LIEKSAN KAUPUNKI MAA-AINES- JA YMPÄRISTÖLUPA Kaupunginhallituksen lupajaosto 442/2018 Annettu julkipanon jälkeen 30.4.2018 Kokouspäivämäärä 24.4.2018 19 LIITE 2 ASIA Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-aineslupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kiviaineksen louhintaa ja murskausta. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n ja ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA JA KIINTEISTÖN HALTIJA Destia Oy, kiviaines Microkatu 1 PL 1188 70211 Kuopio Y-tunnus 2163026-3 Yhteyshenkilö: Tiina Ullgren p. 040 647 1859 tiina.ullgren@destia.fi Kiinteistön omistaja: Destia Oy Neilikkatie 17 PL 206 01301 VANTAA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalliokiviaineksen ottaminen, kiviaineksen louhinta ja murskaus. Lieksan kaupunki, Huuhkajanlouhi 422-415-175-3. Kylkilammen kallioalue, Pankajärventie 44. Toiminta sijoittuu jo käytössä olevalle Kylkilammen kallioalueelle, joka on Lieksan keskustasta noin 6 km luoteeseen. Kallioalue on Kylkilammen lounaisrannalla. Kyseessä on olemassa olevan maa-ainesalueen jatkokäyttö. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Maa-aineslain 4 :n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Ympäristölupahakemus perustuu ympäristönsuojelulain 27 :ään ja lain liitteen 1 taulukko 2 kohtaan 7 c ja e; kivenlouhimo ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.
2 2 Maa-aineslain 4 a :n (424/2015) ja ympäristönsuojelulain 47 a :n (423/2015) mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Maa-aineslain 7 :n mukaan luvan maa-ainesten ottamiseen myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristölupaviranomaisena toimii ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n kohtien 6 a ja b kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lieksan kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen lupajaosto toimii maa-aineslain 7 :n mukaisena lupaviranomaisena ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena. ASIAN VIREILLETULO JA LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Vireille tulo Hakemus saapui 1.3.2018. Kuulutus Hakemuksen vireillä olosta on kuulutettu Lieksan kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla 8.3. 6.4.2018 ja Lieksan Lehdessä 8.3.2018. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on lähetty kirjallinen ilmoitus naapurikiinteistöjen ja lähimpien asuin- ja lomarakennusten omistajille (6 kpl) sekä Lieksan kalastuskunnalle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemukseen tuli yksi muistutus. Lieksan kalastuskunta pyytää huomioimaan, että suunnitelma-alueen vesiluontoarvoissa on tapahtunut merkittävä muutos Saarijoen kalataloudellisen kunnostuksen myötä. Saarijokeen on rakennettu vuonna 2017 ns. Myllypadon ohittava kalatie, joka sijaitsee noin 300 m ottamisalueen alapuolella. Lisäksi Saarijokeen on rakennettu taimenelle sopivia lisääntymisalueita useampaan kohtaan välille Saarijärvi-Lieksanjoki. Kunnostustyöt jatkuvat kesällä 2018. Saarijoesta on kunnostuksen myötä tulossa maakunnallisesti merkittävä lisääntymisalue uhanalaiselle Vuoksen järvitaimenelle. Saarijoen
3 3 kunnostushanke kuuluu osana uhanalaisten lohikalojen pelastamiseen liittyvään valtioneuvoston kärkihankkeeseen. Kalastuskunta vaatii, että louhosalueen pohjan taso suunnitellaan viettäväksi alueen länsipuolella olevalle suolle. Näin imeytysalue laajenee ja mahdollinen vahinko vesistöön minimoidaan. Lisäksi kalastuskunta vaatii, että lupaehtoihin sisällytetään jonkinlainen vesistöntarkkailuvelvoite, koska louhosalueella käytetään ja varastoidaan vesiluonnolle haitallisia poltto- ja voiteluaineita. Muistutuksessa esitettyjä vaatimuksia perustellaan Saarijoen ja siihen liittyvän Kylkilammen suurella merkityksellä Vuoksen vesistöalueen erittäin uhanalaisen taimenkannan hoidossa. Lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Järvi-Suomen kalatalouspalveluiden lausunnossa 6.4.2018 todetaan seuraavaa: Yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena Pohjois-Savon elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus on tutkinut hakemuksen ja arvioi, että hakemuksen mukaisen hankkeen toteuttamiselle ei ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. Hankkeen toteutuksessa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota, että toiminta ei aiheuta vesistökuormitusta (lähinnä kiintoainepäästöjä) Kylkilampeen. Kylkilammesta Lieksanjokeen laskevassa Saarijoessa elää luontaisesti lissääntyvä taimenkanta. Jokeen on rakennettu aiemmin nousuesteen muodostaneen padon yhteyteen kalatie vuonna 2017. Kalatie mahdollistaa nyt vaelluskalojen kulkuyhteyden Kylkilammen ja Lieksanjoen/Pielisen välillä. Saarijoki on arvokas taimenjoki, johon kohdistuvaa ulkoista kuormitusta tulee pyrkiä välttämään kaikin keinoin. Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden lausunto 17.4.2018: Louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheutuvat mahdolliset terveyshaitat liittyvät lähinnä meluun ja pölyämiseen. Toiminnasta syntyvään meluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Melutasot on varmennettava tarvittaessa toiminnan alettua mittauksin toiminnanharjoittajan toimesta, jos naapurustolle aiheutuu meluhaittaa, joka johtaa meluvalitukseen häiriintyvän kohteen osalta. Toiminnasta aiheutuva melutaso asunnoissa ei saa ylittää sosiaali- ja terveysministeriön asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista annetun asetuksen (545/2015) melutason toimenpiderajoja (päiväajan keskiäänitaso klo 7-22 välillä 35 db ja yöajan keskiäänitaso klo 22-7 välillä 30 db).
4 4 Pölyn torjuntaan tulee myös kiinnittää riittävästi huomiota. Pölyn varsinainen terveyshaitta liittyy hengitettäviin pienhiukkasiin (PM10- ja PM2,5-jakeet). Pienhiukkaset hengitettyinä aiheuttavat terveysriskin, jonka suuruus riippuu hiukkasten pitoisuudessa ilmassa. Luvanhakijan vastine ELY-keskuksen lausuntoon ja kalastuskunnan muistutukseen Kiviainestuotannossa ei synny hulevesiä. Pääasiassa louhos kerää lähiympäristöstä valuvia sadevesiä ja lumen sulamisvesiä. Louhokseen valuvien pintavesien laatu on hyvä, koska ne ovat peräisin lähiympäristön moreenipeitteiseltä alueelta. Alueelle ei synny merkittäviä virtoja tai valumia, jotka irrottaisivat tai kuljettaisivat mukanaan kiintoainesta, sillä lähiympäristöstä valuvat sadevedet ja lumen sulamisvedet imeytyvät pääosin murskepintaiseen, hyvin vettä läpäisevään maaperään. Murskelouhoksilla kiveä ei sahata tai porata, kuten rakennuskivilouhimoilla, minkä johdosta maanpinnalla olevan kivipölyn ja siten kiintoaineksen määrä on marginaalinen. Alueen reuna-alueilla ei ole havaittu kiintoaineen kasaumia. Päästöt vesiin on esitetty hakemuksen kohdassa 6.4. Öljytuotteiden käsittely ja varastointi järjestetään siten, ettei niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Polttonesteiden varastointi on esitetty hakemuksen kohdassa 5.8. Riskienhallinta (toimintatavat, maaperän suojaus ja rakenteelliset suojaukset) on esitetty hakemuksen kohdassa 7. Hakija ei katsonut tarpeelliseksi vastineen antamista terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon. Neuvottelut Neuvotteluja ei käyty, koska hakemus on tehty hyvin ja olennaiset asiat selviävät siitä. Tarkastus alueella Tämän luvan valmisteluun liittyen alueella ei tehty tarkastusta. Aiemman maa-ainesluvan ja kivenmurskaamon ympäristöluvan valvontaan liittyen alueella on tehty useita valvontatarkastuksia. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Rakennus- ja ympäristölautakunnan 20.5.2008 myöntämä viimeisin maa-aineslupa päättyy 31.5.2018. Luvan mukainen kokonaisottomäärä on 100 000 m3ktr. Tätä ennen alueella oli rakennuslautakunnan 26.2.1998 myöntämä maa-aineslupa 110 000 m 3 ktr:n kokonaisottomäärälle.
5 5 Ensimmäisen luvan alueelle on myöntänyt Lieksan kaupunginhallitus vuonna 1988. Rakennus- ja ympäristölautakunnan 21.4.2009 myöntämä ympäristölupa kallion louhintaan ja kiviaineksen murskaukseen sekä puretun päällysteen välivarastointiin ja murskaukseen. Lupa on voimassa 31.5.2018 asti. Myös kivenmurskaamon sijoituspaikka- ja ympäristölupia on ollut aiemminkin. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa alueelle ei ole merkintöjä. Alueella ei ole yleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Toiminta sijoittuu olemassa olevalle kalliokiviaineksen ottamisalueelle, josta kalliokiviainesta on otettu noin 30 vuotta. Louhittavaksi suunnitellun alueen maanpinnan korkeimmat kohdat ovat noin tasossa +150. Matalimman alueen maanpinta on jo otetulla tasolla noin +117. Viereisen Kylkilammen pinnantaso on noin 111,80-111,90. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeen (Poski-hanke) raportissa alueelle ei ole varauksia. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Lähimmät talousvesikaivot ovat noin 300 m etäisyydellä. Kallioalue rajoittuu Kylkilampeen. Hakemuksen mukainen ottamis-/louhinta-alueen itä-/koillisraja on lähimmillään noin 30 m päässä lammen rannasta. Kylkilammen rantaan rajoittuva korkea kalliojyrkänne jää ottamisalueen rajauksen ja lammenrannan väliin. Kylkilammesta Lieksanjokeen laskevassa Saarijoessa elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Saarijokeen on rakennettu vuonna 2017 olemassa olevan padon yhteyteen kalatie, joka mahdollistaa vaelluskalojen kulkuyhteyden Kylkilammen ja Lieksanjoen/Pielisen välillä. Saarijoki on siis nykyisellään arvokas taimenjoki. Saarijoen lisäksi alueella ei ole tiedossa olevia muita uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja tai erityisiä luonnonarvoja. Lähin luonnonsuojelualue on yksityismaalla oleva Koveronkosken luonnonsuojelualue, joka on noin 2,2 km:n päässä kallioalueesta kaakkoon. Lähimmät vakituiseen asumiseen käytettävät asuinrakennukset ovat kallioalueen kaakkoispuolella, noin 300-600 m päässä louhosalueesta. Lähin lomarakennus on Kylkilammen rannalla noin 300 m päässä louhosalueesta pohjoiseen. Kylkilammen länsirannalla, louhosalueesta luoteeseen olevaan lomarakennukseen on noin 380 m.
6 6 LAITOKSEN TOIMINTA Kalliokiviaineksen louhinta, rikotus ja murskaus Maa-aineslupaa haetaan kalliokiviaineksen ottamiseen 10 vuodeksi 100 000 m 3 ktr kokonaisottomäärälle. Arvioitu vuotuinen ottomäärä vaihtelee käyttötarpeen mukaan. Suunnittelualueen pinta-ala on 5,25 ha, johon sisältyy louhinta-alueen lisäksi tukitoimintojen alueet sekä alueen ympärille jätettävä suoja-alue. Varsinaisen ottamisalueen pinta-ala on 1,33 ha. Louhittava alue koostuu kahdesta kalliokohoumasta, jotka sijoittuvat aiempina lupakausina louhitun alueen luoteis- ja kaakkoispuolelle. Louhinta-alueelle sijoittuvat kaikki ottotoimintaan liittyvät toiminnot. Louhinta-alue ei laajene aiempaan maa-aineslupaan nähden. Alin ottamistaso on aikaisemman maa-ainesluvan mukainen, +117,30 (N2000). Ylimmäksi pohjaveden korkeudeksi on ilmoitettu +111,8 eli Kylkilammen vedenpinnan taso. Pohjantaso on suunniteltu viettäväksi siten, että pinta- ja vuotovedet pääsevät virtaamaan alueen keskiosasta Kylkilammen puoleiseen alavampaan maastoon. Ottotaso nousee noin metrin alueen keskeltä kohti luoteis- ja kaakkoisosia. Ennen toiminnan aloittamista varmistetaan, että louhinta-alueen rajat on merkitty. Alin ottamistaso merkitään korkokolmioin tai merkein siten, että ottamissyvyyttä ja tasoa voidaan ottotoiminnan yhteydessä seurata ja valvoa. Louhintatyö tehdään aliurakkana. Louhinta-alueelta poistetaan pintamaat, jotka varastoidaan maisemointia varten alueen reunoille. Kalliokiviaines irrotetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Poraus tapahtuu hydraulisella porauskalustolla, jossa on pölynkeräyslaitteisto. Yhdellä räjäytyksellä irrotetaan keskimäärin 10 000-14 000 k-m3 kalliota. Räjäytyksiä on keskimääräiseen vuosittaiseen ottomäärään suhteutettuna 1-2 kpl vuodessa. Kiviaineksen irrotuksen jälkeen ylisuuret kivilohkareet (tilavuudeltaan yli 1m3) rikotetaan ennen murskausta hydraulisella, kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla. Louhinnan ja rikotuksen jälkeen kalliolouhe murskataan siirrettävällä murskauslaitoksella. Eri murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin 40 000 tonnia, maksimissaan 100 000 tonnia/toimintavuosi. Murskauslaitos voi olla kaksi- tai kolmivaiheinen murskaamo, jossa on esi-, väli- ja jälkimurskain, hihnakuljettimet ja seulat. Esimurskaimena käytetään yleensä leukamurskainta ja väli- ja jälkimurskaimina kara- tai
7 7 kartiomurskaimia. Murskauslaitos sijoitetaan louhosalueen pohjatasolle mahdollisimman lähelle kalliorintausta. Laitos on polttomoottorikäyttöinen tai sen sähköenergia tuotetaan aggregaatilla. Louhintaa ja murskausta on noin 1-3 vuoden välein. Murskaus tehdään urakoina niin, että yhden murskausjakson kesto on yleensä 2-8 viikkoa (10-40 työpäivää). Louhintaa ja murskausta ei tehdä juhannusaaton ja heinäkuun lopun välisenä aikana. Hakemuksessa esitetyt päivittäiset toiminta-ajat ovat valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaiset: murskaus ma-pe klo 7-22 välisenä aikana poraaminen ma-pe klo 7-21 välisenä aikana rikotus ma-pe klo 8-18 välisenä aikana räjäytykset ma-pe klo 8-18 välisenä aikana kiviaineksen kuormaaminen ja kuljetukset ma-pe klo 6-22 välisenä aikana. Turvallisuus- ja liikennejärjestelyt Työn aluksi louhinta-alue merkitään maastoon varoituskyltein ja lippusiimoin. Jyrkät rintaukset suojataan suojanauhalla tai vastaavalla. Hakemuksen mukaan aluetta ympäröi vanha teräsverkkoaita, jonka kunto varmistetaan ja joka korjataan/uusitaan tarpeen mukaan. Työmaa-alue pidetään siistinä maa-aines- ja ympäristöluvan mukaisesti. Asiattomien pääsy alueelle on kielletty. Liikennöinti alueelle tapahtuu Pankajärventieltä erkanevaa Immon yksityistietä pitkin. Liikennettä on enimmillään noin 10-30 autoa vuorokaudessa silloin, kun alueella on murskaustoimintaa. Muina aikoina liikenne koostuu satunnaisista myyntikuljetuksista. Poltto-ja voiteluaineiden varastointi Alueella varastoidaan polttonesteitä vain toimintajaksojen aikaan koneiden ja laitteiden sen hetkistä tarvetta vastaava määrä. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaipallisia ja ylitäytönestimillä varustettuja. Säiliöiden alla oleva maaperä suojataan tiiviillä öljynsuojamuovilla, jonka päällä on rikkoutumisen estävä hienojakoinen maa-aineskerros. Tankkaus tapahtuu valvotusti. Mahdolliset pienet polttoaineläikät kerätään talteen heti ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopisteeseen. Hydrauliikkaöljyt, voiteluaineet ja jäteöljyt varastoidaan murskauslaitoksen mukana kulkevassa lukittavassa varastokontissa. Varastokontin pohja on tiivis ja reunoiltaan korotettu. Varastoitava määrä on enimmillään 200 kg. Kiviaineksen varastointi
8 8 Valmiit tuotteet varastoidaan kasoihin alueella olevalla varastoalueella. Osa murskeista voidaan kuljettaa suoraan käyttökohteeseen. Kaivannaisjätteet ja muut jätteet Pintamaa on poistettu aikaisempina toimintavuosina otetulta, noin 1,8 ha:n alueelta. Nämä maat on varastoitu louhitun alueen reunoille. Maita arvioidaan olevan noin 7500 m3. Tämän ottamissuunnitelman mukaiselta louhinta-alueelta arvioidaan kertyvän pintamaita noin 3500 m 3 eli yhteensä pintamaita on laskennallisesti 11 000 m3. Pintamaat hyödynnetään alueen maisemoinnissa. Toiminnassa ei synny ylijäämämateriaalia tai muuta sivukiveä, koska kaikki käyttökelpoinen kiviaines hyödynnetään. Kantoja ja hakkuutähteitä arvioidaan kertyvän 1000 m 3. Nämä toimitetaan energiahyötykäyttöön. Muut jätteet Kaikki jätteet lajitellaan ja kerätään niille varattuihin keräysastioihin. Astiat säilytetään murskauslaitoksen mukana olevassa tiivispohjaisessa, lukitussa varastokontissa. Jätteet toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Maisemointi ja jälkihoito Luiskakaltevuudet vaihtelevat lähes pystysuorista seinämistä noin 1:1-1:2 loivennettuihin luiskiin. Luiskien yläreunat pyöristetään ja jyrkiksi jätettäviltä seinämiltä poistetaan irtokivet. Muualla alue louhitaan tasaiseksi alimpaan ottotasoon, siistitään ja sopeutetaan ympäröivään maisemaan. Muotoilua voidaan tehdä jo ottamisen yhteydessä, mikäli se ottamisen ja alueen muun käytön kannalta on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Loivat luiskat ja ottoalueen pohja peitetään alueelta kuorituilla pintamailla. Tarpeen vaatiessa verhoilu- ja luiskamateriaalina voidaan käyttää muualta tuotuja puhtaita maa-aineksia. Alueen annetaan metsittyä luontaisesti ja tarvittaessa metsittämistä täydennetään kylvämällä tai istutuksilla. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Vaikutukset maisemaan ja luonnonolosuhteisiin Ottamisalue sijoittuu olemassa olevalle kalliolouhosalueelle. Vaikutukset alueen maisemakuvaan, luonnonesiintymään ja olosuhteisiin on ratkaistu aikaisemmassa maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa.
9 9 Ottoalueen metsä on pääosin kaadettu, joten alue ei ole enää luonnontilainen. Aluetta ympäröivät pohjois- ja länsipuolella metsät, joten alue ei juurikaan erotu kaukomaisemassa. Kylkilammen rantaan rajoittuva korkea kalliojyrkänne rajautuu aiemman suunnitelman mukaisesti ottotoiminnan ulkopuolelle. Melu ja tärinä Melua aiheutuu porauksesta, räjäytyksistä, ylisuurien kalliolohkareiden rikotuksesta, murskauksesta, seulonnasta ja kiviaineksen kuormauksesta sekä raskaasta liikenteestä. Suurin potentiaalinen meluhaitta aiheutuu porauksesta, koska se sijoittuu maastollisesti korkealle. Poraus on kausittaista ja sen kesto keskimääräisenä tuotantovuotena on noin 5 työpäivää. Ajallisesti pisimpään melua aiheuttaa murskauslaitos. Murskauslaitos ja muut kiviaineksen käsittelytoiminnot sijoitetaan aina alueen pohjatasolle, jolloin maastonmuodot, varastokasat ja kallionseinämät estävät melun leviämisen asutuksen suuntaan. Murskaus on kausittaista ja vuosittainen toiminta-aika on suhteellisen lyhyt. Kallioalueella tehtävien räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön. Tärinän vaikutusalue ja rakennuskohtainen tärinän ohjearvo voidaan laskennallisesti arvioida louhinnan suunnitteluvaiheessa. Hakemuksen mukaan toimintajaksoista ja esimerkiksi räjäytyksistä voidaan tiedottaa lähimmille asukkaille etukäteen. Päästöt ilmaan Koneiden ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Pölypäästöjä syntyy murskausprosessin eri vaiheissa ja jonkin verran murskeen siirrossa ja seulonnassa. Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden ja mahdollisuuksien mukaan kastelemalla käsiteltävä materiaali (murskauksessa) ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimman pieninä. Alueen maapohjan pölyämistä estetään tarvittaessa kastelemalla tai suolaamalla. Päästöt veteen ja maaperään Toiminnassa ei synny hulevesiä. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät murskepintaiseen, hyvin vettä läpäisevään maaperään. Merkittävää pintavaluntaa ei synny. Vähäiset määrät sade- ja sulamisvesiä pääsevät virtaamaan alueen keskiosasta maastoon. Louhoksen pohjalle ei anneta muodostua pintavettä kerääviä kuoppia tai lammikoita.
10 10 Murskausprosessissa ei synny jätevesiä. Murskauslaitoksen sosiaalitilan käymälän jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehtoisesti käytetään kuivakäymälää. Työkoneita ei pestä eikä huolleta alueella. Alueella ei sallita öljyä vuotavien työkoneiden ja autojen työskentelyä. Jätteet Jätteet toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Vaaralliset jätteet säilytetään niille varatuissa tiiviissä säiliöissä ja varastoidaan lukittavassa varastokontissa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemukseen on kirjattu toimintaan liittyvät riskit ja toimenpiteet riskien hallinnassa. Riskienhallinta tapahtuu toimintatavoissa, maaperän suojauksessa ja rakenteellisilla suojauksilla. Työn aikana noudatetaan Destia Oy:n työ- ja ympäristönsuojeluohjeita. Kaikista ympäristövahingoista ilmoitetaan välittömästi Lieksan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle ja ELY-keskukselle ja ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Murskausalalle ei toistaiseksi ole laadittu yleiseurooppalaisia BAT-vertailuasiakirjoja. Kylkilammen kallioalueen toiminnassa noudatetaan Suomen ympäristökeskuksen ja Infra ry:n julkaisussa Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa esitettyjä toimintaperiaatteita. TOIMINNAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Alueelta otettavien maa-ainesten määrä ja laatu ilmoitetaan maa-aineslupaviranomaiselle vuosittain maa-aineslain 23 a :n mukaisesti. Laitoksen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen tuotantoaika, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Syntyvää melua ja pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti. Päästöt pidetään hakemuksen mukaisina tarkkailemalla ja huoltamalla laitteita päivittäin. Ympäristöluvan mukainen raportti toimitetaan vuosittain Lieksan ympäristönsuojeluviranomaiselle. LUPAVIRANOMAISEN RATKAISU
11 11 Kaupunginhallituksen lupajaosto myöntää Destia Oy:lle maa-ainesten ottoluvan ja ympäristöluvan kallion louhintaan ja kivenmurskaamolle. Tämä lupaa korvaa rakennus- ja ympäristölautakunnan 20.5.2008 myöntämän maa-ainesluvan ja 21.4.2009 myöntämän ympäristöluvan. Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupamääräykset 1. Maa-ainesten ottamisessa on noudatettava 28.2.2018 päivättyä ottamissuunnitelmaa. Alin ottamistaso on + 117.30 (N2000). Ylimmän pohjavedenpinnan ja ottamistason väliin on kuitenkin aina jätettävä vähintään 2 metrin suojakerros. 2. Maa-ainesta saa ottaa ottamissuunnitelman mukaisesti siten, että kokonaisottomäärä on 100 000 m³ktr ja ottamisalueen (louhinta-alue) pinta-ala on 1,33 hehtaaria. 3. Korkotasot, alin ottamistaso ja ottamisalueen rajat on merkittävä selvästi maastoon ja merkinnät on pidettävä kunnossa. 4. Louhosalueen korkeat rintaukset on merkittävä selvästi havaittavalla lippusiimalla tai muulla tavalla. Alueelle johtavan tien varteen on laitettava putoamisvaarasta varoittava varoitustaulu. Louhosalueelle johtavalle tielle ennen varsinaista louhosta olisi suositeltavaa asentaa lukittava puomi tai laittaa esim. lukollinen kettinki. 5. Ennen ottamistoiminnan aloittamista alueella on pidettävä lupaviranomaisen edustajan ja luvansaajan kesken katselmus, jossa todetaan ottamisalueen merkinnät. 6. Louhosalueelta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava niin, että ne imeytyvät maastoon. Vesien johtamisessa on huomioitava, että ne eivät pääse suoraan Kylkilampeen. 7. Maa-ainesluvan haltijan on vuosittain viimeistään 31.1. mennessä ilmoitettava otetun aineksen määrä ja laatu ensisijaisesti sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan. Vaihtoehtoisesti ilmoitus voidaan tehdä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Toimintaa voidaan harjoittaa hakemuksessa esitettyjen toiminta-aikojen mukaisesti. Louhintaa ja murskausta ei saa tehdä juhannusaaton ja heinäkuun lopun välisenä aikana. 9. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta.
12 12 10.Louhinta- ja murskausjaksoista on ilmoitettava lähimpien asuinrakennusten ja lomarakennusten omistajille hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. 11.Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien lomarakennusten piha-alueella ekvivalenttimelutasoa 45 db (LAeq) klo 7-22 eikä asuinrakennusten piha-alueilla ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) klo 7-22. Murskaamo on sijoitettava louhosalueen pohjalle niin, että melun leviäminen lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan on mahdollisimman vähäistä. Jos valvontaviranomaisen tietoon tulee perusteltuja epäilyksiä edellä annettujen melutasojen ylityksistä, on toiminnanharjoittajan varauduttava melumittauksiin. Mittaussuunnitelma on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi ennen mittausten tekemistä. 12.Laitosta on käytettävä siten, että päästöt ilmaan ovat mahdollisimman pienet. Toiminnasta aiheutuva hiukkaspitoisuus ei saa ylittää lähimpien loma-ja asuinkiinteistöjen piha-alueilla hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta raja-arvoa 50 µg/m3, 24 h keskiarvona mitattuna. Pölypäästöjen hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota myös louhosalueella niin, että haitallisia päästöjä ei aiheudu Kylkilampeen eikä Saarijokeen. Mahdollisia pölyhaittoja on rajoitettava valtioneuvoston asetuksen 800/2010 4 :n mukaisilla keinoilla. Jos valvontaviranomaisen tietoon tulee perusteltuja epäilyksiä em. raja-arvon ylityksistä tai haitallisista pölypäästöistä läheiseen vesistöön, niin toiminnanharjoittajan on varauduttava hiukkasmittauksiin. Mittaussuunnitelma on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi ennen mittauksia. 13.Polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai kiinteästi valuma-altaallisia säilöitä. Säiliöissä on oltava ylitäytönestimet ja tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. Koneiden tankkauspaikan on oltava suojattu siten, että maaperään, pohjaveteen ja läheiseen lampeen ei pääse haitallisia aineita. 14.Työkoneiden sellaista huoltoa, josta voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ei saa tehdä toiminta-alueella. Alueella saa käyttää vain hyväkuntoisia huollettuja koneita ja laitteita. 15.Jätehuolto on hoidettava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Alueella muodostuvat jätteet on toimitettava kunkin toimintajakson jälkeen luvalliseen vastaanottopaikkaan. Käytetyt räjähdysainepakkaukset ja muut räjäytyksistä peräisin olevat jätteet on siivottava alueelta pois. Mitään jätteitä ei saa hävittää louhosalueella polttamalla.
13 13 16.Toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä ainakin seuraavat tiedot: murskauslaitoksen tuotanto ja käyntiajat räjäytysten ajankohdat ja käytetyt räjähdysaineet polttoaineiden kulutus tiedot vaarallisten jätteiden määristä ja toimituspaikoista tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä häiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä tehdyt toimenpiteet) mahdolliset mittaustulokset 17.Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, jotka voivat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Polttoaine- ja öljyvahingoista on aina ensin ilmoitettava pelastuslaitokselle. 18.Kallion louhinnan ja murskauslaitoksen toiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta on tehtävä kunkin toimintajakson osalta ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle aloitus- ja lopputarkastuksen tekoa varten. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19.Ottoaluetta on muotoiltava mahdollisuuksien mukaan vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan ja kokonaismaisemointi on tehtävä hakemuksessa esitetyn mukaisesti välittömästi ottotoiminnan päätyttyä, kuitenkin viimeistään luvan voimassaoloaikana. Ottamisalueen pohjataso on muotoiltava niin, että alueelle ei jää pintavettä kerääviä painanteita eikä myöskään tapahdu maisemointia haittaavaa lammikoitumista. Louhinta-alueen jyrkänteiden yläreunaan on asennettava ottamistoiminnan päätyttyä suoja-aita niihin kohtiin, joissa on mahdollista päästä liikkumaan. 20.Maa-ainesten oton loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Noudatettaessa hakemuksen liitteenä olevaa maa-ainesten ottamissuunnitelmaa ja ympäristölupahakemusta sekä tässä päätöksessä annettuja määräyksiä maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa
14 14 maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamissuunnitelma on esitetty lupahakemuksen yhteydessä. Kun toimintaa harjoitetaan ympäristölupahakemuksessa ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, niin toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa on säädetty (YSL 48 ). Yleiset perustelut Alueelta on jo otettu kalliokiviainesta useana lupakautena noin 30 vuotta. Louhosalueen sijainti Kylkilammen ranta-alueella on ratkaistu Lieksan kaupunginhallituksen myöntämässä ensimmäisessä maa-ainesluvassa, jolloin lupa on myönnetty vuosille 1988-1997. Avatun kalliolouhosalueen hyödyntäminen on tarkoituksenmukaista. Louhosalueen itäreunan ja Kylkilammen väliin jäävä korkea kalliojyrkänne on ottamisalueen rajauksen ulkopuolella, joten varsinainen louhosalue ei juurikaan erotu vesistöstä päin katsottaessa. Ottamisalue ei ole luokitellulla pohjavesialueella. Kylkilammesta Lieksanjokeen laskevassa Saarijoessa elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Jokeen on rakennettu aiemmin nousuesteen muodostaneen padon yhteyteen kalatie vuonna 2017. Kalatie mahdollistaa nyt vaelluskalojen kulkuyhteyden Kylkilammen ja Lieksanjoen/Pielisen välille. Ympäristölupahakemuksessa esitettyjen pölyn torjuntaa koskevien toimenpiteiden perusteella ja lupaehtojen mukaan toimittaessa Kylkilampeen ja Saarijokeen ei ennalta arvioiden aiheudu haitallisia kiintoainepäästöjä. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen ja haittojen vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1-3 Maa-aineslupa perustuu ottamissuunnitelmaan, joten suunnitelmassa esitetty on sitova kuten lupamääräyksetkin. Alin ottamistaso on hakemuksen mukainen. (MAL 11, VNA 926/2005; 7 ) Määräykset 4-5 Maa-aineslaissa ja maa-ainesten ottamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa on määrätty lupapäätöksen sisällöstä. Määräykset ovat tarpeen valvonnan ja yleisen turvallisuuden kannalta. Suositus puomin tai kettingin laittamisesta alueelle johtavalle tielle on annettu sen takia, että sillä voisi estää louhosalueen epäasiallista käyttöä, kuten esimerkiksi
15 15 roskaamista. Asialla olisi merkitystä myös yleisen turvallisuuden kannalta. (MAL 11 ja VNA 926/2005) Määräys 6 Louhosalueelta kertyvien vesien imeyttäminen maaperään on tärkeää mahdollisten kiintoaine- ja muiden päästöjen estämiseksi. Erityisen tärkeää se on tässä tapauksessa, koska Kylkilammesta laskeva Saarijoki on nykyisellään arvokas taimenjoki. Saarijokeen kohdistuvaa ulkoista kuormitusta tulee pyrkiä välttämään kaikin keinoin. (MAL 11 ja VNA 926/2005 6) Määräys 7 Ilmoittamisvelvollisuus perustuu maa-aineslain 23 :ään ja valtioneuvoston asetuksen 926/2005 9 :ään. Koska käytössä on valtakunnallinen sähköinen tietojärjestelmä, niin sen käyttö on perusteltua. Määräys 8 Toiminta-ajat ovat hakemuksen mukaiset. Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaisia toiminta-aikoja on noudatettava, koska toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 m. Toiminta-ajan rajoittaminen niin, että louhintaa ja murskausta ei tehdä juhannusaaton ja heinäkuun lopun välisenä aikana, on tarpeen lähiasutukselle aiheutuvan kesäaikaisen häiriön vähentämiseksi. (VNA 800/2010; 8, YSL 7, NaapL 17 ) Määräys 9 Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 säännellään louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun tasosta. Asetuksen mukaiset määräykset ovat vähimmäisvaatimuksena ympäristöluvissa. (VNA 800/2010, YSL 52 ) Määräys 10 Louhinta- ja murskausjaksoista etukäteen ilmoittaminen on aiheellista, koska lähimmät loma- ja asuinrakennukset ovat noin 300-600 m päässä louhosalueesta. Erityisen tärkeää on räjäytyksistä ilmoittaminen niin, että lähialueen asukkaat voivat varautua niihin. (YSA 15, NaapL 17 ) Määräys 11 Melua koskeva määräys perustuu valtioneuvoston päätökseen (993/1992), jonka mukaan asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 45 db. Murskaamon sijoittamispaikalla ja muilla suojaustoimilla voidaan vaikuttaa melun leviämiseen lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Tässä tapauksessa kalliojyrkänne muodostaa hyvän meluesteen lähimpien
16 16 loma-asuntojen suuntaan. (VNP 993/1992; 2, YSL 52 ja 62, VNA 800/2010; 6 ja 7, NaapL 17 ) Määräys 12 Ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi hiukkaspitoisuuksille ulkoilmassa on annettu raja-arvot valtioneuvoston asetuksessa 38/2011. Kiviaineksen ja työmaateiden kastelulla sekä murskauslaitteistojen koteloinnilla voidaan vähentää pölyn leviämistä ympäristöön. Liiallisesta pölyämisestä voi aiheutua läheiseen Kylkilampeen ja Saarijokeen kiintoainekuormitusta, joka voi olla haitallista uhanalaisen järvitaimenen lisääntymisen kannalta. (VNA 38/2011; 4, VNA 800/2010; 4, YSL 7, 52 ja 62, NaapL 17 ) Määräykset 13 ja 14 Polttoaineet saattavat aiheuttaa puutteellisesti käsiteltyinä ja varastoituna maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Työkoneiden ja laitteiden huolloista ja huonokuntoisista koneista aiheutuvista päästöistä voi aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty ympäristönsuojelulain perusteella. (MAL 11, YSL 7,16,17 ja 52, VNA 800/2010; 9, Lieksan ympäristönsuojelumääräykset 9 ) Määräys 15 Säännöllinen jätteiden poisvienti alueelta ehkäisee roskaantumista. Vaarallisten jätteiden säännöllinen toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn on tarpeen terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien riskien ehkäisemiseksi. (MAL 11, YSL 52 ja 58, JL 15,16 ja 17, JA 7 ja 8, VNA 800/2010; 11, kunnalliset jätehuoltomääräykset) Määräys 16 Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan takia. (YSL 62, JL 118 ) Määräys 17 Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisella ja muilla toimenpiteillä voidaan merkittävästi vähentää vahinkojen määrää ja vakavuutta sekä rajata haitalliset ympäristövaikutukset mahdollisimman pieniksi. (YSL 52 ja 62, VNA 800/2010; 12 ) Määräys 18 Määräys on annettu luvan valvonnan takia. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. (YSL 52 ja 170 ) Määräys 19 Ottamisalueen jälkihoidon tarkoituksena on nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista ja vähentää maa-ainesten oton haitallisia vaikutuksia
17 17 ympäristöön ja sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan. Suoja-aidan asentaminen kalliorintauksen yläreunaan on tarpeen alueella liikkuvien turvallisuuden kannalta. (MAL 11, VNA 926/2005; 8 ) Määräys 20 Loppukatselmuksessa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. (MAL 11, VNA 926/2005; 8 ) VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSEEN Pohjois-Savon ELY-keskuksen/Järvi-Suomen kalatalouspalveluiden lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 6, 9, 12 ja 13. Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 9, 11 ja 12. Ennalta arvioiden lähimpien asuinhuoneistojen melutaso ei ylitä lausunnon mukaisia sisämelun toimenpiderajoja. Lieksan kalastuskunnan lausunto on osittain huomioitu lupamääräyksissä 6,9,12 ja 13. Louhosalueelta peräisin olevien sade- ja sulamisvesien imeyttäminen hakemuksessa esitetyn mukaisesti voidaan katsoa olevan riittävä toimenpide mahdollisten kiintoainepäästöjen estämiseksi. Pääosa näistä vesistä todennäköisesti imeytyy louhosalueen vettä läpäisevään maaperään. Lausunnossa esitettyä vesistötarkkailuvelvoitetta ei ole määrätty. Hakemuksen mukaisesti toimittaessa polttoaine- ja voiteluaineiden käsittelystä ja varastoinnista ei aiheudu haitallisia vaikutuksia vesiluonnolle. Hakemuksessa on tiedostettu toimintaan liittyvät riskit ja ne on huomioitu urakoitsijoita velvoittavissa toimintatavoissa, maaperän suojauksessa ja rakenteellisissa suojauksissa. SOVELLETUT SÄÄDÖKSET MAL maa-aineslaki 555/1981 YSL ympäristönsuojelulaki 527/2014 YSA valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014 JL jätelaki 646/2011 JA jäteasetus 179/2012 NaapL laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 VNA 926/2005 valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 926/2005 VNA 379/2008 valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 379/2008 VNA 800/2010 valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 VNP 993/1992 valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992
18 18 VNA 38/2011 valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 38/2011 Kunnalliset jätehuoltomääräykset, Savo-Pielisen jätelautakunta 23.11.2016 Lieksan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, kv 30.10.2006 Lieksan kaupungin maa-ainestaksa, rakennus- ja ympäristölautakunta 16.3.2016 ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa 10 vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvan viimeinen voimassaolopäivä on 30.5.2028. Kivenlouhinnan ja murskauslaitoksen toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. (YSL 87 ja 89 ) VAKUUS Ennen tämän luvan mukaista ainesten ottamista hakijan on annettava lupamääräysten noudattamiseksi 5000 euron suuruinen vakuus (MAL 12 ). Vakuuden tulee olla voimassa 12 kuukautta yli tämän luvan voimassaoloajan tai siihen saakka, kunnes ottamissuunnitelmassa ja luvassa määrätty ottamisalueen jälkihoito on tehty. Vakuus palautetaan sitten, kun em. jälkihoitotyöt on tehty ja alueella on tehty lopputarkastus. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kalliokiviaineksen ottaminen voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa tätä päätöstä noudattaen. Hakijan on toimitettava ennen toiminnan aloittamista 5000 :n vakuus mahdollisten haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi siltä varalta, että lupapäätös kumotaan tai sitä muutetaan. Vakuutena hyväksytään lupamääräysten noudattamiseksi asetettu vakuus. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska ottamistoiminta järjestetään lupapäätöksen määräysten mukaisesti. (MAL 21 ) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
19 19 Maa-ainesluvan käsittelystä peritään Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunnan 16.3.2016 hyväksymän ja 1.5.2016 voimaan tulleen maa-ainestaksan mukaisesti (185 ottamissuunnitelman tarkistamisesta ja 65 /ha+ 0.01 /m 3 ) 1271. Maa-aineslain 4 a :n mukaisesta maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelystä peritään em. mukaisen maksun lisäksi 1000 maksu. Maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelystä peritään siis yhteensä 2271 (1271 + 1000 ). Lisäksi laskutetaan kuulutuskulut. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN Päätös on annettu julkipanon jälkeen 30.4.2018. Päätös lähetetään luvansaajalle, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY), Pohjois-Savon ELY-keskukseen/Järvi-Suomen kalatalouspalveluille, Pohjois-Karjalan ympäristöterveydelle ja Lieksan kalastuskunnalle. Päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla Lieksan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin internet-sivuilla ja Lieksan Lehdessä. Tieto päätöksestä lähetetään lisäksi niille, joille on lähetetty tieto hakemuksen vireilläolosta. VALITUSOSOITUS Päätöksen antamispäivä on 30.4.2018. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 30.5.2018. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto-oikeudelle. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
20 20 perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Maksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 (Tuomioistuinmaksulaki 1455/2015). Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeuden osoite: Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, VAASA Postiosoite: PL 204, 65101 VAASA Puhelin: Kirjaamo 029 56 42780 Telefaksi: 029 56 42760 Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi