Freshabit-hankkeen toimenpiteiden vaikutukset vesien tilaan Pohjanmaan alueella esimerkkeinä merivaelteinen taimen ja jokihelmisimpukka Vaikuta vesiin - Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi 12.9.2018 Erika Raitalampi ja Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus www.metsa.fi/freshabit www.ymparisto.fi/freshabit-pohjanmaa @FHpohjanmaa #freshabit #vesiperintö
Sisältö: FRESHABIT-hanke ja kohdevesistöt Pohjanmaan jokien alueella Hankkeen toimenpiteiden vaikutus vesienhoidon tavoitteisiin: Merivaelteinen taimen Lapväärtin-Isojoella Raakku- eli jokihelmisimpukkakantojen elvyttäminen Raakut lemmenlomalle Viimeinen mahdollisuus
Kaikkien aikojen suurin LIFE-hanke Yhteensä 8 hankealuetta ja 12 vesistöaluetta: Hankealueita koordinoi hankekoordinaattorit ja koko hanketta MH luontopalvelut Kesto 1.1.2016 30.9.2022 (6v 9kk) Toimijat Pohjanmaan jokien alueella: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Metsähallitus, Suomen Metsäkeskus, Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto, Luonnonvarakeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjanmaan piiri Pohjanmaan joet
Pohjanmaan joet Ähtävänjoki Natura 2000 alueet (VPD): Ähtävänjoki, SCI Jokisuunlahti ja Valmosanneva, SCI, SPA (Evijärvi) Ekologisen luokittelun perusteella vesistö pääosin tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Latvoilla myös hyväksi luokiteltuja uomia. Joessa elää uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku.
Pohjanmaan joet Lapväärtin-Isojoki ja Karvianjoen latvat Natura 2000 alueet (VPD): Lapväärtinjokilaakso, SCI Lapväärtin kosteikot, SCI, SPA (jokisuisto) Karvian luomat, SCI Karvianjoen kosket, SCI Ekologisen luokittelun perusteella: Lapväärtinjoen alaosa ja Siironjoki tyydyttävässä tilassa. Isojoki ja sen latvat hyvässä tilassa. Karvianjoen latvat tyydyttävässä ja välttävässä tilassa. Lapväärtin-Isojoki on kalataloudellisesti eteläisen Suomen merkittävin meritaimenjoki. taimen alkuperäistä kantaa ja luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lohikalat toimivat indikaattorilajina: virtajaksojen hyvää rakenteellinen tila ja vedenlaatu. Molemmissa vesistöissä elää uhanalaista raakkua. Lapväärttiä esitetään merkittäväksi tulvariskialueeksi kaudelle 2018-2022.
Vaellus- tai osittaisen vaellusesteenesteen poisto/kalatie Habitaattikunnostus Vaellusesteiden poisto ja virtavesikunnostukset Lapväärtin-Isojoella Sandgrundforsin ja Perusforsin padot (2014) Freshabit-hankkeessa vuoteen 2018 mennessä: Villamon patoalueen kunnostus Habitaattikunnostukset: Villamon alapuolinen uoma Pettukylä ja Polvenkosket Lohiluoma Lisäksi kokeellista puukunnostusta mm. Töniluomalla Hankkeen ulkopuolella kunnostettu lisäksi Iivarin kylän vanhojen patorakenteiden aiheuttama osittainen vaelluseste.
Villamon patoalueen kunnostus Isojoen vesi on johdettu padolta kalanviljelylaitokselle ja voimalaitokselle, jolloin jokiuoma jää ajoittain kuiville. Kunnostuksen kautta Isojoen vesi palautetaan takasin joen vanhaan uomaan ja mahdollistetaan kalojen vaellus joen yläosalle. 08/2016 10/2017 08/2018
Kuvat: T. Tuovinen (2018) Polvenkosket, Isojoki
Jokihelmisimpukka eli raakku Makean veden suursimpukka Loisvaihe lohikassa Vesiekosysteemin sateenvarjolaji Pitkäikäisyys Luonnonsuojelulailla rauhoitettu, 1955 Helmenpyynti Vesistöjen luonnontilan muuttuminen Kantojen häviäminen ja taantuminen
Pohjanmaan raakkujoet Ähtävänjoki Kartoitukset aloitettu 1979 (Kla:n vesipiiri ja I. Valovirta) 1980-luvulla kannan koko n. 50 000 yksilöä Tällä hetkellä kanta koostuu 500-700 yksilöstä Kaikki raakut n. 12 cm pitkiä Syntyneet 1800-luvun alkupuolella Tod. lohiriippuvainen kanta (ei isäntäkalaa joessa) Ei havaintoja lisääntymisestä Joen muut simpukat myös vähentyneet dramaattisesti viime vuosina Vesistö muuttunut - vesistörakentaminen, säännöstely, maankäyttö, kalastomuutokset - happamuus, rehevöityminen, kiintoaine, humus, ruskettuminen, vierasaineet - huokoisten sora- ja hiekkapohjien liettyminen Joen vieraslajien (jokirapu 1880-luvulla, piisami ja täplärapu 2004) predaatio Helmenpyynti Lapväärtin-Isojoki Kartoitukset 1980-luvun alussa (I.Valovirta) 1980-luvulla arvioitiin joessa elävän muutamia kymmeniä raakkuja Kaikki raakut samankokoisia, n. 10-12 cm pitkiä Ei havaintoja lisääntymisestä Kuoren kasvurenkaiden perusteella nuorempia kuin Ähtävänjoen raakut (alle 100 vuotiaita) Tod. taimenriippuvainen kanta (isäntäkala joessa)
Ähtävänjoen raakkujen siirto Tavoitteena siirtää raakkuja tihentymiin, jotta yksilöt eivät kuole ja että kutu jatkossa onnistuisi Suvantojen sedimenttipohjilta virtapaikkojen puhtaille, huokoisille pohjille Vuosien 2015-2016 aikana siirrettiin noin 100 raakkua Vuoden 2017 seurannan perusteella siirretyt raakut voivat hyvin Siirretyt raakut eivät kuitenkaan ole tuottaneet glokidioita
Raakkujen viljely Tavoitteena on lähettää 1 milj glokidiotoukkaa Norjaan jatkokasvatettavaksi pieniksi raakuiksi. Palautus kotijokeen 2-3 vuoden kuluttua. Ähtävänjoella glokidiotoukat vapautuvat emosimpukasta syys-lokakuun vaihteessa, kun veden lämpötila laskee pysyvästi alle 9 C asteen Vuoden 2016 lokakuun alun raakkujen nostojen saanto oli kymmeniä milj. munasoluja ja satoja miljoonia siittiöitä, ei glokidiotoukkia Ähtävänjoen raakkujen kutu ei enää onnistu! MUUTOS SUUNNITELMIIN Vuosina 2016 ja 2017 siirrettiin yhteensä 200 Ähtävänjoen raakkua Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle Syksyllä 2017 yritettiin saada glokidiotoukkia Ähtävänjoessa olevista yksilöistä ja Konneveden terveyslomalla olevista yksilöistä EI GLOKIDIOTOUKKIA Lokakuussa 2017 siirrettiin 47 Isojoen raakkua Konneveden asemalle 2018?? Pikkuraakkujen istutuskohteiden (lastenkammareiden) kartoitus (Ähtävänjoki ja/tai jokin reservaatti!) ja mahd. kunnostus Kuva: Jyväskylän yliopisto
Aikuisten raakkujen kuntouttaminen - Tavoitteena kuntoutuminen, lisääntymiskyvyn palauttaminen, lisääntyminen ja glokidium-toukkien tuottaminen allasolosuhteissa Konneveden tutkimusasemalla - Viimeinen keino estää populaatioiden sukupuuttoon kuoleminen - Ähtävänjoki, Mustionjoki, Karvianjoki, Isojoki EU Life IP Dia: Jouni Taskinen
Syyskuu 2018 ( Lisätietoja antaa prof. Jouni Taskinen) Kuvat: Jyväskylän yliopisto
Raakun merkitys jokiluonnossa (Jouni Taskinen) Yksi raakku suodattaa vettä 50 l/vrk PUHDISTAA VETTÄ HOMMAA RAVINTOA LOHEN JA TAIMENEN POIKASILLE: Syö itse vain osan suodattamastaan ravinnosta sylkee loput joen pohjalle ravintoa hyönteistoukille, joita puolestaan lohi ja taimen syövät MYLLÄÄ JOEN POHJAA JALALLAAN pitää pohjasoran hapekkaana Kuva: Jyväskylän yliopisto
STABILOI POHJAN: tiheä raakkukanta sitoo pohjasoran paikalleen tulvat eivät pääse tuhoamaan pohjaa TARJOAA KASVUALUSTAN VESISAMMALILLE vesisammalet taas piilopakkoja ja ravintoa taimenen ja lohen poikasille (hyönteistoukat elävät vesisammalpöheikössä) SUOJAA LOHEN JA TAIMENEN POIKASIA INFEKTIOTAUDEILTA? Kuva: Jyväskylän yliopisto Kuva: Jyväskylän yliopisto
Puhtaan jokiluonnon ilmentäjä (Jouni Taskinen) Indikaattorilaji: Lisääntyvä raakkupopulaatio ilmentää luonnontilaista ekosysteemiä Mikäli populaatio koostuu vain aikuisista simpukoista on joen tilassa tapahtunut käänne huonompaan Kuori toimii arkistona ; kuoreen kertyneitä aineita ja isotooppeja voidaan hyödyntää pitkän aikavälin ympäristömuutosten tutkimisessa Kuva: Jyväskylän yliopisto
Youtube > Raakut lemmenlomalle https://www.youtube.com/watch?v=sbvhkzrrvwg Mirja Pyykön maailma: Suomen vanhin eläin https://areena.yle.fi/1-4364628
www.metsa.fi/freshabit www.ymparisto.fi/freshabit-pohjanmaa @FHPohjanmaa #freshabit #vesiperintö KIITOS!