SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Samankaltaiset tiedostot
Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

OSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

PUHTAAN ELINVOIMAN KEHITTÄMISTEEMA Aluekehitysasiantuntija Kari Hietala Satakuntaliitto

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa projektipäällikkö Tuula Raukola

KIERTOTALOUS käytäntöön

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Kierrätystä, uusia tuotteita ja yhteistyötä kiertotalouden esimerkkejä CIRCWASTE-hankkeesta

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Bio- ja kiertotaloustyö Pirkanmaan ELYkeskuksessa. & case biokaasu Ilmastofoorumi

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

- Potentiaalia innovaatioiksi

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Resurssitehokkuus ja kiertotalous markkinoiden näkökulmasta

Resurssiviisas Lapinjärvi

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätysravinteista prosessoiduille lannoitevalmisteille

VSS Biopower Oy:n sijoittaja- ja tiedotustilaisuus Pyhäjärvi-instituutti

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN

Laatujärjestelmä ja kierrätyslannoitteiden sertifiointi biohajoavien jätteiden kierrätyksen edistäjänä

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Kiertotaloudesta elinvoimaa kunnille

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

ORGAANISET LANNOITTEET JA MAAN

Satakunnan metsäbiotalous

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Älykäs ja ekologinen

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Etelä-Karjala: Kiertotalouden tiekartta

Kiertotalous lyhyesti. Riitta Silvennoinen

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa Tuula Raukola

Circwaste-hanke Keski-Suomessa

KIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Kohti kestävää biokiertotaloutta

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Kiertotalous maataloudessa

Sivuvirrasta nestemäinen kierrätyslannoite luomukasvihuoneisiin

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra

Kansallinen laatujärjestelmä kierrätyslannoitevalmisteille

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Kainuun metsäbiotalous

Suomen Itämeren alueen strategia

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin

Jätehuollosta kiertotaloushuoltoon Satu Hassi Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund

Mitä kuuluu cleantech-sektorille? Teollisuusneuvos Mika Aalto TEM Elinkeino- ja innovaatio-osasto Luonnonvarat ja resurssitehokkuus

Satakunnan bio ja kiertotalouden kasvuohjelma. Kohti kestävää biokiertotaloutta

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Envor Group - historiikki

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Haitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä. Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

Biotalouden tutkimusyksikkö. Mona-Anitta Riihimäki Johtaja Biotalouden tutkimusyksikkö

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Uusi työkalu kiertotalouden edistämiseen FISS -teolliset symbioosit Suomessa

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Transkriptio:

SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti

Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa teollisuuden ja alkutuotannon sivuvirtojen sekä uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät ratkaisut luovat uusia kierrätysliiketoiminnan mahdollisuuksia. Materiaali- ja energiatehokas uusiokäyttö edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta. Satakunnan teollinen ekosysteemi yhdistää mm. teollisuuden ja rakentamisen sivuvirrat ja mahdollistaa resurssitiedon keräämisen ja jakamisen. Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat Lounais-Suomen Life IP-ydinalueen alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta Suomessa. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja menetelmiä sekä erillisin demohankkein luoda mahdollisuuksia kiertotalouteen, jonka osaaminen on osa maakunnan älykkään erikoistumisen profiilia. Tärkeimpiä biopääoman luonnonvaroja Satakunnassa ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Maakunnan elintarvikeketjun tulevaisuuden määrittää pitkälti koko pellolta pöytään arvoketjun kannattavuus ja kilpailukyky. Vastuullisen, lähellä tuotetun ruuan arvostus sekä kansainvälisille markkinoille pääsy kasvattaa satakuntalaisen ruuan kysyntää ja arvonlisäystä. Julkisten hankintojen kohdistuminen lähellä tuotettuun ruokaan vahvistaa ruokaketjun kilpailukykyä. Satakunnan vahva metsäteollisuus ja metsäbiotalouden uudet ekosysteemit mahdollistavat uusia ratkaisuja. Tärkeää on myös luonnonympäristöistä ja vesistöistä sekä metsien käytön ja suojelun tasapainosta huolehtiminen. Kierto- ja biotalouden kasvulle tulee kehittää kilpailukykyinen toimintaympäristö ja luoda uutta monialaista yrittäjyyttä sekä työpaikkoja rohkeiden kokeilujen kautta. Tavoitteena on kehittää maakunnan kierto- ja biotalouden alojen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä Kiertotalouden edistäminen edellyttää toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista sekä osaamisen kehittämistä.

BIOTALOUS Biotalous tarkoittaa kaikkia uusiutuvia luonnonvaroja tuottavaa, käyttävää, jalostavaa ja markkinoivaa tuotantoa sekä uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden kulutusta.

KIERTOTALOUS Kiertotalous pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä.

Satakuntaan bio- ja kiertotalouden kasvuohjelman tarkoituksena on luoda ja vahvistaa edellytyksiä bio- ja kiertotalouden kestävälle kasvulle maakunnassa sekä vahvistaa Satakunnan roolia kansallisesti ja kansainvälisesti bio- ja kiertotalouden osa-alueilla. SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Tavoitteet Hankkeen tarkoituksena on laaja-alaisesti selvittää Satakunnan alueella erilaisten elintarviketeollisuuden sivuvirtojen laatua ja soveltuvuutta biokaasun tuotantoon. Kasvuohjelman tausta-aineistoksi laaditaan selvitykset * kiertotalouden symbiooseista biokaasulaitosten ympärillä (Pyhäjärvi- Instituutti), * elintarviketeollisuuden sivuvirtojen biokaasupotentiaaleista (Satafood) sekä * ravinteiden kierrätyksen edistämisestä puhdistamolietteistä (Prizztech). Hanketta toteutettaessa huomioidaan ja hyödynnetään aikaisemmin toteutetuissa hankkeissa syntyneet tulokset

Pyhäjärvi- Instituutti Kiertotalouden symbioosien mallin luominen biokaasulaitosten ympärille Luodaan malli siitä, miten biokaasulaitos voi ympärilleen synnyttää kiertotalouden symbioosin, jossa eri yritykset yhteistyössä voivat maksimoida sivuvirtojen arvopotentiaalin ennen bioenergian tuotantoa sekä hyödyntää syntyvää bioenergiaa omassa tuotannossaan. Luodaan malli, jossa kuvataan potentiaaliset arvojakeet ja tällä hetkellä parhaat käytännöt niiden erottamiseksi ja jatkojalostamiseksi kustannustehokkaasti.

Sivuvirrasta raaka-aineeksi Elintarviketeollisuuden biosivuvirrat Satakunnassa Satafood Kartoitetaan Satakunnassa toimivien elintarvikeketjun toimijoiden prosesseista syntyvien sivuvirtojen laatua ja määriä Kehitetään toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sivuvirtojen yhdistämisen ja koordinoidun hyödyntämisen tehostamiseksi. Laaditaan kattava selvitys erilaisten sivuvirtojen laadusta ja soveltuvuudesta biokaasun tuotantoon Satakunnan alueella. Selvitetään biokaasun tuottopotentiaalit erilaisille sivuvirtajakeille.

Prizztech Puhdistamolietepohjaisten kierrätyslannoitteiden käytön esteet ja keinot esteiden poistamiseksi Laaditaan selvitys puhdistamolietepohjaisten kierrätysravinteiden käytön esteistä sekä tavoista näiden esteiden poistamiseksi. Yleisenä tavoitteena on, että suurin osa puhdistamolietteiden sisältämistä ravinteista saadaan hyötykäyttöön mahdollisimman turvallisesti ja taloudellisesti.

EPC:n raportti European Policy Centre - Suomi jää jätteenkäsittelyssä ja kierrätyksessä EU:n keskitason alle - Suomi on kärkimaa paperi- ja pahvipakkausten kierrättämisessä, mutta puupakkausten kierrättämisessä heikoimpien jäsenmaiden joukossa. - Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätyksessä Suomi on hieman keskiarvon yläpuolella - Muovin kierrätyksessä Suomi on yksi EU:n heikoimmin suoriutuvista jäsenmaista. - Biojätteen kierrätys on hieman EU:n keskiarvon alapuolella. - Suomen vahvuutena on ekoinnovoinnin edistäminen

Kiitos!