Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti 2012 Kantti 5 Pelletti taipuu pölypolttoon. Trendinä monipolttoainejärjestelmät. Antti kehittää biosovelluksia.
Pääkirjoitus Anna Antin ratkaista. Euroopan talous nikottelee ja voimakasta kasvua ei ole näköpiirissä. Kasvun turvaavien investointien sijaan voi keskittyä tekemään säästöinvestointeja. T Ä S S Ä J U L K A I S U S S A : Fossiilisia polttoaineita palaa tässäkin maassa valtava määrä. Kun tuo energiankäyttö korvataan kotimaisella polttoaineella, ovat säästömahdollisuudet huikeat. Lisäksi biopolttoaineet tuovat kipeästi kaivattua työtä rakkaaseen kotimaahamme. Puupelletin käyttö näyttää elävän uutta tulemista. Se on tasalaatuinen, toimintavarma energian lähde, jolla saa maksimitehot irti lämpölaitoksesta myös kovimmilla pakkasilla. Tällä kertaa Kantti-lehden teemana on esitellä Antin toimittamia ratkaisuja kotimaisen polttoaineen käyttöön. Antoisia lukuhetkiä! Kalle Isotalo toimitusjohtaja 4 Pellettilämmityksen suurlähettiläs uskoo Suomen elävän metsästä tulevaisuudessakin. s. 12-13 Tampereen Sarankulmaan valmistuu uusi pellettilämpölaitos, joka on kokonsa ja polttotekniikkansa puolesta ainutlaatuinen Suomessa. Antin tuore teknologiajohtaja Arto Timonen: testaamme ja kehitämme omassa lämpölaitoksessamme uusia biosovelluksia. s. 14-15 8 Haabneemessä Virossa sijaitseva MiTe Engineering on suunnitellut lähes kaikki Baltian isoimmat pellettitehtaat ja toimittanut koneet ja tarvikkeet niihin. 14 16 Antti-Teollisuus on tutkinut jo pidemmän aikaa hakkeen kuivausta sekä valmistanut muutamia koekuivureita kuivauskokeiluja varten. Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksella ryhdytään sekoittamaan kivihiileen pellettejä loka kuussa 2012. ANTTI-TEOLLISUUS OY Materiaalinkäsittelyosaston asiakaslehti Päätoimittaja: Kalle Isotalo, Antti-Teollisuus Oy Tekstit: Mainoskenttä Oy, Pirjo Mäenpää Kuvat: Petri Kivinen, Touko Hujanen ja Jari Hytti Ulkoasu: Mainoskenttä Oy, Eija Hintikka Painopaikka: Tammerprint Oy Jakelu: noin 2 500 kpl Osoitelähde: Antti-Teollisuus Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri 2012 2 Kantti 5 2012 Kantti 5 2012 3
Tampereen pellettilämpö laitos vastaa kestävän kehityksen kutsuun Tampereen Sarankulmassa on käyttöön otossa uusi pellettilämpölaitos, joka on kokonsa ja polttotekniikkansa puolesta ainutlaatuinen Suomessa. Lämpötuotanto alkaa tämän vuoden joulukuussa. MW Power Oy toimittaa pellettilämpölaitoksen avaimet käteen -periaatteella Tampereen Energiantuotanto Oy:lle. Laitos toimii huippukuorma- ja varalaitoksena ja korvaa nykyisin käytössä olevien öljy- ja kaasukäyttöisten kattilalaitosten käyttöä. Pääpolttoaine puupelletin lämpöteho on 33 MW. Lämpölaitosta käytetään pääosin talvella, kun vaaditaan huipputehoja. Sillä tuotetaan 30 60 gigawattituntia lämpöä vuodessa. Miksi Tampereella valittiin pellettilämpö? Pelletti on polttoaineena halvempi kuin öljy tai kaasu. Lisäksi tämä oli lai- Suomessa ei ole koskaan aiemmin tehty näin suurta pölypolttotekniikalla toimivaa pellettilämpölaitosta, kertoo Tampereen Energiatuotanto Oy:n kehityspäällikkö Timo Heinonen Tampereen Energiantuotanto Oy haluaa olla eturintamassa kestävässä energiantuotannossa ja Lapinlahti seuraa perässä ensi vuonna, kertoo MW Powerin teknologiajohtaja Jussi Orhanen. 4 Kantti 5 2012 Kantti 5 2012 5
MW Power Oy toimittaa pellettilämpölaitoksen avaimet käteen -periaatteella Tampereen Energiantuotanto Oy:lle. Laitos toimii huippukuorma- ja varalaitoksena ja korvaa nykyisin käytössä olevien öljy- ja kaasukäyttöisten kattilalaitosten käyttöä. Kuvassa laitosta rakennetaan vielä kiivaaseen tahtiin. toksena halvempi kuin vastaava hakelaitos ja pelletti on polttoaineena tilavuudeltaan tehokkaampaa kuin kosteampi hake tai puu. Pelletin laitostekniikka on vähän samanlaista kuin hiilipölykattiloissa. Tästä syntyy säädettävyysetuja eli tämä laitos on helpposäätöinen. Lisäksi se on nopea käynnistää, kun lämpötila putoaa koville pakkasille, kertoo Tampereen Energiatuotanto Oy:n kehityspäällikkö Timo Heinonen. MW Powerin teknologiajohtaja Jussi Orhanen lisää etuihin portfolioiden hallinnan: Kovilla pakkasilla voidaan esimerkiksi tehdä pelkkää lämpöä ja ottaa sähkö pörssistä. Tämän laitoksen pystyy myös muuttamaan monipolttoainelaitokseksi eli pellettipölyn lisäksi siellä voi polttaa kaasua, bioöljyä tai turvepellettejä. timia ja niihin liittyviä lisäratkaisuja. Lisäksi olemme kehittäneet biouunin ja biokontin, joilla voidaan tuottaa kuumaa ilmaa lämmittämiseen ja kuivaamiseen. Olemme myös itse päättäneet siirtyä biolämmitysjärjestelmän käyttöön tehtaallamme, kertoo Antti-Teollisuuden kaupallinen johtaja Markko Takkinen. Pellettilämmitys hiilidioksidipäästötöntä Tiedotusvälineistä voi tämän tästä lukea juttuja vaihtoehtoisista lämmitysjärjestelmistä, varsinkin pellettienergiahankkeista. Ainakin meillä Suomessa pyritään konkreettisesti vähentämään kivihiilen ja öljyn käyttöä. Kaikki suuret energiantuottajat ovat alkaneet vakavasti harkita pelletti- tai muuta biolämmitystä. Uskomme, että Suomi on kehityksen kärjessä biopolttoaineratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa, sanoo Antti-Teollisuuden myynti-insinööri Samu Jalonen. Pellettilämmitys on hiilidioksidipäästötöntä, koska puu sitoo kasvaessaan saman verran hiilidioksidia kuin mitä sen poltossa vapautuu. Eli aina, kun öljyä ja kaasua korvataan puupelleteillä, tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tampereen pellettilämpölaitos on siis mukana ilmastotalkoissa. Biopolttoaineiden käyttö on meillä koko ajan kasvanut ja tulee kasvamaan jatkossakin samalla, kun vähennämme kaasun ja turpeen käyttöä. Esimerkiksi puupolttoaineiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Pellettien osalta testaamme tällä laitoksella konseptin toimivuuden. Heinonen pohtii. Pellettien hintataso edullisempi kuin öljyn tai kaasun Kestävän kehityksen näkökohtien lisäksi pellettien tämän hetkiseen myötätuuleen vaikuttaa myös edullinen hinta. On varmaa, että pitkällä tähtäimellä öljyn ja kaasun hinnat eivät laske maailmassa. Pellettiä sen sijaan valmistetaan kussakin maassa paikallisista raaka-aineista, jotka syntyvät puuteollisuuden sivutuotteena. Pellettien hinta ei ole kuitenkaan riippuvainen ainoastaan paikallisista olosuhteista vaan sitä voidaan viedä ja tuoda eli syntyy alueellisia hinnoittelumekanismeja. Sitä kautta pellettien hinta pysyy stabiilimpana kuin öljyn tai kaasun hinta, MW Powerin Orhanen toteaa. Raaka-ainepulaa ei näy tulevaisuudessakaan. Jos metsä- ja paperiteollisuus vähenee Suomessa, voidaan yli jäävä puuaines käyttää pelletteihin. Lisäksi metsiin jää muutenkin tarpeetonta raaka-ainetta, esimerkiksi hakkuutähteitä. Pelletti on toistaiseksi paras puupohjainen polttoaine mm teolliseen polttoaineen käsittelyyn ja automatisointiin. Teollisuus sekä lämpö- ja energialiiketoiminta ovat hiljalleen valmiita vastaanottamaan pelletit varteenotettavana polttoainevaihtoehtona, mutta pienpoltossa taitaa olla vielä haastetta. Antilla on oma vastuunsa kehittää ja tuottaa pelletin teollisen valmistuksen ja käytön ratkaisuja. Olemme tässä melko hyvin onnistuneetkin, Antti- Teollisuuden Takkinen toteaa. Pellettilämpölaitokset tulossa MW Powerin portfolioon Suomessa ei ole koskaan aiemmin tehty näin suurta pölypolttotekniikalla toimivaa pellettilämpölaitosta. Pellettipolttoaine jauhetaan pölyksi erillisillä jauhinmyllyillä ja sen jälkeen pöly käsitellään ja poltetaan kattilassa pölypolttimella. Vastaavat laitoksia ei juuri löydy muualtakaan maailmasta MW Power on ennen Tamperetta tehnyt vain Ruotsiin pari vastaavaa laitosta. Ruotsi oli edelläkävijä, koska Ruotsissa tavoitteena on öljyvapaa energiantuotanto ja tästä syystä öljyn hintaa pidetään verotuksella korkeana. Sama koskee maakaasua siellä. Ja samoista CO 2 -päästötavoitteista johtuen on Suomikin nyt ottamassa käyttöön tällaisia pellettilämpölaitoksia. Tampereen Energiantuotanto Oy haluaa olla eturintamassa kestävässä energiantuotannossa ja Lapinlahti seuraa perässä ensi vuonna, kertoo MW Powerin teknologiajohtaja Jussi Orhanen. Tampereen lämpölaitoksessa Antti-Teollisuuden siilot ja ruuvikuljettimet Antti-Teollisuus toimitti laitokseen kaksi 500 m 3 siiloa ja kaksi ruuvikuljetinta asennuksineen. Lisäksi toimitettiin tilaajan pyytämiä siilojen lisävarusteita eli paloturvallisuusvarusteet, räjähdyssuojaus, pölysuodatus, siilojen välisilta ja tikkaat sekä tasot. Antti-Teollisuus on tunnettu ja luotettava siilotoimittaja, josta en ole kuullut yhtään huonoa sanaa mistään, toteaa Tampereen Energiatuotanto Oy:n Timo Heinonen. Antti-Teollisuus on pellettiteollisuudessa kokenut toimija. Yritys on ollut mukana alusta asti, kun pellettiteollisuutta ja -tehtaita on Suomeen rakennettu. Siiloja purulle ja pelletille sekä materiaalilogistiikkaan liittyviä kuljettimia ja muita laitteita on toimitettu Suomen lisäksi Baltian maihin. Antti-Teollisuuden Materiaalinkäsittelyosasto tarjoaa pelleteille siiloja, kuljet- 6 Kantti 5 2012 Kantti 5 2012 7
Haabneemessä Virossa sijaitseva MiTe Engineering on suunnitellut lähes kaikki Baltian isoimmat pellettitehtaat ja toimittanut koneet ja tarvikkeet niihin. Antti-Teollisuuden siilot, kuljettimet ja elevaattorit ovat sisältyneet toimituksiin jo noin kuusi vuotta. MiTe Engineering on tehnyt lähes kaikki Baltian suuret pellettitehtaat MiTe Engineering oli toinen kansainvälisesti toimiva yritys pellettialalla, kun se aloitti pellettiprojektit noin 15 vuotta sitten. Baltian tehdastoimitusten lisäksi yritys on toimittanut koneita myös Portugaliin, Espanjaan, Ranskaan, Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan eli MiTen sormet ovat pelissä aika monella pellettitehtaalla. 15 vuoden aikana kokemusta on kertynyt sen verran, että tiedämme miten pellettitehtaat toimivat ja miten ne pitäisi suunnitella. Osaamme valita hyvät yhteistyökumppanit ja alihankkijat, jotta kaikki toimii, kertoo MiTe Engineeringin johtaja ja omistaja Sulev Saar. Antti-Teollisuus on tehnyt yhteistyötä MiTe Engineeringin kanssa noin kuusi vuotta. Vuosi 2011 oli yritysten yhteistyölle erityisen hedelmällinen: Viime vuonna Antti-Teollisuus toimit- ti pellettisiiloja, kuljettimia, elevaattoreita ynnä muuta kolmeen suunnittelemaani tehtaaseen, joista kaksi oli Latviassa ja yksi Virossa. Näistä kaksi oli Baltian suurimman pellettituottajan Graanul Investin tehtaita. Yhteistyö on sujunut todella hyvin tilaamisesta kokoonpanoon. Minun tarvitsee vain kertoa Antti-Teollisuudelle, millaiset tilojen pitäisi olla ja he suunnittelevat ja valmistavat meille sopivat siilot, Saar kehuu. Venäjällä jatkuvasti lisää pellettilämmityksestä kiinnostuneita Millaiselta sitten näyttää pellettilämmityksen tulevaisuus? Lehdissä puhutaan jatkuvasti ilmastonmuutoksesta, päästöistä ja uusiutuvasta energiasta. Kioton kokouksessa joulukuussa 1997 sovittiin, että teollisuusmaat vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään yhteenlaskettuna 5,2 % vuoden 1990 tasosta vuosiin 2008 2012 mennessä. Riippuu paljon näistä kansainvälisistä sopimuksista ja laeista, millainen tulevaisuus pellettilämmityksellä on. Uskoisin kuitenkin, että vihreät arvot toteutuvat ja siirrytään käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja fossiilisten polttoaineiden sijaan. Tämä tulee lisäämään pellettilämmityksen määrää. Esimerkiksi Venäjältä tulee MiTe Engineeringille koko ajan enemmän kyselyjä ja asiakkaita. MiTe Engineeringin ja Antti-Teollisuuden tulevaisuus näyttää siis hyvältä tällä saralla. Antti-Teollisuudessa minulla on hyvät kumppanit. Sen porukan kanssa voimme tehdä töitä tulevaisuudessakin, Saar toteaa tyytyväisenä. Mite Engineering ja Antti-Teollisuus työmaalla Incukalns, Latvia. Kuvassa Markko Takkinen, Arto Timonen, Tuomas Mäki-Punto, Juha Jokinen, Dimitri Novikov ja MiTen työmaan päällikkö. OÜ MiTe Engineering / Helme Graanul, Viro Lastaussiilot 2x120 m³ lastauslaitteineen ja elevaattori 60 tn/h, H=25 m. OÜ Mite Engineering /SIA Graanul Pellets, Incukalns, Latvia Lastaussiilot 4x115 m³ jalustoineen Pellettikuljettimet, 2 kpl elevaattori (AISI) 30 tn/h, H=12,5 m, 2 kpl elevaattori (Zn) 30 tn/h, H=27,5 m. Ketjukuljetinlinjat siilojen täyttöön ja tyhjennykseen. SIA Latgran, Kraslava Novads, Latvia Tasapohjainen varastosiilo 5456 m³, lastaussiilo 220 m³, 2 kpl hihnakuljettimia, 120 t/h ja 40 t/h, 2 kpl elevaattoreita, 120 t/h ja 40 t/h. Kuva rakennusvaiheesta: OÜ Mite Engineering /SIA Graanul Pellets, Incukalns, Latvia. 8 Kantti 5 2012 Kantti 5 2012 9
S-ryhmän Sipoon logistiikkakeskus lämpiää pelleteillä ja maalämmöllä Monipolttoainejärjestelmä on turvallinen ratkaisu sekä polttoaineen saatavuuden että energian hinnan suhteen. Jättimäinen S-ryhmän logistiikkakeskus työllistää noin 300 400 henkeä. Keskukseen tuleva Vapor Finland Oy:n toimittama lämpölaitos on merkittävä bioenergian käyttäjä ja sen maalämpölaitos on Suomen suurin. Sipooseen tänä vuonna valmistuneen SOK:n suuren logistiikkakeskuksen lämmitys- ja jäähdytysenergian tuotannossa noudatetaan alan viimeisintä tekniikkaa: puolet tuotetaan biopolttoaineilla (pääosin pelleteillä) ja toinen puoli maalämmöllä. Geolämpö toimii perusenergian tuottajana ja pellettilämpö vastaa talven nousevaan lämmitystarpeeseen. Varapolttoaineena toimii öljy. Laitos täyttää kestävän kehityksen vaatimukset: Sillä on matala CO 2 - päästötaso (vain noin 1/15 osa Suomen keskimääräisestä kaukolämmön päästötasosta) ja se käyttää uusiutuvaa energiaa. Ratkaisu soveltuu suurille laitoksille, joilla on sekä lämmityksen että jäähdytyksen tarvetta. Vapor Finland Oy toimitti lämpölaitoksen avaimet käteen periaatteella vain perustukset ja maalämpö olivat tilaajan eli Fortum Power and Heat Oyn. Olemme tehneet aiemmin vastaavanlaisia arinalaitoksia, mutta tämä oli ensimmäinen pellettilaitos. Tämä oli myös sikäli erilainen projekti, että asiakkaamme teki rinnalla omaa maalämpöprojektiaan, kertoo Vapor Finland Oy:n projektipäällikkö Anne Jussila. Antti-Teollisuuden siilot valittiin hinta laatusuhteen vuoksi Lämpökeskuksen kattilalaitos koostui kahdesta Antti-Teollisuuden 100 kuutiometrin pellettisiilosta ja kahdesta 2 MW kattilasta. Lisäksi laitoksella on kaksi 3 MW:n öljykattilaa. Pellettikattilat, joilla tuotetaan lämpö asiakkaan kaukolämpöverkkoon, säätyvät kuormitusvaihteluihin helposti. Pellettien tuhkaa on mahdollista käyttää hyödyksi esimerkiksi metsälannoituksessa. Valitsimme Antti-Teollisuuden siilojen toimittajaksi, koska yrityksen hinta-laatusuhde on kohdallaan. Se ratkaisee yleensä asian näissä laite-, säiliö- ja siiloasioissa. Lisäksi kaikki toimi heidän kanssaan todella hyvin, Jussila kehuu. Monipolttoainejärjestelmä on turvallinen ratkaisu sekä polttoaineen saatavuuden että energian hinnan suhteen. Julkista keskustelua seuratessa huomaa, että pellettilämmitys on kasvava ala, Jussila summaa. 10 Kantti 5 2012 Kantti 5 2012 11
Jarmo Ovaskainen on pellettilämmityksen suurlähettiläs Jarmo Ovaskainen kiertää konsulttina Etelä-Suomea kertomassa kotimaisesta ja vihreitä arvoja edustavasta pellettilämmityksestä. Hän uskoo Suomen elävän metsästä tulevaisuudessakin. Suomalainen puu on aina kuulunut Jarmo Ovaskaisen elämään jollakin tavalla. Hän meni 16-vuotiaana sahalle töihin Ruovedellä ja on ollut siitä lähtien mekaanisen metsäteollisuuden töissä. 2000-luvun alussa hän oli perustamassa pellettitehdasta Ruovedelle. Olin Pihlavan ikkunalla töissä ja toimitusjohtaja käski minun selvittää pellettien käyttöä. Olimme silloin ensimmäisten joukossa Suomessa. Pihlava ei toimintaan kuitenkaan päättänyt lähteä, mutta minä uskoin uusiutuvan energian tulevaisuuteen. Niinpä perustimme pellettitehtaan muutaman kaverin kanssa vuonna 2001. Salama poltti tehtaan vuonna 2003 ja uusi tehdas rakennettiin Juupajoelle, missä se on edelleen. Suomi elää metsästä ja tulee elämään jatkossakin, oli Nokiaa tai ei, Ovaskainen uskoo. Versowood Oy:n omistajat Ville ja Pekka Kopra ostivat Ovaskaisen pellettitehtaan 2010 ja tänä päivänä hän tekee pellettilämmityskonsultointia yrityksensä Pispalan JA-VU nimissä. Eli jos vaikka kerrostaloissa halutaan siirtyä pellettilämmitykseen, Ovaskainen kertoo kuinka siirtyminen tehdään ja mitä se tulee maksamaan. Hän löytää pellettilämmityksestä monia etuja: Se on kotimainen ja uusiutuva energiamuoto. Lisäksi pelletti on puun sivutuote eli mekaanisesta metsäteollisuudesta tulee aina purua, joka on pelletin raakaaine. Myös pelletin hinta on Suomessa sellaisella tasolla, että naapurimme Venäjä ei koe älykkääksi tuoda tänne valtavaa pellet- tituotantoaan. Isommissa kohteissa säästettäisiin nykyisillä öljyhinnoilla kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, jos ne siirrettäisiin pelletille, mutta tämä kuulostaa monesti asiakkaasta liian hyvälle ja he eivät usko sitä. Pellettilämpöä Nokian Renkaille ja 11 kerrostalolle Akaassa Ovaskainen on saanut viedä pellettien ilosanomaa moneen suureen kohteeseen viime aikoina. Nokian Renkaiden valtava rengasvarasto on lämmennyt pelleteillä tehdyllä kaukolämmöllä jo vuodesta 2005. Ovaskaisen konsultoima PP-Hot Oy toimittaa lämmön kokonaispalveluna. Nokian Renkaiden toinen pellettilämpökeskus (750 kw) aloitti heinäkuun lopulla 2012. Akaaseen taas PP-Hot Oy on toteuttanut 11 kerrostalolle vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän, joka lämmitetään pelleteillä. Vanhaan öljylämmitykseen verrattuna talot säästävät paljon rahaa. Myös Mellilän koulu/päiväkoti Loimaalla toimii PP-Hot Oy toimittamalla pellettilämmöllä. Antti-Teollisuus on tehnyt Ovaskaisen kanssa yhteistyötä jo vuodesta 2003. Nokian Renkailla, Loimaan päiväkodissa/koulussa ja Akaan kerrostaloissa on Antti-Teollisuuden siilot. Antti-Teollisuuden kanssa asiat sujuvat niin kuin on sovittu: Toimitukset tulevat ajallaan, tavara on sitä mitä on sovittu ja jälkihuolto pelaa. Yritys ei koskaan jätä asiakasta pulaan. Hinta ei välttämättä aina ole halvin, mutta kokonaisedullisin se on. 12 Kantti 5 2012 Kantti 5 2012 13
Hitsikipinät Arto Timonen vastaa kolmen liiketoimintasektorin kehittämisestä Konetekniikan insinööri Arto Timonen aloitti Antti-Teollisuuden palveluksessa maaliskuussa 2011. Aluksi hän toimi teollisuussektorin kehityspäällikkönä. Uuteen tehtäväänsä teknologiapäälliköksi Timonen siirtyi vuoden 2012 vaihteessa, ja samalla työnkuva laajeni käsittämään kaikki Antti-Teollisuuden kolme liiketoiminta-aluetta. Kontti sisältää biouunin lisäksi asianmukaisen hallintalaitteiston. Timonen vastaa teknologiakehityksestä ja toiminnan suunnittelusta materiaalinkäsittelyssä, viljankäsittelyssä ja laivan ovi -sektorilla. Työn kuvaan kuuluvat myös automaatioasiat, uusien tuotteiden kehitys ja suunnitteluprosesseihin liittyvä kehitys ja uudistus. Timosen virka Antti-Teollisuudessa on käytännössä uusi, sillä aiemmin vastuu liiketoimintayksiköistä on jaettu useamman henkilön kesken. Teknologiapäällikkö tekee tiiviisti töitä kaikkien muiden Antti-Teollisuuden työntekijöiden kanssa. Alaisia Timoselle on tällä hetkellä kuusi. Timosen mukaan parasta hänen työssään on sen monipuolisuus, haasteet ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Ennen Antti- Teollisuutta Timonen työskenteli tuotepäällikkönä ja myyntijohtajana teollisuusautomaatiota kehittävässä ja valmistavassa yrityksessä. Yrityksen asiakkaina oli elektroniikka- ja autoteollisuutta sekä uusiutuvan energian yrityksiä. Toimialue oli globaali: Yhdysvaltojen, Euroopan sekä Aasian markkinat ovat tulleet Timoselle tutuiksi. Vapaa-ajallaan Timonen harrastaa kilpa-ammuntaa, metsästystä ja kalastusta. Hän on aktiivisesti mukana Suomen Ampumaliiton järjestötoiminnassa. Antti-Teollisuuden uudistettavassa lämpölaitoksessa testataan ja kehitetään uusia biosovelluksia. Antti-Teollisuuden biosovellusten yhtenä perusratkaisuna toimii 500 kw:n biouuni, joka voidaan sijoittaa esimerkiksi viljakuivurin tai muun lämmintä ilmaa tarvitsevan kohteen yhteyteen. Biouuni soveltuu viljankuivauksen lisäksi moniin eri tarkoituksiin. Biouunin pohjalta Antti-Teollisuus on jatkokehittänyt lämminilman tuoton siirrettävyyttä; biouuni on sijoitettu konttiin, joka voidaan tarvittaessa varustaa joko kiinteällä tai erillisellä polttoainesäiliöllä. Teknologiapäällikkö Arto Timonen kertoo yrityksen uskovan näin tuotettuun bioenergiaan ja lämpimän ilman tuotantoon. Kuluva syksy on osoittanut, että korkeiden kuivauskustannusten myötä bioratkaisut olisivat monille asiakkaille järkevä investointi. Öljypohjainen poltto on samassa mittakaavassa käytettynä huomattavasti kalliimpaa, Timonen valottaa. Uudet bioenergiasovellukset Timosen mielestä perinteiselle hakkeen kuivaukselle polttoa käyttäen on olemassa uusia soveltuvampia keinoja. Anttitestiin omassa lämpölaitoksessa Teollisuus on tutkinut jo pidemmän aikaa hakkeen kuivausta sekä valmistanut muutamia koekuivureita kuivauskokeiluja varten. Yrityksen valmistamat hakekuivurit ovat toimineet Timosen mukaan hyvin. Hakkeen kuivaus itsessään ei ole teknisin ja vaativin haaste, vaan se, mistä kuivaamiseen tarvittava energia saadaan. Kehityskohteena on esimerkiksi hukkalämmön johtaminen kuivauksen energiaksi, Timonen kiteyttää. Tekeillä on oman lämpölaitoksen muuttaminen biopolttoaineella toimivaksi, jolloin tehtaan lämmitykseen saatava energia tulee biopolttoaineesta. Vaikka laitoksen perusidea on tavallaan jo vanha, tullaan siihen lisäämään ominaisuuksia, jotka vastaavat nykyajan vaatimuksia nimenomaan käytön helppouden ja luotettavuuden osalta. Näin ollen laitos toimii kaikenlaisten uusien konseptien kehityksen pohjana. Oman lämpölaitoskonseptinsa myötä Antti-Teollisuus pystyy tarjoamaan kompaktia ratkaisua kohderyhmälle, jolla on esimerkiksi käytössään suhteellisen vähän pinta-alaa lämpölaitosta varten. Lisäksi asiakkaat saavat käyttöönsä tuotteen, joka täyttää kaikki viranomaisvaatimukset. Asiakkaiden tarpeet ohjaavat tuotekehitystä Tuotekehitys ja innovointi lähtee Antti- Teollisuudessa liikkeelle asiakkaiden tarpeista, jotka saadaan parhaiten selville tapaamisissa. Kertyneen tiedon pohjalta tehdään tuotekehityspäätökset. Verkostoitumalla alan johtavien yhteistyökumppaneiden kanssa saadaan kehitetyksi tuotteita, joissa käytetään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa ja osaamista. Yrityksessä seurataan jatkuvasti mielenkiinnolla toimialaa, sen kehitystä ja korkeakoulututkimuksia. Siirrettävä, biouunin sisältävä kontti voidaan tarvittaessa varustaa joko kiinteällä tai erillisellä polttoainesäiliöllä. Tällä hetkellä Antti -Teollisuus toimittaa bioenergiasektorin laitoksiin koneita ja laitteita energiamassan käsittelyyn, annosteluun ja välivarastointiin. Timonen korostaa, että bioratkaisut täytyy nähdä laajemmassa viitekehyksessä; mihin toimintaa suunnataan, mihin ollaan menossa ja mitä tavoitellaan. 14 Kantti 5 2012 Kantti 5 2012 15
Helsingin Energia alkaa polttaa pellettejä Koska nämä meidän voimalaitoksemme ovat täällä kaupungin keskustassa, emme voi tuoda tänne matalan energiatiheyden polttoaineita logististen seikkojen vuoksi, kertoo Helsingin Energian projektipäällikkö Teemu Nieminen. Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksella ryhdytään sekoittamaan kivihiileen pellettejä lokakuussa 2012. Pellettien polttoa kokeillaan noin kuukauden ajan ja mikäli kaikki sujuu hyvin, otetaan pelletit pysyvästi käyttöön vuoden 2014 alusta. Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksella kivihiileen aloitetaan sekoittaa pellettejä. Projekti aloitetaan 3 4 viikon koejaksolla, jolloin etsitään sopivaa seossuhdetta ja tutkitaan seospolton vaikutuksia pienhiukkasiin. Lisäksi kartoitetaan pellettien polton vaatimat muutokset laitoksella. Testaamme erilaisia seossuhteita. Tieteellisen kirjallisuuden ja tutkimuksien perusteella tiedämme, että meidän käyttämällämme tekniikalla kattilatehosta on mahdollista olla pellette- jä maksimissaan 10 prosenttia. Uskoisin sen käytännössä jäävän kuitenkin noin seitsemään prosenttiin, kertoo Hanasaaren pellettikokeen projektipäällikkö Teemu Nieminen. Jos Helsingin Energia saa koepoltosta hyviä kokemuksia, rakennetaan vuoteen 2014 mennessä sekä Hanasaaren että Salmisaaren voimalaitoksille pelletinkäsittelyjärjestelmät, joilla pellettien poltto alkaa suuremmassa mittakaavassa. Pellettejä poltetaan kaukolämmön tuotantoa varten. Pelletti valittiin, koska sitä on helppo säilyttää ja kuljettaa Vihreät arvot ovat tänä päivänä kärjessä monella yrityksellä ja myös Helsingin kaupungin ilmastostrategian mukaan uusiutuvan energian käyttöä on lisättävä. Helsingin Energian kehitysohjelmassa on tavoite, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia omasta tuotannosta on uusiutuvalla energialla tuotettua. Koska nämä meidän voimalaitoksemme ovat täällä kaupungin keskustassa, emme voi tuoda tänne matalan energiatiheyden polttoaineita logististen seikkojen vuoksi. Pelletin puolesta puhui se, että sitä on helppo kuljettaa ja säilyttää. Lisäksi voimalaitoksen päästöt vähenevät pelletin poltossa. Meille pelletti on siis sijaintimme vuoksi paras ratkaisu, mutta jollekin muulle se voi tietysti olla jokin muu polttoaine. Uskon kuitenkin, että pelletin poltto tulee yleistymään lähiaikoina, Nieminen pohtii. Pellettien tulevaisuuteen vaikuttavat Niemisen mukaan hyvin voimakkaasti valtion tukimekanismit ja verotuskäytännöt. Helsingin Energian muilla voimalaitoksilla ei tällä hetkellä polteta mitään biopolttoaineita, mutta yrityksellä on osuuksia sekä vesi- että tuulivoimayhtiöistä. Antti-Teollisuuden ratkaisu oli innovatiivisin ja edullisin Hanasaaren voimalaitoksen ulkoseinän viereen rakennettiin Antti-Teollisuuden 16 Kantti 5 2012 Kantti 5 2012 17
Pellettisiilon suunnittelussa täytyi ottaa huomioon tuulinen paikka. Elevaattori ja kuljettimet ovat rakennuksessa kiinni, mutta siilo pääsee vapaasti elämään tuulen mukana. Vasemmalla asennettu pellettisiilo, pienemmät kuvat asennuksen eri vaiheista. Antti-Teollisuuden uusimpia projekteja: PACCOR FINLAND OY Muovigranulaattisiilot, pyörösiilot 4 x 100 m 3, profiilisiilot sisälle 20 x 21 m 3 Asennusvaiheen kuvat: Timo Pylvänäinen. KUUSAKOSKI OY Pyörösiilo 250 m 3 kierrätysjätteelle, siilopurkain 150 m 3 /h KINNUSEN MYLLY OY Pyörösiilot 6 x 800 m 3 viljalle ORTHEX OY Muovigranulaattisiilot 4 x 80 m 3 ABB OY WIRING ACCESSORIES Muovigranulaattisiilot 2 x 80 m 3 JAUHETEKNIIKKA OY Leipomo Salonen Oy, Turku, vehnäjauhosiilo 60 m 3 LH-SPRINKLER KY Toholammin Energia Oy, vesisäiliö 100 m 3 WIPAK OY Pneumaattinen siirtolinja MELTEX OY PLASTICS / IPS PUTKI Muovigranulaattisiilo 150 m 3 EUROPAK OY Muovigranulaattisiilo 100 m 3 25-metrinen teräksinen pellettien varastosiilo. Siiloon mahtuu 100 kuutiota pellettejä. Jatkossa siiloja rakennetaan lisää, sillä vuonna 2014 siiloissa olisi tarkoitus säilyttää ainakin 1000 kuutiota pellettiä. Siilojen lisäksi Antti-Teollisuus toimitti Hanasaareen ruuvikuljettimet ja elevaattorin. Meillä oli yleinen tarjouskysely siilo- ja kuljetinratkaisusta, johon osallistui useampi yritys. Antti-Teollisuuden ratkaisu oli mielestämme kaikkein innovatiivisin. Se poikkesi selkeästi muista ja oli selkeästi mietitty ja harkittu. Heidän tarjouksensa oli myös edullisin, joten valitsemalla heidät saimme monta hyvää asiaa samalla kertaa. Tällä hetkellä Antti-Teollisuus on hommansa jo hoitanut eli siilo on paikallaan. Asennustyö sujui hyvässä yhteisymmärryksessä, mitään suurempia ongelmia ei ollut, Nieminen sanoo. Projekti oli Antti-Teollisuudelle erittäin intensiivinen ja normaalia tiukkatahtisempi, sillä keskustelut kaupasta alkoivat kesäkuun lopulla ja tilaus tuli heinäkuussa. Kolme Antti-Teollisuuden suunnittelijaa työskenteli ahkerasti koko projektin ajan ja jo elokuun puolivälissä siilo asetettiin paikalleen. Siilon korkeus ja sijainti tuulisella paikalla oli huomioitava mm toimilaitteiden liitoskohtien suunnittelussa, koska tuulen paine saa siilon liikkumaan. Suunnittelussa täytyi ottaa huomioon tuulinen paikka. Elevaattori ja kuljettimet ovat rakennuksessa kiinni, mutta siilo pääsee vapaasti elämään tuulen mukana. Toinen haaste paikassa oli lievä ahtaus, sillä toimme jo toimivan hiilivoimalaitoksen sisätiloihin lisää pelletin polttoon liittyviä laitteita ja komponentteja, kertoo Antti-Teollisuuden suunnitteluinsinööri Riku Helle. Hanasaaren B-voimalaitos Valmistui vuonna 1974, arkkitehti Timo Penttilä sai voimalaitoksesta rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon 1976. Sähkön tuotantoteho 220 MW ja kaukolämmön tuotantoteho 445 MW Polttoaineen käytön hyötysuhde maailman huipputasoa, parhaimmillaan yli 90 % Lähivuosina voimalaitoksella kehitetään savukaasun puhdistusjärjestelmiä ja polttotekniikkaa, sillä teollisuuspäästöjä säätelevä direktiivi astuu voimaan 2016. www.helen.fi JITA OY Muovigranulaattisiilo 100 m 3 JAUHETEKNIIKKA OY Wavin-Labko Oy, Kangasala, pyörösiilo polyeteenille 68 m 3 LVI-AITTA OY Nakertajan koulu, Nakertaja, profiilisiilo puupelletille 46 m 3 PP-HOT OY Nokia Renkaat Oyj, Nokia, pellettisiilo 43 m 3 Loimaan kaupunki, Loimaa, pellettisiilo 20 m 3 AS HEKOTEK, VIRO Pyörösiilo 3 x ø5,3 m 18 Kantti 5 2012 Kantti 5 2012 19
Antti tuntee puu- ja energiateollisuuden Antti-Teollisuus oy Koskentie 89, 25340 Kanunki puh. (02) 774 4700 fax (02) 774 4777 project@antti-teollisuus.fi www.antti-teollisuus.fi