Viestejä TYP-toiminnan vaikuttavuustutkimuksesta Sari Pitkänen. Helsinki

Samankaltaiset tiedostot
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä

Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Mitä TYPissä tapahtuu?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Monialainen työllisyyttä edistävä yhteispalvelu (TYP) - jatkonäkymät. Maakuntafoorumi Helsingissä Hallitusneuvos Tiina Korhonen

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

KAIKU. Joensuun kaupunki, Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Sanna Saastamoinen

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyydenhoidon lakimuutokset Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) vaikuttavuustutkimuksen loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) vaikuttavuustutkimuksen

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Kelan TYP-toiminta KELA

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

TE-toimiston palvelut

Nuorisotakuun toteuttaminen

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maakuntauudistus: Palvelut työnhakijoille ja yrittäjille. Tiedotustilaisuus Työministeri Jari Lindström

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Keski-Suomen TE-palvelut

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

TYP Keski-Uudenmaan monialainen yhteispalvelu. - Kohti koulutusta ja työelämää -

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Kela osana monialaisessa verkostossa

Vantaan työllisyyspalveluiden esittely. Timo Saari Työllisyyspalveluiden johtaja

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Kotoutumisuunnitelma ja työllistyminen. Hanna Rinne Kuntoutusakatemia

OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Hallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA

SOTE- ja maakuntauudistus

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Marita Rimpeläinen-Karvonen

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

TYP ajankohtaisia asioita

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Nuorten tulosperustaiset hankinnat

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

TYP:n palvelumuotoilu

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Toimivat(ko) monialaiset verkostot?

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Alueellinen työvoima- ja yrityspalvelukokeilu

Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta

Nuorisotakuu määritelmä

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hankkeen loppuseminaari Turku

Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Kaikki irti Kelan palveluista

Taustatietoa selvityksestä

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat

Pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS , Eveliina Pöyhönen

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari Ellen Vogt

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat

Työllistymistä edistävä monialainen palvelu. Asiakas tarvitsee palvelutarvearvion ja palvelut monialaisesti

Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

Transkriptio:

Viestejä TYP-toiminnan vaikuttavuustutkimuksesta Sari Pitkänen Helsinki 15.1.2019

Tavoitteet 1. Asiakasprosessin sujuvuus Arvioinnin tavoite ja aineistot TYP-prosessin aloitus ja monialainen palvelutarvearviointi, kartoitusjakson arviointi, asiakkuuden päättyminen ja sen syyt 2. TYP-toiminnan toimivuus ja tuloksellisuus TYP-toiminnan toimivuus ja jatkuvuu, TYP-toiminnan tulokset ja siihen vaikuttavat syyt Aineistot TYP-toiminnasta kertova taustoittava kirjallinen aineisto ja tilastot TYPien edustajille suunnatut kyselyt: 1. syksyllä 2017 (152 vastausta), 2. keväällä 2018 (294 vastausta) Tapaustutkimukset ja asiantuntijahaastattelut: vuosi 2017 TYP-asiakkaille toteutettu kysely: kevät 2018 (145 vastausta) Rekisteriseuranta: TYP- ja TE-palvelun tietojen yhdistäminen keväällä 2018 (31 450 TYP-asiakasta, joilla asiakkuus vuosina 2006-2017)

Arvioinnin havaintoja asiakasprosessin sujuvuudesta Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) asiakkaat ovat alueellisesti paljon eroavuutta sosiodemografisten taustatekijöiden mukaan. TYPiä käytetään osana paikallista työllisyydenhoitoa hyvin eri tavoin Henkilöstön ja johtajien mukaan TYPin kohderyhmän määrittäminen on jossain määrin epätarkoituksenmukainen suhteessa lain tavoitteisiin, kun puolestaan asiakkaat (etenkin naiset ja nuoret) kokevat toiminnan vastaavan heidän tarpeisiinsa Vuonna 2016 kaikista kartoitusjaksolle osallistui noin 26 prosenttia kaikista TYPpalvelua saaneista. Monialainen palvelutarvearviointi tehdään TYPeissä eri tavoin, mutta se ei vaikuta toiminnan sujuvuuteen: palvelutarvearviolla ei ole löydettävissä yhteyttä tulokselliseen läpimenoon. Kolmen kuukauden kartoitusjakso ei toimi TYPin henkilöstö- ja johtajien mukaan lain tavoitteiden mukaisesti, mutta asiakkaista 2/3 kokee sen hyödylliseksi Haasteita on etenkin asiakkaan terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn selvittämisessä, tarvittavien palveluiden saatavuudessa, yhteistyön toimivuudessa sekä siinä, ettei prosessi ole riittävän tiivis eikä asiakas sitoudu jatkoprosessiin.

Arvioinnin havaintoja asiakasprosessin sujuvuudesta Kartoitusjakson perusteella laaditun monialaisen työllistymissuunnitelman monipuolisuudessa on vaihtelua, mutta kokonaisuutena suunnitelmalla voidaan vastata palvelutarpeisiin. Haasteita on palveluiden saatavuudessa ja tilanne on heikentynyt. TYP-asiakkaille ei ole onnistuttu tarjoamaan toimivia palveluyhdistelmiä, hoitoon ja kuntoutukseen ohjaus ja pääsy eivät toimi erityisen hyvin. Noin kolme neljäsosaa asiakkaista oli ohjautunut TYPiin TE-toimiston kautta, noin kymmenesosa sosiaalitoimesta ja loput muita reittejä pitkin. Haasteena on TYPin henkilöstön ja johtajien mukaan liian suuri asiakasmäärä sekä vähäisemmässä määrin palveluiden alikäyttö

Arvioinnin havaintoja asiakasprosessin sujuvuudesta Noin kolmasosalla asiakkaista TYP-palvelu oli päättynyt tarkastelujaksolla, mutta palveluprosessien kesto vaihtele runsaasti taustatekijöiden mukaisesti. Yleisimmin TYP-palvelu on päättynyt siihen, että asiakas on aloittanut tutkintoon tähtäävät opinnot, työllistynyt avoimille työmarkkinoille vähintään kuudeksi kuukaudeksi, tarve monialaiselle yhteispalvelulle on päättynyt, asiakasta ei ole tavoitettu tai asiakas on siirtynyt eläkkeelle. TYP-asiakkuus kestää keskimääräistä lyhyemmän aikaa ilman vajaakuntoismerkintää olevilla ja alle viisi vuotta työttömänä olleilla asiakkailla. Asiakkuuksien päättämistä tehdään TYPissä tyypillisesti asiakkaan tilanteen edistyessä sekä keskustelemalla silloin, jos asiakkaan tilanne ei muutu TYP-palveluiden kattavasta käytöstä huolimatta. Asiakkuuden päättämisen arviointimenetelmiä ei juurikaan ole, mutta arvioinnissa käytetään apuna esimerkiksi vertailua alkuvaiheen palvelutarvearviointiin. TYPeissä on saattaen vaihtamista lukuun ottamatta suhteellisen vähän toimintatapoja, joilla pystyttäisiin varmistamaan asiakkaan palveluprosessin tuloksellinen jatkuminen myös TYP-asiakkuuden päättymisen jälkeen

Arvioinnin havaintoja TYP-toiminnan toimivuudesta ja tuloksellisuudesta TYP-palvelu koetaan tärkeäksi ja suhteellisen hyvin toimivaksi Etenkin asiakkaat pitävät palvelua hyvänä, sillä asiakkaan tilannetta on kartoitettu kokonaisvaltaisesti henkilökohtaisen palvelun avulla ja haettu ratkaisuja siihen yhdestä paikasta saatavan neuvonnan avulla. TYP-palveluiden saatavuuden ja muihin palveluihin ohjautumisen lisäksii hyötyä on ollut oman tulevaisuuden suunnitelmien selkiytymisestä ja tavoitteiden täsmentymisestä. Keskimääräistä harvemmin hyötyä on koettu pienissä toimipisteissä ja TYPeissä, joissa aiempi yhden toimipaikan malli on muuttunut verkostomaiseksi. Vaikka TYPverkostojen johtamisen koetaan kehittyneen, haasteina toimivuudessa ovat suuret asiakasvolyymit, vähäinen panostus verkostossa olevien kouluttamisen ja sisäisen yhteistyön kehittämiseen TYP-mallissa toimii hyvin sen lähtökohtana oleva palveluiden yhteensovittaminen yhdestä verkostosta/hallinnoivasta organisaatiosta käsin, joka tulisi säilyttää myös suunnitteilla olevassa maakunta-, kasvupalvelu- ja SOTE-uudistuksessa.

Arvioinnin havaintoja TYP-toiminnan toimivuudesta ja tuloksellisuudesta Asiakkaat olivat saaneet keskimäärin kolme toimenpidettä, josta yleisimpiä toimenpiteitä ovat työntekijän tapaaminen, ohjaus ja yhteydenotot, kuntouttava työtoiminta, verkosto/yritys-yhteistyö sekä työllistymistä edistävät te-hallinnon palvelut. Terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen liittyvistä palveluista yleisintä on ollut perusterveydenhoito/terveystarkastus, jota harvinaisempaa on Kelan ammatilliseen kuntoutukseen osallistuminen Asiakkaat ovat kokeneet itselleen hyödyllisimmiksi palveluiksi kuntouttavan työtoiminnan, työntekijöiden tapaamiset ja perusterveydenhuollon palvelut TYPin henkilöstö. Palveluiden asiakaslähtöisyys ja tarkoituksenmukaisuus toimivat hyvin, mutta oikea-aikaisuutta ja saumattomuutta on vaikea toteuttaa koordinointiin liittyvien haasteiden vuoksi

Arvioinnin havaintoja TYP-toiminnan toimivuudesta ja tuloksellisuudesta TYP-toiminnan tuloksiin ja siihen vaikuttaviin syihin liittyen asiakkaiden palveluprosessi ja läpimenoaika eroaa erilaisten TYPien välillä. TYPPI-järjestelmän kirjauskäytännöt vaikuttavat havaintoihin. Keskisuurissa (600-1100 asiakkaan) TYP-verkostoissa on yleisintä työllistymistä edistävien palveluiden ja kuntouttavan työtoiminnan tarjoaminen. Suurissa (1500 asiakasta tai enemmän) asiakkaat saivat keskimääräistä harvemmin työllistymistä edistäviä palveluita, kuntouttavaa työtoimintaa tai työkyvyn parantamiseen liittyviä palveluita, mutta enemmän tapaamisia, ohjausta ja yhteydenottoja. Pienissä TYP-verkostoissa (alle 600 asiakasta) sekä 1-4 kunnan verkostoissa oli kaikista palveluprosesseista eniten päättyneitä palveluita. TYPin henkilöstön ja johtajien mukaan yksi keskeisimmistä TYP-toiminnan hyödyistä on se, että asiakkaat ovat lähentyneet työmarkkinoita.

Arvioinnin havaintoja TYP-toiminnan toimivuudesta ja tuloksellisuudesta Asiakkaat ovat kokeneet hyötyvänsä palvelusta oman elämänsä ja työmarkkinasiirtymien kannalta Asiakkaista yli puolet arvioi tapahtuneen jonkin verran tai paljon muutosta siinä, että heidän tyytyväisyytensä elämään on kohentunut ja tieto siitä, mitä he voivat tehdä jatkossa tavoitteiden saavuttamiseksi, on lisääntynyt Enemmistöllä (noin 2/5) tulevaisuuden tavoitteet ovat selkiytyneet, opiskelu- ja työkyky lisääntynyt, motivaatio hakea töitä kasvoi ja asiakkaalle on selkiytynyt, millainen työ häntä kiinnostaa. Noin kolmasosalla kiinnostus hakea koulutukseen on kasvanut ja noin neljäsosa kokee terveydentilan parantuneen melko tai erittäin paljon TYPtoiminnan vaikutuksesta. Asiakkaat, joiden asiakkuus on kestänyt yli kolme vuotta, kokevat TYPpalveluista saamansa hyödyn vähäisemmäksi. Eniten hyötyä TYPtoiminnasta kokevat saaneensa 6-11 kuukautta ja 24-35 kuukautta TYPin asiakkaana olleet henkilöt.

Arvioinnin havaintoja TYP-toiminnan toimivuudesta ja tuloksellisuudesta TYP-palvelun on mennyt läpi tavanomaista nopeammin (16 kuukautta tai alle) 25 % asiakkaista. Nopeimmin palvelun päättäneillä päättymissyy on ollut monialaisen yhteispalvelun tarpeen päättyminen, asiakasta ei ollut tavoitettu, muu syy, työllistyminen työmarkkinoille vähintään kuudeksi kuukaudeksi sekä tutkintoon tähtäävien opintojen aloittaminen. Nopea läpimeno on yhteydessä siihen, ettei henkilöllä ei ollut vajaakuntoisuusmerkintää, hän on ollut alle viisi vuotta työttömänä ja tullut TYPiin TE-toimiston kautta.

Arvioinnin havaintoja TYP-toiminnan toimivuudesta ja tuloksellisuudesta Rekisteriaineiston mukaan vuosina 2016-2017 työllistyi palkkatukityöllistäminen huomioiden 17 % TYP-palvelua saaneista. Yleisimmin ovat työllistyneet miehet, ruotsinkieliset, alle 35-vuotiaat, eiosatyökykyiset, ja lyhyemmän aikaa työttömänä olleet. TYP-palvelukokonaisuudet, joihin sisältyi työhönvalmennusta, työllistivät keskimääräistä enemmän. Myös työvoimakoulutus, työllistymistä edistävät TEhallinnon palvelut ja kartoitusjakso ovat työllistymisen kannalta muita TYPpalveluita tuloksellisempia myös silloin, kun henkilön sosiodemografiset, työkykyyn ja työttömyyden kestoon liittyvät tekijät otetaan huomioon. TYP-toiminnasta on saatu lisäarvoa sekä asiakkaille että ammattilaisille henkilökohtaisen moniammatillisen tuen saamisen, sujuvampien asiakasprosessien ja sen myötä työmarkkinasiirtymien mahdollistumisen kautta. Myös TYPin johtajat ja henkilöstö näkevät lisäarvoksi asiakkaiden tavoin asiakkaiden saaman henkilökohtaisen tuen ja palvelun sekä ammattilaisen saaman yhteistyömallin.

Arvioinnin kehittämissuositukset Kansainvälisen kirjallisuuden ja arvioinnin aineistojen perusteella tarvitaan asiakasohjauksen toimivuuden kehittämistä TYPiin ja TYPistä emoorganisaatioihin sekä TYPin sisäisen yhteistyön ja johtamismallien kehittämistä o Monialaisessa työllisyyttä edistävässä palvelussa tarvitaan johtavassa asemassa oleville direktiovaltainen mahdollisuus vaikuttaa resurssien riittävyyteen ja toiminnan valvontaan. o Lakisääteistämisen jälkeen TYPien johtaminen on kehittynyt ja paikalliset tarpeet on huomioitu sopimusten mukaan entistä paremmin. Hajanaisuuden estämiseksi verkostoissa tulisi kuitenkin olla aidosti yhteiset tavoitteet ja yhtenäiset linjaukset sekä velvoittavuus pysyä sovituissa resursseissa sovitulla kaudella. Jos tarvetta lisäresursseille tulisi, niiden joustavalla lisäämisellä varmistettaisiin monialaisen työn tuloksellisuus.

Arvioinnin kehittämissuositukset TYPin palvelutarjontaa tulisi kehittää edelleen, sillä myös tässä arvioinnissa tulivat esille terveydenhuollon ja kuntoutuksen erillisyyteen liittyvät haasteet sekä TYPin asiakkaille soveltuvien palveluiden riittävyys o Kartoitusjakson toimivuudessa ja sen palveluiden yhteensovittamisessa on kehitettävää o Työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseen sekä tarvittavien kuntoutus-, päihde- ja mielenterveyspalveluiden pääsemiseen tulisi panostaa selvästi enemmän. Tätä voidaan tukea omilla lääkäreillä tai muilla ammattilaisilla, jollaisia on käytettävissä osassa TYPejä. o TYPien tuloksellisuus voitaisiin varmistaa palveluihin tarkoitettujen määrärahojen riittävyydellä ja asiakaskunnan tarpeisiin räätälöidyillä palveluilla. TYPin henkilöstön ja johtajien mukaan jokaisessa organisaatioissa TYP-työhön tulisi varata päätoimisia vain monialaista yhteistyöstä tekeviä toimijoita.

Arvioinnin kehittämissuositukset Arvioinnin perusteella työntekijöiden ja asiakkaiden toimivalla vuorovaikutuksella ja asiakkaiden saamalla hyvällä palvelulla on keskeinen merkitys ja vaikutus toiminnan tuloksiin. o On suositeltavaa lisätä asiakaslähtöistä palveluiden kehittämistä (mm. kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen, palvelumuotoilu, asiakaskokemukset huomioiva seuranta) o Kansalaisten ja asiakkaiden osallisuuden näkökulma tulisi olla jatkossa vahvasti esillä myös toiminnan suunnittelun ja rakenteiden tasolla, ei vain palveluiden käytön tasolla. o Myös jatkossa tulisi varmistaa, että monialaista tukea tarvitseville asiakkaille on jonkinlainen palvelumalli, jossa on keskeistä eri tahojen velvoittaminen systemaattiseen ja sopimukselliseen yhteistyöhön.

Arvioinnin kehittämissuositukset TYPPI-asiakastietojärjestelmä saa sekä myönteistä että kielteistä palautetta. Toisaalta yhteinen tietojärjestelmä on ollut kansainvälisesti tarkastellen yksi verkostoyhteistyötä vahvistanut tekijä. o Vastaava valtakunnallinen järjestelmä on tärkeää säilyttää myös jatkossa, mutta kehittää sitä siten, että eri asiakastietojärjestelmistä menee osa tietoa automaattisesti yhteiseen tietokantaan.

Arvioinnin kehittämissuositukset Suomalaisen TYP-toiminnan kehittämiseen pätevät eurooppalaisessa työllisyydenhoidon monialaisia palveluita koskevassa tutkimuksessa suositellut asiat, joita ovat: o asiakasohjauksen kehittäminen profilointi- ja lähetekäytäntöjen avulla o työvoimapoliittisten ja etenkin kuntouttavien palveluiden kehittämistä kohderyhmien tarpeisiin vastaamiseksi o henkilöstön osaamisen lisääminen o palveluiden käytön tehostamista monialaisia palveluita tuottavien organisaatioiden välisesti, mutta myös niiden sisällä.

Arvioinnin kehittämissuositukset TYP-toiminnassa on saatu tuloksia etenkin asiakkaiden työllistymisedellytyksen parantumisessa. TYPien tuloksellisuutta ovat kuitenkin heikentäneet aiempia TYPin kehitysvaiheita heikompi panostus toiminnan toimeenpanon tukemiseen sekä asiakasmääriin liian vähäiset resursseihin ja sen myötä tiedon välittymiseen liittyvät syyt. o TYPin vahvuuksia ovat henkilökohtainen palvelu sekä hyvin toimiva monialainen yhteistyö ja tiedon kulku sekä palveluketjuajattelu, joihin tulee panostaa myös jatkossa monialaista yhteistyötä tarvitsevien palveluissa o Vaikka TYP-verkostot ovat erilaisia, myös jatkossa monialaista yhteistyötä tarvitsevien asiakkaiden palveluissa on tarpeen käyttää yhtenäistä valtion tai keskushallinnon kautta tulevaa ohjausta ja seurantaa (kansainvälisten mallien kaltainen erityispalvelu ja sen valtakunnallinen ohjaus)