Tulevaisuuden mahdollisuuksia hiilidioksidin hyötykäytöstä

Samankaltaiset tiedostot
Liikennepolttoaineiden tuotanto biokaasusta erotetun hiilidioksidin avulla

Visio bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämiseksi

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti tutkija Ilkka Hannula VTT

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen

Exercise 1. (session: )

Storages in energy systems

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Capacity Utilization

ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Liikenteen biopolttoaineet

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Geoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä

Hiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Laskuri investointien avuksi

Lämpölaitosinvestoinnin kannattavuus apuvälineitä päätöksenteon tueksi

Capacity utilization

16. Allocation Models

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Rikasta Pohjoista 2019 Uudistuva teollisuus Teollisten innovaatioiden tulevaisuus

SolarForum. An operation and business environment development project

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Other approaches to restrict multipliers

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Moottorikelkkojen pakokaasupäästöt. Tampere / ea

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu,

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Lausuntopyyntöluettelo HUOM. Komiteoiden ja seurantaryhmien kokoonpanot on esitetty SESKOn komitealuettelossa

Maapallon energiaratkaisut: Mistä puhdasta energiaa?

Sähköverkot 2030 Siemens Osakeyhtiö160 vuotta Prof. Jarmo Partanen

Wärtsilä Corporation. Interim Report January-September 2003 Ole Johansson President & CEO. 29 October Wärtsilä

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Maapallon energiavarat

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana

Energian varastointi ja uudet energialähteet

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Efficiency change over time

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Aurelia Turbines. The most efficient small gas turbines in the world

Unicon ReneFlex. Jätteestä energiaa

Jätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon.

Maailman energiatulevaisuudet Uudet energialähteet Professori Peter Lund Teknillinen korkeakoulu

Yhtiön nimi: - Luotu: - Puhelin: - Fax: - Päiväys: -

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin soveltaminen Suomen olosuhteissa. CCS-seminaari, Espoo, Tutkija Sebastian Teir, VTT

Puun biojalostuksen uudet liiketoimintamahdollisuudet. Pohjois- Savosta puun biojalostuksen piilaakso

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Asiakastiedote : E 2 analyysi-järjestelmään lisätyt markkinatiedot: Nord Pool: NP365, Elbas, Official exchange rates

Lämmitysjärjestelmät

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN HIILIJALANJÄLKIVERTAILU. BioRefine- ja Vesi loppuseminaari Risto Soukka

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

LUONNOS. KVS2016 tariffirakenne esimerkkejä. Neuvottelukunta

Exercise 3. (session: )

Tutkimustuloksia vähähiilisestä rakentamisesta

Naps Systems lyhyesti

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

Aurinkosähköstandardointi yliopiston puheenvuoro. Jero Ahola, LUT School of Energy Systems,

Returns to Scale II. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Esitelmä 8 Timo Salminen. Teknillinen korkeakoulu

Finnish Solar Revolution

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Verkkosääntöfoorumi Vesa Vänskä. afrr kapasiteettimarkkina ja rajasiirtokapasiteetin varaaminen afrr:lle

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Vähäpäästöinen luotettava ja kustannustehokas sähköjärjestelmä? Prof. Jarmo Partanen

Wärtsilä Corporation. Interim Report January-June 2003 Ole Johansson President & CEO. 31 July Wärtsilä

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Transkriptio:

Tulevaisuuden mahdollisuuksia hiilidioksidin hyötykäytöstä Janne Kärki, VTT 9.10.2018

Kiertotaloutta bioperäisestä hiilidioksidista Bioeconomy+ pilotoinnin tavoitteena on mahdollistaa ilmastoa rasittavien teollisuuden hiilidioksidipäästöjen kierrätys korvaten fossiilisia raaka-aineita

Ongelma Lisää hiiltä ilmakehään - kivihiili - maakaasu - öljy

Vaihtoehto Hiilidioksidin kierrätys - biotuotteet - CCU (Carbon Capture & Utilisation)

Hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö mitä ja miksi? Hiilidioksidin talteenotolla ja hyötykäytöllä (Carbon Capture and Utilisation, CCU) tarkoitetaan arvoketjua, jossa teollisuusprosessien tai ilman CO 2 käytetään raaka-aineena Tärkeimpiä syitä kiinnostukselle: tarve vähentää riippuvuutta fossiilista raaka-aineista sähköntuotannon ja kulutuksen tasapainotus ilmastonmuutoksen hillitseminen

Monet CCU-prosessit tarvitsevat vetyä, jota voidaan tehdä esim. sähköenergialla vedestä Sähkö Hiili (CO 2 tai CO) Useita prosessivaihtoehtoja + mahdollisia jatkokäsittelyjä Vesi (H 2 O) Vety (H 2 ) Elektrolyysi Hyötysuhde (LHV) 60..70% Lämpöä Hyödyntäminen olennaista talouden kannalta Happi (½ O 2 ) Varsin puhdasta, >99,x til.-%

Hiilidioksidin hyödyntämisen mahdollisuuksia

Bioeconomy+ pilotoinnin fokus Teknologian verifioiminen teollisessa ympäristössä biojalostamolla Hyödynnetään bioetanolin tuotannossa syntyvää bioperäistä hiilidioksidia, joka tällä hetkellä lasketaan ilmaan Nestemäisten ja kiinteiden hiilivetyjen tuotanto Fischer Tropsch-menetelmällä korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettavia tuotteita

Pilotoitava Power-to-X prosessi

Tuotteet FT-prosessista (parafiinivaha) Nestemäisestä öljyjakeesta voi tislaamalla ja jalostamalla valmistaa bensiiniä, kerosiinia ja dieseliä Parafiinivahan voi myydä sellaisenaan, jakaa jähmettymispisteen perusteella eri jakeisiin valmistaa nestemäisiä polttoaineita krakkaamalla ja jalostamalla Laihoja kaasuja voidaan puhdistaa tuotteiksi tai polttaa höyryn tuottamiseksi

Biotalous Kiertotalous Vetytalous Talous?

FT-tuotteiden arvo taloustarkasteluissa Kiinteästä fraktiosta (vaha) n. 70% jalostetaan keskitisleiksi (diesel ja kerosiini), 20% bensiiniksi ja loput kaasuiksi Tiettyjä jakeita voisi hyödyntää myös arvokkaammin, esim. kosmetiikassa tai erikoiskemikaalien tuotannossa Arvot arvioitu karkeasti fossiilisten tuotteiden verottomista vertailuhinnoista (diesel 0,75 /kg, bensiini 0,8 /kg) lisäämällä biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen täyttämisen vaihtoehtoiskustannus (nyt 200 /tonni CO 2, eli laskettuna FT-tuotteiden massaa kohden n. 0.6 /kg)* * FT-jakeiden massasta keskimäärin 82% on hiiltä. Oletettu, että tonni FT-jakeen hiiltä korvaa tonnin fossiilista hiiltä tuotteissa.

Taloustarkasteluissa katsottu kahta kokoluokkaa Pienempi ( Jokioinen ) noin 7-8 miljoonaa litraa etanolia vuodessa n. 6 ktco 2 /vuosi Suurempi ( C03 tehdaskonsepti) noin 50 miljoonaa litraa etanolia vuodessa n. 50 ktco 2 /vuosi Sisältäen myös mädätysprosessista erotettu CO 2

Massa- ja energiataseet Jokioisten laitoksen kokoluokassa 10 MW 42 GWh/a Electricity H2O H2 1743 kg/h Electrolysis 195 kg/h 8 kt/a 1 kt/a 67 % 6 MW 28 GWh/a 99% O2 Heat 1548 kg/h 2 MW 7 kt/a 10 GWh/a Purified CO2 1386 kg/h Diesel, gasoline 6 kt/a FT total C18+ C5-C17Purge gas gas 704 182 98 424 kg/h CPOX & 3 1 0 2 kt/a Oxygen FT synthesis 4 2 1 1 MW 338 kg/h 19 10 5 4 GWh/a Water District heat 1154 kg/h 1 MW

Pääparametrit taloustarkasteluiden nykymarkkinassa Suomessa toteutuneet sähkön tuntihinnat 2017 (painottamaton keskiarvo 33 /MWh + siirto & verot 15 /MWh, lisätuloja taajuussäätömarkkinoilta (FCR) WACC 5%, 20 vuoden tarkasteluaika, 30% investointituki Hapelle pieni arvo (paineilmakustannukset, 1.5 /tonni) Investointi myytävän tuotteen käsittelyyn ja varastointiin voisi kannattaa Lämpö 30 /MWh, matalapainehöyry 35 /MWh Muut O&M kulut melko vähäiset Elektrolyysin ominaisinvestointi 1000 /kw e (9 MW e kokoluokassa, skaalaustekijä 0.93) FT-synteesin ominaisinvestointi 1000 /kw FT-tuote (5 MW FT-tuote kokoluokassa, skaalaustekijä 0.67) CO 2 käsittely ja vedyn välivarastointi osana investointia

Pienempi kokoluokka Annual operation (electrolysis), h/a 1113 h/a OFF 13 % 180 h/a FULL 2 % 7467 h/a FCR 85 % Profit (pre-tax) -851 k /a EBIT DA 153 k /a Payback (WACC 0%) 82 years LCOF 191 /MWh Costs and incomes, k /a 5 000 Heat 4 000 Steam 3 000 FCR 2 000 Oxygen 1 000 FT (C5-C17) 0-1 000 FT (C18+) -2 000 Other costs -3 000 CAPEX -4 000 Electricity -5 000

Suurempi kokoluokka Annual operation (electrolysis), h/a 1113 h/a OFF 13 % 180 h/a FULL 2 % Costs and incomes, k /a 30 000 Heat Steam 20 000 FCR 7467 h/a FCR 85 % Profit (pre-tax) -3 888 k /a EBIT DA 2 119 k /a Payback (WACC 0%) 35 years LCOF 152 /MWh 10 000 0-10 000-20 000-30 000 Oxygen FT (C5-C17) FT (C18+) Other costs CAPEX Electricity

Mitä pitäisi tapahtua*, että tämä liiketoiminta kannattaisi C03-kokoluokassa? Sähkön hinta laskee 35% TAI Sähkön hinta laskee 30% ja sähkön hintavaihtelu lisääntyy ±20% TAI Hapesta saa myyntitulona vähintään 87 /tonni TAI FT-tuotteiden hinta 25% korkeampi TAI FT-tuotteet 10% arvokkaampia, hapesta tuloa 25 /tonni ja sähkön hinta tippuu 10% TAI Lukematon määrä muita realistisia skenaarioita *vrt. 2017 tarkastelun hintoihin

Yhteenveto Hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö herättää yhä enemmän kiinnostusta maailmalla Monia eri reittejä ja kohteita Liiketoimintaa vielä toistaiseksi rajallisesti Bioeconomy+ pilotoinnin fokus uuden teknologian verifioimisessa teollisessa ympäristössä Näytetään, että teknologiaa on olemassa ja viestitään uusista mahdollisuuksista Liiketoiminnan kannattavuus uusissa ratkaisuissa tänä päivänä vielä haastavaa

From IPCC Special Report 15 (Published 8.10.2018) CO 2 emissions from industry in pathways limiting global warming to 1.5 C are projected to be about 75 90% lower in 2050 relative to 2010. Such reductions can be achieved through combinations of new and existing technologies and practices, including electrification, hydrogen, sustainable bio-based feedstocks, product substitution, and carbon capture, utilization and storage. These options are technically proven at various scales but their large-scale deployment may be limited by economic, financial, human capacity and institutional constraints in specific contexts, and specific characteristics of large-scale industrial installations. http://www.ipcc.ch/pdf/special-reports/sr15/sr15_spm_final.pdf (page 21)

Lisätiedot: www.vtt.fi/sites/bioeconomyplus

Acknowledgements Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Bioeconomy+ partnerit CarbonReUse Finland Oy Koskisen Oy BioGTS Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy (in-kind) Ab Stormossen Oy Valoe Oy JAMK Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Kuusamon kaupunki Mäntsälän Biovoima Oy Forus Oy St1 Biofuels Oy Havi Oy (in-kind) Ineratec GmbH (in-kind)

Back-up material

Economic feasibility evaluation method VTT s model maximises the annual profit (or minimizes loss) by selecting the most profitable operation mode for each hour (full load, partial load with grid services or standby) The model is based on mass and energy balances calculated from given efficiencies and chemical conversion rates, losses etc for each process Main input variables: Prices/values of process inputs and outputs Hourly electricity prices & FCR markets Constant price for others CAPEX and O&M costs Economic parameters (e.g. WACC, lifetime) Results: Cost and income structures Profit, EBIT, EBITDA, Payback period, IRR and levelised cost of product (taxes not considered) Operation mode distribution (full load, FCR, stand-by) Profit 9 EBIT 137 EBIT DA 309 Payback time 18.9 Pre-tax IRR 6.4 % LCOF 83.8 k /a k /a k /a years /MWh Sensitivity: Optimistic and conservative scenarios for market values Sensitivity towards other main variables

FCR-markkinat Suomessa Nopeaan säätöön kykenevät sähkön tuottajat ja kuluttajat voivat myydä säätökykyään Fingridille Taajuusohjattu käyttö- ja häiriöreservi (FCR-N ja FCR-D) Tarkoitus pitää sähköverkon taajuus tiukoissa rajoissa. FCR-N normaalitaajuusalueella 49,9-50,1 Hz Vaihtoehtoina vuosimarkkina ja tuntikaupat Vuosimarkkinoilla on kiinteä hinta koko vuoden. Kaikki osallistujat saavat saman korvauksen reservin ylläpidosta. Toteuma vaihtelee tunneittain toimijoiden vapaasta kapasiteetista riippuen. Tuntimarkkinoilla keskimäärin korkeampi hinta, mutta suuri vaihtelu Bioeconomy+ tarkasteluissa käytetty Suomen 2017 vuosimarkkinan hintaa 13 /MW,h

Massa- ja energiataseet C03 tehdaskonseptin kokoluokassa (skenaario 1) 81 MW 350 GWh/a Electricity H2O H2 14554 kg/h Electrolysis 1629 kg/h 63 kt/a 7 kt/a 67 % 54 MW 234 GWh/a 99% O2 Heat 12926 kg/h 19 MW 56 kt/a 80 GWh/a Purified CO2 11571 kg/h Diesel, gasoline 50 kt/a FT total C18+ C5-C17Purge Purge gas gas 5878 1519 818 3541 kg/h CPOX & 25 7 4 15 kt/a Oxygen FT synthesis 37 19 10 8 MW 2824 kg/h 162 84 42 35 GWh/a Water District heat 9639 kg/h 6 MW

H 2 + CO 2 SOURCES MOBSU SYNTHESIS REACTORS Container scale, easy to transport, easy to connect to gas streams FUELS FISCHER-TROPSCH CO 2 METHANATION CHEMICALS NATURAL GAS

Mobile Synthesis Unit - MOBSU Converts CO 2 and H 2 into synthetic natural gas, fuels or chemicals. Container scale, easy to transport, easy to connect to gas streams

Waxes and oils from CO 2 and H 2 O 2 2 Nm 3 /hr Off-gas from process Unreacted CO, CO2, H2 and HCs 4 Nm 3 /hr PEM CPOx/rWGS FT Products: Mixture of hydrocarbons Gaseous fraction (C1-C4) ca. 20% Gasoline fraction (C5-C12) ca. 25%. Diesel fraction (C13-C18) ca. 15%. Heavier fraction mainly waxes (C18+) ca. 40%. Small amount of n-alcohols and olefins. High CO 2 efficiency = 80 95 % Liquid HC: 3-5 litres/day Solid HC: 6-9 litres/day

PEM electrolyser system Cyril Jose E. Bajamundi Research Scientist cyril.bajamundi@vtt.fi +358 40 512 2673 10.10.2018 VTT beyond the obvious 30

Key features Proton exchange membrane (PEM) Max. hydrogen flow: 4 Nm 3 h -1 (flow range: 10 100%) Operating pressure: up to 20 bar g (without compression) Hydrogen purity: 99.999% H 2, < 5ppm O 2, < 5ppm H 2 O PEM electrolyser in an IP55 container Electrical requirements: o Voltage: 400V ± 10 % (3Ph + N + PE) o Frequency: 50 Hz ± 5 % o Power (BoP + Stack): 30 kw Water consumption: ~ 8 L h -1 Hydrogen compression: o Pneumatic compression up to 55 bar o Storage: 612 L composite cylinder Electrolyser container deployed in the field Container: 10 ft. high cube container 5 ton 10.10.2018 VTT beyond the obvious

Electrolyser Stack 12 cells in one stack 65-70 C operating temperature Total power: 25.5 kw Output 4 Nm 3 H 2 /hr (0 C,1.01325bar) 2 Nm 3 H 2 /hr (0 C,1.01325bar) Manufactured by Giner ELX System build by H2B2 10.10.2018 VTT beyond the obvious 32

Main Components (Electrolyser Cabinet) 10.10.2018 VTT beyond the obvious 33

Main Components (Compression Room) 10.10.2018 VTT beyond the obvious 34

#bioeconomyplus