Monitulppalaitteistojen asentaminen EP-reikiin Hästholmenilla. Olkiluodossa. Romuvaarassa ja Kivetyssä

Työraportti 99-28 Monitulppalaitteistojen asentaminen EP-reikiin Hästholmenilla. Olkiluodossa. Romuvaarassa ja Kivetyssä Ismo Mäkeläinen Aimo Hiironen Huhtikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719

,~------ - Työraportti 99-28 Monitulppalaitteistojen asentaminen EP-reikiin Hästholmenilla, Olkiluodossa, Romuvaarassa ja Kivetyssä Ismo Mäkeläinen Aimo Hiironen Huhtikuu 1999

Työraportti 99-28 Monitulppalaitteistojen asentaminen EP-reikiin Hästholmenilla, Olkiluodossa, Romuvaarassa ja Kivetyssä Ismo Mäkeläinen Aimo Hiironen Posiva Oy Huhtikuu 1999 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia.

MONITULPPALAITTEISTOJEN ASENTAMINEN EP-REIKIIN HÄSTHOLMENILLA, OLKILUODOSSA, ROMUVAARASSA JA KIVETYSSÄ TIIVISTELMÄ Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) ja Imatran Voima Oy:n yhteinen yhtiö Posiva Oy huolehtii käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta ja sitä varten tehtävästä tutkimus- ja kehitystyöstä. Posiva jatkaa TVO:n aloittamaa tutkimusohjelmaa, joka tähtää sijoituspaikan valintaan vuonna 2000. Ydinenergialain mukaan ydinenergian tuottaja on vastuussa kaikista syntyvistä ydinjätteistä aina siihen saakka, kunnes ne on katsottu pysyvästi loppusijoitetuksi. Pohjaveden pinnankorkeus on tärkeä lähtötieto pohjaveden virtauksen numeerisessa mallintamisessa. Mittaustulosten mukaan pohjaveden pinnankorkeus noudattaa melko hyvin topografian vaihtelua. Paikalliset erot saattavat kuitenkin olla merkittäviä riippuen siitä miten havaintoreikä lävistää hyvin vettäjohtavia rakoja ja millaisia yhteyksiä kyseisillä raoilla on eri potentiaalin eli hydraulisen korkeuden omaaviin vyöhykkeisiin. Nykyisissä virtausmalleissa vyöhykkeiden on oletettu olevan samassa pintapotentiaalissa kuin sitä ympäröivä kallio. On kuitenkin epäilty, että etenkin ympäristöään ylempänä olevien alueiden läpi kulkevissa vyöhykkeissä pintapotentiaali voisi poiketa selvästi ympäristön potentiaalista. Asian selvittämiseksi porattiin tutkimusalueille uusia EP-reikiä, joiden tarkoituksena oli lävistää sellaisia hyvin tunnettuja vyöhykkeitä, jotka kulkevat ympäristöään ylempänä olevien alueiden läpi. Reikien kaltevuus vaihteli pystyasentoisesta 90 asteesta 45 asteeseen. EP-reikien yläosaan maaosuudelle asennettiin 140/130 mm suojaputki, jonka jälkeen reikä porattiin tavoitesyvyyteen 116 mm:n teräkoolla. Rei'issä tehtyjen tutkimusten jälkeen reiät tulpattiin eri tasoilta em. Vyöhykkeiden painekorkeuden havainnoimiseksi. Reikiin asennettiin Pasivan ja raumalaisen Lapela Oy:n yhteistyönä kehitetty monitulppalaitteisto, jolla eristettiin rei' istä 3-5 pohjaveden hydraulisen painekorkeuden mittausvyöhykettä. Tulppauslaitteisto koostuu sarjasta vedellä ja paineilmalla paisutettavia kumitulppia, sekä niitä yhdistävistä kannatintangoista. Tulpat pullistetaan reiän seinämää vasten täyttämällä tulpat ja niihin johtava (halk.8/6 mm) nailonletku puhtaalla vedellä. Painepumpun avulla järjestelmä paineistetaan 2,5 bariin ja lopullinen paineistus suoritetaan maanpinnalla sijaitsevasta paineilmapullosta ( täyttöpaine 3 bar). Tulppien läpi reiän yläosaan johdetaan jokaisesta mittausvyöhykkeestä ohut nailonletku (halk.8/6 mm), joka ylätulpan yläpuolelta on yhdistetty (halk. 28/23 mm, 18115 mm tai 14112 mm) nailonletkuun. Nämä isommat nailonletkut mahdollistavat hydraulisen painekorkeuden mittaamisen manuaalisesti mittaluodilla. Tulppien sijoitussyvyydet on määritelty rei'issä tehtyjen tutkimusten (vedenjohtavuusmittaus ja videokuvaus) perusteella. Tämän jälkeen on laadittu kullekin reiälle oma tulppaussuunnitelma, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot asennettavien tankojen, letkujen ja tulppien määrästä. Tässä raportissa on kuvattu Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin EP-reikiin ja Y8 reikään asennettu kalusto, kaluston sijainti reiässä sekä laitteistojen asennustyöt. Avainsanat Monitulppalaitteisto, eritasopietsometri, painekorkeuden mittaus

INSTALLATION OF MULTI-PACKER EQUIPMENT AT HÄSTHOLMEN, OLKILUOTO, ROMUVAARA AND KIVETTY IN 1998 ABSTRACT Posiva Oy, a company jointly owned by Teollisuuden Voima Oy (TVO) and Imatran Voima Oy, is managing final disposal of spent nuclear fuel and the related R&D work in Finland. Posiva continues the research programme initiated by TVO aiming at the site selection in the year 2000. In compliance with the Nuclear Energy Act the waste producers are liable for nuclear waste they produce until the final disposal of all nuclear waste is considered to be completed. Groundwater table is an important input parameter in numerical modelling of groundwater flow. According to the measuring results groundwater table follows the topographic fluctuation. However, local differences can be prominent depending on the borehole penetration of hydraulically conductive fractures and on the hydraulic connections between the fractures and fracture zones with different hydraulic head i.e. potential. In the recent flow models the fracture zones are assumed to be in the same surface potential as the adjacent rock mass. Some doubts has been presented that in the fracture zones crossing areas with higher elevation than in the surroundings, the surface potential can differ from the one in the surrounding area remarkably. The objective of drilling new multi-piezometer EP-boreholes penetrating well known fracture zones was to clarify these doubts. The inclination of the boreholes varied from vertical to 45. The section of overburden in the multi-piezometer boreholes was cased with 1401130 mm (diam.) casing pipe. The rest of the borehole to the target depth was percussion drilled with 116 mm bit size. Multi-packer equipment with inflatable rubber coated packers were installed into the boreholes to monitore the hydraulic head in the above mentioned fracture zones. In total, 3-5 monitoring sections were separated in each borehole with packers. The multipacker equipment installed into the boreholes has been developed in co-operation between Posiva and Lapela Oy, a company from the town of Rauma on the western coast of Finland. The multi-packer equipment incorporates a series of inflatable rubber coated packers and supporting rods. The packers are inflated with water and air against the sides of borehole. First the packers and the nylon tubes (diam. 8/6 mm) are filled with pure water. With a pressure pump the system is pressurized into 2.5 bar and the final pressurization into 3 bar is controlled with air bottles which are situated on the ground. From each monitoring section a nylon tube (8/6 mm) is conducted trough the packers into the upper part of the borehole where wider tubes (28/23 mm, 18/15 mm or 14/12 mm) are coupled into the tube coming from the monitored section. These wider nylon tubes enable manual measurements of hydraulic head. The location of packers in a borehole has been determined on the basis of borehole investigations (hydraulic conductivity, borehole camera). The installation plans compiled for each borehole contained detailed information on the number of rods, tubes and packers. This report presents the multi-packer equipment installed into EP-boreholes at Romuvaara, Kivetty, Olkiluoto and Hästholmen and also into the borehole Y8 at Hästholmen, the location of the equipment in the boreholes and the installation work. Keywords: multi-packer equipment, piezometer, monitoring, hydraulic head

1 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistel mä Abstract 1 LAITTEISTO 2 1.1 Reikiin asennettu tulppalaitteisto......... 2 2 MONITULPPAJÄRJESTELMÄ............. 3 2.1 Laitteiston yleiskuvaus... 3 2.2 Tulppauksessa tarvittavat työvälineet......................................... 3 3 TULPPAUSLAITTEISTON ASENNUS... 5 3.1 Valmistelutyöt..... 5 3.2 Tulppien asennus... 5 3.3 Tulppausjärjestelmän täyttö ja paineistus... 6 3.4 Työturvallisuus........ 6 4 TULPPAUSTYÖT... 8 4.1 RO-EP8 8 4.2 RO-EP9... 9 4.3 KI-EP9... 9 4.4 KI-EP10... 10 4.5 HH-EP1......... 11 4.6 HH-EP2......... 11 4.7 HH-Y8... 11 4.8 OL-EPB... 12 4.9 Muuta......... 12 5 YHTEENVETO... 13 KUVAT1-8

2 1 LAITTEISTO 1.1 Taulukko 1. Reikiin asennettu tulppalaitteisto. Reikä ~~~ HH-EP1 HH-EP2 HH-Y8 KI-EP9 KI-EP10 RO-EP8 RO-EP9 OL-EP8 Tulppien määrä läpivienneittäin lläpiv. 2 läpiv. 3läpiv. 4 läpiv. Tankoja/m 19,1 m 19,7 m 158,6 m 49,8m 55,5 m 30,1 m 36,0m 23,9m Mittausvyöhykkeistä maanpinnalle johdetut muoviletkut on merkitty erivärisin teippimerkinnöin seuraavalla periaatteella: ensimmäinen mittausväli on sininen, toinen punainen, kolmas ruskea, neljäs musta ja vapaa väli väritön (naturel).

3 2 MONITULPPAJÄRJESTELMÄ 2.1 Laitteiston yleiskuvaus Tulppalaitteisto koostuu sarjasta vedellä ja paineilmalla paisutettavia kumitulppia ja niitä yhdistävistä nailonletkuista ja kannatintangoista. Tulppien teräsrungon päälle on asennettu kumi, joka on kiinnitetty runkoon molemmista päistä neljällä teräspannalla. Tulpat pullistetaan reiän seinämää vasten johtamalla niihin (halk. 8/6 mm) nailonletkua pitkin vettä maanpinnalta käsin. Nailonletku kiinnitetään tulpassa kiinteästi oleviin ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin läpivientiputkiin. Kun tulppajärjestelmä on täytetty vedellä, se paineistetaan ensin painepumpulla 2,5 bar:iin ja sen jälkeen siihen liitetään ilmapullo ja nostetaan paine 3 bar:iin. Tulppien läpi menevien läpivientiputkien kautta johdetaan ylätulpan yläpuolelle mittausväleistä nailonletkut (halk. 8/6 mm), jotka laajennusosassa liitetään isompihalkaisijaisiin (28/23 tai 14/12 mm) nailonletkuihin. Isompi nailonletku mahdollistaa hydraulisen painekorkeuden mittaamisen joko paineanturilla tai manuaalisesti sähköluodilla. Painekorkeuksien mittauksissa tuli muutaman reiän kohdalla ilmi, että veden pinta mittausletkussa laski ylimmän tulpan alapuolelle. Koska näitä vyöhykkeitä ei pystytty enää mittaamaan, laskettiin tulppaletkaa kokonaisuudessaan muutama metri alaspäin, tai pelkästään ylempää tulppaa. Koska nämäkään toimenpiteet eivät kaikissa rei'issä auttaneet, päädyttiin ratkaisuun, jossa ylemmän tulpan läpiviennit suurennettiin siten, että painekorkeutta pystyttiin mittaamaan tulpan läpi. Paisutettavien tulppien sijoitussyvyydet määritettiin rei' issä tehtyjen tutkimusten perusteella. Tutkimusten perusteella kullekin reiälle laadittiin oma tulppaussuunnitelma, joka piti sisällään yksityiskohtaiset tiedot asennettavien tulppien, tankojen ja letkujen määrästä sekä tulppien asennussyvyyksistä. 2.2 Tulppauksessa tarvittavat työvälineet Asennustyössä tarvittiin seuraavat työvälineet/materiaalit: - sähköä 3 80/220 V - jatkojohtoja kolmi- ja yksivaiheisia - kiintoavaimet 2 kpl AV 21 mm, välitankojen Iiitosten avaamiseen tai kiristämiseen - puukko letkujen katkaisuun - sisä- ja ulkoholkkeja puristettaviin letkuliitoksiin - puristuspihdit työkaluineen - polyamidiputket (nailonletkut) Rilsan PA 12 P40, väri sininen 8/6 mm ja 10/8, paine, pullistusja mittausväleihin Rilsan PA 12 P40, väri naturel28/23 mm ja 14112 mm mittausvälin yläosaan - kannatintangot Navtec Rod 8 mm, pitkä tanko 5 mja lyhyt tanko 3,37 m - pullistettavat tulpat (ulkohalkaisija 101 mm) - erilaisia liittimiä

4 adapteriholkkeja erikokoisten letkujen liittämiseksi toisiinsa - teippejä: ilmastointiteippi letkujen sitomiseksi tankoon, tarve n. 1 rulla/ 100m tulppausjärjestelmää värilliset muoviteipit mittausvälien merkkaamiseen. Sininen, punainen, ruskea ja musta - vesikanisteri 30 1 painelinjan täyttämiseksi sekä edelleen samaan työvaiheeseen kaatosuppilo painepumppu linjan paineistukseen lämpösäteilij ät 2 kpl, pakkasta vastaan halogeenivalaisimet, valaistukseen, lämmittämiseen alipainepumppu ilmalukkojen poistamiseen - paineilmapullo, paineensäätimet, painemittarit sekä sulkuventtiili ohjaamaan pullistuspainetta - hitsausmuuntaja, tankojen liittämiseen - kulmahiomakone, tankojen katkomiseen

5 3 TULPPAUSLAITTEISTON ASENNUS 3.1 Valmistelutyöt Ennen tulppauslaitteiston asennosta retan avoimuus tarkistettiin vatjernn liitetyllä "Dummy" -sondilla. Sondina käytettiinhalkaisijaltaan 100 mm:n ja pituudeltaan noin 1 m:n putkea. Avoimuus tarkistettiin vähintään siihen syvyyteen saakka, jonne tulppauskalusto oli tarkoitus laskea. Tulpat oli tarkastettu ja koeponnistettu Lapela Oy:ssä. Koeponnistus tehtiin vesialtaassa. Näin kaikki pienimmätkin vuodot pystyttiin paikallistamaan. Tangoista valittiin sellaiset, jotka olivat suoria, ja liitoskohdiltaan ja kierteiltään ehyitä. Tangot ja tulpat laitettiin suoj apressun päälle asennussuunnitelmassa olevaan asennusj ärjestykseen. Järjestelyllä varmistettiin, että asennusvaiheessa ei pääse syntymään virheitä. Koeponnistetut tulpat tarkistettiin silmämääräisesti vielä ennen reikään asentamista. Tarkistuksella varmistettiin tolppakumin ja siinä olevien läpivientiputkien kunto. 3.2 Tulppien asennus Alimmaisen tulpan ja toiseksi alimmaisen tulpan välille laitettiin asennussunnitelman mukaiset välitangot. Välitankojen liitokset kiristettiin kiintoavaimella. Tämän jälkeen liitettiin tulppien väliin puristusliitosmenetelmällä paineistusletku ja ensimmäinen mittausletku. Mittaus- ja paineistusletkujen liittäminen tehtiin puristusliitosmenetelmällä siten, että letkun sisäpuolelle asetettiin tukiholkki ja ulkopuolelle puristettava putkiholkki. Liitos puristettiin kaapelikenkäpihdeillä, jonka leuat oli tätä tarkoitusta varten suunniteltu. Samalla mittausletku merkittiin, jotta tiedettiin mistä välistä mittausletku tulee. Kun letkut oli liitetty tulppiin, ne teipattiin säännöllisin välein kiinni siten, että ensimmäinen kierros tuli tangon ympärille ja muut kierrokset letkujen ympärille. Tankoon teippaamalla varmistettiin, etteivät letkut laskeudu alaspäin. Sopiva teippausväli oli noin 1m. Kannatintankojen kaikki liitoskohdat teipattiin siten, ettei niihin jäänyt teräviä kulmia. Terävät kulmat olisivat voineet aiheuttaa kaluston kiinnijuuttumisen. Laitteiston asentaminen EP-reikiin suoritettiin siten, että ensimmäinen tulppa laskettiin reikään ja toinen tolppajäi maanpinnalle. Tämänjälkeen toiseen tulppaan liitettiin tangoilla ja letkuilla kolmas tulppa ja laskettiin kalustoa reikään siten, että kolmas tulppa jäi maanpinnalle. Näin jatkettiin kunnes kaikki asennussuunnitelmassa olleet tangot ja tulpat oli liitetty toisiinsa. Kolmanteen tai neljänteen tulppaan liitettiin sitten loput tangot sekä isommat nailonletkut (28/23 mm tai 14/12 mm) ja asennettiin kalusto tavoitesyvyydelle. Ylimmäisen tulpan yläpuolella oleviin mittausvälin nailonletkuihin (10/8 mm) liitettiin adapteriholkkien avulla isommat nailonletkut (28/23 mm). Adapteriholkkiliitokset oli tehty valmiiksi hydraulipuristimella. Vapaan välin nailonletkun (28/23 mm) alapää tuli noin metrin etäisyydelle ylimmän tulpan yläpäästä. Isommista nailonletkuista oli mahdollista mitata hydraulista painekorkeutta joko paineantureilla tai mittaluodilla. Isot nailonlet-

6 kut teipattiin kannatintankoon ja toisiinsa noin puolen metrin välein ja kalusto laskettiin tavoitesyvyyteen kannatintangon ja siihen hitsatun poikittaistangon varaan suojaputken suulle, ja isompien nailonletkujen päät katkaistiin suojaputken tasolle ja niihin merkittiin mittausvälikohtaiset teippimerkinnät. Isompiläpivientisiä (läpimitattavia) tulppia asennettaessa tulpan ylä- ja alapuolella oleviin mittausputkiin liitettiin halkaisijaltaan 18115 mm nailonputket, jotka tulpan alapuolella jatkuivat noin metrin päähän toisesta tulpasta, missä ne liitettiin adapteriliitoksella (8/6 mm) letkuun. Muuten tulppaustyö ei eronnut tavanomaisesta tulppauksesta. EP-reikien osalta asennus suoritettiin käsin laskien. Paineletkuissa ja tulpissa ei ollut vettä laskun aikana. Loviisan Hästholmenin Y8-reiän tulppaus suoritettiin kolmijalan ja siihen kiinnitetyn vaijerivinssin avulla. 3.3 Tulppausjärjestelmän täyttö ja paineistus Tulppajärjestelmä täytettiin puhtaalla vedellä. Veden kaataminenjärjestelmään suoritettiin yhtäjaksoisesti ilman keskeytyksiä. Näin estettiin ilman pääseminen järjestelmään. Tulpat pullistettiin reiän seinämää vasten johtamalla niihin (halk. 8/6 mm) nailonletkua pitkin vettä maanpinnalta käsin. Nailonletku kiinnitettiin tulpassa kiinteästi oleviin ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin läpivientiputkiin. Kun tulppajärjestelmä oli täytetty puhtaalla vedellä, se paineistettiin ensin painepumpulla 2,5 bar:iin ja sen jälkeen siihen liitettiin paineilmapullo ja nostettiin paine 3 bar:iin ja suljettiin sulkuventtiili. 0,5 bar:in paineilmatäytöllä pyrittiin vesipinta paineletkussa laskemaan routarajan alapuolelle. Sulkuventtiili mahdollistaa sen, että paine pysyy järjestelmässä, vaikka painepullo otettaisiinkin pois. Liitokset ja liittimet tarkistettiin lopuksi vuototesterillä. Tulppausjärjestelmän painetta seurattiin säännöllisesti. Hydraulista painekorkeutta mitattiin alussa melko tiheästi manuaalisella mittaluodilla. Näillä mittauksilla nähtiin, syntyykö mittausvälien välille eri painekorkeuksia. Painekorkeuden vaihtelut kertovat tulppausjärjestelmän toimivuudesta. 3.4 Työturvallisuus Työturvallisuusnäkökohdat otettiin huomioon jo työn suunnitteluvaiheessa. Tällöin kartoitettiin ne riskit, joita tähän työhön saattoi sisältyä. Kolmijalan pystytys tehtiin siten, ettei kolmijalka pääse kaatumaan. Jalat ankkuroitiin tiukasti kiinni maahan, ei jäätyneen maan päälle. Kolmijalkaan asennettiin tarvittaessa tuulisiteet, joiden tehtävänä oli estää kaatuminen tilanteessa, jolloin kova myrsky voi suojapressujen vastuksen johdosta kaataa kolmijalan. Kalustoa laskettaessa varattiin, ettei tanko ja siinä olevat liitokset leikkaa haavoja käsiin.

7 Puristusliitoksia tehtäessä varottiin sormien litistymistä leukojen väliin. Nostoja tehtäessä varottiin joutumasta taakan alle. Varmistuttiin, että nostokalusto ja nostoapuvälineet olivat tarkastettu ja ja hyväksyttyjä sekä soveltuvia suoritettavaan työhön. Sähkökaapeleiden kunto tarkistettiin ennen käyttöönottoa. Sähkökaapeleita ei asennettu kulkuväylille eikä ajoteille. Painepullot, paineensäätimet ja muut liitokset tarkistettiin ennen käyttöönottoa. Työmaalla työkalut säilytettiin niille varatuille paikoille ja syntyneet roskat toimitettiin roskasäiliöön. Lisäksi noudatettiin erityistä varovaisuutta sekä muita työturvallisuusohjeita.

8 4 TULPPAUSTYÖT Tulppalaitteistojenn asennustyöt aloitettiin Romuvaarassa ja Kivetyssä jo heinäkuussa 1998, mutta ensimmäistä tulppaa reikään laskettaessa tulppa ei laskeutunut muutamaa metriä syvemmälle. Tulpan halkaisija oli tuolloin 109 mm ja kallioon poratun reiän nimellishalkaisija 116 mm. Asiaa selvitettiin ja reiän seinämän tasaisuutta tiedusteltiin reiät poranneelta urakoitsijalta. Kävi ilmi, että porattaessa reikä ei ole niin "suora" kuin kairattaessa, eroa suoruudessa saattaa olla jopa useita senttimetrejä muutaman metrin matkalla, riippuen kallion ominaisuuksista ja porattavan reiän kaltevuudesta. Tämän jälkeen ruvettiin suunnittelemaan miten tulpan rakennetta tulisi muuttaa. Ensimmäiseksi selvitettiin miten paljon tulpan halkaisijaa pystyy pienellä työllä pienentämään. Asiasta otettiin yhteyttä Lapela Oy:hynja keskustelunjälkeen tultiin siihen tulokseen, että tolppakumia voitaisiin ohentaa hiomalla. Hionnanjälkeen halkaisijaksijäi 104 mm ja tätä tulppaa kokeiltiinjälleen Romuvaaranja Kivetyn rei'issä. Kaltevissa rei'issä tulppa meni muutaman metrin pidemmälle kuin alkuperäinen versio. Kivetyn pystyasentoisessa reiässä ei enää ollut ongelmia. Tämän jälkeen teetettiin tulpan mittainen halkaisijaltaan 102 mm teräsputki ja testattiin meneekö putki reikiin. Testi osoitti, että 102 mm:n halkaisijaisella tulpalla tulppaus voidaan suorittaa myös kaltevissa EP-rei'issä. Tolppakumien ohentaminen vielä hiomalla oli mahdollista ja kumin seinämän vahvuudeksijäi vielä 3 mm. Tolppakumin hionnanjälkeen tätä tulppaa testattiin Romuvaarassa ja Kivetyssä porattuihin reikiin. Testin jälkeen loput tulpat hiottiin samankokoisiksi ja tulpat voitiin laskea reikiin. 4.1 RO-EP8 Porareikä RO-EP 8 (kaade 45 ) tulpattiin 8.10.1998. Asennustyön suontt1 Kuhmon paikallistoimiston henkilökunta No-Pan Auto Oy:n kanssa yhteistyönä. Paineistusjärjestelmään meni vettä noin 19litraa. Nailonletkuja (28/23 mm) tuli maanpinnalle neljä kappaletta. Näistä letkuista voitiin mitata pohjaveden painekorkeutta kolmelta tasolta sekä vapaata pohjavedenpintaa yhdeltä tasolta. Alin väli merkattiin sinisellä, toiseksi alimmainen väli punaisella ja ylimmäinen väli keltaisella värillä. Vapaan välin letku jätettiin alkuperäisen väri seksi. Pohjavedenkorkeuden mittaukset aloitettiin välittömästi paineistuksenjälkeen. Mittauksia suoritettiin alussa kahden päivän välein. Mittauksissa huomattiin, että alimmaisen mittausvälin pohjaveden painekorkeus oli ylimmän tulpan alapuolella, joten manuaalista mittausta ei voitu suorittaa mittaluodilla, koska mittaluoti mahtui ainoastaan ylimmän tulpan yläpuolella oleviin mittausletkuihin. Tästä johtuen koko tulppaletkaa laskettiin 4 metriä alaspäin. Nailonletkuja (28/23 mm) jatketiin 4 metriä tarkoitusta varten sorvattujen jatkoliitosholkkien avulla. Liitoksen vesitiiveys varmistettiin siten, että kuumailmapuhaltimen avulla asennettiin liitoskohdan päälle "tiivistesukka".

9 Laitteiston neljän metrin lasku suoritettiin 20.11.1998 edellä kuvatulla tavalla. Toimenpiteen jälkeen voitiin taas mitata mittaluodilla alimmaista väliä. Tulppien asennussyvyydet ja painekorkeuden mittausvälit on esitetty kuvassa 1. Asennustyössä ei esiintynyt ongelmia. 4.2 RO-EP9 Porareikä RO-EP9 (kaade 45 ) tulpattiin 8.10.1998. Asennustyön suoritti Kuhmon paikallistoimiston henkilökunta No-Pan Auto Oy:n kanssa yhteistyönä. Paineistusjärjestelmään meni vettä noin 19litraa. Nailonletkuja (28/23 mm) tuli maanpinnalle neljä kappaletta. Näiden avulla voitiin mitata pohjaveden painekorkeutta kolmelta tasolta sekä vapaata pohjavedenpintaa yhdeltä tasolta. Alin väli merkattiin sinisellä, toiseksi alimmainen väli punaisella ja ylimmäinen väli keltaisella värillä. Vapaan välin letku jätettiin alkuperäisen väriseksi. Pohjavedenkorkeuden mittaukset aloitettiin välittömästi paineistuksenjälkeen. Mittauksia suoritettiin alussa kahden päivän välein. Mittauksissa huomattiin, että mittausvälien pohjavedenpainekorkeus oli ylimmän tulpan alapuolella, joten manuaalista mittausta ei voitu suorittaa mittaluodilla, koska mittaluoti mahtui ainoastaan ylimmän tulpan yläpuolella oleviin mittausletkuihin. Tämän johdosta ylintä tulppaa laskettiin 5 metriä alaspäin. Nailonletkuja (28/23 mm) jatkettiin 5 metriä tarkoitusta varten sorvattujenjatkoliitosholkkien avulla. Liitoksen vesitiiveys varmistettiin siten, että kuumailmapuhaltimen avulla asennettiin liitoskohdan päälle "tiivistesukka". Laitteiston lasku suoritettiin 28.10.1998 edellä kuvatulla tavalla. Tulppakaluston laskusta huolimatta alimman mittausvälin pohjavedenpainekorkeus laski ylemmän tulpan alapuolelle. Ylin tulppa nostettiin pois reiästä ja lähetettiin Lapelaan muutostöitä varten. Tulpan läpiviennit suurennettiin siten, että painekorkeuksia voitaisiin mitata tulpan läpi. Isompiläpivientinen tulppa asennettiin reikään 16.3.1999. Mittaluoti ei kuitenkaan mahtunut läpiviennin kautta tulpan alapuolelle johtuen todennäköisesti läpivientien liitosputkien käyryydestä. Vesipinnan mittaus pyritään hoitamaan jatkossa koaksaalikaapelin ja yleismittarin avulla. Tulppien asennussyvyydet ja painekorkeuden mittausvälit on esitetty kuvassa 2. Asennustyössä ei esiintynyt ongelmia. 4.3 KI-EP9 Porareikä KI-EP9 (kaade 90 ) tulpattiin 12.10.1998. Asennustyön suoritti Äänekosken paikallistoimiston henkilökunta.

10 Paineistusjärjestelmään meni vettä noin 24litraa. Nailonletkuja (28/23 mm) tuli maanpinnalle viisi kappaletta. Näiden avulla voitiin mitata pohjaveden painekorkeutta neljältä tasolta sekä vapaata pohjavedenpintaa yhdeltä tasolta. Alin väli merkattiin sinisellä, toiseksi alimmainen väli punaisella, kolmanneksi alin ruskealla ja ylimmäinen väli mustalla värillä. Vapaan välin letku jätettiin alkuperäisen väriseksi. Pohjavedenkorkeuden mittaukset aloitettiin välittömästi paineistuksenjälkeen. Mittauksia suoritettiin alussa kahden päivän välein. Mittauksissa huomattiin, että mittausvälien pohjavedenpainekorkeus oli ylimmän tulpan alapuolella, joten manuaalista mittausta ei voitu suorittaa mittaluodilla, koska mittaluoti mahtui ainoastaan ylimmän tulpan yläpuolella oleviin mittausletkuihin. Tämän johdosta ylintä tulppaa laskettiin 5 metriä alaspäin ja nailonletkuja (28/23 mm) jatkettiin 5 metriä siihen sorvattujen jatkoliitosholkkien avulla. Liitoksen vesitiiveys varmistettiin siten, että kuumailmapuhaltimen avulla asennettiin liitoskohdan päälle "tiivistesukka". Laitteiston lasku suoritettiin 28.10.1998 edellä kuvatulla tavalla. Tulppakaluston laskusta huolimatta alimman mittausvälin pohjavedenpainekorkeus laski ylemmän tulpan alapuolelle. Ylin tulppa nostettiin pois reiästä ja lähetettiin Lapelaan muutostöitä varten. Tulpan läpiviennit suurennettiin siten, että painekorkeuksia voidaan mitata tulpan läpi. Isompiläpivientinen tulppa asennettiin reikään 14.1.1999. Tulppien asennussyvyydetja painekorkeuden mittausvälit on esitetty kuvassa 3. Asennustyössä ei esiintynyt ongelmia. 4.4 KI-EP10 Porareikä KI-EP10 (kaade 50 ) tulpattiin 15.10.1998. Asennustyön suoritti Äänekosken paikallistoimiston henkilökunta. Paineistusjärjestelmään meni vettä noin 19litraa. Nailonletkuja (28/23 mm) tuli maanpinnalle neljä kappaletta. Näiden avulla voitiin mitata pohjaveden painekorkeutta kolmelta tasolta sekä vapaata pohjavedenpintaa yhdeltä tasolta. Alin väli merkattiin sinisellä, toiseksi alimmainen punaisella ja ylimmäinen väli ruskealla värillä. Vapaan välin letku jätettiin alkuperäisen väriseksi. Pohjavedenkorkeuden mittaukset aloitettiin välittömästi paineistuksen jälkeen. Mittauksia suoritettiin alussa kahden päivän välein. Tulppien asennussyvyydet ja painekorkeuden mittausvälit on esitetty kuvassa 4. Asennustyössä ei esiintynyt ongelmia.

11 4.5 HH-EP1 HH-EP1 porareikä (kaade 50 ) tulpattiin 25.11.1998. Asennustyön suoritti Kari Kovanen Äänekosken paikallistoimistosta ja T:mi Erkki Lindström yhteistyössä. Paineistusjärjestelmään meni vettä noin 14litraa. Nailonletkuja (28/23 mm) tuli maanpinnalle neljä kappaletta. Näiden avulla voitiin mitata pohjaveden painekorkeutta kahdelta tasolta sekä vapaata pohjavedenpintaa yhdeltä tasolta. Alin väli merkattiin sinisellä, toiseksi alimmainen väli punaisella. Vapaan välin letku jätettiin alkuperäisen väriseksi. Pohjavedenkorkeuden mittaukset aloitettiin välittömästi paineistuksenjälkeen. Mittauksia suoritettiin alussa kahden päivän välein. Tulppien asennussyvyydetja painekorkeuden mittausvälit on esitetty kuvassa 5. Asennustyössä ei esiintynyt ongelmia. 4.6 HH-EP2 HH-EP2 porareikä (kaade 90 ) tulpattiin 25.11.1998. Asennustyön suoritti Kari Kovanen Äänekosken paikallistoimistosta ja T:mi Erkki Lindström yhteistyössä. Ylempi tulppa oli isompiläpivientinen. Paineistusjärjestelmään meni vettä noin 14 litraa. Nailonletkuja (18115 mm) tuli maanpinnalle neljä kappaletta. Näiden avulla voitiin mitata pohjaveden painekorkeutta kahdelta tasolta ylemmän tulpan läpi, sekä vapaata pohjavedenpintaa yhdeltä tasolta. Alin väli merkattiin sinisellä, toiseksi alimmainen väli punaisella. Vapaan välin letku jätettiin alkuperäisen väriseksi. Pohjavedenkorkeuden mittaukset aloitettiin välittömästi paineistuksen jälkeen. Mittauksia suoritettiin alussa kahden päivän välein. Tulppien asennussyvyydet ja painekorkeuden mittausvälit on esitetty kuvassa 6. Asennustyössä ei esiintynyt ongelmia. 4.7 HH-Y8 Kairanreikä HH-Y8 (kaade 90, halkaisija 66 mm) tulpattiin 24.-25.11.1998. Asennustyön suoritti Kari Kovanen Äänekosken paikallistoimistosta ja T:mi Erkki Lindström yhteistyössä. Paineistusjärjestelmään meni vettä noin 12litraa. Nailonletkuja (14112 mm) tuli maanpinnalle viisi kappaletta. Näiden avulla voitiin mitata pohjaveden painekorkeutta kahdelta tasolta sekä vapaata pohjavedenpintaa yhdeltä tasolta. Alin väli merkattiin sinisellä, toiseksi alimmainen väli punaisella, kolmanneksi alin ruskealla ja y Iin väli mustalla värillä. Vapaan välin letku jätettiin alkuperäisen väri seksi.

12 Asennustyössä käytettiin kolmijalkaa, jonka yhteen jalkaan oli kiinnitetty sähkövinssi. Tulppien asennussyvyydet ja painekorkeuden mittausvälit on esitetty kuvassa 7. Asennustyössä ei esiintynyt ongelmia. 4.8 OL-EP8 Porareikä OL-EP8 (kaade 90 ) tulpattiin 11.11.1998. Asennustyön suoritti Kari Kovanen Äänekosken paikallistoimistosta ja Lapela Oy yhteistyönä. Paineistusjärjestelmään meni vettä noin 14litraa. Nailonletkuja (28/23 mm) tuli maanpinnalle neljä kappaletta. Näiden avulla voitiin mitata pohjaveden painekorkeutta kahdelta tasolta sekä vapaata pohjavedenpintaa yhdeltä tasolta. Alin väli merkattiin sinisellä, toiseksi alimmainen väli punaisella ja kolmanneksi alin ruskealla. Vapaan välin letku jätettiin alkuperäisen väriseksi. Pohjavedenkorkeuden mittaukset aloitettiin välittömästi paineistuksenjälkeen. Mittauksia suoritettiin alussa kahden päivän välein. Mittauksissa huomattiin, että alimman mittavälin pohjavedenpainekorkeus painui ylimmän tulpan alapuolelle. Tästä johtuen manuaalista mittausta ei voitu suorittaa mittaluodilla. Ylin tulppa nostettiin pois reiästä ja lähetettiin Lapelaan muutostöitä varten. Tulpan läpiviennit suurennettiin siten, että painekorkeuksia voidaan mitata tulpan läpi. Isompiläpivientinen tulppa asennettiin reikään 16.12.1998. Asennustyössä ei esiintynyt ongelmia. Tulppien asennussyvyydet ja painekorkeuden mittausvälit on esitetty kuvassa 8. 4.9 Muuta Järjestelmän paineet tarkistetaan säännöllisesti. Lisäksi liitokset on syytä tarkistaa aika ajoin vuototesterillä, jottei paineistusjärjestelmä pääse tyhjenemään.

13 5 YHTEENVETO Monitulppalaitteiston asennus tutkimusalueille porattuihin EP-reikiin suoritettiin lokakuun 1998 ja tammikuun 1999 välisenä aikana. Asennustyö suoritettiin Posivan paikallistoimistojen henkilöstön ja Lapela Oy:n, T:mi Lindströmin ja No-Pan Auto Oy:n kanssa yhteistyössä. Tulppaustyö kesti keskimäärin kahdella henkilöllä 4h/40 metrin syvyinen reikä. Asennustyöstä voidaan todeta, että se onnistui kovallakin pakkasella, kun käytetään riittävästi kohdelämmittimiä. Tosin talviset keliolosuhteet hidastivat ja vaikeuttivat huomattavasti asennustyötä. Rei 'issä tehtyjen tutkimusten perusteella määriteltiin tulppien sijoitussyvyydet ja laadittiin kullekin reiälle oma tulppaussuunnitelma, joka sisälsi yksityiskohtaiset tiedot mm. asennettavien tankojen lukumäärästä ja tulppien lukumäärästä. Asennustyön jälkeen aloitettiin säännölliset pohjaveden painekorkeuksien mittaukset eri väleistä. Mittauksissa kävi ilmi, että rei'issä RO-EP8, RO-EP9, KI-EP9 ja OL-EP8 pohjavedenpinta laskijoissakin väleissä ylemmän tulpan alapuolelle, joten painekorkeuksien mittausta ei voitu enää suorittaa. Reikien RO-EP9 ja KI-EP10 kohdalla tulppausjärjestelmän syvyyttä muutettiin siten, että ylimmäinen tulppa laskettiin 5 metriä alaspäin. Parin viikon seurannan jälkeen painekorkeudet laskivat kahdessa alimmassa välissä kuitenkin uudelleen ylimmän tulpan alapuolelle. Tämän seurauksena ylemmät tulpat nostettiin reiästä pois ja päätettiin muuttaa isompiläpivientisiksi, joista voidaan mitata painekorkeudet tulpan läpi. Muutostyön suoritti Lapela Oy. RO-EP8:ssa ylintä tulppaa ei muutettu läpimitattavaksi, vaan tulppalaitteistoa laskettiin kokonaisuudessaan neljä metriä alaspäin. OL-EP8:aan asennettiin heti suurempiläpivientinen ylin tulppa.

14 RO-EP8, Z putki=225,09, Z maa=224,66 kalt. 45 ast. (periaatekuva) KUVA 1 tul ien pullistusletku 8/6 mittausletkut tulppa halk. 1 01 mm pituus 1 m mittausvälin letkut 1 0/8

RO-EP9, Z putki=219, 19, Z maa=218,65 kalt. 45 ast. {periaate kuva) 15 KUVA2 tulppien pullistusletku 8/6 tulppa halk. 1 01 mm pituus 1m kannatintanko halk.8 reiän halk. 115 m mittausvälin letkut 1 0/8

16 KI-EP9, Z putki=197, 60, Z maa=197,45 kalt. 90 ast. (periaatekuva) KUVA3 tulppien pullistusletku 8/6 suojaputki 140/130 Om mittausletkut 18/15 8,85 m tulppa halk. 101 mm pituus 1m kannatintanko halk. 8 mm 22,95 m E 0 CX) reiän halk. 115 mm 34,75 m mittausvälin letkut 8/6 54,75 m

17 KI-EP1 0, Z putki=181,00, Zmaa=180,80 kalt. 50 ast. (periaate kuva) KUVA 4 tulppien ullistusletku 8/6 tulppa halk. 101 mm pituus 1m kannatintanko halk.8 reiän halk. 115 mm mittausvälin letkut 8/6

HH-EP1, Z putki=9,84, kalt. 50 ast. (periaatekuva) 18 KUVA5 tulppien pullistusletku 8/6 mittaus! ut 28/23 kannatintanko halk.8 mittausvälin letkut 1 0/8

19 HH-EP2, Z putki=9,87, kalt. 90 ast. (periaatekuva) KUVA6 tulppien pullistusletku 8/6 suojaputki 140/130 Om mittausletkut 18/15 45m tulppa halk. 101 mm pituus 1m kannatintanko halk. 8 mm reiän halk. 115 mm E 0 Cl) mittausvälin letkut 8/6

20 HH-YS, Z putki=8,37, Z maa=8,2 kalt. 90 ast. {periaatekuva) KUVA 7 tulppien pullistusletku 8/6 suo utki 67/90 mittausletkut 14/12 10,0 m tul halk. 64 mm pituus 1m kannatintanko halk. 8 mm 63,4m reiän halk. 66 mm 128,4 m E 0 C\J mittausvälin letkut 8/6 173,4 m

21 OL-EP8, Z putki=15,53 m Z maa=15,26 m kalt. 90 ast. (periaatekuva) KUVA8 tulppien pullistusletku 8/6 suojaputki 140/130 mittausletkut 28/23 7,0m tulppa halk. 101 mm pituus 1m kannatintanko halk. 8 mm 16,1 m E C\1 LO reiän halk. 115 mm mittausvälin letkut 8/6 34,5 m