Energia-alan murros ja osaamistarpeet Mikael Ohlström Johtava asiantuntija (energia, ilmasto, cleantech) Elinkeinoelämän keskusliitto EK 29.5.2013 Energia-alan ennakointikamari Sähkötalo, Helsinki
Maailman energiamarkkinat murroksessa Liuskekaasu piirtää nyt maailmaa uusiksi 19.5.2013 Helsingin Sanomat Mikael Pentikäinen Harva asia muuttaa maailmanpolitiikkaa samalla tavalla kuin energia. Sen takia on lähdetty sotiin, soviteltu rauhaa, rakennettu liittoumia, tehty ja sallittu ihmisoikeusrikkomuksia sekä investoitu valtavasti. Tämä johtuu siitä, että nykymaailma on täysin riippuvainen energiasta. Kun energia loppuu, moni asia halvaantuu. Energia on modernin maailman voima. Viimeistään sen puute saa kansalaiset liikkeelle. Juuri nyt maailmaa muuttaa liuskekaasu. T&T 15.5.2013
Energiaan liittyvien hiilidioksidipäästöjen kehitys eri maissa 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Maailman energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt: Vuonna 2010: 30,2 Gt CO2 Vuonna 2035: 37,0 Gt CO2 6 4 2010 2035 2 0 Afrikka Venäjä Lähi-Itä EU Intia USA Kiina Lähde: IEA World Energy Outlook 2012, New Policies Scenario
CO2-päästöt verrattuna v. 1990 EU:n energiatiekartta on johdettu ilmastotavoitteista Ilmastokaasujen (CO2 ym.) päästöt -20% 2020-40% 2030? -80% / 2050 Nykyinen politiikka Tavoite
Teollisuuden maksaman sähkön hintakehitys Euroa/MWh 140 120 100 80 60 40 20 Korea Japani OECD- Eurooppa OECD Europe US Japan Korea USA Canada Kanada 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: European Commission 2012, Staff working document, industrial policy communication, US data exc. tax
SUOMI: Energian kokonaiskulutus oli 1 388 PJ (=386 TWh) vuonna 2011. Uusiutuvan energian osuus oli 28 %. Sähkön nettotuonti 4 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Muut 3 % Öljy 24 % Maakaasu 9 % Hiili 11 % Puupolttoaineet 23 % Ydinenergia 17 % Lähde: Tilastokeskus 6
Suomen sähkön hankinta oli 85,2 TWh vuonna 2012 (0,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna) Ydinvoima 25,9 % Jäte 0,9 % Turve 4,9 % Kivihiili 8,1 % Öljy 0,4 % Tuotannosta oli 41 % uusiutuvaa ja 73 % hiilidioksipäästötöntä Biomassa 11,8 % Maakaasu 7,4 % Vesivoima 19,5 % Tuuli 0,6 % Nettotuonti 20,5 % Lähde: Energiateollisuus ry 7
IEA:n maaraportti Suomen energiapolitiikasta 23.5. IEA suosittelee, että Suomen hallitus jatkaa energian toimintavarmuudesta huolehtimista nykyiseltä kokonaisvaltaiselta ja kestävältä pohjalta peruspilareina bioenergia ja ydinvoima. Ministeri Vapaavuori 23.5.: Meidän on helppo yhtyä kv. energiajärjestö IEA:n analyysiin siitä, että Suomen vahvuuksia ovat energialähteiden monimuotoisuus ja energian tehokas käyttö. Suomen vahvuuksia on myös laaja yhteiskunnallinen yhteisymmärrys energiapolitiikkaan liittyvistä asioista. Eri hallitukset ovat tehneet energiapolitiikassa kauaskantoisia päätöksiä. Pitääkseni tätä hyvää perinnettä yllä, olen ehdottanut perustettavaksi kaikki puolueet kattavaa parlamentaarista työryhmää muotoilemaan uutta energia- ja ilmastotiekarttaa kohti vuotta 2050.
Energia-ala tarvitsee työntekijöitä monipuolisesti Esimerkkejä: Ydinvoima: TEM arvioi, että ydinvoima-alalle tarvitaan 2400 uutta henkilöä vuoteen 2025 mennessä kattaen kaikki koulutustasot ammattikoulutuksesta korkeampaan yliopistotutkintotasoon Bioenergia: Poliittinen tavoite noin kaksinkertaistaa metsäenergian käyttö tasolle 25 TWh/v, työllistää erityisesti metsähakkeen korjuun ja kuljetuksen logistiikassa, myös paikallisia lämpöyrittäjiä tarvitaan lisää Tuulivoima: Poliittinen tavoite nostaa tuotanto tasolle 9 TWh/v v. 2025 mennessä, tarkoittaisi tuulivoima-alalle jopa 20-30 000 uutta työpaikkaa (huoltotoiminnot, teknologiavienti yms. mukaan lukien) Energiatehokkuus/-säästö: Kasvava ala, työllistävyys kasvaa poliittisten tavoitteiden kiristyessä ja energian hintojen noustessa
Jatkossa joudutaan ylittämään tieteiden ja toimialojen rajat Ympäristöliiketoiminnan läpimurrot ovat luonteeltaan usein sosiaalisia innovaatioita, sanoo Fazerin yritysvastuujohtaja Anna-Maria Flanagan: "Ympäristöhyötyjen toteutuminen edellyttää, että pystymme vaikuttamaan kuluttajan käyttäytymiseen. Tällaisia yhteiskunnallisia prosesseja ei aikaansaada vain insinöörien tai biologien voimin. Sama koskee myös perinteisiä teollisuusyrityksiä, sanoo Helsingin Energian kehityspäällikkö Jukka Helin: "Energiabisneksessä ei enää riitä, että osaa tuottaa energiaa. Isot harppaukset liittyvät ihmisten ja kuluttajien käyttäytymisen muutoksiin. Meidän on päästävä kuluttajien pään sisään, jotta osaamme kehittää heille oikeita ratkaisuja sekä puhutella heiltä oikeilla argumenteilla ja oikealla kielellä. Tässä tarvitaan käyttäytymistieteilijöitä, kulttuurintutkijoita ja viestijöitä." Lähde: http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/uutiset/cleantech_haastaa_ylittamaan_tieteiden_ja_toimialojen_rajat-10381
Cleantech-ratkaisuja kaikilla toimialoilla Cleantech = ympäristöliiketoiminta = Tuotteita, palveluita, laitteita, prosesseja, toimintamalleja ja teknologioita, joilla voidaan vähentää jonkin toiminnan ympäristövaikutuksia.
Ympäristöliiketoiminnan kysyntä on globaalia Ilmastonmuutos Kaupungistuminen Raaka-aineiden niukkuus Ruokahuolto Vesipula Maankäyttö Energian tarve Ekosysteemit
Globaalien ympäristöteknologiamarkkinoiden kasvu Mrd. euroa 1 200 2020 (kasvu 2010-2020) 2010 (kasvu 2007-2010) 2007 1 000 800 600 400 200 0 Jätehuolto ja kierrätys Liikkuminen Materiaalitehokkuus Sähköntuotanto Vesihuolto Energiatehokkuus Source: Roland Berger 2009 (Greentech 2.0)
Mitä tulevaisuuden osaamistarpeita cleantechille? Globaalit ympäristöongelmat moniulotteisempia, kompleksisempia ja keskinäisriippuvaisempia Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan yhä enemmän: kokonaisvaltaisia konsepteja laaja-alaista ja poikkitieteellistä teknologian ja osaamisen hyödyntämistä niin uutta teknologiaa kuin olemassa olevan teknologian uusia sovelluksia uudentyyppisiä ratkaisumalleja, rohkeita ideoita ja innovaattoreita yhteistyötä toimialojen rajapinnoilla ja yliopistojen, tutkimuslaitosten ym. oppilaitosten sekä julkisen hallinnon ja kansalaisyhteisön kanssa globaaleja verkostoja
Miten osaamistarpeiden tulisi heijastua yritysten ja oppilaitosten yhteistyöhön? Erään ympäristöliiketoiminta-työpajan yhteenvetoa: Tarvitaan yleissivistävä pohja, kykyä tunnistaa mitä asiantuntemusta ja ketä ihmisiä tarvitaan lähestyttäessä jotakin laajaa kokonaisuutta (vrt. energiatehokkuus, vastuullisuus) yrityksen sisällä ja myös ulkoisien sidosryhmien ja yhteistyökumppanien keskuudessa Heikkojen signaalien tunnistaminen tärkeää: mitä uusia innovaatioita tarvitaan, mikä on seuraava cleantechin hittituote? Johtamisosaaminen korostuu: kykyä tarttua heikkoihin signaaleihin, lähteä liikkeelle tarpeeksi nopeasti, asioiden jatkuvaa eteenpäinviemistä Henkilöstön ympäristöosaaminen omassa työssä myös tärkeää, oman substanssialan tekeminen vastuullisesti Kokeilu ja yrittäminen ja yrittäjyysosaaminen korostuu myös cleantechin yhteydessä Myynti, markkinointi ja tuotteistamistaitojen puute edelleen ongelma Negatiivinen näkymä esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämisessä tällä hetkellä (vrt. kaivosteollisuus) tulisi kääntää positiiviseksi; brändin rakentaminen ja positiivinen imago tärkeitä Positiivista otetta tarvitaan ylipäätänsä, uskoa että osataan Yksittäisen ihmisen asenne ja siihen vaikuttaminen myös olennaista
Tuotekehitys ja innovaatiot Suomen keino ympäristöongelmien ratkaisuun Tekesin rahoitus energia- ja ilmastoalaan (M ), (ei inflaatiokorjausta) Cleantech 40 % Tekesin kokonaisrahoituksesta (2011)
Suomi EU:n paras ekoinnovaattori Eco-Innovation Scoreboard 2012: The overall index from The 2012 annual report of the Eco Innovation Observatory, Europe in transition: Paving the way to a green economy through eco-innovation, forthcoming
Suomalaista huippuosaamista maailman tarpeisiin Energiatehokkuus Puhtaat prosessit, materiaalit ja tuotteet Uusiutuva energia Bioenergia ja biopolttoaineet Jätehuolto ja kierrätys Vedenkäsittely ja jäteveden prosessointi Yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto Materiaali- ja vesitehokkuus
Cleantech kansallinen kärkihanke Cleantech-liiketoiminta on yksi Suomen elinkeinopolitiikan painopisteistä Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi cleantechin kärkimaaksi Cleantechin strateginen ohjelma 2012 (TEM) Tavoitteet vuoteen 2020: Kaksinkertaistaa Suomen cleantech-alan liikevaihto 50 mrd euroa Luoda 50 000 uutta työpaikkaa
Suomen cleantech-alan tunnusmerkit Suomen cleantech Tunnusluku Cleantech-yritysten liikevaihto 24,6 miljardia euroa (2012) Kasvu 15 % (2011 2012) Ennuste 2013: 39% pk-yrityksissä Yritysten lukumäärä Noin 2000 Työllistää Suurimmat vientimarkkinat n. 50 000 henkeä Saksa, Kiina Nousussa mm. Venäjä ja Brasilia Lähde: Cleantech Finland
Cleantechin edistäminen Toiminta-alueita ja toimijoita Innovaatiotoiminta rahoitus, ohjelmat, koulutus Tekes LUT (yliopistot) Sitra VTT CLEEN (SHOKit) Merinova Motiva INKAt (OSKEt) Investointi- ja toimintaympäristö tuotannontekijät (saatavuus ja hinta), verotus, sääntely Finbio EK SY EU HSKK VN ja Eduskunta ELYt Kansainvälistyminen rahoitus, palvelut, ohjelmat, kv. suhteet Finnvera Finnpartnership Finnfacts Finnfund Finpro Sofi Nefco LADEC Kiina- ja Venäjä -hankkeet Team FWF Entre Finland Kv. kauppakamarit Invest in Lahden messut Finland? Cleantech Finland -brändi (markkinointiväline) EK Cleantechin strateginen ohjelma TEM Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi (tiedon, verkottumisen ja kommunikoinnin alusta) EK
EK ja ympäristöliiketoiminnan edistäminen Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi tiedonvälityksen ja verkottumisen alusta suomalaisille cleantech-yrityksille ja muille organisaatioille www.ymparistofoorumi.fi Cleantech Finland brändi suomalaisten cleantechyritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen väline www.cleantechfinland.fi
Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: mikael.ohlstrom@ek.fi www.ek.fi/eu2030 www.ek.fi/ymparistoliiketoiminta