ITÄKESKUKSEN JA MARJANIEMEN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE

ITÄKESKUKSEN JA MARJANIEMEN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2009 2018 Helsingin kaupungin rakennusirasto Katu- ja puisto-osasto 2009

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 JOHDANTO... 3 SUUNNITTELUALUE... 4 3. SUUNNITELMAN LAATIMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 6 4. LUONNONSUOJELU JA LUONNON MONIMUOTOISUUS... 7 6. METSIEN HOITO... 7 Hoitoluokituskartta... 8 Metsien hoitotaoitteet... 9 7. SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN... 10 8. Kuiokohtaiset toienpiteet... 11 9. Liitekartat... 22 Karttaliite 1. Hakkuut suunnitelakaudella... 22 Karttaliite 2. Hoitotyöt suunnitelakaudella... 22 Karttaliite 3. Kuiokartta... 22 Kartta-aineistot: Kaupunkiittausosasto, Helsinki (013/2009) 2

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 JOHDANTO Helsingin etsien hoito toteutetaan luonnonhoitosuunnitelien ukaan. Luonnonhoitosuunnitela on yksityiskohtainen toteutussuunnitela, jossa kuiokohtaiset ohjeet noudattaat niitä taoitteita, jotka aluesuunnitelassa on ääritelty. Tää suunnitela on laadittu yleisten töiden lautakunnan 20.11.2008 hyäksyän Itäkeskuksen ja Marjanieen aluesuunnitelan 2009 2018 taoitteiden ukaisesti. Aluesuunnittelun aikana on käyty laajaa uoroaikutusta alueen asukkaiden ja uiden yhteistyötahojen kanssa. Saatu palaute on otettu huoioon tätä suunnitelaa laadittaessa. Luonnonhoitosuunnitela on laadittu rakennusiraston katu- ja puisto-osaston suunnittelutoiistossa. Suunnitelan on laatinut etsäsuunnittelija Tio Virtanen. Suunnitelaa arten päiitettiin etsien inentointitiedot aastossa ja tallennettiin katu- ja puisto-osaston etsätietojärjestelään. Luontotiedot on otettu huoioon Helsingin ypäristökeskuksen luontotietojärjestelästä. Kasistollisesti erityisiä luontoaroja alueella ei ole, utta Marjanieen itäranta rajautuu arokkaaseen lepakkokohteeseen ja Marjanieen siirtolapuutarha on linnustollisesti arokasta aluetta. Luontoalueet kaupunkirakenteessa oat sinällään arokkaita etenkin asukkaiden iihtyyyden kannalta. Aluesuunnitela uodostaa oleellisen osan tästä suunnitelasta. Hoitotaoitteiden asettelu on tehty aluesuunnittelun yhteydessä ja tätä suunnitelaa on luettaa rinnan aluesuunnitelan kanssa kokonaisuuden yärtäiseksi. Tässä suunnitelassa on tulostushetken kuiolistaus ja toienpiteet suunnitelakaudelle. Taoitteiden saauttaiseksi tarpeelliset toiskertaiset toienpiteen tullaan tarittaessa päiittäään etsätietojärjestelään ennen hoitotoiia. Suunnittelualueen luonnonhoitoalueiden pinta-ala on noin 13 hehtaaria, joista hoidon piirissä on 10 hehtaaria. 3

SUUNNITTELUALUE Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 1 Marjanieen uiaranta 2 Oskarinpuisto 3 Marjanieen enesataa 4 Marjanieenranta puistoetsä 5 Mattolaiturin etsä 6 Koiuniei 7 Toio J. Särkän puisto 8 Maarlahden ranta 9 Marjanieentien uuntao 10 Kissankellonpuisto 11 Puolaharjun puistoetsä 12 Strösintien uuntao 13 Tulisuontien puistoetsä 14 LP Iso-Antti ypäristöineen 15 Ystäyyden puisto 16 Ystäyyden puisto itä 17 Maksaruohonpolunpuisto 18 Niittyillanpuisto 19 Kauppakartanonkatu puistokaista 20 Meripellontien suojaiheralue 21 Itääylän suojayöhyke 22 Itäkeskuksen leikkiäki 23 Virapuisto 24 Rakettipuisto Suunnitela-alue sijaitsee Helsingin itäisessä suurpiirissä. Oheisessa kartassa on esitetty kaikki iheralueet, jotka oliat ukana alueelle tehdyssä asukaskyselyssä. Luonnonhoitosuunnitelassa on ukana ain iheralueet, jotka oat B- ja C-hoitoluokkaa ja oat rakennusiraston hoitoastuulla. Seuraaassa kartassa näkyät puistot ja alueet, jotka oat luonnonhoidon piirissä. 4

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 5

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 3. SUUNNITELMAN LAATIMINEN JA VUOROVAIKUTUS Luonnonhoitosuunnitela on toteutustason suunnitela, joka ohjaa yksityiskohtaisein etsissä ja niityillä tehtäiä luonnonhoitotoienpiteitä. Luonnonhoitosuunnitelassa toienpiteet noudattaat niitä taoitteita, jotka aluesuunnitelassa on ääritelty. Yleisten töiden lautakunta hyäksyi 20.11.2008 Itäkeskuksen ja Marjanieen aluesuunnitelan uosille 2009 2018 ohjeellisena noudatettaaksi. Aluesuunnitelassa on puistokohtaisesti ääritelty iheralueiden hoidon taoitteet seuraaaksi kyenuotiskaudeksi. Taoitteet noudattaat Helsingin luonnonhoidon linjausta, jonka oniaroiset hoitotaoitteet ottaat huoioon niin luonnon oniuotoisuuden kuin irkistyskäytön tarpeet. Linjaus äärittelee luonnonhoidon taoitteet seuraaasti: 1. Asuinypäristöt oat iihtyisiä, kestäiä ja turallisia, ja ne lisääät asukkaiden tereyttä ja hyinointia 2. Ulkoiluypäristö on toiia ja eläyksellinen 3. Luonnonypäristön aiseakua on korkealaatuinen ja oaleiainen. 4. Luonnon oniuotoisuus on otettu huoioon ja luonnonsuojelualueiden arot säilytetty. 5. Metsäiset iheralueet oat elinoiaisia ja kestäiä ja niiden oleassaolo turataan yös tuleaisuudessa. 6. Niityt ja pellot oat oniuotoisia. 7. Liikenneäylien ypäristöä hoidetaan huoioiden sekä suoja- että aiseaaikutukset. Puistokohtaisten taoitteiden, Helsingin luonnonhoidon linjauksen ja työohjeiden ukaisesti ääritettiin kuiokohtaisesti toienpiteet, jotka ohjaaat luonnonhoitotöiden toteutusta. Toienpiteitä ääritettäessä on otettu huoioon aluesuunnittelun yhteydessä asukkailta tullut palaute ja ne oat aluesuunnitelan taoitteiden ukaisia. Aluesuunnittelun yhteydessä tehtiin asukaskysely ja järjestettiin yleisötilaisuuksia sekä aastokäelyitä, joissa keskusteltiin asukkaiden ja alueen käyttäjien kanssa taoitteista ja tarpeista, joita eri tahoilla oli esittää. Maastokäelyillä keskusteltiin. lahopuun jättäisestä eri kohteilla ja hoidon tarpeesta aisean, turallisuuden ja asukkaiden asuisiihtyyyden kannalta. Asukaskyselyn ukaan ielipiteet siitä, pitääkö etsiin jättää nykyistä eneän lahopuuta ja tiheikköjä, jakautui siten, että täysin saaa ieltä oli 9,4 %, jokseenkin saaa ieltä oli 25,0 %, astanneista 10.8 % ei osannut sanoa kantaansa, jokseenkin eri ieltä oli 30,2 % ja täysin eri ieltä oli 22,2 % astanneista. Alueella eneistö asukkaista toioo siis astausten perusteella selkeästi siistipää ja hoidetupaa ypäristöä. Maastokäelyillä käydyissä keskusteluissa yärrettiin kuitenkin lahopuiden erkitys ja luonnon oniuotoisuuden huoioon ottaisen tare. Suunnitelassa on joillakin kohteilla haettu koproisseja erilaisten taoitteiden yhteensoittaiseksi. Maiseallisten arojen huoioon ottainen asutuksen lähietsissä ja erenrannan lähellä koettiin tarpeelliseksi iihtyyyden uoksi. Aroetsäksi on Marjanieessä luokiteltu teraleppälehto Koiunieessä. Muut etsät on hoitoluokitettu lähiirkistysetsiksi. Ystäyydenpuisto nousi aluesuunnitelassa alueen heleksi. Puisto sijaitsee kerrostalojen ja pientaloalueen älissä. Puisto on hyin käytetty ja sitä pidetään yös luontoaroiltaan erkittäänä. 6

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 4. LUONNONSUOJELU JA LUONNON MONIMUOTOISUUS Alueen aisean ja luonnon nykytilaa on selitetty aluesuunnitelan lähtötietoanalyysissä. Helsingin ypäristökeskuksen luontotietojärjestelän ukaan Marjanieen siirtolapuutarhan länsipuolella on arokas lintukohde ja Vartiokylänlahti rantoineen on arokas lepakkokohde. Muita erityisen arokkaita kohteita ei alueella ole, utta paikallisesti Ystäyydenpuistossa on. anhoja linnoituksia, joiden rakentainen on lisännyt aaperän kalkkipitoisuutta ja se joka näkyy laikuittaisena reheyytenä kasillisuudessa. Oskarinpuistossa on pienialainen reheä teralepikko, jota oidaan yös pitää uuten paikallisesti arokkaana kohteena. Koiunieen teralepikko on hoitoluokitettu tässä suunnitelassa aroetsäksi ja jätetään kehittyään luonnontilaisena. Vartiokylänlahden rannassa sijaitsea teralepikko kuuluu arokkaaseen lepakkokohteeseen. Jalopuita tullaan suunnitelan ukaan yös istuttaaan eri kohteisiin. Ystäyydenpuistoon ja Oskarinpuistoon. Tällä halutaan aiseallisen aihtelun lisäksi rikastuttaa yös luonnon oniuotoisuutta lajien äärää lisääällä. Ulkoilijoiden turallisuus on tärkeää reittien arsilla. Lahopuut jätetään tään suunnitelan alueella tiiiistä kaupunkirakenteesta johtuen pääsääntöisesti aapuiksi ja niiden sijoittelussa otetaan huoioon aisealliset tekijät niin, ettei parhaille näkyille jätetä risukkoisia alueita ja aapuita lahoaaan. Reittien arsien aoiuus lisää turallisuuden tunnetta. 6. METSIEN HOITO Luonnonhoidon linjauksen ukaan uusi hoitoluokitus otetaan käyttöön Helsingissä. Tällä alueella hoitoluokitus on tehty uuden hoitoluokituksen ukaisesti ja on tään suunnitelan liitteenä siulla 8. Nyt toteutettaissa toienpiteissä noudatetaan käytössä oleia työohjeita ja laatujärjestelää. Luonnonhoitotyöt toteutetaan katu- ja puisto-osastolla laaditun uosityöohjelan ukaisesti. Toteutustyöt oat katu- ja puisto-osastolla ylläpitotoiiston etsäastaaan astuulla. Työt tilataan pääosin rakentaispalelun ypäristötuotannon luonnonhoitoyksiköltä, jossa astaaa luontoestari astaa ja johtaa työaan toteutusta. 7

Hoitoluokituskartta Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 Hoitoluokkakartassa etsät oat pääsääntöisesti lähietsää, utta Koiunieessä on aroetsäksi luokitettu teralepikko. Liikuntairaston hallinnassa oleat Maarlahden rantaetsät on luokitettu aankäytön uutosalueeksi käynnissä olean aseakaaatyön uoksi. Siellä on suunnitteilla yös tulaallien rakentainen. 8

Metsien hoitotaoitteet Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 Aluesuunnitelassa on esitetty taoitteet (Aluesuunnitela kohta 5.5), joiden ukaan kuiokohtaiset taoitteet ja toienpiteet on ääritelty luonnonhoitosuunnitelassa. Suunnittelualue on suhteellisen pieni, utta pienetkin etsiköt asutuksen älissä oat tärkeä henkireikä asukkaille. Hoito näillä alueilla on pienipiirteisepää, utta taoitteena on kuitenkin säilyttää alueet luonnonukaisina. Oskarinpuistossa haasteena oat anhat kuuset, jotka oat osittain jo kuolleet pystyyn. Pienellä alueella puiden ei oi antaa kaatua hallitseattoasti, koska ne oiat aiheuttaa suurtakin ahinkoa ypäristössään. Kuusten alla kasaia aahteroita säästäällä oidaan puisto säilyttää puustoisena uutoksen jälkeenkin. Mattolaiturin etsässä on yös heikkokuntoista puustoa, joiden poistainen on ajankohtaista. Alueelle jää kuitenkin ännyt, parhaat koiut ja rannan teralepät. Ystäyydenpuisto on keskeisin luonnonukainen iheralue Marjanieessä ja Itäkeskuksessa. Taoitteena on elinoiainen sekaetsä, jota kehitetään kerrokselliseksi siten, että turallisuudesta huolehditaan ja näkyät säilyät aarina. Pähkinäpensasta suositaan hoidon yhteydessä. Vähitellen tarpeellista uudistaista edistetään pienten aukioiden kautta, joihin istutetaan puuntaiia. Asutukseen rajautuilla alueilla, jossa etsän arjostus on ongela, taoitteena on aloisuuden lisääinen. Puustoa äljennetään haitan ähentäiseksi kuitenkin siten, että puiston luonne etsäisenä iheralueena ei häiä. Itäosassa suositaan kosteilla kohteilla teraleppää. Meripellontien arressa suojaaikutusta pyritään kehittäään kerroksellisuutta lisääällä. Reittien arret pidetään koko suunnitela-alueella aloisina ja turallisina säännöllisesti pienpuustoa hoitaalla. 9

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 7. SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Luonnonhoitosuunnitela on luonnonhoidon linjausten ukainen. Sen taoitteet on hyäksytty aluesuunnitelassa ohjeellisena noudatettaiksi ja se toteutetaan uosityöohjelan ukaisesti. Luonnonhoidon toteutus tehdään suunnitelan ja työohjeiden ukaisesti. Hoitotyöt tällä suunnitela-alueella tehdään pääsääntöisesti etsurityönä. Metsäkuljetus tehdään koneellisesti. Hakkuutähteet kerätään pois haketettaaksi keskeisiistä lähiirkistysalueen etsistä. Osa hakkuutähteistä oidaan hakettaa ja jättää etsiin, ikäli niistä ei ole haittaa ulkoilulle. Hakkuutyöt tehdään ajankohtana, jolloin ei synny aastoaurioita. Laajeat toienpiteet soitetaan yös linnuston pesiäajan ulkopuolelle. Linnuston pesiinen otetaan huoioon yös aiseaniittyjen niitossa. Luonnonhoitotoienpiteet; hakkuut, raiaukset ja niittotyöt tehdään siten, että niistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa ulkoilulle. Vastaaa työnjohtaja tarkistaa Helsingin ypäristökeskuksen luontotietojärjestelästä aluetta koskeat luontotiedot ja ottaa huoioon niissä ahdolliset uutokset. Hoitotöihin liittyissä uutoksia aatiissa kohteissa toteuttaja ottaa yhteyttä alueen etsäsuunnittelijaan ja sopii enettelystä. Luonnonhoitosuunnitela on nähtäillä rakennusiraston internetsiuilla ja asiakaspalelussa. Luonnonhoitotoienpiteistä tiedotetaan asukkaille työohjeen tiedotusohjeiden ukaisesti. Asukkailla on ahdollisuus saada lisätietoja toienpiteistä työnjohtajalta ja suunnittelijalta. 10

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 8. K uiokohtaiset t oienpiteet KUVIOLUETTELO Kunta: 91 HELSINKI Suunnittelualue: 154 HELSINGIN KAUPUNKI Lohko: 49 a: Oistaja: 91-433-1-2 Marjaniei HELSINGIN KAUPUNGINKANSLIA Metsikkökuiot: 1 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 36 14 500 20 16 97 Haapa 40 2 30 33 17 17 Haapa 15 330 4 6 2 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2009-2013 2012 C3 Suojaetsä. Koiualtainen lehtietsä Meripellontien länsipuolella huoltoasean kohdalla. Muodostaa suojayöhykkeen tien arteen. Kasupaikka on tuoretta kangasta. Puusto on pääosin arttunutta n. 40- uotiasta koiikkoa ja lisäksi haapaa. Pohjoispäässä kasaa uutaa terijoensalaa. Alueen läpi irtaa iso oja, joka enee putkeen risteyksen kohdalla. Kaaassa alue on EV-aluetta ja alue oi tuleaisuudessa uuttua liikenne y. järjestelyiden uoksi. Hoidetaan kuitenkin siihen asti, kunnes uutokset tuleat. Taoite: Valoisa koiualtainen lehtietsä. Huoltoasean kohdalla pidetään puoliaoiena. Toienpiteet: Pienpuustonhoito tarpeen ukaan. 2 Pinta-ala: 2.71 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Mänty 80 1 10 39 20 12 Kuusi 79 4 50 35 21 39 Rauduskoiu 80 11 90 40 23 101 Kuusi 38 2 160 15 12 14 Pihlaja 5 980 0 1 0 Pihlaja 40 0 40 11 14 2 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto Heti 2010 11

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 Pienpuuston hoito 2009-2013 2012 C1 Lähietsä. Ystäyyden puiston länsiosa. Mäkeä ypäröiä alue on kasupaikaltaan lehtoaista kangasta, jossa kasaa koiualtainen n. 80- uotias puusto. Koiun lisäksi kasaa kuusta ja äntyä ja paikoitellen, etenkin eteläosassa kerroksellisuutta tuoana on nuorepaa kuusta. Pensaskerroksessa kasaa pihlajia ja joitakin pähkinäpensaita. Huoliatta koasta kulutuksesta, etsän pohjassa kasaa ustikan arpuja ja kieloja. Kielot uodostaat koeita kasustoja ulkoilutien arressa, etenkin lähellä koira-aitausta ja sen lounaispuolella. Asukkaat oat toioneet Kunnallisneuoksentie 12-18 kohdalla arjostaien kuusten harentaista. Taoite: Elinoiainen sekaetsä, jota kehitetään kerrokselliseksi siten, että turallisuudesta huolehditaan ja näkyät säilyät aarina, etenkin reittien arsilla. Pähkinäpensaita suositaan. Asutuksen reunaetsää kehitetään aloisaaksi. Toienpiteet: Pienpuuston hoito ja yksittäisten aarallisten puiden poistainen tarittaessa. Kunnallisneuoksentie 12-18 kohdalta reunaetsää harennetaan yhteistyössä asukkaiden kanssa. Reitin arresta Kunnallisneuoksentie 10 ja 12 älistä poistetaan heikkokuntoiset lehtipuut ja pensaat. Kapealla kaistaleella suositaan atalakasuisia puita ja pensaita. 3 Pinta-ala: 1.87 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Mänty 85 0 0 45 21 2 Kuusi 80 1 10 35 23 8 Rauduskoiu 75 20 190 38 25 198 Kuusi 30 2 140 14 11 10 Pihlaja 10 200 2 3 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2014-2018 2017 Pienpuuston hoito 2009-2013 2012 C1 Lähietsä. Ystäyyden puiston itäosa. Vanha noin 80-uotias koiualtainen rinneetsä, jossa kasaa koiualtainen puusto. Koiun lisäksi alueella kasaa jonkin erran kuusia ja äntyjä sekä pienpuustossa pihlajia, aahteroita ja tuoia. Koiikon alle on istutettu joitakin kuusen taiia, jotka kehittyät hitaasti koiujen arjossa. Koiikon kunto on heikentynyt. Taoite: Koiualtainen etsä, jossa oniuotoisuutta huoioidaan lahopuuksi jätetyillä puunrungoilla. Näkyyys säilytetään turallisuuden uoksi, etenkin reittien arsilla. 12

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 Toienpiteet: Pienpuuston hoito ja yksittäisten heikkokuntoisten puiden poisto. 4 Pinta-ala: 0.24 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä Raita 66 0 0 30 20 2 Teraleppä 66 1 20 30 20 12 Haraaleppä 66 1 20 30 20 10 Rauduskoiu 66 1 20 30 20 10 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2009-2013 2010 Muun lehtipuun istutus 2009-2013 2010 C1 Lähietsä. Pihlajia. Tuoia. Ystäyyden puiston itäosa. Lehto, jossa kasaa hara arttunut lehtietsä. Alueella on teraleppiä, haraaleppiä, koiuja ja raitoja. Valaisinpyläät ulkoilureitin arrella oat jääneet kasuston sisään. Alueella kasaa jättipalsaia ja esiintyy kotiloita. Voidaan kehittää jalopuuetsäksi. Taoite: Monilajinen lehto, jonka oniuotoisuutta lisätään jalopuuistutuksin. Toienpiteet: Istutetaan jalopuita ja poistetaan huonokuntoisia puita. Valaisinpyläät apaaksi puista ja oksista. 5 Pinta-ala: 0.50 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 50 13 270 26 21 118 Haraaleppä 50 8 220 22 22 77 Teraleppä 50 2 60 22 23 20 Pihlaja 10 310 4 6 1 Raita 35 1 200 10 10 6 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Kuusen täydennysistutus 2009-2013 2010 Pienpuuston hoito 2009-2013 2012 C1 Lähietsä. Ystäyyden puiston itäosa Meripellontien laidassa. Reheää lehtoa, jonka eteläosa on tiheä leppäaltainen, uuten koiualtainen ja aloisa lehtietsä. Puustona on koiuja, haraaleppiä, teraleppiä, raitoja ja pihlajia. Taoite: Moniuotoinen reheä koiualtainen lehtietsä, jossa suositaan teraleppää. Kerroksellisuutta lisätään suojaaikutuksen lisääiseksi. 13

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 Toienpiteet: Pienpuustonhoito ja haupuiden istuttainen lehtipuuston alle. 6 Pinta-ala: 0.05 Kasupaikka: Muu etsätalousaa Pääpuulaji: B4 Aoin alue ja näkyä. Ystäyyden puiston itäosa Meripellontien laidassa. Hoitaaton niitty ulkoiluteiden älissä. Taoite: Aoin aisea. Hoitoluokka uutetaan A3:ksi. Toienpiteet: Hoitoluokan uutos ja hoito sen ukaisesti. 7 Pinta-ala: 0.29 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 47 14 550 18 19 125 Haapa 47 5 210 18 19 46 Haraaleppä 47 2 100 18 19 22 Teraleppä 47 9 340 18 19 77 Raita 47 3 140 18 19 31 Tuoi 47 1 40 18 19 9 R Maankäytön uutosalue. Pihlajia. 8 Pinta-ala: 0.65 Kasupaikka: Muu aa Pääpuulaji: R Maankäytön uutosalue. 9 Pinta-ala: 0.13 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 80 3 30 35 21 26 Pihlaja 5 530 2 3 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Männyn istutus 2009-2013 2013 Pienpuuston hoito 2009-2013 2012 C1 Lähietsä. Ystäyyden puiston länsiosa. Päiäkodin ieressä sijaitsea harapuustoinen alue äen länsirinteessä, jossa kasaa joitakin suurepia koiuja ja pihlajaesakkoa. Taoite: Valoisa äntyaltainen sekaetsä. Toienpiteet: Alueelle istutetaan ännyntaiia ja esakko poiste- 14

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 taan pienpuuston hoidolla. 10 Pinta-ala: 0.42 Kasupaikka: Kuia kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 85 5 70 31 14 35 Rauduskoiu 80 2 20 35 21 15 Pihlaja 5 530 2 3 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2009-2013 2012 C1 Lähietsä. Ystäyyden puiston länsiosassa äen laella puoliaoin kallioalue. Alueella nuotiopaikkoja ja lasinsiruja. Puustona on harakseltaan joitakin äntyjä ja koiuja sekä äntykeloja. Pihlajan esakkoa nousee jonkin erran painanteisiin. Väestönsuojan rakentaissuunnitelissa kaaaillaan ilastointikanaien sijoittaista kallioalueelle. Taoite: Siisti kallioalue, jossa äntyaltainen puusto. Toienpiteet: Pienpuustonhoito. 11 Pinta-ala: 0.93 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty Mänty 85 3 50 31 14 23 Kuusi 80 4 40 33 21 32 Rauduskoiu 80 5 50 35 21 42 Kuusi 35 1 30 15 12 3 Pihlaja 4 400 0 1 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2014-2018 2017 Pienpuuston hoito 2009-2013 2012 C1 Lähietsä. Ystäyyden puiston länsiosassa äki, jossa kasaa anha noin 80- uotias sekaetsä. Alueella on äntyjä, kuusia ja koiuja. Kuuset alkaat olla huonokuntoisia ja niitä on iieuosien aikana kaatunut tuulessa ja kuollut kuiuuteen. Pihlajaesakkoa on nouseassa kantoesoista. Väestönsuojan rakentaissuunnitelissa kaaaillaan ilastointikanaien sijoittaista kallioalueelle. Taoite: Elinoiainen sekaetsä, jota uudistetaan ähitellen. Toienpiteet: Heikkokuntoisia kuusia ja koiuja poistetaan ja syntyiin pieniin aukkoihin istutetaan ännyn ja koiun taiia. Pienpuus- 15

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 ton hoito, jossa pihlajaesakkoa poistetaan näkyyyden säilyttäiseksi, etenkin reittien arsilla. 12 Pinta-ala: 0.10 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 80 7 90 31 21 61 Raita 50 0 20 15 8 2 Rauduskoiu 10 100 5 5 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2009-2013 2012 C1 Lähietsä. Kostea notkela aoien rakennetun puiston ja riitalojen älissä. Puusto haraa, anhoja koiuja ja raitoja. Kehityskelpoisista nuorista koiuista syntyy alueelle uutta puustoa. Pensaskerroksessa. pajua ja pihlajia. Taoite: Valoisa lehtietsä. Toienpiteet: Pienpuustonhoito, jossa suositaan kehityskelpoisia luontaisesti syntyneitä koiuja. 13 Pinta-ala: 0.43 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 70 6 110 28 21 54 Mänty 85 9 90 36 21 86 Pihlaja 7 3200 2 4 3 Pihlaja 25 2 300 8 8 7 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2009-2013 2012 C1 Lähietsä. Ystäyyden puiston itäosa. Mäen päällä kasupaikaltaa kuiahkoa kangasta olea arttunut äntyaltainen sekaetsä, jossa on juoksuhautoja ja paikoin tiheä pihlajaesakko. Mäntyjen lisäksi kasaa koiuja. Kuiuus on aiein tappanut kuuset alueelta. Juoksuhautoihin on rakenneltu risuajoja. Taoite: Mäntyaltainen sekaetsä, jossa aalinnoitukset säilytetään uistona historiasta. Toienpiteet: Pienpuuston hoito ja juoksuhautojen siioainen. 14 Pinta-ala: 0.30 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu 16

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 Rauduskoiu 32 18 540 21 16 134 Teraleppä 32 2 60 20 15 14 R Maankäytön uutosalue. Alue jää pääosin tulaallin rakentaisen alle. Ei hoidon piirissä. 15 Pinta-ala: 0.47 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 83 25 220 39 24 246 Haraaleppä 58 1 20 26 20 9 Teraleppä 58 1 30 26 20 11 Pihlaja 58 0 10 25 20 2 Haapa 58 1 10 26 20 6 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2009-2013 2012 C1 Lähietsä. Varttunut koiualtainen lehtietsä siirtolapuutarhan alueella. Linnustollisesti arokasta aluetta LTJ kohde 2/03. Taoite aloisa ja turallinen onilajinen lehtipuuetsä. Toienpiteet: Yksittäisten huonokuntoisten puiden poisto. 16 Pinta-ala: 0.36 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 52 21 540 22 17 180 Haraaleppä 52 0 10 22 17 4 Teraleppä 52 1 20 22 17 8 Raita 52 1 20 22 17 8 R Maankäytön uutosalue. Alue jäänee tulaallin rakentaisen alle. 17 Pinta-ala: 0.04 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Rauduskoiun istutus Heti 2010 C1 Lähietsä. 17

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 Hoitaaton niitty. Taoite: Metsitetään istuttaalla uutaia koiuja aoiille paikoille. 18 Pinta-ala: 0.09 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 20 6 340 16 14 38 Haapa 20 2 150 14 13 12 Raita 20 1 70 15 12 5 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2009-2013 2012 C1 Lähietsä. Reheä hoidotta jäänyt kadunkulaus, johon luontaisesti syntynyt lehtipuustoa, koiuja, haapoja ja raitoja. Taoite: Siisti ja aloisa koiualtainen lehtietsä. Toienpiteet: Pienpuustonhoidon yhteydessä poistetaan joitakin heikkokuntoisia raitoja käelytien reunasta. 19 Pinta-ala: 0.24 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Raita Rauduskoiu 57 9 250 21 16 69 Haapa 57 7 200 21 16 55 Raita 57 19 540 21 16 150 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2009-2013 2012 Teralepän istutus 2009-2013 2012 Taen istutus 2009-2013 2012 Vuorijalaan istutus 2009-2013 2012 C1 Lähietsä. Tulisuontien ja Marjanieentien kulauksen takana ähän käytetty puistoetsä, jossa tuoreella kankaalla kasaa ajaa 60-uotias koiualtainen sekalehtipuusto. Puistossa ollut aiein kukkien iljelyä, joka on lopetettu. Taoite: Valoisa lehtietsä, jonka onilajisuutta oidaan lisätä istuttaalla aoiiin kohtiin jalopuita. Toienpiteet: Yksittäisten huonokuntoisten puiden poisto ja tiheipien puuryhien harennus. Istutetaan esi. joitakin taia, teraleppiä ja jalaia. 18

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 20 Pinta-ala: 0.32 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Teraleppä Vaahtera 26 0 30 10 10 1 Tuoi 26 1 70 10 10 2 Raita 26 0 10 10 10 0 Pihlaja 26 1 110 10 10 4 Rauduskoiu 26 0 30 10 10 1 Teraleppä 91 17 110 45 21 149 Rauduskoiu 91 1 10 43 23 9 Kuusi 91 2 10 45 22 17 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2009-2013 2010 Pienpuuston hoito 2009-2013 2010 Teraleppäkorpi (Muu arokas elinypäristö). C5 Aroetsä. Teraleppälehto. Järeitä noin 100-uotiaita koeita teraleppiä, koiuja ja heikkokuntoisia kuusia. Nuoreassa puustossa aahteroita, tuoia koiuja ja pajuja. Tonttien laidalta poistettaa heikkokuntoiset kuuset. Polkujen kunnostaista toiotaan. Taoite: Teraleppälehto, jossa kulkean polun arret pidetään aoiena ja kulkukelpoisena. Toienpiteet: Yksittäisten huonokuntoisten puiden poisto ja pienpuustonhoito 21 Pinta-ala: 0.05 Kasupaikka: Joutoaa Pääpuulaji: C1 Lähietsä. Kapea kallioinen kaistale oakotialueen keskellä. Ei erkitystä iheralueena. Joitakin keloja. Annetaan kehittyä luonnontilaisena 22 Pinta-ala: 0.04 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Rauduskoiu 70 6 80 30 20 48 Teraleppä 60 0 10 25 14 3 Mänty 20 0 20 10 4 0 Vaahtera 15 10 5 3 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Pienpuuston hoito 2009-2013 2012 C1 Lähietsä. 19

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 Marjanieenranta 38 ieressä sijaitsea pieni luonnonukainen puisto, joka on kasupaikaltaan tuoretta kangasta. Alueella kasaa uutaia n. 70-uotiaita koiuja, pari pihlajaryhää ja nuoria äntyjä ja aahtera. Rannassa on yös yksi teraleppä. Taoite: Kaunis rantaetsä, jossa näkyä erelle säilyy. Toienpiteet: Pienpuustonhoito 23 Pinta-ala: 0.13 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Teraleppä 85 5 70 32 19 40 Rauduskoiu 90 9 60 45 21 78 Kuusi 90 1 10 43 20 12 Mänty 90 4 30 41 19 35 Vaahtera 10 20 1 2 0 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Yksittäisten puiden poisto 2009-2013 2010 Pienpuuston hoito 2009-2013 2012 Rauduskoiun istutus 2009-2013 2010 C1 Lähietsä. Rannassa atonpesupaikka. Kuusten ja joidenkin koiujen kunto heikentynyt. Kuuset kairausten ukaan lahoja ytiestään. Yhdessä koiussa kasaa kääpä ja latukset oat heikentyneet. Nuoria aahteroita ja taia, joista oidaan kehittää uutta puustoa. Teralepät ja ännyt sekä parhaiat koiut jääät. Taoite: Kaunis rantaetsä, jota kehitetään kerrokselliseksi lehtipuualtaiseksi puistoetsäksi. Rantaan eneä reitti säilytetään aloisana. Toienpiteet: Yksittäisten heikkokuntoisten puiden poisto ja pienpuustonhoito. Istutetaan rauduskoiuja. 24 Pinta-ala: 0.19 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Teraleppä Teraleppä 60 45 1010 25 17 335 C5 Aroetsä. Tuoia. Luonnonukainen teralepikko rannassa. Alue on osa arokasta lepakkokohdetta. Kehittyy luonnontilaisena. 25 Pinta-ala: 0.38 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 20

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 Kuusi 100 15 100 45 25 141 Rauduskoiu 100 1 0 45 26 5 Haapa 60 1 10 27 17 4 Haraaleppä 70 1 10 25 16 4 Teraleppä 80 4 30 41 20 33 Lehtikuusi 40 1 20 18 14 3 Pihlaja 8 500 2 3 1 Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Vuosi Suojuspuuhakkuu 2009-2013 2010 Teralepän luontainen uudistainen 2009-2013 Pienpuuston hoito 2009-2013 2010 C1 Lähietsä. Reheäpohjainen kostea sekaetsä. Kuuset oat lahoikaisia ja kuoleassa. Osa kuusista on jo kuiia. Kuusten tilalle istutetaan esi. jalopuita. Turallisuuden uoksi heikkojen ja kuolleiden puiden poistolla on kiire. Kostein osa, josta yrsky on aiein kaatanut kuusia, on uudistuassa luontaisesti teralepälle. Alikasoksena kasaat aahterat oat kehityskelpoisia. Eneistö asukkaista kannattaa kuusten poistaista. Tien laitaan ollaan suunnitteleassa radioastoa, joka nousee puuston latojen yläpuolelle. Taoite: Moniuotoinen lehtipuualtainen sekaetsä, jota oidaan kehittää luonnonukaiseksi puulajipuistoksi. Toienpiteet: Vanhat kuolleet ja heikkokuntoiset kuuset poistetaan kahdessa aiheessa. 1. aiheessa poistetaan kuolleet ja heikkokuntoisiat puut. Kuusten alla kasaia aahteroita ja uita lehtipuita arotaan kaatotyön yhteydessä. Toisessa aiheessa poiitaan tien arteen jätetyt kuuset. Taien tai uiden jalopuiden istutuksilla oidaan aluetta onipuolistaa. Joitakin haupuuryhiä istutetaan yös antaaan alueelle äriä talella. Pienpuuston hoidossa suositaan teraleppiä ja koiuja. Kuusten kaadossa tare käyttää laaautoa. 21

Itäkeskuksen ja Marjanieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2009 2018 9. L iitekartat Karttaliite 1. Hakkuut suunnitelakaudella Karttaliite 2. Hoitotyöt suunnitelakaudella Karttaliite 3. Kuiokartta 22