, yritykset) Tuhkan käytön lisääminen kaivoslouhosten täyttämisessä Tuhkan käyttöä edistetään ja lisätään toimivien ja toimintansa lopettaneiden kaivosten louhosten ja kaivoskuilujen täyttämisessä. (energiantuotantolaitokset, kaivosyritykset, ympäristökeskus) Sivukiven synnyn ehkäisy Sivukiven muodostumisen ehkäisyä edistetään tutkimus- ja kokeilutoiminnan kautta. Tällöin pyritään löytämään uusia kaivu-, louhinta- ja sahaustekniikoita. Esimerkiksi vuolukivijätteen muodostumista voidaan vähentää sahaustekniikkaa kehittämällä. (kaivosyritykset, tutkimuslaitokset) 98 Suomen ympäristö 6 2008
Maanrakennuskäytön ja muun hyötykäytön edistäminen Sivukiven toimittamista maanrakentamisessa hyödynnettäväksi tulee edistää asiaan perehtyvillä tutkimuksilla ja hankkeilla. Kaikki sivukivi ei sovellu maarakentamiseen, ja joissakin kaivoksissa varaudutaan kaivosten myöhempään täyttämiseen kaivuvaiheen sivukivillä. Myös muuta hyötykäyttöä, esimerkiksi käyttöä koriste- tai laattakivenä, tulee edistää. (kaivosyritykset, tutkimuslaitokset) Rikastushiekkojen hyötykäytön edistäminen Rikastushiekan hyötykäyttöä esimerkiksi rakennusaineena tai teollisuuden raaka- ja seosaineena tulee edistää. Rikastushiekkaa voidaan hyödyntää myös kaivoksen sulkemisen yhteydessä kaivosalueen maisemointitöissä. (kaivosyritykset, tutkimuslaitokset) Kompostituotteiden käyttö läjitysalueiden maisemoinnissa Edistetään eloperäisistä jätteistä valmistettujen kompostituotteiden käyttöä sivukivien läjitysalueiden maisemoinnissa, esimerkiksi peitekerroksen osana. (jätelaitokset, kaivosteollisuus, vesihuoltolaitokset, ympäristökeskus) Jäteluokittelun ajantasaistaminen Teollisuuden ympäristölupien käsittelyssä kiinnitetään huomiota kaatopaikalle joutuvien suurten jätevirtojen kierrättämiseen. Lupia uusittaessa yhtenäistetään tulkintoja teollisuuden sivuvirtojen luokittelemisessa sivutuotteiksi tai jätteiksi ottaen huomioon lainsäädännön muutokset. (lupaviranomaiset) 22.2.5 Haja-asutuksen jätehuollon palvelutaso ja kustannustehokkuus Palvelutason tasapuolisuus Jätehuollon palvelutaso haja-asutusalueilla on pidettävä riittävänä ja sitä on tarvittaessa kehitettävä vastaavalla tavalla kuin taajamissa. Toimiva ja eri väestöryhmiä tasapuolisesti kohteleva jätehuoltojärjestelmä sekä kohtuulliset ja oikeudenmukaiset jätemaksut ehkäisevät jätehuoltoon liittyvien ristiriitojen ja roskaantumisen yleistymistä. (jätelaitokset, kunnat) Hyötyjätteiden keräyspisteverkoston laajentaminen Hyötyjätteiden keräyspisteverkosto on pidettävä riittävän tiheänä. Hyötyjätteiden keräyspisteitä (aluekeräys- tai ekopisteitä) tulee perustaa niihin kuntiin tai kuntien asuma-alueille, joissa niitä on niukasti. Kainuussa aluekeräyspisteisiin tulisi lisätä sekajätteen, keräyspaperin ja keräyslasin lisäksi metallin ja kartongin keräys. (jätelaitokset, kunnat, tuottajayhteisöt) Aluekeräyspisteverkon tason turvaaminen Kainuussa Kainuussa on käytössä haja-asutusalueella kiinteistökohtaisen keräyksen rinnalla aluekeräysverkosto, johon kuuluu 140 aluekeräyspistettä. Niitä käyttävät ne kiinteistönhaltijat, joilla ei ole jätteenkuljetussopimusta jätteenkerääjän kanssa. Aluekeräyspisteverkosto on pidettävä riittävän tiheänä. (Eko-Kymppi) Suomen ympäristö 6 2008 99
Aluekeräyspisteverkoston käyttöönotto Pohjois-Pohjanmaan harvaanasutulla alueella. Aluekeräyspistejärjestelmän, jossa tietyn alueen asukkaat käyttävät yhteisiä kunnan, jätelaitoksen, kyläyhdistyksen tai tiekunnan keräyssäiliöitä, käyttöönottoa harkitaan Pohjois-Pohjanmaan harvaanasutuilla alueilla, joilla kiinteistökohtainen jätteiden kerääminen muodostuu kustannuksiltaan kohtuuttomaksi. Aluekeräyspisteillä turvataan haja-asutuksen ja vapaa-ajan asuntojen jätehuoltopalvelut. (jätelaitokset, kunnat) Yhteisten keräysastioiden yleistäminen Kiinteistöt voivat sopia yhteisen keräysastian, ns. kimppa-astian käytöstä, jos se on jätteiden määrän ja kulkuyhteyksien puolesta järkevää. Tämä tarkoittaa, että naapurukset käyttävät samaa keräysvälinettä, jolloin kiinteistökohtaiset keräyskustannukset pienenevät ja jäteauton ajomatka lyhenee. Yhteisten keräysastioiden käyttöön tulee ohjata. Jätehuolto-osuuskuntien perustamista asuma-alueille edistetään. (jätelaitokset, kunnat) Kolmannen sektorin toiminnan edistäminen Jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen otetaan mukaan ns. kolmas sektori ja sosiaaliset yritykset. Tämä on tarpeen erityisesti sellaisten jätteiden kohdalla, joiden kertymät ovat niin pieniä, ettei niiden käsittely ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi kyläyhdistyksien, työttömien yhdistyksien yms. mukaan tuloa jätehuollon toteuttamiseen tulee edistää. Kylätoimikunnat ja asukasyhdistykset voivat korvausta vastaan hoitaa ja valvoa keräyspisteitä ja järjestää keräystempauksia. Samalla edistetään yhteistä paikallista vastuuta jätehuollosta ja ympäristön siisteydestä. (kunnat, Suomen kierrätyskeskusten yhdistys ry, TE-keskus, yhdistykset, ympäristökeskus, yritykset) Maatalousmuovien keräyksen tehostaminen Maataloudessa muodostuvien muovijätteiden, kuten pyöröpaalien kiristekalvojen ja suursäkkien, keräystä on tehostettava. Muovien uusio- ja energiahyötykäyttöä on edistettävä. Muovien avopoltto, joka on ollut yleistä maaseudulla, on lopetettava. Edistetään maatalousmuovien saattamista osaksi tuottajavastuujärjestelmää. (jätelaitokset, kuntien ympäristölautakunnat, Pro Agria, teollisuusyritykset, tuottajayhteisöt) Uusien ratkaisumallien kokeileminen Totutuista ratkaisumalleista poikkeavia toimintamalleja on kehitettävä ja paikallista innovatiivisuutta tuettava, jotta jätehuoltokustannukset saadaan pysymään kohtuullisina Oulun läänin harvaanasutuilla alueilla. Yrittäjiä ja asukkaita kannustetaan kehittämään innovatiivisia paikallisia ratkaisuja. Uusien hankkeiden ympäristölupien, ilmoitusten ja rahoitushakemusten käsittelyn eri viranomaisissa on oltava joustavaa ja kohtuullisessa ajassa etenevää. (kunnan ympäristölautakunta, kunnat, TE-keskus, ympäristökeskus) 100 Suomen ympäristö 6 2008
22.2.6 Roskaantumisen torjunta Jätteen synnyn ehkäisy Uudelleenkäytettävien, korjauskelpoisten tai päivitettävien tuotteiden palauttamista uudelleen käyttöön tulee edistää tukemalla kirpputorien, kierrätyskeskusten ja sosiaalisten yritysten toiminnan edellytyksiä. Jäteneuvonnassa painotetaan jätteen synnyn ehkäisyä. Mitä enemmän jätteitä muodostuu sitä todennäköisempää on, että jossain jätehuoltoketjun vaiheessa jätettä kulkeutuu epäasiallisiin paikkoihin. (jätelaitokset, kunnat, työvoimaviranomaiset, yhdistykset, ympäristökeskus) Ympäristökasvatus ja neuvonta Roskaantumisen torjunnassa panostetaan neuvontaan ja ympäristökasvatukseen. Tiedotusta roskaantumisen aiheuttamista haitoista on lisättävä. Roskaaminen on kielletty jätelaissa ja on yleisen edun vastaista. Lisäksi ympäristön roskaantuminen vähentää yleistä viihtyvyyttä ja aiheuttaa ympäristö- ja terveyshaittoja. Ennaltaehkäisevää työtä tulee tehdä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Työllisyys- ja oppisopimuskoulutuksessa annetaan ympäristökasvatusta ja korostetaan jätteiden synnyn ehkäisyä ja kierrätystä. Kansalaisjärjestöjen kampanjoita ja tempauksia tuetaan mahdollisuuksien mukaan julkisista varoista. (jätelaitokset, kunnat, TE-keskus, ympäristökeskus) Järjestettyyn jätteenkeräykseen liittyminen Kuntien on huolehdittava, että kaikki asutut kiinteistöt, vapaa-ajan asunnot, yritys- ym. kiinteistöt liittyvät järjestettyyn jätteenkeräykseen. Yleisiä keräyspisteitä käyttävät vapaamatkustajat on saatava osallistumaan jätehuollon järjestämisen kustannuksiin. (jätelaitokset, kunnan ympäristölautakunta, kunnat) Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten ja jäteneuvojien resurssit Keskeinen roskaantumista valvova viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kuntien on huolehdittava, että kunnallisella ympäristönsuojelulla ja jätelaitosten jäteneuvojilla on käytössään riittävät resurssit tehtävien hoitamiseen. Alueellisen ympäristökeskuksen on vaikutettava siihen, että kuntien viranomaisresurssit olisivat riittävät, ja että valtion ympäristönsuojeluviranomaisten resurssien riittävyys olisi turvattu. (jätelaitokset, kunnan ympäristölautakunta, kunnat, ympäristökeskus) Viranomaisyhteistyön kehittäminen Roskaantumista valvovan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja poliisin yhteistyötä kehitetään. Rikemaksutyyppisen rangaistuksen soveltamista roskaamiseen pohditaan. Yhteistyötä on kehitettävä edelleen myös ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisten sekä alueellisten pelastuslaitosten (kemikaalivalvonta, onnettomuudet) kesken. Asuinympäristöjen suunnittelun yhteydessä roskaantumisen ehkäiseminen ja muut jätehuollon infrastruktuurivaatimukset on otettava huomioon kaavoituksessa, kunnallisteknisessä suunnittelussa ja rakennusvalvonnassa. (kunnan ympäristölautakunta, pelastusviranomaiset, poliisi, rakennusvalvontaja kaavoitusviranomaiset, terveydensuojeluviranomaiset, ympäristökeskus) Suomen ympäristö 6 2008 101
Laittomien kaatopaikkojen selvittäminen Kunnat selvittävät alueillaan sijaitsevat laittomat kaatopaikat, jätteiden läjityspaikat ja muut roskaantuneet alueet. Selvitystyön jälkeen alueet on hoidettava kuntoon. Roskaajia tai maanomistajia velvoitetaan alueiden siistimiseen. Joissakin tapauksissa siistiminen voi jäädä myös kunnan tehtäväksi ja kustannettavaksi. (kunnan ympäristölautakunta, kunnat) Jätteiden käsittelylaitosten hoitaminen Jätteiden käsittelylaitosten on huolehdittava, ettei jätteitä leviä ympäristöön. Biojätteiden kompostointikenttien aumat on peitettävä välittömästi jätelastin purkamisen jälkeen, mikäli kompostointi tapahtuu ulkona. Tällä estetään lintuja ja muita haittaeläimiä liikuttelemasta jätteitä käsittelyalueen ulkopuolelle. Kaatopaikkojen jätetäyttöalueet suojataan tarvittaessa lintuestein. (jätehuoltoyritykset, jätelaitokset, kunnat) Ekopisteiden ja aluekeräyspisteiden siisteydestä huolehtiminen Ekopisteiden ja aluekeräyspisteiden ympäristön siisteyttä parannetaan, kansalaisille suunnattua neuvontaa lisäämällä, keräyspisteiden tyhjennysväliä tihentämällä ja lisäämällä keräyspisteiden määrää alueilla, jossa käyttäjiä on paljon. Keräyspisteiden valvontaa lisätään, ja todetuista rikkomuksista ilmoitetaan poliisille. (jätelaitokset, kunnat) 22.2.7 Jätemaksujen kannustavuus Maksujen porrastaminen Jätemaksujen kannustavuutta on kehitettävä maksuja porrastamalla siten, että yksittäisen kiinteistön jätemaksut alenevat sen myötä mitä vähemmän jätteitä tuotetaan ja mitä monipuolisemmin hyötyjätteet lajitellaan ja toimitetaan keräykseen. Kiinteistökohtaista kompostointia edistetään pientalo- ja hajaasutusalueilla. Biojätteensä kompostoivilla kiinteistöillä jätemaksun tulee olla alhaisempi verrattuna sellaisiin, jotka eivät kompostoi. (jätelaitokset, kunnat) Jätemaksuihin vaikuttaminen Kiinteistönomistajia tiedotetaan mahdollisuudesta vaikuttaa omiin jätemaksuihin. Keinoja jätemaksujen alentamiseen ovat esimerkiksi käyttökelpoisen jätteen ohjaaminen uusiokäyttöön, jäteastian tyhjennysvälin pidentäminen, biojätteiden kompostointi omatoimisesti, hyötyjätteiden toimitus hyötyjätepisteisiin, yhteisen keräysastian hankkiminen naapureiden kanssa ja jätehuoltopalveluiden kilpailuttaminen. (jätelaitokset, jätehuoltoyritykset, kunnat) Painoperusteisten jätemaksujen käyttöönotto Tilavuusperusteisesta jätemaksukäytännöstä suositellaan siirryttävän ajoneuvojen kuorman mittalaitteiden yleistyessä painoperusteiseen jätemaksuun. Tällöin jäteastioiden tyhjennysmaksut perustuvat astian tilavuuden sijasta sen sisältämään jätemäärään. (jätehuoltoyritykset, jätelaitokset, kunnat) 102 Suomen ympäristö 6 2008
22.2.8 Alueellinen yhteistyö keräilyssä, hyödyntämisessä ja käsittelyssä (esim. rakennusjätteet) Kuntien yhteistyö Nykyiset jätehuollon yhteistyömuodot ovat pääosin riittäviä tulevaisuudessa. Tosin itsenäisesti jätehuoltonsa hoitavien kuntien tulee jatkossa selvittää ja harkita tulevia yhteistyömuotoja ja -tarpeita. Kuntien ja jätelaitosten on jätestrategioiden uudistamisen yhteydessä kartoitettava tarpeita uusiin yhteistyömuotoihin. (jätelaitokset, kunnat) Jätehuollon erityis- ja poikkeustilanteisiin varautuminen Jätehuoltojärjestelmässä on varauduttava poikkeuksellisiin tilanteisiin, jolloin yhtäkkisesti voi tulla tarve käsitellä suuria jätemääriä. Kyseeseen voi tulla mittava öljyonnettomuus Perämerellä tai eläintautien puhkeamisen kautta vaadittava suurten eläinjätemäärien käsittelytarve. Näiden jätehuollon erityiskysymysten osalta on yhteistyön ja suunnitelmien oltava yhteneväiset eri viranomaisten kesken. (aluepelastuslaitos, jätelaitokset, kunnan ympäristölautakunta, kunnat, lääninhallitus, terveydensuojeluviranomaiset, ympäristökeskus) Kuljetusten ekotehokkuus Jätteiden kuljetus kuormittaa ympäristöä ja aiheuttaa luonnonvarojen kulumista sekä polttoaineen, ajoneuvojen että teiden kulumisen muodossa. Välttämättömät kuljetukset on hoidettava ekotehokkaasti esimerkiksi siten, että kuormien täyttöaste on mahdollisimman suuri. Biokaasun tai muiden biopolttoaineiden käyttöä liikenteen polttoaineena lisätään. Jätteiden kuljetusten logistiikkaa tulee kehittää. Ajoreitit on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Jäteaineiden käyttö liikenneväylien maarakentamisessa on suositeltavaa, koska silloin luonnon maa- ja kiviainesten käyttötarve vähenee. Tämä lisää liikenteen infrastruktuurin ekotehokkuutta. (jätehuoltoyritykset, kunnat, tiehallinto) Rakennusmateriaalin kierrätysasemien perustaminen Rakennusjätteiden muodostumista vähennetään ohjaamalla hukka- ja purkumateriaalia uudelleen käyttöön. Esimerkiksi kolmas sektori kyläyhdistykset, asukasyhdistykset, järjestöt, sosiaaliset yritykset voisivat perustaa kierrätysasemia rakennusmateriaalin uudelleen käyttöä ja kierrätystä varten. Valtion ja kuntien hallinnon tulee edesauttaa tällaisten kierrätysasemien perustamista. Aktiivisella tukityöllistämispolitiikalla voidaan tukea kierrätystoimintaa, joka ei markkinalähtöisesti ole kannattavaa. (kansalaisjärjestöt, kunnat, TE-keskus, yhdistykset, ympäristökeskus) Tilapäisten kierrätysasemien perustaminen uudisrakennusalueilla Uusille rakenteilla oleville omakotitaloalueille tulisi järjestää yhteisiä rakennusmateriaalien ja -jätteiden keräyspisteitä. Niihin voisi viedä rakennusjätteitä ja hakea käyttökelpoista ylimääräiseksi jäänyttä rakennusmateriaalia omaan käyttöön. Näin jätemäärää voidaan alentaa. Materiaalin tehokkaampi käyttö tuo myös säästöä sekä jätehuollon että rakentamisen kustannuksiin. Tilapäisen kierrätysaseman ylläpidosta voi vastata esimerkiksi asukasyhdistys. (asukasyhdistykset, kunnat) Suomen ympäristö 6 2008 103
Koulutuksella kierrättävään korjausrakentamiseen ja purkukäytäntöön Oppilaitoksissa ja työvoimakoulutuksessa pyritään lisäämään korjausrakentamisen opetusta sekä käyttökelpoisen rakennusmateriaalin talteenottoa rakennuksia purettaessa. Koulutuksessa korostetaan rakennusmateriaalien valinnassa materiaalien pitkäikäisyyttä, korjattavuutta ja kestävyyttä. Rakennus- ja purkujätteen lajittelua syntypisteessä voidaan kehittää siten, ettei lajitteluasemille tai hyötykäyttöön kulkeudu sinne sopimatonta jätettä (esim. asbestijäte). (oppilaitokset, TE-keskus, ympäristökeskus) Kuntien rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan tehostaminen Kuntien rakennusvalvonnan antamissa purkuluvissa asetetaan purkujätteiden hyötykäyttöön ja lajitteluun ohjaavia määräyksiä ja valvotaan niitä. Korjausneuvontaa edistetään. Kunnille perustetaan yhteisiä korjausneuvojien toimia, joiden tehtävänä on opastaa kiinteistöjen omistajia esimerkiksi valtion korjausja vesihuoltoavustusten hakemisessa. Jätteiden synnyn ehkäisyä ja uusiokäyttöä tähdennetään kuntien rakennusvalvonnalle ja korjausneuvonnalle. (kunnat, kunnan ympäristölautakunta, ympäristökeskus) Maankaatopaikkojen lupaharkinta Ylijäämämaan läjityspaikkojen ympäristölupien tarve harkitaan niissä kunnissa, joissa ei ole luvanvaraisia maankaatopaikkoja. Epävirallisten läjitysalueiden tai maankaatopaikkojen vastuutahot määritetään. (kunnan ympäristölautakunta, kunnat, ympäristökeskus) Toiminnanharjoittajien ympäristövalvonnan tasapuolisuuden kehittäminen Jätteiden tuottajia ja käsittelylaitoksia kohdellaan ympäristövalvonnan viranomaistoiminnassa samanarvoisesti. Viranomaisvalvonnalla on oltava samantasoiset resurssit riippumatta sijaintikunnasta. (kunnan ympäristölautakunta, ympäristökeskus) Yhteydenpito tuottajayhteisöihin Kuntien ja tuottajayhteisöjen välistä yhteistyötä on kehitettävä. Tuottajayhteisöjen palvelutasoa Oulun läänin harvaanasutulla alueella on parannettava. Tuottajavastuun alueellinen tasapuolisuus on turvattava. Tuotteiden uudelleen käyttöä ja jätteiden synnyn ehkäisyä edistetään esimerkiksi SER-jätteen keräyksessä. (jätelaitokset, kunnat, tuottajayhteisöt) Muovin hyötykäyttömahdollisuuksien selvittäminen ja edistäminen Muovipakkausten ja muiden muovijätteiden hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään ja asiassa tehdään alueellista yhteistyötä. Muovin muutakin hyötykäyttöä kuin energiahyötykäyttöä edistetään, jotta muovijätettä ei tarvitsisi sijoittaa kaatopaikoille. (jätelaitokset, tuottajayhteisöt, yritykset) Jätehuoltomääräysten vaikuttavuuden lisääminen Jätehuoltomääräyksiä uudistetaan vastaamaan tämän jätesuunnitelman mukaisia kehittämistoimia. Jätehuoltomääräysten tulee ohjata jätteiden synnyn ehkäisyyn, kierrätykseen ja mm. sellaisiin lajittelu- ja tyhjennysmääräyksiin, jotka mahdollistavat kannustavat ja kohtuulliset jätemaksut. Määräysten valvontaa tehostetaan. (jätelaitokset, kunnat, kunnan ympäristölautakunta) 104 Suomen ympäristö 6 2008