Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 etelä



Samankaltaiset tiedostot
Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 pohjoinen

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 2

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 3

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 4

INKOO. Inkoonportin maisemaselvitys

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

Ilosjoen ja Ulppaamäen tuulivoimahankkeet, Pihtipudas & Viitasaari

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ Terhi Fitch

Hautakankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

Nikkarinkaarto tuulivoimapuisto

IIN PAHAKOSKEN TUULIVOIMAPUISTON

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Lestijärven tuulivoimapuisto

Sikamäki tuulivoimahanke, Viitasaari

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus

Rekolanvuoren tuulivoimahanke, Sysmä

Ilosjoen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Koiramäen tuulivoimahanke osayleiskaava, kaavaluonnos

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu. Saariston maisema-alue (Kymenlaakson liitto, 2008)

Perhenimen tuulivoimahanke, Iitti

Korvennevan tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Ulppaanmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin)

Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki

Annankankaan tuulivoimapuisto

Tuulivoima ja maisema

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Vihisuo tuulivoimahanke, Karstula

Mustalamminmäki tuulivoimhankkeen osayleiskaava, kaavaluonnos

Ilosjoen tuulivoimahanke, Pihtipudas

Koiramäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Hallakankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

BILAGA 9. Fotomontage

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki

Tuulivoiman maisemavaikutukset

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

Maisemaselvitys Misskärrin tuulivoimahankkeelle

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Puutikankankaan tuulivoimapuisto

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Hirvinevan tuulivoimahanke

Korvennevan tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Portin tuulivoimapuisto

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Kakonjärven tuulivoimahanke, Pyhäranta-Laitila

Hautakankaan tuulivoimahanke, Kinnula

Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Heinsuo

Louen tuulivoimapuisto

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Hallakangas tuulivoimahanke, Kyyjärvi

Kuuden tuulivoimalan hanke Sysmän Rekolanvuorten alueella

Suodenniemen Kortekallion tuulivoimahanke

Vihisuon tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Mikonkeidas tuulivoimapuisto

Parhalahden tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Salon seudun maisemat

Delgeneralplan för Pörtom vindkraftpark Pörtomin tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

LIITE 1

TERVEISIÄ TARVAALASTA

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN TUULIVOIMAPUISTO

Hevosselän tuulivoimahanke, Tervola

Ulppaanmäen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

PALOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Purola

LIITE 11. Leipiön tuulivoimapuiston osayleiskaava Halmekankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Onkalon tuulivoimapuiston osayleiskaava.

Suolakankaan tuulivoimahanke

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

LIITE 4 Alustavan näkymäalueanalyysin tulokset ja havainnekuvat

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla

Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Transkriptio:

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 etelä FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18488

Pyhtää alue nro 1 etelä - maisemaselvitys 1 (12) Riikka Ger FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Pyhtää alue nro 1 etelä - maisemaselvitys 2 (12) Riikka Ger Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Käytetyt menetelmät... 3 1.2 Sijainti ja laajuus... 3 2 Maisema... 4 2.1 Maiseman yleispiirteet... 4 2.2 Arvot... 4 3 Kaava-alueen lähimaisema... 7 3.1 Maisemarakenne... 7 3.2 Maisemakuva... 7 4 Tuulivoimapuisto maisemassa... 8 5 Suositukset... 8 Liitteet Liite 1: Maisema ja kulttuuriperintö -kartta Liite 2: Maisemakuvallinen tarkastelu -kartta Valokuvat: Jan Tvrdý Kartta-aineistot: Maanmittauslaitos 2013, Museovirasto 2013, OIVA/SYKE 2013, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 1 etelä - maisemaselvitys 3 (12) Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 etelä suunnittelualue on laajuudeltaan 390 ha ja sijaitsee aivan Pyhtään kunnan itärajalla, noin kolmen kilometrin etäisyydellä Siltakylästä. 1 Yleistä Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys koskien alueen nro 1 eteläosaa on laadittu Pyhtään kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Pyhtään kunnalta yhdyshenkilönä on toiminut Pirjo Kopra. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisemaarkkitehti MARK Riikka Ger. Työhön on osallistunut maisema-suunnittelija Jan Tvrdý. Maisemaselvitys on laadittu Pyhtään tuulivoimapuiston nro 1 eteläosan kaavoitusta varten. Selvitystä ei voi sellaisenaan hyödyntää ympäröivien alueiden kaavoituksessa. Se ei ole kaikilta osin riittävän tarkka. 1.1 Käytetyt menetelmät Maisemaselvitys perustuu kartta- ja valokuvatarkasteluihin sekä aiemmin alueelta tehtyihin selvityksiin. Alueelle on tehty maastokäynti 23.10.2012. Muista lähteistä mainittakoon Museoviraston internet-sivuilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009; Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisu: Rakennettu kulttuuriympäristö (1993); Ympäristöministeriön julkaisut: Maisemanhoito Maisema-aluetyörymän mietintö I (1993) ja Arvokkaat maisema-alueet - Maisema-aluetyörymän mietintö II (1993); Weckman, E. 2006. Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö; Uudenmaan liiton julkaisu E 114 2012: Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt. Muinaismuistokohteet on saatu Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä. Kymenlaakson liiton maakuntakaavaa, Suomen ympäristökeskuksen Herttatietokantaa ja Ympäristöhallinnon Oivatietokantaa on myös hyödynnetty. Perinnemaisemakohteet on digitoitu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen Alueellisen ympäristöjulkaisun 124 Kaakkois-Suomen perinnemaisemat, Etelä- Karjala, Kymenlaakso pohjalta. Hankealueiden sijaintikartta. Tämä selvitys koskee alueen nro 1 eteläosaa. 1.2 Sijainti ja laajuus Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä. 10-12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot sijaitsevat Pyhtään kunnassa. Tämä selvitys koskee suunnittelualueen nro 1 eteläistä osa-aluetta. Kyseinen Näkymä hankealueen eteläpuoliselta viljelyaukealta kohti hankealuetta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 1 etelä - maisemaselvitys 4 (12) 2 Maisema 2.1 Maiseman yleispiirteet Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Pyhtää kuuluu Eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin määriteltynä Eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Savikkoja on runsaasti mutta erityisesti jokivarsien tuntumassa. Peltoja on paljon, sillä savikot ovat lähes kauttaaltaan viljelyssä. Itäosissa viljelymaata on keskimäärin vähemmän ja asutuskin harvempaa lukuun ottamatta seudun itärajalla olevaa Kymijokilaaksoa. Kymijokilaakson suurjokimaisema on maisemallinen erikoisuus muuten vähävetisellä alueella. Rakennukset on perinteisesti sijoitettu peltoaukeiden tuntumassa oleville kumpareille ja reunaselänteille. Maaseutumaisemalle luovat omaleimaista ilmettä lukuisat kartanot ja muutamat ruukkiyhdyskunnat. (Ympäristöministeriö 1993) Alueen pitkää asutushistoriaa kuvastavat muun muassa useat kivikaudelta peräisin olevat asuinpaikat. Maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia on muun muassa Ruotsinpyhtään-Ruotsinkylän-Vastilan välisellä taipaleella. Esimerkit alueella sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista: Kotkan Hurukselan kylä ja Kahrinkangas, Ruotsinpyhtäällä oleva Strömfors (historiallisesti arvokas ruukinalue), Pyhtään harmaakivikirkko, Stockforsin tehdasalue ja Stråkan käsikäyttöinen sulku. 12-20 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu: 2.2 Arvot Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita mutta lähiympäristöön sijoittuu yksi kohde, Kymijoen laakso (MAO050014) ja vähän etäämmäksi toinen, Kaunissaari Ristisaari (MAO050011). Kolmas valtakunnallisesti arvokas maisema-alue - Sippolanjoen ja Summanjoen laaksot (MAO050015) sijoittuu lähimmillään noin 17 kilometrin etäisyydelle hankealueen 1 rajasta itä-suuntaan. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu: Kymijoen laakso (MAO050014) Kymijoen laakso sijoittuu lähimmillään vajaan 2,5 kilometrin päähän hankealueesta. Kymijoen kulttuurimaisemat (180 km 2 ) edustavat Eteläisen viljelyseudun ja Kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen poikkeuksellisen laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueella on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Maisema-alue koostuu monenlaisista Kymijoen varren maisemista I Salpausselän ja Suomenlahden rannikon välillä. Kaunissaari Ristisaari (MAO050011) Kaunissaaren ja Ristisaaren maisema-alue (20 km 2 ) sijoittuu lähimmillään noin 14 kilometrin päähän hankealueesta. Maisema-alue on edustava esimerkki Suomenlahden rannikkoseudun saariston kulttuurimaisemasta. Pohjoisesta etelään suuntautuva katkonainen harjujakso kohoaa Kaunissaaren kohdalla merestä laakeaksi, laeltaan tasoittuneeksi suurehkoksi saareksi. Kaunissaaresta etelään harju kohoaa merenpinnan ylle kapeina ja pitkinä, lähes riuttamaisina saarina. Kaunissaaren itäpuolisko ja Pienikarin-Suurkarin saaret kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Koska Kaunissaari on osa harjumuodostumaa, poikkeaa se saariston tyypillisistä karujen kallioiden muodostamista saarista. Kaunissaaren matalan ja laakean saaren eteläkärjessä on viehättävä perinteinen kalastajakylä. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta. Maiseman yhtenäisyyttä rikkoo jonkin verran viime vuosikymmenien uudisrakentaminen. Kaunissaaressa on jonkin verran pysyvää asutusta. Useimpia rakennuksia käytetään vain loma-aikoina. Saaren pohjoispäässä on leirintäalue. Ristisaaressa on joitakin sodanaikaisia rakennelmia. Kulttuurimaiseman ydin on Kymijoki, joka paikoin laajenee järvialtaiksi ja paikoin jakautuu moniksi haaroiksi. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää Kymijokilaaksoa rannikon tuntumassa. Vaihtelevuutta maisemaan tuovat koskiset jokiosuudet sekä hoidetut perinnemaisemat siellä, missä karjanhoidolla on vielä jalansijaa. Kokonaisuudessaan alueesta kuvastuu moni-ilmeisyys ja kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus. Perinnekasvillisuutta on muun muassa Ruotsinpyhtään Vastilan kylässä ja Ruotsinkylässä sekä Pyhtäällä jokivarren eteläosissa. Monipuoliset Vastilan niityt ja hakamaat kylän keskustassa ja Kymijoen varressa ovat edelleen laidunkäytössä. Ruotsinkylän Teutjärven rannalla olevat avoimet kivikkoiset niityt ja hakamaat ovat tehokkaasti laidunnettuja. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu kaksi kohdetta: Pyhtään Länsikylä-Myllykylä (Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään noin 1,7 kilometriä. Länsikylää ja Myllykylää ympäröi laaja-alainen viljelymaisemakokonaisuus, jonka kautta kulkee Suuri Rantatie. Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö (KUMA tun. 161 & Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään alle 2,5 kilometriä

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 1 etelä - maisemaselvitys 5 (12) Aluetta on kuvailtu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden yhteydessä sekä Strömforsin ruukin ja Ahvenkosken ympäristön osalta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden yhteydessä. Aluerajaus on hankealueen läheisyydessä jonkin verran laajempi kuin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus. Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Turkua ja Viipuria yhdistämään rakennetun Suuren Rantatien parhaiten säilyneistä tieosuuksista voi hyvin hahmottaa keskiaikaisen tien kulkua halki Etelä-Suomen rannikkoalueen. Suuri osa rannikkoa seuraavasta, keskiaikaisten kirkkojen, kartanoiden, satamapaikkojen ja muinaislinnojen kautta kulkevasta tiestä on edelleen käytössä. Rantatien ja Kymijoen Pyhtäänhaaran risteyskohdassa on Pyhtään keskiaikainen kirkko, jonka ohitettuaan Rantatie jatkuu asfaltoimattomana metsätaipaleelle ja edelleen Länsi- ja Siltakylän purojen vartta itään. Kotkan Kyminlinnan kohdalla nyt nähtävillä oleva tie on muodostunut 1790-1810 linnoitustöiden jälkeen. Kyminlinnan maalinnoitus, etäisyys lähimmillään vajaat kolme kilometriä Pyhtään Länsikylän-Myllykylän viljelyaluetta. Kuva on otettu kohti hankealueen luoteiskulmaa. 5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu kaksi kohdetta, joista toista on jo käsitelty edellisen vyöhykkeen yhteydessä. Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö (KUMA tun. 161 & Maakuntakaava), ulottuu myös tähän vyöhykkeeseen ja ulkopuolellekin. Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö (KUMA tun. 161 & Maakuntakaava), Strukan metsäalue (Maakuntakaava), sijoittuu lähimmillään runsaan kymmenen kilometrin päähän hankealueen rajasta. Kyminlinna on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt Kaakkois-Suomen linnoitus. Kyminlinna on osa keisarinna Katariina II:n aikana aloitettua Ruotsia vastaan rakennettua linnoitusketjua. Epäsäännöllisen pentagonin muotoinen tähtimäinen linnoitus, joka rakentuu viidestä bastionista ja niiden välisistä kurttiinimuureista ja kaponieereista, on sisähalkaisijaltaan lähes puolen kilometrin mittainen. Linnoitusniemen alue on kokonaispintaalaltaan yli 80 hehtaaria. Kyminlinna on rakennettu keskiaikaisen kuninkaankartanon, Kymenkartanon maille. Nykyään kartano sijaitsee linnoituksen pohjoispuolella Kymijoen monihaaraisessa suistomaastossa rannalla, jossa Suuri Rantatie ylittää Kymijoen. Linnoitusmuurin länsipuolella, Kymijoen saarella on Sutelan keskiaikainen kylätontti, jonka kylärakenne ja tiestö ovat säilyneet hyvin. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, etäisyys lähimmillään noin 3,5 kilometriä Langinkoski on ainutlaatuinen keisarihallitsijaan liittyvä rakennusmuistomerkki ja Keisarillisen palatsin ohella ainoa keisariperheelle pystytetty rakennus Suomessa. Keisarillisen kalastusmajan lisäksi saarilla on yhtenäisen suunnitelman mukaan toteutettu hirsinen kalastajien asuinrakennus sekä kalan säilytyksen edellyttämät tarverakennukset. 5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu 14 kohdetta. Hovinsaaren sellutehdas, etäisyys lähimmillään vajaat kuusi kilometriä Hovinsaaren entinen selluloosatehdas on sulfaattiselluloosateollisuuden varhainen ja hyvin säilynyt rakennusmuistomerkki. Se on merkittävä myös rakennusteknisesti. Hovinsaaren tehdas sijaitsee samannimisen saaren itäosassa rautateiden rajaamassa kolmiossa. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu useita arvokohteita. Kohteiden tekstiotteet Museoviraston internetsivustolta. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu kolme kohdetta. Suuri Rantatie, etäisyys lähimmillään vajaat kolme kilometriä. Korkeakosken teollisuusympäristö, etäisyys lähimmillään vajaat kuusi kilometriä Korkeakosken teollisuusympäristö on muotoutunut historialliselle mylly- ja sahapaikalle, jossa on toiminut tiettävästi yksi maamme varhaisimmista teollisuuslaitoksista. Kosken kuohut ja luonnonkauneus ovat houkutelleet myös taiteilijoita. Vanha Turku-Viipuri -maantie ylittää Kymijoen kosken Korkeakoskella. Tehtaan välittömässä läheisyydessä on 1930-luvun alussa rakennettu yhtenäinen työväenasuntoalue Pahvikylä. Sen "amerikkalaistyyliset" insuliittitalot ovat arkkitehtien Hytönen ja Luukkonen suunnittelemia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 1 etelä - maisemaselvitys 6 (12) Karhulan teollisuusympäristö, etäisyys lähimmillään noin kuusi kilometriä Karhulan teollisuusympäristö on merkittävä osa Kymijoen varrelle syntynyttä teollisuutta. Teollisuuslaitokset ja sen ympärille muotoutuneet eri-ikäiset työntekijöiden asuinalueet sekä tehtaankartano muodostavat monipuolisen, eri aikoina muotoutuneen yhdyskunnan. Teollisuuslaitoksen kulttuurihistoriallisesti merkittävimmän osan muodostavat vanhat tuotantorakennukset sekä eri-ikäiset virkailijoille ja työntekijöille rakennetut, yhtenäisesti suunnitellut asuma-alueet. Teollisuusalueen pohjoispuolella Kymijoen varrella, suuren puiston keskellä, sijaitsee Karhulan kartano. Kymin kirkko, etäisyys lähimmillään runsaat kuusi kilometriä Kymin kivikirkko lukeutuu Intendentinkonttorin 1800-luvun puolivälissä suunnittelemiin, kivestä rakennettuihin empiretyylisiin ristikirkkoihin. Kymin kirkko on rakennettu Kymijoen Korkeakoskenhaaran itärannalle, korkealle mäntyjä ja kuusia kasvavalle kallioiselle mäelle. Valkeaksi kalkitussa sisäviisteisessä tiilikirkossa on korkea puusta rakennettu länsitorni. Hautausmaan vieressä ovat viime sotien sankarihaudat. Kirkkoa ympäröivä laaja luonnonmukaisena hoidettu puisto laajenee itään hautausmaana. Sunilan tehtaat ja asuinalue, etäisyys lähimmillään noin seitsemän kilometriä Sunilan tehtaat on vanhin säilynyt sulfaattiselluloosatehdas Suomessa. Sunila asuinalueineen perustuu arkkitehti Alvar Aallon korkeatasoiseen kokonaissuunnitelmaan. Sunilan asuinalueen maastonmuotoihin ja luonnonoloihin perustuva asemakaava on maamme varhaisin ja alueen asuntorakentaminen on ollut edistyksellistä sekä asuntososiaalisesti että rakennusteknisesti. Kotkan kirkko ympäristöineen, etäisyys lähimmillään noin 7,5 kilometriä Kotkan kirkko kuuluu suunnittelijansa arkkitehti Josef Stenbäckin runsaan kirkkotuotannon parhaimmistoon. Kirkkopuistoa ympäröivä historiallinen kaupunkikuva on muodostunut kaupungin perustamisesta lähtien. Kirkko sijaitsee puistomaisella tontilla, jossa myös on viime sotien sankarihauta-alue. Kirkkopuistoa ympäröivät arkkitehtonisesti merkittävät rakennukset muodostavat kirkolle kaupunkikuvallisen kehyksen. Puiston neliömäinen alue on Ruotsinsalmen linnoituskaupungin sotilasrakennusten ja siviilikaupungin leikkauskohdassa. Puiston luonteelle ovat ominaisia maaston loivat kalliomuodot, rannikolle tyypillinen puusto ja kevyesti polveilevat puistokäytävät. Stora Enson Kotkan tehtaat, etäisyys lähimmillään vajaat kahdeksan kilometriä Stora Enson tehtaat ovat merkittävä osa Kotkan kaupunkikuvaa ja tärkeä osa Kaakkois-Suomen vesistöjen varsille syntynyttä puunjalostusteollisuutta. Höyrysahan vanhalla punatiilisellä kone- ja pannuhuoneella savupiippuineen on suuri symbolimerkitys. Tehdasalueen ulkopuolella on kaksi vuonna 1872 perustetun Norjan sahan norjalaisille työnjohtajille ja ammattimiehille rakennettua luhtikäytävällistä asuinrakennusta, Kirkkopytinki ja Herrojen pytinki. Nämä kaksikerroksiset sivukäytävätalot ovat ainoat laatuaan Suomessa. Katariinan pientaloalue, etäisyys lähimmillään vajaat kahdeksan kilometriä Katariinan (ent. Puistolan) pientaloalue, laaja ja yhtenäinen arkkitehti Birger Brunilan asemakaavan mukaan toteutettu asuinalue, on edustava ja korkeatasoisesti suunniteltu esimerkki teollisuuskaupungin työväestön asuntokysymyksen ratkaisemisesta 1900-luvun alussa. Asemakaava-alue rajoittuu puistomaisesti hoidettuun merenrantametsikköön ja idässä sen erottaa merestä korkea Pookinmäki, jonka laella on Ruotsinsalmen linnoitukseen kuuluneen korkean majakka- ja merkinantotornin raunio. Ruotsinsalmen merilinnoitus, etäisyys lähimmillään runsaat kahdeksan kilometriä Ruotsinsalmen merilinnoituksella on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana. Ruotsinsalmen merilinnoitus on rakennettu 1790-1809 keisarinna Katariina II:n käskystä samanaikaisesti siihen strategisesti liittyneen maaliikennettä turvanneen Kyminlinnan kanssa. Ruotsinsalmen merilinnoitus muodostuu erillään olevista linnakkeista eri puolilla Kotkan kaupunkia Kotkansaaressa sekä Tiutisessa ja muilla Kotkan edustan saarilla. Tiutisen asuinalue, etäisyys lähimmillään noin yhdeksän kilometriä Kotkan kaupungintalo ja Kotkan Säästöpankki, etäisyys lähimmillään noin 7,5 kilometriä Kotkan keskustoria reunustaa kaksi modernismin arkkitehtuurin merkkiteosta 1930-luvulta, massiivinen kaupungintalo ja pieni funktionalistinen Suomalaiseksi Säästöpankiksi rakennettu pankkitalo. Kolmikerroksinen entinen Säästöpankki on torin pohjoislaidalla. Pieni, puhdaslinjainen ja detaljoinniltaan kaunis funktionalistinen rakennus on toteutettu kantavin välipohjin kapealle tontille arkkitehti P.E. Blomstedtin suunnitelmin. Kotkan ortodoksinen kirkko ja Kirkkopuisto, etäisyys lähimmillään vajaat kahdeksan kilometriä Kotkan Pyhälle Nikolaokselle omistettu, vuonna 1801 valmistunut ortodoksinen kirkko on venäläisen uusklassismin huomattavin esimerkki Suomessa ja ainoa Ruotsinsalmen linnoituskaupungista säilynyt rakennus. Kirkkoa ympäröivä korttelin kokoinen ns. Isopuisto on muodostunut 1800- ja 1900-luvun kuluessa. Tiutisen asuinalue on työväestön omatoimisesti tehtaan liepeille rakentama alue, jonka rakenne ja rakennuskanta on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Tiutisen saariyhdyskunta on syntynyt 1900-luvun alussa Hallan sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan työväen sekä kalastajien ja merimiesten asuntoalueeksi. Alue on rakentunut kapeiden kujien varsille tiheäksi puukaupunkimaiseksi yhteisöksi. Rakennuskanta on suurelta osalta omatoimisen suunnittelun ja rakentamisen tulosta. Tiutisen asuinaluetta leimaa meren läheisyys ja rehevä luonto. Saaressa on myös kolme Ruotsinsalmen linnoitusketjuun kuulunutta reduttia. Pyhtään kirkko ja pappila, etäisyys lähimmillään vajaat 11 kilometriä. Pyhtään keskiaikainen, valkoiseksi rapattu kivikirkko Suuren Rantatien ja Kymijoen läntisen suuhaaran yhtymäkohdassa on laajan keskiaikaisen emäseurakunnan 1400-luvun lopulla rakennettu pyhäkkö. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Kirkosta jonkin matkan päässä luoteeseen joen länsipuolella oleva kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Pappilan nykyinen hyvin

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 1 etelä - maisemaselvitys 7 (12) säilynyt empiretyylinen päärakennus on aumakattoinen ja yksikerroksinen. Se on rakennettu 1835 silloisen kirkkoherra A.F. Cremerin suunnitelman mukaan. Suuri Rantatie Kohdetta kuvailtu 0-5 kilomerin etäisyysvyöhykkeen yhteydessä. päähän hankealueen rajasta. Seuraavaksi lähimmät kolme kohdetta sijoittuvat niin ikään Heinlahden rannalle 1,5-2 kilometrin päähän hankealueen rajasta. Seuraavaksi lähin kohde sijoittuu Myllykylään vajaan 2,5 kilometrin päähän hankealueesta. Loput kohteet sijoittuvat Siltakylän ympäristöön 3-4 kilometrin päähän hankealueen rajasta. Perinnemaisemakohteiden sijainti ilmenee liitekartalta 2. Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle. 0-5 kilometrin etäisyydelle sijoittuu kolme kohdetta. Kohteista kaksi (Kymenlinnan maalinnoitus ja Langinkosken keisarillinen kalastusmaja) on vastaavia kuin RKY 2009 kohteet, ainoastaan aluerajaukset poikkeavat. Kolmas kohde, Kyminkartanon kulttuurimaisema, on uudessa jaottelussa sisällytetty Kymenlinnan maalinnoituksen aluerajauksen sisään. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. 5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu 13 kohdetta. 3 Kaava-alueen lähimaisema 3.1 Maisemarakenne Hankealue muodostuu pääosin metsäisistä selänteistä sekä niiden väliin jäävistä suoalueista ja pienistä pelloista tai viljelyalueen osista. Kallio on selännealueilla monin paikoin aivan pinnassa. Erityisesti etelä- ja keskiosassa avokallio-osuudet ovat laajoja. Selännealueiden väliin jäävän laajemman suoalueen ohella selännealueiden painanteisiin on muodostunut pienialaisia soita tai soistumia. Hankealueeseen lukeutuu myös peltokaistaleita. Osa pelloista on irrallisia pienehköjä peltoalueita, osa laajemman peltoalueen pohjukkaa. Pellot sijoittuvat pääasiassa hankealueen eteläosaan sekä länsireunalle. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen eteläosassa. Maasto kohoaa korkeimmillaan yli 40 metriä meren pinnan yläpuolelle. Alavimmillaan alue on noin 4-5 metriä meren pinnan yläpuolella alueen eteläosassa selänteen kaakkoispuolella. Kohteista kymmenen on vastaavia kuin vyöhykkeelle sijoittuvat RKY 2009 kohteet mutta osan aluerajaukset ja nimet ovat hieman muuttuneet. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Lisäksi on kolme muuta kohdetta, jotka eivät enää lukeudu RKY 2009 kohteiden joukkoon. Yksi niistä on Sokerikemian alue, joka sijoittuu noin 5,5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Sokerikemian yhtenäinen asuntoalue on rakennettu Suomen Sokerin Oy:n työntekijöille vuosien 1923-1925 aikana. Toinen kohteista on Kymin entinen pappila, joka sijoittuu runsaan kuuden kilometrin päähän hankealueen rajasta. Puinen päärakennus on vuodelta 1879. Kolmas kohteista on Kymijoen kulttuurimaisema, jonka aluerajaus sijoittuu lähimmillään runsaan yhdeksän kilometrin päähän hankealueesta. Alue sijoittuu osin päällekkäin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen kanssa. Kohdetta on käsitelty aiemmissa yhteyksissä. 3.2 Maisemakuva Hankealue sijoittuu suurelta osin metsävyöhykkeelle. Kallio on monin paikoin laajoina alueina pinnassa, erityisesti alueen eteläpuoliskolla. Soita tai soistumia on melko runsaasti. Hankealueelle sijoittuu muutamia pieniä peltotilkkuja sekä alueen eteläosassa laajaan viljelyaukeaan kuuluva pohjukka. Hankealueelle sekä sen välittömään läheisyyteen alueen kaakkoispuolella sijoittuu muutamia maaaineksen ottoalueita, jotka muodostavat maisemavaurioita. Perinnemaisemat Perinnemaisemilla tarkoitetaan perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä ja ne jaetaan kahteen tyyppiin: rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin. Perinnebiotoopit ovat perinteisen laidun-, niitto- ja kaskitalouden muovaamia luontotyyppejä. Perinnemaiseman arvoon vaikuttavat perinteisen maankäytön jatkuvuus, alueen kasvillisuus sekä uhanalaisten ja huomionarvoisten alueiden määrä. Arvoa lisääviä tekijöitä ovat alueen monipuolisuus, laajuus sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät. Hankealueelle ei sijoitu perinnemaisemia. Viiden kilometrin säteelle hankealueesta sijoittuu yhdeksän perinnemaisemaa. Niistä lähin sijaitsee runsaan kilometrin päässä hankealueen rajasta. Kohde sijoittuu Heinlahden pohjukkaan. Toiseksi lähin kohde sijoittuu sekin Heinlahden pohjukkaan runsaan kilometrin

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 1 etelä - maisemaselvitys 8 (12) 4 Tuulivoimapuisto maisemassa Maa-aineksenottoalue hankealueen lounaisosassa. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat tunnusomaisia merenlahdet, mutkitteleva pienipiirteinen rantaviiva, paikoin voimakkaastikin polveileva Kymijoen Kotkanpuoleinen haara, laaja-alaiset viljelyalueet sekä hankealueen koillispuolella laaja turpeentuotantoalue. Länsikylän ja Myllykylän ympärille sijoittuva maakunnallisestikin arvokas viljelyalue muodostaa varsin laajan mutta samalla viehättävän ja monelta osin pienipiirteisen viljelymaisemakokonaisuuden. Myös hankealueen eteläpuolinen laajahko viljelyalue on varsin hieno. Viehättäviä tieosuuksia sijoittuu tarkastelualueella viljelymaisemien yhteyteen ja Kymijoen rannalle. Viljelyalueet rajautuvat useimmiten selkeälinjaisiin elementteihin, kuten metsänreunoihin. Lähimmillään noin 2,5 kilometrin päähän hankealueen rajasta sijoittuu arvokas kallioalue. Yleisesti ottaen pitkät näkymät viljelyaukeiden ja merenlahtien yli ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Länsikylän ja Myllykylän viljelyaukealla rakenteilla oleva moottoritie sekä siihen liittyvä eritasoliittymä muodostavat maisemavaurion. Eritasoliittymä ramppeineen katkaisee pitkiä näkymiä. Tuulivoimalaitosten rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalaitokset voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyyteen. Tuulivoimalaitosten vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niiden korkeudesta johtuen. Laitoksen suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalaitoksen ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimalaitosten näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Tuulipuistohankkeissa suoria 5 Suositukset maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimalaitosten lisäksi voimajohdoista ja niihin liittyvistä rakenteista, sähköasemista sekä uusista ja parannettavista alueelle johtavista tieyhteyksistä. Tuulivoimalaitosten koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Melun, varjostuksen, uusien tieyhteyksien ja voimajohtojen aiheuttamat vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalaitokset hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimalaitosten lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalaitokset voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimalaitosten näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Weckman 2006). Lisäksi on syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin. Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Perustusten rakentamisesta aiheutuu paikallisia maisemavaikutuksia, samoin maakaapeleiden asentamisesta. Sähkö siirretään maakaapeleita pitkin tuulipuiston omalle sähköasemalle, josta liityntä kantaverkkoon tehdään ilmajohtona. Tuulivoimalaitoksille joudutaan myös rakentamaan uusia tieyhteyksiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen paikalle vaatii noin 4,5 metrin levyisen avoimen kulkuaukon. Kaarteissa tilaa vaaditaan vielä enemmän. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 0,25 hehtaarin alueelta. Kullekin voimalaitokselle rakennetaan betoniperustus. Mikäli roottorin kokoonpanotekniikka sitä edellyttää, on puusto raivattava lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 120 x 5 metrin suuruiselta alueelta. Voimalaitosten sijoittamista eteläosan laajimmille avokallio-alueille tulisi välttää. Kallioalueet ovat kulutuskestävyydeltään heikkoja alueita. Kallioalueiden kitukasvuista kasvillisuutta jouduttaisiin raivaamaan tuulivoimalaitosten rakentamisen myötä. Tien teko voimalaitoksille sekä kaapelivedot edellyttäisivät vähintäänkin jonkinasteista kallioalueen louhintaa. Toisaalta maisemallisesta näkökulmasta voimalat sopisivat varsin hyvin maa-ainesten ottoalueiden läheisyyteen, onhan maisemaa jo valmiiksi muokattu ja vaurioitettu. Voimalaitosten väriksi on vakiintunut harmahtavan valkoinen, sillä se ei erotu kovin selvästi pilvistä taivasta vasten. Suositellaan pitäytymään hyväksi havaitussa värityksessä. Lentoestevalojen synnyttämää vaikutusta on mahdollista vähentää tutkan avulla, joka sytyttää lentoestevalot vasta havaitessaan lähestyvän lentokoneen tai helikopterin. Muutoin lentoestevalot eivät ole päällä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pyhtää alue nro 1 etelä - maisemaselvitys 9 (12) Näkymä kohti hankealuetta hankealueen koillispuoliselta pellolta. Etäisyyttä vajaat kolme kilometriä hankealueen rajaan. Näkymä Naatinsuon peltoalueelta, joka sijoittuu koilliseen noin viiden kilometrin päähän hankealueesta. Kuva on otettu peltoalueen pohjoisosasta, joten etäisyyttä hankealueen rajalle kertyy vajaat kuusi kilometriä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liitekartat

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY