.. -.-. [H upi 'ng:r kaupunki Lounais-Suomen L<W>J^> vesi-ja ympäristötutkimus Oy 11. 10. 2018 UUDENKAUPUNGIN MUNAISTENMETSÄN KAATOPAIKAN SUOTO- JA VALUMAVESIEN SEKÄ POHJAVESIEN TARKKAILU SYYSKUUSSA 2018 Väliraportti nro 120-18-7061 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikan suotoja valumavesien sekä pohjavesikaivojen tarkkailututkimuksesta, joka tehtiin 17. 9. 2018 {liite 7). Tarkkailu tehtiin 4. 1. 2011 laaditun (FCG) ohjelman mukaan, jonka Varsinais- Suomen ELY-keskus hyväksyi päätöksellään (VARELY/414/07. 00/2010) 5. 10. 2011. Tarkkailuohjelma sisältää sekä kaatopaikan uuden loppusijoitusalueen tarkkailun että vanhan kaatopaikan jälkitarkkailun. Mourunojan pisteet 2 ja 3 soveltuvat sekä vanhan että uuden puolen tarkkailuun. Ohjelman mukaisesti uudella puolella tehdään laajempi tarkkailu joka 3. vuoden ja vanhalla kaatopaikka-alueellajoka 6. vuoden tarkkailukerroilla. Vuonna 2018 tarkkailu on normaalin ohjelman mukainen. UUDEN LOPPUSUOITUSALUEEN TARKKAILU Kaatopaikkavesi Uuden loppusijoitusalueen suotovesikaivon (KA4U) suotoveden kloridipitoisuus oli 8-kertainen, sähkönjohtavuus 4-kertainen ja kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet 2-kertaisia keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Sinkkipitoisuus alitti esim. Helcomin suositusarvon (23/11, 2002) viemäriverkostoon johdettaville jätevesille. Suotovesi oli laimeampaa kuin vastaavana ajankohtana keskimäärin. Vedessä oli selvä kaatopaikkaveden haju. Pintavesi Puhtaiden vesien pumppaaman (PVP1) vedessä kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat suuria. Vesi oli ammoniumtypen osalta voimakkaasti likaantunutta BOD7ATu-arvon ilmentäessä lievää likaantuneisuutta. Sähkönjohtavuusarvo ja kloridipitoisuus olivat noin 2-3 -kertaisia keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäte veteen verrattuna. Veden hygieeninen tila oli hyvä. Tutkimuskerralla ammoniumtyppi-ja fosforipitoisuudet olivat ajankohdan keskimääräistä pienempiä. Mourunojan kokonaistyppipitoisuus kasvoi jonkin verran kaatopaikan yläpuolisen (2) ja alapuolisen havaintopaikan (3) välillä. Kummassakin paikassa vedessä oli runsaasti typpeä ja fosforia. Yläpuolisen paikan kokonaisravinnepitoisuudet olivat 2-4 -kertaisia ajankohdan keskimääräiseen verrattuna. Ammoniumtypen ja BOD7ATu-arvojen osalta vesi oli lievästi likaantunutta. Yläpuolisessa paikassa havalttiin runsaasti ulosteperäisiä bakteereita; hygieeninen tila oli huono. Alapuolella hygieeninen tila oli välttävä. Ojan kloridipitoisuudet olivat koholla luonnontilaisiin ojavesiin verrattuna. Mourunojan virtaamaa mitattiin siivikoimalla. Virtaama oli kaatopaikan yläpuolisessa paikassa 2 noin 0, 012 m3/s ja alapuolisessa paikassa 3 Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratoho T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02)2381838 Y 1564941-9 vesi-ja ympäristötutkimus Oy 20360 TURKU *(02) 274 0200 enimi. snimi@lsvsy. fi Krnro 774822
noin 0,018 m /s. Alapuolisen paikan virtaama- ja pitoisuustietojen pemsteella Mourunojan ainevirtaama oli typen osalta noin 25 kg N/d, mikä vastasi 2 070 asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä. Fosforin osalta ainevirtaama oli 1,2 kg P/d, mikä vastasi 415 asukkaan jätevesiä. Pohjavesi Kaivon l (kaatopaikan koillispuolella) vesi täytti yksittäisen talousvesikaivon laatuvaatimukset ja -suositukset (STM 401/2001) veden väri- ja CODMn-arvoja sekä kloridipitoisuutta lukuun ottamatta. Väriarvo oli 3, 6-kertainen ja kloridipitoisuus 1, 8-kertainen suositusarvoon verrattuna. CODMn-arvo oli hieman suositusta suurempi. Vedessä oli lievä rikkivedyn haju. Veden väri johtuu usein raudasta, mangaanista tai savesta, eikä sillä sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. CODMa-arvo kuvaa veden orgaanisen eloperäisen aineen, lähinnä humuksen, määräa. Veden humus ei sellaisenaan ole terveydelle vaarallista, mutta se voi aiheuttaa veteen väriä ja mutamaista makua sekä keitettäessä saostumia. Kloridipitoisuus kuvaa veden suolaisuutta. Klorideilla ei tiedetä olevan haitallisia terveysvaikutuksia, mutta ne aiheuttavat veteen makua 200-300 mg/1 pitoisuuksissa. Kloridit lisäävät veden syövyttävyyttä. Melko korkea kloridipitoisuusja sähkönjohtavuus voivat viitätä kaatopaikkavaikutukseen. Typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä. Rannikkoalueen porakaivoissa kloridipitoisuudetja sähkönjohtavuusarvot voivat olla myös luonnostaan kohonneita. Kaivon 2 (kaatopaikan kaakkoispuolella) vesi täytti yksittäisen talousvesikaivon laatuvaatimukset ja -suositukset lukuun ottamatta sameus-, väri- ja CODMn-arvoja sekä rauta- ja mangaanipitoisuutta. Sameusarvo oli noin 9-kertainen, väriarvo 24- kertainen, CODMn-arvo 3-kertainen, rautapitoisuus 9-kertainenjamangaanipitoisuus 2-kertainen suosituksiin verrattuna. Veden sameus johtuu usein raudasta tai savesta, eikä sameudella sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. Veden väri johtuu usein raudasta, mangaanista tai savesta, eikä sillä sinänsä ole mitään terveydellisiä haittavaikutuksia. CODMn-arvo kuvaa veden orgaanisen eloperäisen aineen, lähinnä humuksen, määrää. Veden humus ei sellaisenaan ole terveydelle vaarallista, mutta se voi aiheuttaa veteen väriä ja mutamaista makua sekä keitettäessä saostumia. Rautaa ja mangaania esiintyy yleisesti pinta-ja pohjavesissä. Rautaa voi myös liueta vesijohtojen materiaaleista. Juomaveden korkea mangaanipitoisuus voi olla uusien tutkimusten mukaan myös terveysriski. Selviä viitteitä kaatopaikan vaikutuksista ei ollut havaittavissa. Kaivosta 3 (kaatopaikan etelä-kaakkoispuolella) ei saatu näytteitä; näytteet otetaan myöhemmin loppusyksyn tarkkailukerran yhteydessä. Turussa 9. lokakuuta 2018 >A^a Sari Koivunen biologi
Lähteet: FCG Finnish Consulting Group Oy 2011. Munaistenmetsän kaatopaikka. Kaatopaikan suoto-ja valumavesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailuohjelma. 0159-P13899. Jakelu: Biolinja Oy Uusikaupunki Kivinen Jarnoja Siivonen Tanja Lassila & Tikanoja Oy/niina.makinen@lassila-tikanoja.fi Lassila & Tikanoja Oyj/jari. saarinen@lassila-tikanoja. fi Marjoluoto Antti Tuominen Urpo Uudenkaupungin kaupunki/tekninen lautakunta Uudenkaupungin kaupunki/kirjaamo@uusikaupunki.fi Uudenkaupungin kaupunki/uudenkaupungin Vesi Oy/kim. westerholm@uusikaupunki. fi Uudenkaupungin kaupunki/seija.niskala@uusikaupunki.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi
LIITE 1 Maanmittauslaitos lupa nro 12/MML/11 Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikan tarkkailututkim uksen havaintopaikat
Vesinäytteiden tutkimustuloksia Uudenkaupungin kp pintav. (CUK26) Pvm. Hav. paikka Lämpöt Happi Happik. sahk.joht ph Sameus Ka GF;C Väri CODMn CODCr BOD7ATU TOC Kok. N N03-N N02-N NH4-N Kok.P Koiib. 440 Cl S04 Fe Mn Zn Näytepaikka C mg/1 Kyll % ms/m FNU mg/1 mg/1 Pt mg/102 mg/1 mg/1 mg/1 pg/i jg/l pg/1 [jg/1 pg/1 pmy/ioomi mg/1 mg/1 pg/1 pg/1 pg/1 17.9.2018 CUK26 / 2 Mourunoja kp yp Kok.syv. 0,40 m; Klo 11:58; Näytt. ottaja LSVYT Oy, Mattila; Haju Normaali; Virt 0, 012 m3/s; 0, 1 13, 5 6,3 61 50 6,8 5,6 3,4 40 2,2 10 13000 190 820 1000 40 430 17. 9. 2018 CUK26 / 3 Mourunoja kp ap Kok.syv. 0,30 m; Klo 11:35; Näytt. ottaja LSVYT Oy, Mattila; Haju Normaali; Virt 0, 018 m3/s; 0, 1 12,7 5,7 54 64 6,9 3,3 1,9 46 14 2,5 12 16000 210 800 220 55 330 CUK26 / KA4U suotovesikaivo (uusi puoli) Klo 10:54; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila: Haju Ks. laus.; pumppaama 14, 0 380 7,8 55 320 470 89 140 89000 76000 2500 460 390 1600 250 17.9.2018 CUK26 / PVP1 puhtaiden vesien pumppaama Klo 10:43; Näytt. ottaja LSVYT Oy, Mattila; Haju Ks. laus.; pumppaama 13,0 5,4 52 210 6,9 34 190 27 3,2 17 28000 16000 180 47 170 9400 CUK26 / KAIVOI Kaivo, kaatop. koill.p. (1:58), porakaivo Klo 9:38; Näytt.ottaja LSVYT Oy, Mattila; Haju Ks. laus.; hana 10,0 0, 54 110 8,4 0,2 18 5,3 6,3 51 <2 39 O 180 87 57 23 3,8 CUK26 / KAIV02 Kaivo, kaatop. kaakk. p. Hyötinvuori (1:18), poraka Klo 10:07; Näytt. ottaja LSVYT Oy, Mattila; Haju Normaali; hana 8, 5 0,69 6 23 6,8 8,5 120 15 13 46 <2 100 O 5, 8 5, 9 3500 220 11 Lounais-Suomen vesi-ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/1