Pohjois-Karjalan Ampumaratojen kehittämissuunnitelma 26.11.2018 2018
Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämissuunnitelma 26.11.2018 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Yleistä ampumaradoista... 2 2.1. Ampumaratojen käyttäjät... 2 2.2. Ampumalajit ja ampumaratatyypit... 6 3. Ampumaratojen sijoitusnäkökohtia... 9 3.1. Ampumaratojen perustaminen ja ympäristölupa... 9 3.2. Ampumaratojen ympäristöhäiriöt... 10 3.3. Muut ehdot... 12 4. Pohjois-Karjalan ampumaradat... 13 5. Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämistarpeet... 21 Lähteet... 24
1. Johdanto Vuonna 2015 hyväksytyn uuden ampumaratalain myötä maakuntaliitot velvoitettiin laatimaan alueelleen ampumaratojen kehittämissuunnitelma (ampumaratalaki 763/2015, 12 ). Suunnitelmassa tulee esittää arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten ja muiden ampumaratojen määrästä ja sijoitustarpeesta. Tällä pyritään edistämään turvallista ampumaharrastusta sekä maakunnallisen ampumarataverkoston suunnitelmallista kehittämistä. Tällä varmistetaan, että maakunnan ampumaharrastajilla, ampumaurheilijoilla, metsästäjillä ja viranomaisilla on riittävä määrä ampumaratoja harjoittelua varten, ettei luvaton ammunta luvattomilla paikoilla, esimerkiksi soramontuilla, yleisty. Maakunnassa on tällä hetkellä useampia kymmeniä ampumaratoja, joista monet ovat pieniä ja paikallisia ratoja, jotka soveltuvat lähinnä kohdistamiseen ja ampumakokeiden järjestämiseen. Näiden lisäksi maakunnasta löytyy selkeästi muutamia seudullisesti tai maakunnallisesti merkittäviä ratoja, joita myös parhaillaan kehitetään. Ainoa selkeä puute, joka on jo tiedostettu, on Joensuun seudun haasteellinen ratatilanne. Kunnollista ampumarataa harjoittelua tai kilpailuja varten ei aivan seudun ydinalueilla ole. Salmijärvi Outokummussa kuuluu Joensuun seutukuntaan, mutta sijaitsee Joensuun seutukunnan länsiosassa, jolloin osalle harrastajista etäisyydet ovat pitkiä. Myös koko maakunnasta puuttuu isompien kilpailuiden mahdollistava ampumarata. Selvitystä laatimassa on ollut mukana viranomaisia, reserviläisiä, metsästysseuroja ja ampumaurheiluorganisaatioita ja se on laadittu yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Metsästäjäin Pohjois-Karjalan piirin, Suomen ampumaurheiluliiton Itä-Suomen aluejaoston, Pohjois-Karjalan reserviläisten, Pohjois- Karjalan rajavartioston, Puolustusvoimien Pohjois-Karjalan aluetoimiston ja Itä-Suomen poliisin kanssa. Selvitys pohjautuu osittain myös Pohjois-Karjalan 4.vaihemaakuntakaavaa varten tehtyyn Joensuun seudun ampumarataselvitykseen. Tämä selvitys valmistui vuonna 2014 ja on siten monilta osin ajantasainen selvitys Joensuun seudun tilanteeseen. Ampumaratojen kehittämissuunnitelmaa käytetään selvitysaineistona Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 laadinnassa. 1
2. Yleistä ampumaradoista 2.1. Ampumaratojen käyttäjät Ampumaradan pääkohderyhmiä ovat siviiliampujat eli metsästäjät, ampumaurheilijat ja muut ammunnan harrastajat. Ratoja käyttävät myös ampumataitoa ammatissaan tarvitsevat, kuten poliisit ja puolustusvoimien sekä rajavartiolaitoksen henkilökunta. Käyttäjät, eli useimmiten riistanhoitoyhdistykset, metsästysseurat, ampumaseurat tai puolustusvoimat omistavat myös useimmiten nämä radat (Lampinen Asko, ampumaradan lupaopas). Metsästäjät: Luonnonvarakeskuksen tilastoinnin mukaan Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2016 18 797 riistanhoitomaksun suorittanutta metsästäjää, mutta kaikkiaan riistanhoitoyhdistyksien jäsenmäärä oli noin 23 000. Lukumäärä on ollut hivenen laskusuunnassa, 2000-luvulla maksun suorittaneiden lukumäärät on pyörinyt 19 500 molemmin puolin. Eri riistanhoitoyhdistysten jäsenten lukumäärä jakautuu kunnittain seuraavasti: Taulukko 1. Metsästäjien lukumäärä riistanhoitoyhdistyksittäin 2016 Kunta Riistanhoitoyhdistys Jäsenmäärä Ilomantsi Ilomantsin rhy 1273 Joensuu Enon rhy Joensuun seudun rhy Tuupovaaran rhy 2022 5532 641 Juuka Juuan rhy 1421 Kitee Kesälahden rhy Kiteen rhy 474 1434 Kontiolahti Sisältyy Joensuun seudun rhy:een - Lieksa Lieksan rhy 2532 Liperi Liperin rhy 1410 Nurmes Nurmeksen rhy 2027 Outokumpu Outokummun rhy 1151 Polvijärvi Polvijärven rhy 1242 Rääkkylä - - Tohmajärvi Tohmajärvi-Värtsilän rhy 987 Valtimo Valtimon rhy 830 Yhteensä 22 976 (joista maksaneita 18 797) Lähde: Riistakeskus Metsästäjät tarvitsevat ampumaratoja ampumakokeita, kilpailuja, harjoitteluja ja aseiden kohdistamista varten. Ampumakoe tulee suorittaa pienen hirvieläimen, suuren hirvieläimen tai karhun metsästystä varten. Hyväksytty koe on voimassa kolme vuotta suorituspäivästä lähtien. Riistanhoitoyhdistyksien järjestämissä ampumakokeissa käy vuosittain noin 5 000 metsästäjää koko Pohjois-Karjalan alueella. Metsästäjät myös järjestävät harjoituksia ja kilpailuja. Pohjois-Karjalan piirin järjestämisvastuulla on kerran tai kaksi vuodessa Itä-Suomen mestaruuskilpailut. Osallistujia on kerralla noin 300. Piirinmestaruuskilpailuja on ilma-aseilla, hirvenhiihdossa ja -juoksussa. Kesälajien kilpailuissa on noin 100 osallistujaa/kilpailu. Harjoitustapahtumien laukausmäärät vaihtelevat 20 laukauksesta aina yli 10 000 laukaukseen / harrastaja. 2
Ampumaurheilijat Pohjois-Karjalassa on ampumaurheiluliiton mukaan 14 aktiivista seuraa, jotka kuuluvat liittoon. Näissä jäseniä on kaikkiaan 1 038 ampujaa. Aktiivisesti ammuntaa harrastavien tarkkaa määrää on kuitenkin vaikea luotettavasti selvittää, koska sama henkilö voi kuulua useampaan kuin yhteen seuraan. Ampumaurheiluseurojen lisäksi ampumaratoja käyttävät ampumaurheilijoista ampumahiihtäjät. Pohjois-Karjalassa ampumahiihtoseuroja on Suomen ampumahiihtoliiton mukaan neljä kappaletta: Enon Kisa-Pojat ry, Höytiäisen Urheilijat ry, Kontiolahden Urheilijat ry ja Lieksan Hiihtoseura ry, joiden jäsenmäärä ei ole tiedossa. Jäsenseurat jakautuvat kunnittain seuraavasti: Taulukko 2. Ampumaurheiluseurojen (ml. ampumahiihto) jäsenmäärät 2018 Kunta Seura Jäsenmäärä Ilomantsi Ilomantsin ampujat Ilomantsin erämiehet 79 13 Joensuu Joensuun ampujat Palovaaran erämiehet Enon Kisa-Pojat ry. (ampumahiihto) 145 26 Ei tietoa Juuka Juuan ampujat 79 Kitee Kiteen ampujat 100 Kontiolahti Lieksa Höytiäisen urheilijat (ampumahiihto) Kontiolahden urheilijat Kontiolahden urheilijat (ampumahiihto) Lieksan hiihtoseura (ampumahiihto) Pankakosken tehtaan urheilijat Pielisen ampujat Liperi - - Nurmes Nurmeksen ampumaseura 56 Outokumpu Outokummun ampumaseura 94 Polvijärvi Polvijärven ampujat 62 Rääkkylä - - Tohmajärvi Tohmajärven urheilijat 38 Valtimo - - Koko maakunta Pohjois-Karjalan IPSC- ja Silhuettiampujat 96 Ei tietoa 35 Ei tietoa Ei tietoa 5 210 Yhteensä 1 038 Lähde: Suomen ampumaurheiluliitto Ampumaurheilu on ollut yksi menestyneimmistä urheilulajeista 2000-luvulla ja Pohjois-Karjalasta on noussut jopa olympiatason ampujia. Maakunnassa on myös pitkät perinteet ampumaurheilukisojen järjestämisessä. Esimerkiksi ammunnan sm-kilpailuja on järjestetty Onttolassa vuosittain, parhaimpina vuosina jopa kahdesti. Lisäksi Karelia Match -kilpailut järjestettiin vuosittain 1976 2014. Esimerkiksi Onttolassa vuonna 2012 järjestetyissä kilpailuissa kilpailijoita oli 600 ja kilpailusuorituksia noin 1 200 kappaletta. Onttolan ampumaratojen sulkeuduttua siviiliampujilta, ei Pohjois-Karjalassa ole enää ampumarataa, joissa järjestää isompia kilpailuja. Ampumaurheilussa on useita eri lajeja, matkoja ja kilpailumuotoja, 3
mutta karkeaa jaotteluna voidaan käyttää jakoa haulikkolajeihin ja luotilajeihin. Jaottelusta on kerrottu tarkemmin luvussa 2.3. Ampumahiihtoon soveltuvia ratoja Pohjois-Karjalassa on kolme, Kontiolahden ampumahiihtostadion, Pärnävaaran hiihtokeskus Liperissä ja Timitran hiihtokeskus Lieksassa. Pärnävaara ja Timitra ovat ampumahiihtoon soveltuva harjoittelupaikka, mutta Kontiolahden ampumahiihtostadion on kansainvälisen ampumahiihtoliiton A-lisenssitason kilpailukeskus ainoana Suomessa, ja siellä on järjestetty lukuisia SMkilpailuja, kansainvälisiä kisoja (mm. ampumahiihdon maailmancupeja) sekä ampumahiihdon MM-kilpailut 2015 ja 1999. Ampumaurheilun tapaan myös ampumahiihdosta on tullut menestystä ja Pohjois-Karjalaan on saatu voittoja niin maailmancupissa kuin MM-kisoissakin. Vapaaehtoinen maanpuolustus Ammunnan harrastaminen on yksi keskeinen osa vapaaehtoista maanpuolustusta ja reserviläistoimintaa. Pohjois-Karjalan jokaisesta kunnasta löytyy oma reserviläisyhdistys, osasta jopa useampia. Näissä jäseniä on kaikkiaan 2 185 kappaletta ja ne jakautuvat kunnittain seuraavasti: Taulukko 3. Reserviläisten lukumäärä yhdistyksittäin 2016 Kunta Yhdistys Jäsenmäärä Ilomantsi Ilomantsin reserviläiset ja Ilomantsin reserviupseerit 90 Joensuu Enon reserviläiset, Joensuun reserviläiset, Joensuun 700 reserviupseerit ja Pyhäselän reserviläiset Juuka Juuan reserviläiset ja Juuan reserviupseerit 110 Kitee ja Rääkkylä Kesälahden reserviläiset, Kesälahden reserviupseerit, 190 Kiteen reserviläiset, Kiteen reserviupseerit, Rääkkylän reserviläiset ja Rääkkylän reserviupseerit Kontiolahti Kontiolahden reserviläiset ja Kontiolahden reserviupseerit 180 Lieksa Lieksan reserviläiset ja Lieksan reserviupseerit 160 Liperi Liperin reserviläiset ja Liperin reserviupseerit 200 Nurmes ja Valtimo Nurmeksen reservinaliupseerit ja Nurmeksen reserviupseerit, 170 Valtimon reserviläiset ja Valtimon reser- viupseerit Outokumpu Outokummun reserviläiset ja Outokummun reserviupseerit 140 Polvijärvi Polvijärven reserviläiset ja Polvijärven reserviupseerit 90 Tohmajärvi Tohmajärvi-Värtsilän reserviläiset ja Tohmajärvi-Värtsilän 110 reserviupseerit Muut seurat Vieki yms. 45 Yhteensä 2185 Lähde: Pohjois-Karjalan reserviläispiiri 4
Reserviläistoiminnan suosituin ja laajin muoto on ammunta sisältäen laajan kirjon eri aseita ja ampumalajeja. Toiminta voi olla harrastusmuotoista tai kilpailutoimintaa piiritasolta valtakunnan tasolle asti (Reserviläisliitto 2017). Ammuntaa harrastavat yhteensä Pohjois-Karjalassa ammuntaa harrastavien kokonaismäärä on edellä ilmoitettujen lukujen mukaan kaikkiaan noin 26 250 henkeä. Heistä selkeästi eniten on metsästäjiä. Taulukko 4. Ammuntaa jossain muodossa harrastavien määrä kunnittain Kunta Metsästäjät Ampumaurheilijat Reserviläiset Yhteensä Ilomantsi 1273 92 90 1455 Joensuu 8195 171 700 9066 Juuka 1421 79 110 1610 Kitee 1908 100 190 2198 Kontiolahti sis. JNS 35 180 215 Lieksa 2532 215 160 2907 Liperi 1410-200 1610 Nurmes 2027 56 170 2253 Outokumpu 1151 94 140 1385 Polvijärvi 1242 62 90 1394 Rääkkylä 520-40 560 Tohmajärvi 987 38 110 1135 Valtimo 830 - sis. Nurmes 830 Muut 96 45 141 yhteensä 22976 1038 2185 26759 Viranomaistoiminta Viranomaisista ampumaratoja käyttävät esimerkiksi poliisi, rajavartiolaitos, puolustusvoimat ja tulli. Poliisien tulee lainsäädännön mukaan harjoitella ja suorittaa ampumakokeet säännöllisin väliajoin. Pohjois- Karjalassa poliiseilla on sopimukset ampumaratojen käytöstä neljälle ampumaradalle, mutta pääsääntöisesti käytössä ovat Ahvenisen ampumarata Joensuussa ja Nurmeksen ampumarata. Erityisesti poliisi tarvitsee ratoja haulikolla ammuntaa varten. Myös 9 mm pistooliratoja tarvitaan, mutta pistooliammunta onnistuu myös sisäradoilla. Tämä tarve onkin huomioitu Joensuun uudessa poliisitalossa, jonne tulee sisäampumarata. Puolustusvoimat ja rajavartiosto tarvitsevat ampumaratoja sotilaskoulutukseen ja oman henkilökunnan ampumataidon ylläpitämiseen. Pohjois-Karjalassa rajavartiostolla on ampumarata Onttolassa ja harjoitusalue Hiienvaarassa sekä puolustusvoimilla ampuma- ja harjoitusalue Sotinpurolla. Harjoitusalueilla ei ole pääsääntöisesti kiinteitä ratoja, mutta alueilla harjoitetaan kuitenkin ampumatoimintaa ja niille on merkitty ampumaradat Pohjois-Karjalan maakuntakaavaan. Pohjois-Karjalassa puolustusvoimien aluetoimisto tukeutuu toiminnassaan Onttolan ampumaratoihin. Myös rajavartiosto käyttää toiminnassaan Onttolan ampurataa, mutta myös Hiienvaaran harjoitusaluetta sekä vähäisemmässä määrin Tainionvaaran 5
ampumarataa ja Ilomantin ampujien rataa. Selkeästi eniten ammutaan Onttolassa, jossa koulutetaan varusmiehiä, kaikkiaan yli 220 000 laukausta. Tähän lukuun on laskettu myös kaikkien muiden viranomaisten suorittamat ammunnat alueella. Hiienvaaran harjoitusalueella ammutaan 150 000 laukausta vuodessa. 2.2. Ampumalajit ja ampumaratatyypit Ampumalajit jaetaan kolmeen pääryhmään: haulikko-, kivääri- ja pistoolilajeihin. Ryhmät jakautuvat vielä useisiin eri ampumalajeihin ja eri ampumamatkoille. Usein on kuitenkin niin, että monet ampumalajit voivat käyttää samoja ratoja eli jokainen ampumalaji ei välttämättä tarvitse omaa rataansa. Taulukko 5. Yleisimmät ampumalajit Asetyyppi Ampumalaji Kuvaus Kivääri Vakio- ja vapaakivääriammunta Ampumamatka 300 m, kaliiperi maksimissaan 8 mm. Ilmakivääriammunta Ampumamatka 10 m, joko kiinteään tai liikkuvan maaliin. Kaliiperi 4,5 mm. Urheilu- ja pienoiskivääriammunta Siluettiammunta Metsästysammunta Riistamaali Kasa-ammunta Ampumamatka 50 m, kiinteään maaliin, kaliiperi 5,6 mm. Ampumamatkat 40-200 m. Siluettiammunnassa ammutaan kiskojen päälle asetettuja metallisia tauluja nurin. Ampumamatkat 10-100 m vaihtelevasti metsästysammuntalajista riippuen joko kiinteään tai liikkuvaan maaliin. Ilmakiväärillä ampumamatka 10 m, liikkuvaan maaliin. Kiväärimallisella aseella ammutaan liikkuvaan maaliin. Maalitaulusta löytyy aina riistaeläimen kuva, jossa ns. kuolettavimmalle alueelle on merkitty maalitaulu. Ampumamatkat 50 600 m, kaliiperi 5,6 mm. Osumat pyritään saamaan mahdollisimman lähelle toisiaan. Haulikko Skeet Puoliympyrän muotoisella radalla ammutaan haulikolla kahdesta tornista heitettyjä kiekkoja. Ampumapaikkoja on kahdeksan. Kaliiperi 12 cal. Pistooli Trap Metsästysammunta metsästyshaulikko tai trap Sporting Compak-sporting Iso-, vakio, pienois- ja olympiapistooli sekä pistoolipikaammunta Ammutaan haulikolla ampujan edestä poispäin lentäviä kiekkoja. Ampumapaikkoja on viisi. Kaliiperi 12 cal. Trap-lajeja neljä. Ampumamatka 5-36 m. Muistuttaa skeet- ja trap-ammuntaa. Kaliiperi 12 cal. Ammunta tapahtuu maastoon rakennetulla radalla, jossa on useita ampumarasteja. Jokaisella rastilla on eri tavalla ammuttavia kiekkoja, jotka jäljittävät erilaisia metsästystilanteita. Samantapainen kuin varsinainen sporting-ammunta. Compaksportingissa ampuja ei kuitenkaan kulje rastilta toiselle, vaan radan viisi ampumapaikkaa sijaitsevat suoralla linjalla noin 4 metriä toisistaan. Ampumamatka 25 m, kaliiperi 5,6-9,6 mm. 50 m pistooli (ns. vapaapistooli) Ampumamatka 50 m, kaliiperi 5,6 mm. 6
Kivääri, haulikko ja pistooli Ilmapistooli ja ilmaolympiaammunta Siluettiammunta Sovellettu reserviläisammunta (SRA) Practical-ammunta Ampumamatka 10 m, kaliiperi 4,5 mm. Ampumamatkat 50-200 m. Siluettiammunnassa ammutaan kiskojen päälle asetettuja metallisia tauluja nurin. SRA:ssa jokaista ampumasuoritusta vastaavaa rastia varten laaditaan ampumatehtävä, jonka ampuja suorittaa ennalta annetun tilannekatsauksen edellyttämällä tavalla. Practicalissa pyritään saamaan paljon osumapisteitä suoritukseen käytettyyn aikaan nähden. Kilpailuissa tarkkuuden ja nopeuden arvostus suhteutetaan käyttämällä Comstock count pistelaskua, jossa suorituksen aikana saadut osumapisteen jaetaan suoritukseen käytetyllä tavalla. Mustaruutiammunta Lähde: Joensuun seudun ampumarataselvitys Useita eri lajeja. Ampumalajien lisäksi ratoja voidaan luokitella ampumaratojen perusteella. Ampumaradat voidaan luokitella joko Suomen ampumaurheiluliiton (SAL) jaottelun mukaan tai uuden ampumaratalain mukaan. Suomen ampumaurheiluliitto luokittelee urheiluampumakeskukset neljään eri luokkaan niiden käyttötarkoituksen mukaan. Luokituksesta päättää SAL:n hallitus. Luokitus on määräaikainen, jota voidaan muuttaa seurojen hakemusten perusteella. Luokitellut radat ovat: - I, kansainväliset ampumakeskukset - II, valtakunnalliset ampumakeskukset - III, alueelliset ampumakeskukset - IV, paikalliset urheiluampumakeskukset, jotka ovat pääasiassa yhden ampumaseuran harjoitusratoja. Luokka I, kansainvälinen urheiluampumakeskus Kansainvälisessä urheiluampumakeskuksessa voidaan järjestää vaativia kansainvälisiä kilpailuja, EM ja MM- tason kilpailuja sekä alan huippuvalmennustapahtumia. Keskuksessa voidaan järjestää usean eri lajin vastaavan tasoisia kilpailuja samanaikaisesti. Rata- ja oheisrakenteiden tulee olla muunneltavissa myös muiden lajien tarpeisiin. Lisäksi alueella tulee olla korkeatasoiset katsomo-, huolto-, toimitsija- ja lehdistötilat sekä viimeisimmän vaatimustason mukaiset viestintäyhteydet. Keskukseen tulee olla hyvät kulkuyhteydet sekä siellä tai sen läheisyydessä tulee olla hyvätasoiset ja määrältään riittävät majoitusmahdollisuudet. Rata-alueella on myös oltava erillinen harjoittelurata, jossa kilpailujen aikana on mahdollista testata aseita. Luokka II, valtakunnallinen urheiluampumakeskus Valtakunnallinen urheiluampumakeskus on koko maata palveleva keskus, jossa voidaan järjestää vaativia kansainvälisiä kilpailuja sekä kansallisia valmennustilaisuuksia. Keskuksen radoille tulee olla hyvät kulkuyhteydet ja sen läheisyydessä on riittävästi majoitusmahdollisuuksia. Keskuksen alueella tai sen 7
välittömässä läheisyydessä tulee olla huolto- ja toimitsijatilat. Radoilla tulee voida järjestää myös eri lajien vastaavan tasoisia kilpailuja samanaikaisesti. Keskuksessa on myös oltava riittävän korkeatasoiset viestintäyhteysmahdollisuudet ja alueelle on pyrittävä järjestämään erillinen harjoittelurata tai -alue, jossa voidaan testata aseiden toimintaa. Luokka III, alueellinen urheiluampumakeskus Alueellinen urheiluampumakeskus edustaa riittävää tasoa alueellisten kilpailuiden ja valmennustapahtumien järjestämiseksi. SAL voi hakemuksesta antaa myös korkeamman tason kilpailuiden järjestämisoikeuden. Keskus tulee sijaita siten, että sinne on riittävän hyvät kulkuyhteydet ja siellä tulee olla myös kohtuulliset huolto- ja toimitsijatilat sekä mahdollisesti majoittumistilat. Keskuksella tulee olla mahdollisuus toimittaa tulokset tarvitsijoille myös nykyaikaisilla viestintävälineillä. Luokka IV, paikallinen urheiluampumakeskus Paikallinen urheiluampumakeskus on yhden tai useamman seuran tai seurayhtymän hallinnassa oleva ratakokonaisuus, jossa voidaan järjestää alueen luvalla aluetason kilpailuja sekä seuran omia kilpailuja ja harjoitustapahtumia. Paikallinen ampumakeskus muodostaa peruslähtökohdan ampumaurheilulle, jossa on turvallista opetella ammunnan perusteet ja harjoitella tutussa seurassa. Ratakapasiteetti mahdollistaa seurojen väliset ystävyysottelut, valmennuksen perustilaisuudet sekä ohjatut harjoitustapahtumat, aseiden ja patruunoiden testauksen sekä seuran sisäisen toiminnan. Ampumaratalain mukainen luokittelu Suomen ampumaurheiluliiton lisäksi uudessa ampumaratalaissa on annettu jaottelumalli, kuinka ampumaradat tulisi jaotella. Laissa ampumaradat luokitellaan kolmeen luokkaan ampumaratatyypin mukaan, joka perustuu laukausmääriin. Jako on seuraava: Ampumaurheilukeskus: Ampumarata: Vähäinen ampumarata: Yli 300 000 laukausta vuodessa 10 000-300 000 laukausta vuodessa Alle 10 000 laukausta vuodessa Tätä jaottelua on käytetty jatkossa arvioitaessa Pohjois-Karjalan jo olemassa olevia ampumaratoja sekä arvioitaessa ratojen kehittämissuunnitelmia. 8
3. Ampumaratojen sijoitusnäkökohtia 3.1. Ampumaratojen perustaminen ja ympäristölupa Ampumaratojen perustamista säädellään ampumaratalain (763/2015) lisäksi ympäristönsuojelulain (86/2000) ja -asetuksen (169/2000) sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) avulla. Ampumaratojen perustamisen, ylläpitoa koskevien vaatimusten ja eri toimien menettelytapojen tarkoituksena on turvata ampumaratatoimintaa sekä minimoida niistä aiheutuvia haittoja. Lähtökohtaisesti ampumaharjoittelun keskittäminen ampumaradoille minimoi ympäristövaikutukset, joten kattavan, tiheän, ja monipuolisen ampumarataverkoston toiminnan turvaamisella saavutetaan parhaita ympäristönsuojelullisia tuloksia. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n kohdan 13 a mukaisesti ulkona sijaitseva ampumarata tarvitsee ympäristöluvan. Ympäristölupamenettely kestää tavallisesti n. 6-12 kuukautta asian laajuudesta ja hakemuksen laadusta riippuen. Hakemuksen laadulla on merkittävä vaikutus käsittelyn kestoon. Jos hakemuksesta valitetaan, kestää käsittely muutoksenhakutuomioistuimissa (Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus) yhteensä noin kaksi vuotta. Ampumaratojen ympäristöluvitus riippuu jokaisen radan ympäristöolosuhteista, käyttäjämääristä ja ampumalajeista. Nämä tekijät vaikuttavat olennaisesti ampumaradasta aiheutuvien ympäristövaikutusten tai -riskien tasoon. Koska ampumatoiminnan laatu sekä ratojen sijainti- ja ympäristöolosuhteet vaihtelevat merkittävästi, edellyttää vaikutusten ja riskien tunnistaminen sekä kvantifointi yleensä kohdekohtaisia selvityksiä ja arvioita ympäristöolosuhteista, päästöistä ja päästöjen merkityksestä pitkän ajan kuluessa. Haitta-ainepäästöjen hallinnan teknisten vaatimusten tulisi määräytyä ennen kaikkea kohdekohtaisten ympäristönsuojelutarpeiden mukaan. Ampumaratojen ympäristönsuojelutoimenpiteiden hyödyn arviointi perustuu oletukselle, että hyötyä voidaan pitää minimitasolla riittävänä, kun valitun ratkaisun avulla hyväksyttävää päästö- tai enimmäisriskitasoa ei ylitetä. Hyväksyttävänä tasona voidaan pitää esimerkiksi sellaisia melu- tai haitta-ainepäästötilanteita, joista ei aiheudu pitkälläkään tähtäimellä terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän pohjaveden käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Ajantasaisin tieto ampumaratojen perustamiseen, ympäristövaikutuksiin ja ympäristölupiin löytyy vuonna 2014 julkaistusta oppaasta Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta. Ampumaratojen BAT-ohjeistus (BAT, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käsite) pyrkii parantamaan entisestään ympäristönsuojelun tasoa, kehittämään ampumaratojen ympäristönsuojelun kustannustehokkuutta, yhtenäistämään ympäristölupien vaatimustasoa, luomaan paremmat edellytykset tapauskohtaisten olosuhteiden huomioimiselle sekä vähentämään turhia investointeja. Selvitys esittää parhaat käyttökelpoiset tekniikat ja käytännöt ampumaratojen haitta-aine- ja melupäästöjen hallintaan. 9
3.2. Ampumaratojen ympäristöhäiriöt Ampumatoiminnasta voidaan katsoa aiheutuvan kolmentyyppisiä ympäristövaikutuksia. 1. Ampumasuorituksesta aiheutuvat 2. Ammunnan harrastamiseen liittyvien toimintojen aiheuttamat 3. Ampumaradan rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvät Kaikista näistä toiminnoista aiheutuu sekä suoria että välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Suoria vaikutuksia ovat meluun, maaperään ja pohjaveden pilaantumiseen sekä turvallisuuteen liittyvät vaikutukset. Välillisiä vaikutuksia ovat mm. liikenteen päästöt ja ampumaratojen rakentamisesta ja ylläpidosta syntyvät vaikutukset. Seuraavaksi on käyty tarkemmin läpi vain suoria vaikutuksia. Melu Ampumaratamelu syntyy lähinnä laukausäänestä, joka koostuu aseen suusta purkautuvan räjähdyskaasun aiheuttaman paineaallon synnyttämästä äänestä sekä luodin lentoäänestä ja luodin osumisesta maaliin. Ampumamelu voi olla kuulijalleen vahingollista tai haitallista. Ampumaradan melualueen koko vaihtelee suuresti ratakohtaisesti. Melun etenemiseen ympäristössä vaikuttavat mm. maasto, sääolot sekä esteet, rakenteet ja puusto. Melun arvioinnin ja toimenpiteiden suunnittelun lähtökohtana tulee aina olla luotettavat ja riittävän laajat meluselvitykset sekä tieto ratakohtaisista laukausmääristä. Isokaliiberiset pistoolit ja kiväärit sekä haulikko saattavat aiheuttaa voimakasta melua, kun taas pienoiskivääri ja -pistooli eivät aiheuta suuria meluongelmia. Ampumaradan meluhaittaa voidaan pyrkiä vähentämään oikeanlaisella suunnittelulla ja sijoittelulla. Uuden radan paikkaa valittaessa tulisi maastonmuotoja käyttää hyväksi meluntorjunnassa. Jo olemassa olevien ratojen meluvaikutuksia voidaan vähentää esim. radan käyttöaikaa tai -määrää koskevilla rajoituksilla. Melua voidaan torjua myös rakenteellisilla ratkaisuilla kuten meluvalleilla, -aidoilla, - seinillä sekä kulisseilla ja ampumakatoksilla. Jos melun leviäminen joudutaan estämään rakenteellisin keinoin, voivat kustannukset nousta melko suuriksi. Aseiden ja ampumatarvikkeiden melua voidaan vähentää myös esim. äänenvaimentimilla ja aliäänipatruunoilla. Ympäristömelun kannalta ampumaradan suojavyöhyke asutukseen on suuri, jopa kilometrin luokkaa. Suojavyöhykkeen kokoon ja muotoon vaikuttavat ratkaisevasti ampumasuunta, meluesteet, maasto, puusto ja korkeuserot vaimennusominaisuuksineen. Valtioneuvoston päätöstä ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) sovelletaan ampumaratojen aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi, ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvona on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla, ettei ampumaradalta kantautuvan melutason maksimiarvo impulssiaikavakiota (LAImax) käytettäessä ylitä 65dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla ja taajamien ulkopuolella sijaitsevilla virkistysalueilla melutaso ei saa ylittää 60dB arvoa. Ohjearvoa sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja 10
ampumalajit sekä alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. Ympäristönsuojelulain mukaan melun aiheuttajalla on velvollisuus olla selvillä toimintansa aiheuttamasta melusta, ja kunnalla on velvollisuus seurata melutilannetta alueellaan. Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen Luotien ja haulien sisältämät haitalliset aineet kuormittavat maaperää. Suurina määrinä ja korkeina pitoisuuksina aineet ovat haitallisia niin ympäristölle kuin terveydellekin. Lyijyhaulien lyijy on ampumaratojen pahin ympäristöhaitta. Lisäksi ongelmia saattaa aiheutua haulien ja luotien sisältämistä muista aineista kuten antimonista. Lyijyn olomuotoon ja kulkeutumiseen maaperässä vaikuttavat maaperän ominaisuudet kuten rakeisuus, vedenläpäisykyky, mineraalikoostumus, orgaanisen ja hienoaineen määrä sekä happamuus. Lyijyn liukoisuus lisääntyy maaperän tai veden ph:n aletessa. Lyijy on metallina hyvin stabiili ja säilyykin useimmissa paikoissa muuttumattomana pitkän aikaa. Rapautuminen kuitenkin nopeutuu maanpintaa muokattaessa sekä lämpötilan voimakas vaihtelu edistää sen hajoamista. Ajan myötä ja tietyissä ympäristöoloissa osa lyijystä liukenee ja siirtyy hitaasti maassa alaspäin uhaten saastuttaa pohjavettä. Lyijyhaittoja on pyritty torjumaan hidastamalla lyijyn liukenemista maaperään esim. muokkaamalla maanpohjan rakennetta paremmin lyijyä pidättäväksi lisäämällä humuskerrosta. Ampumaratatoiminnan mahdollisia vaikutuksia pohjavesiin ja maaperään ei voida kuitenkaan arvioida ilman kohdekohtaista haitta-aineiden hallinnan tarvearviointia ja riskinhallinnan vaatimustason määrittelyä. Ampumaradan hauleja ja luoteja sisältävän maan pintakerroksen tulee olla poistettavissa, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Kivääri- ja pistooliradoilla luodit kerääntyvät taulujen takana sijaitseviin taustavalleihin tai luotiloukkuihin. Luotiloukkuihin kerääntyvä lyijy ei pilaa maaperää ja taustavalleihin kerääntyvä lyijy sekä pilaantunut maa-alue ovat helposti ja kohtuullisin kustannuksin kerättävissä pois. On myös huomioitava, että ampumaratojen ympäristölupaopasraportin mukaan taustavallit ja rata-alueen pinta ovat ratarakennetta, eivät maaperää. Haulikkoradoilla taas pilaantunut alue on suuri ja sen kunnostaminen aiheuttaa yleensä suuria kustannuksia. Siksi ennalta ehkäisevät toimet uhkien ja vaarojen poistamiseksi ja minimoimiseksi ovatkin erittäin tärkeitä. Esimerkiksi suojavalleja rakentamalla ja hauliverkkoja ripustamalla voidaan supistaa haulien kuormittama alue mahdollisimman pieneksi. Ympäristöviranomainen harkitsee ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä kunkin ampumaradan osalta tarvittavat suojaustoimenpiteet ja ympäristöntilan seurannan laadun ja laajuuden. Tärkeillä pohjavesialueilla on erityisen tärkeää estää lyijyn pääsy pohjaveteen pilaantumisvaaran vuoksi eikä uusia ampumaratoja tämän vuoksi tule edes sijoittaa tällaisille alueille. Ympäristönsuojelulain 75 :n mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan maaperän 11
ja pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua haittaa terveydelle eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Toissijaisina vastuunkantajina ovat alueen haltija tai kunta. Turvallisuus Ampumatoimintojen keskittäminen niille varatuille alueille valvottuihin olosuhteisiin on tärkein turvallisuutta lisäävä toimenpide. Rata-alueilla ratojen turvallisuudesta on huolehdittava niin rata-alueen sisäkuin ulkopuolella. Rata-alue on merkittävä selvästi niin, ettei alueelle saapuva henkilö tai ajoneuvo voi tietämättään eksyä vaarallisille paikoille. Apuna merkitsemisessä voidaan käyttää esim. aitausta, puomeja sekä kielto- ja varoitustauluja. Ampumaradan ympärille tarvittavan suoja-alueen laajuus riippuu asetyypistä ja ampumalajista. Turvarakenteilla, joilla estetään radalta ulosampuminen, voidaan pienentää suoja-alueita. Rakenteita voidaan sijoittaa radan äärireunoille ulkopuolisten suojaksi sekä lisäksi eri ampumalajien suorituspaikkojen väliin rata-alueen sisäpuolella olevien suojaksi. Erilaisia suojavalleja, suojaseiniä (kulissit) ja näyttösuojia käytetään tavallisesti kivääri-, pistooli- ja riistamaalilajeissa. Haulikkolajit vaativat muita ampumalajeja huomattavasti suuremman maa-alueen esim. yksi skeet -rata tarvitsee noin 10 hehtaarin suuruisen turva-alueen. Haulikkoratojen turvarakenteina käytetään tausta- ja sivuvalleja, vaikka ne useimmiten rakennetaan ensisijaisesti meluesteiksi. Jokaiselle ampumakeskukselle tulee laatia järjestyssäännöt, joissa määrätään radan käytöstä sekä käytön rajoituksista. Ampumalajien kilpailusäännöissä on määräykset siitä, kuinka ampuma-asetta tulee ampumaradalla käsitellä. Konkreettisten häiriötekijöiden ohella ampumaratojen häiritsevyyteen vaikuttavat myös muut seikat, kuten ihmisten asenteet ja ennakkoluulot lajia kohtaan. 3.3. Muut ehdot Ympäristönäkökulmien lisäksi ampumaradoilla tulee olla maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennusviranomaisen myöntämä lupa, jonka myöntää useimmiten kunta. Lisäksi merkittävimmät ampumaradat osoitetaan yleis- ja/tai asemakaavan lisäksi näitä kaavoja ohjaavassa maakuntakaavassa. Maakuntakaavan rooli ampumaratatoiminnassa on pyrkiä turvaamaan vähintään seudullisesti merkittävä ampumarataverkosto ja niiden toiminta sekä huomioimaan niiden sijoittuminen suhteessa muuhun yhdyskuntarakenteeseen, jotta mahdollisilta ristiriitatilanteilta vältytään. Tasokkaan ja hyvin saavutettavan ampumarataverkoston turvaaminen ja ampumaharrastuksen mahdollistaminen ovat perusteltuja ja maakunnallisesti huomioon otettavia tehtäviä. Koska maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan aluerakenteesta, ei siinä huomioida paikallisia kysymyksiä. Tässä tapauksessa paikalliset ampumaradat ovat siten kunnan sisäisiä suunnittelukysymyksiä. 12
Maakuntakaava on lain mukaan ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kuntatason yleis- ja asemakaavoja. Viranomaisen tulee pyrkiä myös edistämään maakuntakaavan toteutumista ja katsoa, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteutumista. Näin ollen hyväksymällä maakuntakaavaan ratoja koskevat merkinnät sitoutuvat ratojen omistajat ja kunnat osaltaan ratojen ylläpitämiseen sekä huomioimiseen osana toimivaa yhdyskuntarakennetta. 4. Pohjois-Karjalan ampumaradat Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä noin 40-50 ampumarataa. Radoista kokonaan ilman ympäristölupaa tai, ratoja jotka eivät ole lupaprosessissa on neljä rataa. Lopuilla on joko nykyaikainen ympäristölupa, ne ovat velvoitettu hakemaan lupaa, ovat lupaprosessissa tai omaavat vanhan sijoituslupapäätöksen. Maakunnassa on paljon pieniä ja vähäisiä metsästysseurojen omilla mailla sijaitseva lähinnä aseiden kohdistuspaikkoja, eikä näiden olemassa olon tai käytön nykytilasta ole tietoja. Tästä syystä näitä ratoja ei ole myöskään lisätty taulukkoon 6. Pohjois-Karjalan toiminnassa olevat ampumaradat. Taulukossa on esitelty radat ratojen tarkempia tietoja ja merkittävimmistä radoista myös mahdollisuuksien mukaan eri ratojen lukumäärät. Ratatiedot on koottu kuntien viranhaltijoilta ja täydennetty lausuntokierrosten palautteiden perusteella. Kuvissa 1. ja 2. on kuvattu ratojen sijainti kartalla niiden ratojen osalta, joiden sijainti tiedetään. Ampumaradoista voimassa olevaan maakuntakaavaan vähintään seudullisesti merkittävinä ampumaratoina on merkitty kahdeksan rataa. Niistä yksi on Puolustusvoimien ampuma-alueilla (Sotinpuro) ja kaksi Rajavartioston rataa, joilla siviiliammunnat eivät ole mahdollisia (Hiienvaara ja Onttola). Muut viisi maakuntakaavaan merkittyä rataa ovat Tainionvaara Lieksassa, Juuan ampumarata Juuassa, Kontioranta Kontiolahdella, Papinkangas Kiteellä ja Putkela Ilomantsissa. Maakuntakaavaan merkityistä ampumaradoista Kontiorannan ampumarataa on selvitetty monelta taholta, ja tällä hetkellä alueelle on mahdollista sijoittaa vain suljettu ampumahallityyppinen ratkaisu. Laadinnassa olevassa maakuntakaava 2040:ssä tullaan rataverkostoa tarkastelemaan uudelleen mm. tämän kehittämissuunnitelmatyön tulosten perusteella. Loput radat ovat joko seudullisia tai paikallisia hyvin pieniä ja vähäisiä metsästysseurojen ampumaratoja, jotka soveltuvat lähinnä kohdistukseen ja ampumakokeiden suorittamiseen. Ampumalajeittain tarkasteltuna kiväärilajien ratoja on eniten, mutta muut käyttäjäryhmien osalta ratoja tai ampumamahdollisuuksia ei ole riittävästi. Radat sijaitsevat ympäri maakuntaa keskittyen kuitenkin Joensuun seutukuntaan. Kaikki radat on listattu taulukkoon 6. Taulukko on koostettu eri lähteistä saaduilla tiedoilla mukaan lukien kunnat ja ampumaratojen käyttäjät. Tästä syystä tiedot ovat täydentyneet taulukkoon erimuotoisina. 13
Taulukko 6. Pohjois-Karjalan toiminnassa olevat ampumaradat Rata Hiienvaara Ilomantsi ei tarvitse lupaa (ELY) 150 000 Sijaintikunta Ympäristölupa Laukausmäärä Radat/haulikko (rata: kpl) Radat/kivääri (rata: kpl) Palokangas Ilomantsi luvitettavana 6 000-10 000 on on ei Putkela Ilomantsi luvitettavana 15 000-30 000 on on ei Keskusta Ilomantsi tarkistettavana yli 10 000 on ei ei Särkivaara Ilomantsi 1997 alle 3 000 on ei ei Surmansuo Ilomantsi haetaan alle 3 000 on on ei Radat/pistooli (rata: kpl) Huhus Ilomantsi velvoitettu hakemaan 3 000-6 000 on on ei Hattuvaara Ilomantsi velvoitettu hakemaan 3 000-6 000 on on ei Ahveninen Joensuu 2014 7 000 1 1 0 Rahkee Joensuu 2008 15 000 1 2 1 Vallisärkkä Joensuu 2003 10 000-15 000 Tuupovaara Joensuu 2014 3 500 loppunut 2003 2 0 2 (ei ole toteutettu) 1 0 Heinävaara Joensuu 2015 4 000 1 1 1 Hammaslahti Joensuu 2010 95 000 Murtosuo Aimo Juuka Kitee kiväärirata/pistoolirata: 10 paikkaa tulossa pienoishirvirata: 5 paikkaa tulossa Practical: ei Muuta: tilapäinen riistapolkurata Sijoituslupapäätös 1989 2017 luotiradat. Haulikkoratojen osalta hakemus suunnitteilla 30 000 35 000 Uusi rata-alule Kiteen Aimon monitoimialueelle. Ympäristölupa luotiratojen osalta 180 000 trap: 1, varaus toiselle radalle skeet: 2 75-100 m. hirvirata: 4 100 m. rata: 20 300 m. rata: tulossa 10 paikkaa 3 2+2 1 Suunnitelma: Skeet:3 Trap: 2 Compact-rata optiona samalle rata-alueelle (ei vielä lupia) Salokylä Kitee 2010 ei tiedossa 3 Kontioranta Kontiolahti ah-stadion Kontiolahti Kontiolahti Rata purettu, uusi rata mahdollinen vain suljettuna ampumahallityyppisenä lupaharkintapäätös Suunnitelma: 100 m. rata: 25 300 m. rata: 15 75-100 m hirvirata: 2 ja 4 pienoiskiväärirata (50 m) sis. pienoishirviradat: 32 yli 10 000 0 pienoiskivääri 0 Suunnitelmat: 25 m pistoolirata: 30 practical: 2 Onttola Kontiolahti 2013 yli 220 000 0 150 m. rata: on 300 m. rata: on pistoolirata 14
Varparanta Kontiolahti 2016 5 000 0 1 0 Selkie Tainiovaara Kontiolahti Lieksa lupaharkintapäätös 2017, toistaiseksi voimassa oleva lupa 1 000 1 0 0 246 500 skeet: 4 trap: 1, toinen rata rakenteilla 50 m. rata: on, kisat mahdollistava 100 m. rata: 24 Hirvirata (liikkuva maali): 2 Muuta: 100 m. kohdistusrata Timitra Lieksa 2005 6 000 pienoiskivääri Pärnävaara Liperi 1993 Roukalahti Liperi 2003 7 500 1 1 1 Viinijärvi Liperi ei 3 650 1 1 Tutjunniemi (sijainti epävarma) Liperi ei 25 m. rata: 20 50 m. rata: pienoiskivääriradalla mahdollisuus harjoitella practical: on Hukkavaara Nurmes harkinnassa 80 000 skeet ja trap on 25 m pistoolirata Sotinpuro Nurmes valtion viranomaisen valvoma ja luvittama Salmijärvi Outokumpu 2014 50 000 Ruhvo Polvijärvi 1990-luvun alkupuolelta, ei nykyaikaista YSL:n mukaista lupaa skeet: 1 trap:1 jokamies: 1 50 m. rata: 5 100 m. rata: 25 150 m. rata: 10 Hirvirata: 2 Muuta: Villikarjurata 50 m. yhteydessä alle 10 000 ei 1 1 Kuismi Rääkkylä on alle 10 000 hirvirata luodikkorata Nieminen Rääkkylä ei Jaama Rääkkylä ei Jylmä Tohmajärvi ilmoitus 1970- luvulta, ei nykyaikaista lupaa 8 000 1 25 m. rata: 30 Pienoiskivääriradalla vapaa pistoolimahdollisuus practical-rata: kiinteät taulut pistooliradan yhteydessä Valtimon ampumarata Valtimo Taulukosta voi puuttua pieniä ja paikallisia, lähinnä metsästysseurojen omia ampumaratoja. 15
Kuva 1. Ampumaradat ja ympäristölupatilanne (kartasta voi puuttua pieniä ja paikallisia, lähinnä metsästysseurojen omia ampumaratoja) 16
Vaikka Joensuun seudulla on lukumääräisesti eniten ratoja, ei alueen siviiliampujille ole kunnollista harjoittelupaikkaa, saatikka kilpailut mahdollistavaa ampumarataa lähellä Joensuuta. Salmijärvi Outokummussa kuuluu Joensuun seutukuntaan, mutta sijaitsee Joensuun seutukunnan länsiosassa, jolloin osalle harrastajista etäisyydet ovat pitkät. Puutteellisen tilanteen aiheutti Kontiorannan varuskunnan lakkautumisen myötä vuonna 2013 se, että alueen ampumaradat ennallistettiin ja samaan aikaan Rajavartiosto teki päätöksen, että Onttolan ratoja ei voida käyttää enää siviiliammuntaan. Tästä johtuen Pohjois-Karjalan 4.vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 2016) etsittiin paikkoja Joensuun seudun uuden ampumaradan sijoittumiselle. Laajojen selvitysten jälkeen yhtä, kaikki radat kattavaa paikkaa ei radoille löytynyt, jolloin parhaimmaksi vaihtoehdoksi nousi Kontioranta luotiratojen sijoituspaikaksi. Sittemmin myös Kontioranta on todettu soveltumattomaksi avoimeksi ampumaradaksi, ja vain suljettu ampumahallityyppinen ratkaisu olisi alueelle mahdollista sijoittaa. Tästä syystä on tarpeen pohtia Joensuun seudun ampumaratatilannetta vielä uudestaan. 4.vaihekaavan laatimisen yhteydessä vuonna 2016 haulikkoammuntaa katsottiin pystyttävän harrastamaan paikallisilla radoilla, joskaan haulikkokilpailuja ei Joensuun seudulle tuolloin pystyttäisi järjestämään. Koska vuoden 2016 selvitys oli hyvin kattava, eikä se ole vielä vanhentunut, ei ole mielekästä alkaa etsiä kokonaan uutta paikkaa Joensuun seudun ampumaradalle. Kehittämissuunnitelmatyön valmistuttua olisi hyvä laatia kehityspolut Joensuun seudun olemassa oleville radoille, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin ampumaharrastusta. Osaltaan tämä voisi tarkoittaa Outokummun Salmijärven ja Hammaslahden ratojen merkitsemistä maakuntakaavaan. Oheiseen kuvaan on kuvattu radat uuden ampumaratalain luokituksen mukaisesti laukausmäärien perusteella. Tällä hetkellä maakunnassa ei ole yhtään uuden ampumaratalain mukaista ampumaurheilukeskusta. Lähimpänä sitä ovat Tainionvaara Lieksassa ja Onttola Kontiolahdella, joissa molemmissa ammutaan yli 200 000 laukausta vuodessa. Muilla ampumaradoilla laukausmäärät jäävät alle 200 000 laukauksen. Myös alle 10 000 laukauksen vähäisiä ampumaratoja on useita. 17
Kuva 2. Ampumaradat ja laukausmäärät (kartasta voi puuttua pieniä ja paikallisia, lähinnä metsästysseurojen omia ampumaratoja). 18
Ampumaratojen kehittämishankkeet Maakunnan ampumaratoja on kehitetty ja kunnostettu ahkerasti. Viime vuosina useita kehityshankkeita on ollut esimerkiksi Kiteellä, Outokummussa, Hammaslahdessa ja Lieksassa. Nämä kehityshankkeet ovat toteutuneet seurojen oman aktiivisuuden myötä eri rahoituskanavien ja hankkeiden avulla. Aimo/Kitee: Kiteen Aimoon on tarkoitus perustaa uusi rata-alue. Tavoitteena on rakentaa toimiva ja turvallinen ampumalajien harrastusympäristö harrastajille ja ammatissaan ampumataitoa tarvitseville kattaen kaikki ampumalajit. Tavoitteena on kapasiteetiltaan kilpailut mahdollistava keskus aina pohjoismaiselle tasolle asti. Kaupunki omistaa maa-alueet, kaavoitus ja ratojen ympäristöluvat ovat kunnossa haulikkoratoja lukuun ottamatta. Alueen yleissuunnitelma on laadittu ja toteuttaminen aloitettu valmistelutöillä luotiratojen osalta. Kokonaisuudessaan alueen kustannusarvio on 6,3 miljoonaa euroa ja rahoituksen etsintä on parhaillaan käynnissä. Salmijärvi/Outokumpu: Rata-aluetta on kehitetty nykyajan vaatimusten mukaiseksi niin luvitusten, turvallisuusmääräysten kuin ampumapaikkojenkin osalta mm. hakemalla uusi ympäristölupa, rakentamalla uusi 150 metrin rata ja trap-rata sekä uusimalla sähkökaapelointeja. Alueella pystytään ampumaan pistoolilajien ja haulikkolajien osalta Itä-Suomen aluemestaruustason kilpailuja. Tällä hetkellä maakunnan monipuolisin ja luvituksiltaan uudenaikaisin. Tainionvaara/Lieksa: Rata-aluetta on kunnostettu ja uudistettu monin eri toimenpitein mm. remontoimalla rakennuksia, rakentamalla katsomotiloja ja uusimalla laitteistoa, kuten haulikkoratojen heittimiä. Kesällä 2018 on avattu myös toinen trap-rata. Alueella kisat mahdollistava 50 metrin luodikkorata. Hammaslahti/Joensuu: Rata-alueelle on rakennettu koulutus- ja toimistotiloja sekä parannettu meluvalleja. Olemassa olevaa 150 metrin rataa pidennetään parhaillaan aina 300 metrin mittaiseksi, jolloin siitä tulee maakunnan ainoa avoimessa käytössä oleva 300 metrin rata ennen kuin Kiteen Aimo valmistuu. Parannustyöt jatkuvat vielä vuoden 2019 loppuun asti. Muutosten jälkeen kaikille ampumalajeille löytyy suorituspaikka ja harjoitusmahdollisuus. Lähimaakuntien radat Pohjois-Karjalan maakunnan lähialueilla on useita ampumaratoja, joita maakunnan ampumajat saattavat käyttää harrastustoiminnassaan. Lähialueen radat on koottu naapurimaakuntaliittojen tekemistä ampumarataselvityksistä tarkistamalla, mitkä radat ovat maakuntarajan lähellä. Lähialueen ratoja ovat: Mäntyjärven ampumarata Kaavilla, seudullinen rata Tuusjärven ampumarata Tuusniemellä, seudullinen rata Teerimäen ampumarata Juankoskella, seudullinen rata Kangaslammin ampumarata Varkaudessa, paikallinen rata Pakkaspirtin ampumarata Savonlinnassa, 20 000 laukausta Harjumajan ampumarata Savonlinnassa, 15 000 laukausta 19
Akonpohjan ampumarata Parikkalassa, paikallinen rata Rajaniemen ampumarata Parikkalassa, paikallinen rata Repale-Haukilammen ampumarata Kuhmossa, paikallinen rata Saaripuron ampumarata Kuhmossa, paikallinen rata Vepsän ampumarata Kuhmossa, paikallinen rata Kolmisopen ampumarata Sotkamossa, paikallinen rata Suurin osa lähialueen radoista on paikallisia ja pieniä ratoja, jolloin niillä tuskin on kovinkaan suurta vaikutusta Pohjois-Karjalaan. Seudullisilla tai maakunnallisilla radoilla vaikutusta varmastikin on, mutta nämä radat saattavat sijaita kauempana maakunnasta, jolloin ampumakerrat näillä radoilla lienee vähäistä. 20
5. Pohjois-Karjalan ampumaratojen kehittämistarpeet Lukumääräisesti maakunnassa on tarpeeksi ampumarata-alueita käyttäjien tarpeisiin. Ne ovat myös jakautuneet ympäri maakuntaa niin, että millään alueella ei ole kohtuutonta matkaa radoille harrastukseen tai lakisääteisten ampumakokeiden suorittamiseen. Ratojen mahdollistavat eri ampumalajit sen sijaan vaihtelevat huomattavasti riippuen radasta, joten pelkkä rata-alueiden sijainti ei kerro koko totuutta. Myös kilpailutoiminnan mahdollistavat ampumaradat ovat harvassa. Tällä hetkellä ruutiasein järjestettäviä suurempia kilpailuja ei voida järjestää maakunnassa ollenkaan ja pienempiä kisoja vähäisemmissä määrin osalla radoista. Tällaisia ovat esimerkiksi pistoolilajit 25 metrin radalla Salmijärven radalla ja 50 metrin luodikkokisat Tainionvaarassa. Tärkeää kuitenkin on, että maakunnassa on yhä rata-alueita, joilla harrastaa ammuntaa, ettei luvaton ammunta lisäänny. Myös monet kehittämishankkeet varmistavat sen, että toimintaa kehitetään ja ratoja parannetaan. Ampumaharrastuksen ja ympäristövaikutusten rajaaminen ja keskittäminen niille varatuille alueille BAT-oppaan periaatteita noudattaen, on paras tapa mahdollistaa harrastus- ja kilpailutoiminta minimoiden haitat ympäristöön. Pohjois-Karjalan 4.vaihemaakuntakaavaan merkityt ampumaradat ovat sellaisia, että niitä voidaan kehittää ampumaurheilukeskuksiksi. Parhaillaan käynnissä olevassa maakuntakaava 2040:ssä myös ampumarataverkosto käydään läpi ja kehittämissuunnitelman perusteella kaavaan merkitään vain maakunnan merkittävimmät ampumaradat (Liite 1.) Maakunnan ampumarataverkoston kannalta isoin puute tällä hetkellä on Joensuun seudulla, jossa on tarve siviiliampujille harrastus- ja kilpailutoimintaan soveltuvalle ampumaradalle. Pohjois-Karjalan ampumaratojen ja ampumaurheilukeskustoimintojen kehittäminen on myös nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi Vaikuttamisen kärjet 2019 -asiakirjassa, joka on maakuntahallituksen hyväksymä vuosittainen edunvalvonnallinen asiakirja. Maakuntaliitto ei kuitenkaan ota kantaa mitä ampumaratoja tulisi kehittää tai nostaa ampumaurheilukeskuksiksi vaan halu tulee lähteä seuroilta/alueelta itseltään. Maakuntakaavaan merkityt merkittävät ampumaradat mahdollistavat niiden kehittämisen, mutta merkinnän puute ei myöskään estä muiden ratojen kehittämistä. Ampumaratojen toiminnassa lähtökohta tulee olla, että ratojen luvat ovat kunnossa ja toiminnan edellytykset selvitetty. Kehittämisen osalta alueelta tulee löytyä erityisesti omaa tahtoa ja halua kehittää ratojaan. Erilaisten selvitysten (kuten ympäristöluvan vaatimat selvitykset) voisi toteuttaa seurojen yhteisesti hankkimana, jolloin kustannuksia saataisiin pienemmäksi seuraa kohden. Lisäksi toiminnassa ja kehittämisessä on tärkeää pitää mukana ampumaratojen BAT-ohjeistus ympäristöhaittojen minimoimiseksi ja konfliktien välttämäseksi. Koska käyttäjät monesti omistavat myös radan, olisi järkevää tehdä yhteistyötä ja rakentaa radat mahdollisimman monia palveleviksi, jolloin ylläpitokustannuksetkin jakautuvat suuremmille hartioille. Ampumaurheilukeskusta suunniteltaessa on hyvä huomioida keskuksen ympärivuotinen käyttö, jotta keskus olisi taloudellisesti kannattavampi. Ratojen osalta varaukset pitää tehdä riittävän suurelle kapasiteetille mutta toisaalta paikkojen määrällä pystytään vaikuttamaan kustannuksiin. Esim. kivääriradoilla voisi päästä pienemmillä paikkamäärillä, koska samaa katosta voi käyttää useampikin laji. Silti on ajateltava 21
pitkäjänteisesti ja jätettävä myös laajennusmahdollisuus. Ampumaratakeskuksen on oltava myös sellainen, että siellä pystyy kilpailemaan, minkä ansiosta saadaan käyttäjiä ja tuloja. Lähtökohtana tulisikin olla toimintamuoto, joka on liiketaloudellisesti kannattava ja työllistävä. Myös helppo saavutettavuus ja esteettömyys ovat kannatettavia tavoitteita. Lisäksi liikenneturvallisuusnäkökulma on huomioitava jo suunnittelun yhteydessä. Erityisen tärkeää on kuitenkin löytää sitoutunut taho hallinnoimaan ja ylläpitämään ampumaurheilukeskuksen toimintaa. Puolustusvoimien, rajavartioston, poliisien ja muiden viranomaisten työtehtäviä ja koulutusta varten vaadittavat ammunnat tulee voida suorittaa maakunnan ampumaradoilla. Mikäli lupaehdot sallivat, tulisi viranomaisten käyttämät radat olla avoimia myös siviiliammuntaa varten resurssien järkevän käytön näkökulmasta. Maakunnan ampumaratojen toimintaa ja kehittämistä varten tärkeimmät kohteet toimenpiteineen ovat: Kehittämistarpeet / -kohteet Vaadittavat toimenpiteet Maakunnassa on tarpeeksi ympäristöluvitettuja ja muiden vaadittavien lupien omaavia lukuun ottamatta metsästysseurojen omia pieniä ratoja, Kaikki ampumaradat tulee saattaa ympäristöluvan piiriin, ampumaratoja ja niiden toiminnan edellytykset tulee olla selvitetty. joita käytetään lähinnä aseiden kohdistamiseen. Maakunnan eri osissa tulee turvata ampumaharrastus ja olla riittävä määrä ratoja harras- käyttäjiä ja se, ettei luvaton ammunta esimerkiksi sora- 1. Turvataan harrastusmahdollisuudet riittävän lähellä tajia varten. montuilla yleisty. 2. Eri ampumalajien ratoja on riittävästi ei puolilla maakuntaa. 3.Tuetaan eri alueilla tapahtuvaa ampumaratojen kehittämistoimintaa. 3. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 -prosessissa tarkistetaan voimassa olevan maakuntakaavan ampumaratamerkinnät ja merkitään merkittävimmät radat maakuntakaavaan. Joensuun seudun ampumaharrastuksen turvaamiseksi tulee seudulle saada uusi ampuratojen osalta tulee selvittää niiden soveltuvuus Joen- Hammaslahden ja Outokummun Salmijärven ampumamarata sekä haulikkoammunnan mahdollistava ampumarata. suun seudun ampumaradan sijoituspaikaksi. Maakuntaan tulisi kehittää kilpailutoiminnan 1. Listattava mitä toimenpiteitä tarvitaan tavoitteiden mahdollistava ampumaurheilukeskus. saavuttamiseksi, mitkä ovat keskuksen edellytykset, tiivis yhteistyö ampumaharrastajien ja edunvalvontaorganisaatioiden ja viranomaisten kesken. 2. Maakuntakaava 2040 -prosessissa kaavaan merkitään maakunnan merkittävimmät ampumaradat, joka 22
Practical (IPSC) -ammuntaa ja sovellettua reserviläisammuntaa varten maakunnassa tulisi olla ratoja, joilla lajien harrastaminen on mahdollista. Kontiolahden ampumahiihtostadion säilyy merkittävänä kansainvälisenä ampumahiihdon suorituspaikka niin harjoitteluun kuin kilpailuihin. Puolustusvoimien, rajavartioston ja muiden viranomaisten toimintaan vaadittavat ammunnat tulee voida suorittaa maakunnan radoilla. mahdollistaa radan kehittämisen ampumaurheilukeskukseksi. 3. Ratojen käyttäjiltä ja alueelta itsessään tulee löytyä tahtoa kehittää ratoja. Vaatii rata-alueen, jossa voi ampua eri suuntiin sekä 300 metrin radan. Stadionia tulee kehittää kansainvälisten vaatimusten muuttuessa ja sen toimintamahdollisuudet tulee turvata myös jatkossa. Puolustusvoimien ja rajavartioston ampuma- ja harjoitusalueet on merkitty maakuntakaavaan turvaamaan niiden toimintaa. 23
Lähteet Ampumaratalaki, 2015. Ampumaratojen BAT-ohje, 2014. http://ampumaurheiluliitto-fi-bin.di- recto.fi/@bin/08a6142d853d7ede2f51856f78740a3b/1470988655/applica- tion/pdf/11258804/sy_4_2014.pdf Ampumaratojen ympäristölupaopas, 2012. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=137670 Lampinen Asko, Ampumarataopas. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24824/ampumaradan+lupaopas+30.12+valmis.pdf;jsessionid=644dded6605bb15c376d1f9a8d312634?sequence=1 Joensuun seudun ampumarataselvitys, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2014. Pirkanmaan liitto, 2016. Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Pirkanmaan ampuma- ja moottoriradat 2016. Reserviläisliitto, 2017. http://www.reservilaisliitto.fi/toiminta/toimintamuodot/ammunta Suomen ampumaurheiluliitto, 2018. https://www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/alueet-ja-seurat/itasuomi/seurat/ Uudenmaanliiton ampumaratojen kehittämissuunnitelmaluonnos (2018), ei vielä julkaistu Ympäristöministeriö. Ampumaratojen ympäristölupaopas 2012. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=137670 Ympäristöministeriö. Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta 2014. http://ampumaurheiluliitto-fi- bin.directo.fi/@bin/08a6142d853d7ede2f51856f78740a3b/1470988655/applica- tion/pdf/11258804/sy_4_2014.pdf 24
Liite 1. Maakuntakaava 2040 luonnokseen ehdotetut maakunnan merkittävimmät ampumaradat Rata Ampumaajat Hammaslahti Aimo (Kokonaan uusi ratahanke. Rakentamista edistäviä töitä tehty. Rahoituksen hakeminen kesken.) Joensuu Kitee 2010, luvan mukainen tarkistus tehty 2018 2017 luotiradat. Haulikkoratojen osalta hakemus suunnitteilla Sijaintikunta Ympäristölupa Laukausmäärä Haulikkoradat tyyppi:kpl/paikat 95 000 skeet: 2 trap: 1, varaus toiselle radalle Uusi rataalue Kiteen Aimon monitoimialueella. Ympäristölupa luotiratojen osalta 180 000 Suunnitteilla: Skeet:3 Trap: 2 Compact-rata optiona samalle rata-alueelle (ei vielä lupaa) Kivääriradat tyyppi:paikat 75-100 m hirvirata: 4 100 m luotirata: 20 300 m rata: tulossa 10 paikkaa Suunnitteilla: 100 m. rata: 25 300 m. rata: 15 75-100 m hirvirata: 2 ja 4 Pienoiskiväärirata (50 m) sis. pienoishirviradat: 32 Suunnitteilla: 25 m pistoolirata: 30 paikkaa practical: 2 paikkaa Sähköistetyt radat: Juokseva hirvirata, haulikkoradat, pienoishirvi. Ei tarkkoja suunnitelmia vielä. Elektroniset laitteet ei kaikilta osin, mutta valmius on. Pienoishirvirata ja pienoiskivääriradat ensin. Ks. Edellinen sarake. Kääntyviä tauluja jossain vaiheessa tulossa. Pistooliradat: tyyppi:kpl/paikat kiväärirata/pistoolirata: 10 paikkaa tulossa pienoishirvirata: 5 paikkaa tulossa Practical: ei Muuta: tilapäinen riistapolkurata Sähköistysolot Taululaitteet Maanomistaja Pyhäselän metsästäjät Kiteen kaupunki, vuokrattu yhdistykselle. Keski- Karjalan ampumaratayhdistys Radan omistaja Pyhäselän metsästäjät Arkisin 9-20, la 9-16, su- 11-15. Juhlapyhät suljettu Arkisin 8-21 (kesä 9-21), la 8-18 (10-18), su 8-18 (12-18). Juhlapyhät suljettu. Kolmena viikkona kaikki toiminta kielletty. Yhteneväiset toimintaajat koko Aimon alueelle. Aukiolo Seuran ulkopuoliset tietyin ehdoin: Haulikolle ammutusiltoina. Joensuun seudun rhy ja tietyt yhdistykset saavat vuosivuokran maksettuaan kivääriratojen käyttöoikeus. Viranomaiskäyttö tulossa, Poliisi ja vankeinhoitolaitos. Avoin rata. Käyttömaksut tulevat olemaan, mutta ei vielä tietoa miten järjestetään (yleiset ampumapäivät tms.) Yhteystiedot Rikasteentie 118, Hammaslahti Ampumaradantie 3, Kitee 25
Tainiovaara Lieksa Salmijärvi Outokumpu Onttola (vain viranomaiskäytössä oleva rata) Kontiolahti 2017, toistaiseksi voimassa oleva 246 500 skeet: 4 trap: 1, toinen rata rakenteilla 2014 50 000 skeet: 1 trap:1 jokamies: 1 2013 yli 220 000 ei 50 m. rata: on, kisat mahdollistava 100 m. rata: 24 Hirvirata (liikkuva maali): 2 Muuta: 100 m. kohdistusrata 50 m. rata: 5 100 m. rata: 25 150 m. rata: 10 Hirvirata: 2 Muuta: Villikarjurata 50 m. yhteydessä 150 m. rata: on 300 m. rata: on 25 m. rata: 20 50 m. rata: pienoiskivääriradalla mahdollisuus harjoitella practical: on 25 m. rata: 30 Pienoiskivääriradalla vapaa pistoolimahdollisuus practical-rata: kiinteät taulut pistooliradan yhteydessä pistoolirata Sähköistetty: Liikkuva hirvirata + valonäytöt, pienoiskivääri, haulikkoradat Sähköistetty: haulikkoradat Pienoispistooliradalla kääntyvä taululaitteisto. Lieksan kaupunki, vuokrattu yhdistykselle Pielisen ampujat ry 150 metrin radalla kääntyvät taululaitteet. Outokummun kaupunki, vuokrattu yhdistykselle Outokummun riistanhoitoyhdistys Arkisin 9-20, la 9-18, su 12-18. Juhlapyhät suljettu. Pienoiskivääri ja pienoispistooli ma-su 9-20. Arkisin 8-12, la 8-18, su 12-18. Juhlapäivät suljettu Vain viranomaiskäytössä Jäsenet jäsenmaksun maksettuaan. Seuran ulkopuoliset voi lunastaa ratakortin, jolla pääsee ampumaan. Outokummun rhy, ampumaraseura, reserviläiset ja reservinupseerit ilmaiseksi. Muilta peritään käyttömaksu. Vain viranomaiskäytössä Riuttajärventie 15, Lieksa Ampumaradantie 12, Outokumpu 26
27
www.pohjois-karjala.fi