Suomen historia länsiuusmaalaisittain Torsti Salonen 27.9.2018 1
Suomen historia - Itseopiskeluun ja kertaukseen soveltuva opetushallituksen etälukiosivusto: - Esihistoriasta 1800-luvulle: http://www02.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/index.html - 1800-luvun alusta nykyaikaan: - http://www02.oph.fi/etalukio/historia/suomen/syntyy.html 2
Mikä on Uusimaa? - Itämerensuomalainen rannikkoasutus, hämäläisten eräalue sisämaassa. - Nimitys ruotsinkielisen uudisasutuksen ajalta 1100-1300-luvulta: Ny land - Uusi maa. - Maakuntana mainittu ensi kerran 1310. - Ruotsinkielinen Nyland, suomenkielinen Etelä-Häme? - Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa. - Länsi-Uusimaa erottuu kahdesta muusta. - Suuntautui enemmän Varsinais-Suomeen. 3
J.G. Granön luonnolliset maakunnat 4
Esihistoria - Luonnonolosuhteiden vaikutus. - Jääkauden loppuminen n. 12 000 vuotta e.kr. - Salpausselkä syntyi. - Sen ja meren väliin hiesu- ja savikkomaita: sopivaa viljelykseen. - Harjun takana järviä, vähemmän viljelymaata. - Luonnollinen kulkureitti sisämaahan. - Maan nousemisen vaikutus. - Uudellamaalla nykyään n. 20-30 cm/vuosisata. 5
6
- Varhaisin asutus: Askolan-Suomusjärven kulttuuri 7000-4200 e.kr. - Rantaviiva 30-50 m nykyistä ylempänä. - Keskuksia jokilaaksot: Porvoonjoki, Vantaanjoki ja Lohjanjärven ympäristö. - Asutus liikkuvaa, kausiluonteista, elinkeinona 7 keräily.
- Kampakeraaminen kulttuuri 4200-3300 e.kr. - Asutus tiheää, erityisesti rannoilla. - Pyyntielinkeinot yleistyvät: metsästys ja kalastus. - Vasarakirveskulttuuri 2500-2000 e.kr. - Uusi balttilaisperäinen kansa alisti entiset asukkaat. - Maatalouden alku, kaskiviljelystä. 8
- Pronssikausi 1500-500 e.kr. - Ilmasto oli lämmin, kaskiviljelykselle oli hyvät olosuhteet. - Metallin valmistus, hiidenkiukaat, esim. Siuntion 9 Krejansbergetillä.
- Rautakausi 500 e.kr.-1200 j.kr. - Kylät syntyivät, yhteydet Hämeeseen ja Viroon kiinteät. - Röykkiöhautakalmistoja, polttokenttäkalmistoja, mm. Karjaan Krogårdsmalmen. - Viikinkiretkien aikana rannikkoalue autioitui 700-800-luvulla. - Mäkilinnoja ja vartiovuoria, esim. Skällberget Siuntiossa. 10
- Linna- ja vartiovuori Kasberget Pohjanpitäjänlahden päässä Pohjankurussa. - Hiidenkiukaita. 11
- Hämäläisten meritie, hämäläisperäistä asutusta. - Vesireitit sisämaan ja rannikon yhdistäjinä. 12 - Lohjanvesistö, Siuntionjoki.
Esihistoria - Esihistoriallisten ja kulttuurihistoriallisten kohteiden sijainti ja tiedot löytyvät karttapalvelusta: https://muinaismuistot.info/ 13
- Ruotsalaisasutusta rannikolle 1200-1300-luvulla. - Väestö oli lähtöisin pääasiassa Tukholman pohjoispuolelta Roslagenista ja Uplannista. - Kieliraja vakiintui 1400-luvun loppuun mennessä. 14
Keskiaika - Ruotsin vallan ja kristinuskon vakiinnuttaminen. - Ruotsalaisten ristiretket: I n. 1155 VarsinaisSuomeen, II 1239 1248 Hämeeseen, III 1293 Karjalaan. - Todennäköisimmin Länsi-Uudenmaan kautta Hämeeseen, joka alistettiin. 15
- Emäseurakuntien perustaminen ja kirkkojen rakentaminen. - Ahvenanmaalla jo 1100-luvulla. - Kivikirkkoja varsinkin 1400-luvun lopulla. 16
17
- Hallintomaakuntien syntyminen. - Linnaläänit, esim. Raaseporin lääni. - Linnat olivat puolustus-, hallinto- ja verotuskeskuksia. - Raaseporin linna rakennettiin 1370-luvulla ja laajennettiin 1400-luvun puolivälissä. - Turun linna oli merkittävin hallinnon keskus. 18
19
Osana Ruotsin valtakuntaa - Uskonpuhdistus 1500-luvun alkupuolella. - Västeråsin valtiopäivät 1527: irti katolisuudesta. - Mikael Agricola: Suomen kirjakieli ABC -kirja 20 1543 ja suomenkielinen Uusi testamentti 1548.
- Kartanolaitos syntyi 1400-1700-luvulla: kartanoaluetta ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Häme. - Satakunnassa ja Savossa kartanoita on vähän, Pohjanmaalla ei lainkaan. - Karjalaan kartanoita (hoveja) syntyi venäläiskaudella vuoden 1721 jälkeen 21
- Säterikartanot: Verovapaan rälssimiehen (aatelisen) omistama tila. - Läänityskartanot: Kuningas lahjoitti maa-alueita aatelisille ja virkamiehille. - Kuninkaankartanot: Kuninkaan perustamat, alun perin voudin johtamat kartanot, jotka myöhemmin läänitettiin yksityisille. 22 - Esim. Espoo, Tammisaari, Lohjan Laakspohja.
23
- Rikastuneet talonpojat, rusthollarit, hankkivat lisää maata ja loivat suurtiloja, joita aateliset ostivat. - Uudet ilmiöt ja aatteet levisivät niiden kautta. - Tavat, pukeutuminen, rakennukset. - Torpat ja maatyöläiset olivat tyypillisiä kartanoalueen maaseudulle. 24 - Suurtiloilla tarvittiin paljon työväkeä.
- Teollisuuden alku: ruukkeja perustettiin varsinkin 1600-luvulla Ruotsin suurvaltasotien tarpeisiin. - Eniten vanhoja ruukkeja on Länsi-Uudellamaalla. - Rannikon läheisyys, polttopuita, vesivoimaa, omia malmivaroja. 25 - Puutavaran valmistusta vesisahoilla.
- Ruukkien malmi omista kaivoksista tai Ruotsista. - Ojamon rautakaivos (1538-1862) oli ensimmäinen. - Orijärven kuparikaivos Kiskossa (1759-1957) oli merkittävin kaivos. 26 - Runsaasti pienempiä kaivoksia.
- Kaupunkilaitos syntyi. - Keskiajalla Ulvila, Rauma Naantali, Turku, Porvoo ja Viipuri. - Ruotsin aikana perustettiin 21 muuta kaupunkia, myös sisämaahan, ensimmäisenä Hämeenlinna 1638. - Kaupankäynti ja käsityö vain kaupungeissa. 27 - Maaseudulla markkinoita, esim. Pikkalassa.
28
- Kustaa Vaasa perusti Tammisaaren 1546. - Hyvän sataman ja sisämaan yhteyksien puutteen vuoksi kaupunki pysyi vähäpätöisenä 29 1800-luvun lopulle saakka.
- Tärkeimmät vientitavarat: - Keskiajalla turkiksia, kapakalaa ja haustetta. - Turkiskauppa jatkui 1700-luvulle saakka. - 1500-1700-luvulla tervaa ja hamppua laivojen tarpeisiin. - 1600-luvulta lähtien puutavaraa ja metallituotteita ruukeista. - Hyvinä satovuosina viljaa viinaksi poltettuna. - Tärkeimmät tuontitavarat 1800-luvulle saakka: - Suolaa Saksasta. - Viljaa Baltiasta huonoina satovuosina. - Kankaita, mausteita ja ylellisyysesineitä 30 lähinnä säätyläisille.
Suomelle itsehallinto - 1808 Suomen sota, 1809 Haminan rauha: Suomi liitettiin Venäjään suuriruhtinaskuntana. - Porvoon valtiopäivillä 1809 Suomelle laaja sisäinen31 itsehallinto, autonomia.
Kansallistunteen nousu - Elias Lönnrot: Kalevala 1835/1849. - Johan Ludvig Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat 1848-1860, Maamme -laulu 1846/1848. - Johan Vilhelm Snellman: Suomi viralliseksi kieleksi 1862-1882. 32 - Zachris Topelius: Maamme -kirja 1875.
Teollistuminen - 1850-luvun lopulta lähtien talouselämä vapautettiin. - Höyryvoima käyttöön teollisuudessa ja liikenteessä: rautatiet Helsinki-Hämeenlinna 1862, HyvinkääHanko 1873. - Oma raha: Suomen markka 1865. 33 - Elinkeinovapaus 1878.
34
- Vanha teollisuus joko lopetti tai modernisoitiin: - Billnäs: työkauluja ja konttorihuonekaluja. - Fiskars: koneita ja hienotakeita. - Högfors (Karkkila): valimotuotteita. - Mustio: metallituotannosta puunjalostukseen. 35
36
- Asukastiheys 1865 ja 1938, väkiluku yli kaksinkertaistui 1,7 miljoonasta 3,7 miljoonaan. 37
Sortokaudet - 1899 keisari Nikolai II kumosi Suomen autonomian helmikuun manifestilla. - I sortokausi kesti vuoteen 1905. - Eduskuntauudistus 1906, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kaikille täysi-ikäisille, 200-jäseninen eduskunta. 38 - II sorto- ja venäläistämiskausi 1908-1917.
Itsenäistyminen - Venäjän maaliskuun vallankumous 1917 lopetti sortotoimet, Suomen itsehallinto palautettiin. - Levottomuus Venäjällä jatkui. - Kommunistien lokakuun vallankaappauksen jälkeen 39 Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917.
Sisällissota - Sosialistien ja laillisen porvarillisen hallituksen valtataistelu, vallankaappaus 27.1.1918. - Sisällissota punaisten ja valkoisten kesken, saksalaisten avustusosasto Hankoon ja Loviisaan huhtikuun alussa. - Valkoiset voittivat, sota päättyi 16.5.1918. 40
- Sota vaati 36 040 ihmishenkeä, 5179 valkoista, 27 038 punaista ja 4423 muuta. 41
Itsenäisyyden rakentamista - Kunnallishallintoon demokratia 1918. - Oikeus ostaa torpat omaksi tilaksi 1918, 1922 kaikille maatyöläisille oman maatilan osto-oikeus. - Kieltolaki 1919, kumottiin 1932. - Oppivelvollisuus 1921. - Laki työsopimuksista 1922: vuosiloma. - Kansaneläkkeet 1939. - Kauppaloiden perustamista helpotettiin: esim. Kauniainen 1920, Lohja 1926, Karjaa 1930, Karkkila 1932. 42
Poliittisia ristiriitoja - Sisällissodan perintö vaikutti koko 1920- ja 1930luvun ajan, yhteiskunta oli jakaantunut kahtia. - Oikeistoradikalismi: Lapuan liike 1929, talonpoikaismarssi 1930. - Kommunistinen toiminta laittomaksi 1930. - Mäntsälän kapina oli aseellinen vallankaappaushanke 1932. 43
Talvi- ja jatkosota - 30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkäsi tavoitteenaan vallata Suomi. - Hyökkäys torjuttiin, sota päättyi Moskovan rauhaan 13.3.1940. - Karjala ja Salla luovutettiin, Hanko vuokrattiin 30 44 vuoden ajaksi.
45
- 25.6.1941 alkoi uusi sota Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon. - Hangon rintamalla sodittiin 6.12.1941 saakka. - Moskovan välirauha 19.9.1944, sitten Suomi soti Saksaa vastaan Lapissa 27.4.1945 saakka. 46
- Porkkalan alue vuokrattiin Neuvostoliitolle 50 vuoden ajaksi. - Käsitti pääosan Kirkkonummesta ja osia Siuntiosta ja Inkoosta (Degerby). - Väestö evakuoitiin ympäröiviin kuntiin. 47
48
Sotavuosien jälkeen - Pariisin rauhansopimus 10.2.1947 vakiinnutti Suomen aseman ja rajat. - Rajoitti muun muassa puolustusvoimien kokoa. - Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus (YYA) kytki Suomen Neuvostoliittoon. - Päättyi Neuvostoliiton hajottua 1991. - Suomi pääsi Pohjoismaiden neuvostoon ja YK:n jäseneksi 1955. - Euroopan vapaakauppaliiton EFTA:n ulkojäsenyys 1961. - ETYK -sopimus Helsingissä 1975. 49 - Euroopan Unionin jäsenyys 1995.
Sotavuosien jälkeen - Sotakorvausten maksu teollisuustuotteissa kehitti Suomen metalliteollisuutta toiseksi pääteolliseksi alaksi puunjalostuksen rinnalle. - 1952 oli tärkeä vuosi: sotakorvaukset oli maksettu, sota-ajan säännöstely päättyi ja Helsingissä järjestettiin olympialaiset. - 1940-luvun lopulla asutettiin siirtoväki: n. 420 000 kotinsa menettänyttä. - Suuret ikäluokat ja lapsilisät 1948. - Yhteiskunnan tukema asuntotuotanto alkoi 1949. 50
Sotavuosien jälkeen - 1960-luvulla rakennettiin hyvinvointiyhteiskuntaa. Työeläkelainsäädäntö 1962. Sairausvakuutus 1964. Kansanterveyslaki 1972, terveyskeskukset. Peruskoulu 1972-1977. Kunnallinen päivähoito 1973. - Suuri muuttoliike Itä- ja Pohjois-Suomesta etelään ja Ruotsiin 1960- ja 1970-luvulla. 51