5 Teurastamo Teurastamolautakunta Kokoonpano ja kokoukset. Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan.. 956 teurastamolautakunnan puheenjohtajaksi isännöitsijä Juho Mehdon sekä lautakunnan jäseniksi tarkastaja Severi Koskisen, putkiasentaja Väinö Saarelan, talousneuvos Wilhart Piekkolan, varat. Erkki Haran, teurastaja Yrjö Pajulan, eläinlääk. neuv. Anders Backmanin, maanvilj.neuv. Uno Forssin ja kauppias Anto Kosken. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa toimi kaupunginvaltuutettu Kaj-Erik Östensson. Lautakunnan varapuheenjohtajana toimi talousneuvos Piekkola (.. ) ja sihteerinä apul.kaup.siht. Sulo Hellevaara ja. 0. lähtien varat. Reijo Hartio. Teurastamolautakunta kokoontui 5 kertaa ja oli sen käsittelemien asiain pykäläluku 6 ja lähetettyjen kirjeiden luku 6. Lautakunnan tärkeimmistä lopullisista päätöksistä mainittakoon mm.: entisen siipikarjateurastamon kuukausivuokra vahvistettiin. 7. lukien 45 mk/m (.. ); sikateurastamossa päätettiin ottaa käyttöön uudet juoksukissat, joiden mallikappaleet teurastamo oikeutettiin tilaamaan Saksasta (.. ); toimitusjohtaja oikeutettiin ryhtymään toimenpiteisiin syväjäädyttämön huoneiden n:o 06 ja 07 muuttamiseksi 0 C käyttöisiksi (.. 4 ); hyväksyttiin teurastamon toimenpide, jonka mukaan entisen sikateurastamon tainnutus- ja karsinaosaston muuttaminen lihanleikkuu- ja konttoriosastoksi annettiin Oy. Contracta Ab:lle 558 000 mk:n urakkahinnasta (7.. 9 ); valittiin teurastamon edustajat 5. 6. 5. pidettävään Suomen Kunnallisten Teurastamoiden Yhdistyksen vuosikokoukseen (. 4. 50 ); päätettiin vahvistaa tilapäissäilytyksestä syväjäädyttämössä perittävät maksut korotettuina sesonkiaikana ja alennettuina muuna aikana (4. 5. 6 ) sekä hyväksyttiin taksajaoston ehdotus teurastamon taksojen ja maksujen tarkistamiseksi (. 8. 0 ). Esitykset. Lautakunnan kaupunginhallitukselle tekemistä esityksistä mainittakoon seuraavat, jotka koskivat: apulaisjohtajan viran haettavaksi julistamista (.. 7 ); syväjäädyttämön käyttömaksujen tarkistamista (7.. 6 ); kirjanpito- ym. koneiden hankkimista (. 4. 5 ); teurastamon talousarvioehdotusta v:ksi 957 (8. 5. 67 ); tarkastuseläinlääkärin virka-asunnon vuokraamista apul.joht. Engdahlille eräin ehdoin (6. 7. 74 ); korvauksen maksamista lihatukkuliike Nordqvist Oy:lle (6. 7. 78 ); sekä määrärahan myöntämistä hissin hankkimista varten syväjäädyttämöön sekä sen aiheuttamia rakennus- ym. töitä varten (4.. 59 ). Palkkalautakunnalle tehtiin esitys neuvotteluihin ryhtymisestä teurastajien urakkasopimuksen irtisanomisen johdosta (7. 7. 94 ). Lausunnot. Kaupunginhallitukselle annettiin mm. seuraavat lausunnot, jotka koskivat: tontin varaamista jätteiden polttolaitosta varten (9.. 4 ); liikemies Äke Rosbäckin vahingonkorvausanomusta (9.. 7 ); kaupungin poliisijärjestystä (. 4. 44 ); apulaisjohtajan viran täyttämistä (. 4. 45 ); teurastamoapulainen M. Paasosen anomusta vapautuksen saamiseksi vahingonkorvauksen ja oikeudenkäyntikulujen suorittamisesta (. 4. 49 ); kalasatamakomitean mietintöä (7. 7. 87 ); Porkkalan jäädyttämön hankkimista kaupungille (. 8. 06 ); teurastajapalkkioiden tarkistamista ja teurastuspalkkioiden korottamista (. 8. 08, 9.. 5 ). Palkkalautakunnalle annettiin halliapulaisten palkkausta koskevia lausuntoja (9.. 5, 8 ). Kertomukseen liittyvät tilastotaulukot, joita ei ole otettu tähän teokseen, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa ja teurastamon kertomuksen eripainoksessa.
5. Teurastamo 0 Kalasatama Kalasataman neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi toim.joht. Reijo Turunen sekä jäseninä agron. Uno Forss teurastamolautakunnan edustajana, kalastusneuvos Gunnar Gottberg edustaen Nylands fiskarförbund-nimistä liittoa, prof. Toivo Järvi Suomen Kalastusyhdistyksestä, kauppias Nils Karlsson Helsingin kalakauppiaiden yhdistyksen valitsemana, tarkastaja Severi Koskinen edustaen vähittäiskuluttajia sekä johtaja Arvo Vainio Helsingin kalatukkukauppiaat-nimistä yhdistystä. Teurastamon toiminta Henkilökunta. Eläinlääket. tri John Sjölund määrättiin hoitamaan apulaisjohtajan virkaa eläkkeelle siirryttyään 4.. alkaen toistaiseksi ja enintään siihen saakka, kunnes virka täytettäisiin. Apulaisjohtajaksi nimitettiin tarkastuseläinlääk. Björn-Ole Engdahl 7.5. lukien. Tarkastuseläinlääkäriksi valittiin eläinlääk. Sakari Toivola. 0. alkaen. Syväjäädyttämön eläinlääkäri valvo jaksi määrättiin tarkastuseläinlääk. Torsten Troberg. 7. lukien. Apulaisjohtaja Engdahl määrättiin toimimaan päivystävänä eläinlääkärinä. Karjanhoitajaksi valittiin. 5. lukien Birger Lindqvist sekä halliapulaiseksi. 5. lukien Eino Kärhä. Eläkkeelle siirtyivät teurastaja Valeri Saarinen.. lukien sekä vaakaaja Harald Landen.. 957 lukien. Vartija Toivo Penttinen erotettiin 4.. 56. Teurastamon alueita, rakennuksia ja laitteita koskevat asiat. Kaupunginvaltuusto myönsi tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokan käyttövaroistaan edeltä arvaamattomia pääomamenoja varten 84 0 mk:n lisämäärärahan teurastamon syväjäädyttämön I kerroksen jäähdytyshuoneiden n:o 0, 0 ja 0 varustamiseksi ilmajäähdyttämillä. Teurastamolautakunta oikeutettiin ylittämään v:n 956 talousarvion teurastamon pääluokan tilillä Koneiden, työkalujen ja kaluston hankinta ja uusiminen olevaa määrärahaa 705 967 mk:lla kahden hihnakuljettimen maksamiseksi satamalaitokselle. Uusittu lannanpuhdistuslaitos otettiin käytäntöön keväällä. Teurastusosastot. Teurastusosastoilla teurastettiin ja tarkastettiin vuoden kuluessa jäljempänä mainitut määrät eri eläimiä. Vertailun vuoksi julkaistaan myös v:n 95 955 luvut. 95 95 954 955 956 Sonneja ja härkiä 4 40 79 4 877 5 457 5 996 Lehmiä 5 949 97 7 5 94 7 068 Hiehoj a j a isoj a vasikoita 8 088 7 74 7 550 7 584 7 48 Pikkuvasikoita 5 45 5 64 5 48 6 044 5 767 Lampaita ja vuohia 9 00 8 067 7 4 5 8 4 5 Sikoja yli 50 kg 6 55 5 8 4 685 47 7 Sikoja alle 50 kg 466 50 56 7 896 Hevosia 7 98 0 08 0 Yhteensä 8 75 77 6 9 808 87 08 85 90 Edelläluetellut v;n 956 ruhot vastasivat 7 8 95 kg lihaa, josta 55. 9 % oli nautakarjan, 0.8 % lampaan, 40.4 % sian ja porsaan sekä.9 % hevosen lihaa. Teurastusten jakautuminen eri kuukausille käy ilmi eripainoksen taulukosta n:o VIII. Tarkastuksissa määrättiin erikoiskäsiteltäviksi sonneja, lehmiä 0 ja isoja vasikoita 4, kun taas seuraava määrä hylättiin: Hylättyjä Hylättyjä koko ruhoja, ruhonosia, Kaikkiaan, kpl kg kpl kg kg Sonneja Lehmiä 40 6 0 56 559 6 580 Hiehoja ja isoja vasikoita 5 88 4 0 90 Pikkuvasikoita 40 60 9 6 Lampaita 5 7 0 8 0 Sikoja ja porsaita 5 8 9 459 480 9 77 Hevosia 8 96 8 4 Yhteensä 69 8 0 544 8 0 49
04. Teurastamo Sitäpaitsi hylättiin kaikkiaan 94 kg elimiä, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 44 7 kg. Teurastusosastoilla teurastetut eläimet oli tuotu kaupunkiin joko maanteitse tai rautateitse kuten seuraavasta yhdistelmästä lähemmin selviää: Maanteitse Rautateitse Kaikkiaan Raavaita 8 977 46 59 Lampaita ja vuohia 774 579 4 5 Sikoja 9 47 4 68 Hevosia 7 89 0 Yhteensä 58 70 7 9 85 90 Karjatallien käyttö. Kaikkiaan oli yötä talleissa 49 65 eläintä eli 57.8 % kaikista teuraseläimistä. Raavaita oli talleissa 4 679 kpl eli 5. %, lampaita 55 kpl 58.6 %, hevosia 60 kpl 58.8 % ja sikoja 80 kpl 6.7 %. Rehujen käyttö. Kaikkiaan käytettiin vuoden aikana 9 8 kg heiniä sekä 7 584 kg kaurajauhoja. Suolipesimössä puhdistettiin suolia ja mahoja: raavasten 40 47 kpl, sikojen ja hevosten 4 956, pikku vasikoiden ja lampaiden 0 6 kpl eli yhteensä 85 54 eläimen suolet ja mahat, raavaan, 4 sian ja hevosen sekä 4 lampaan ja pikkuvasikan suolet hylättiin. Vuotien tarkastus. Teurastamossa teurastettujen eläinten vuotia tarkastettiin eri kuukausina seuraavat määrät: Tarkastettu Leimattu, kpl Ny lky vikoja Luonnonvikoja, kpl I lk II lk III lk kpl % kpl kpl % Tammikuu..., 79 094 694 5.9 6 6.5 9 Helmikuu 090 48 604 4 5 0.97 0 56 8. Maaliskuu 9 78 47 0.6 56 8.5 Huhtikuu 056 77 8 4.05 8 9.6 Toukokuu 645 69 64 54 0.66 4 98 8.8 Kesäkuu 90 08 64 8 6 0.8 7 9 6.66 Heinäkuu 4 00 858 6 0.5 60.90 Elokuu 4 59 869 89 6 0. 8 0 4 0 7.5 Syyskuu 4 09 69 448 5 46 0.46 9 88 9.48 Lokakuu 4 795 4 70 6 49 0.86 4 55.6 Marraskuu 4 0 6 805 4 0.74 0 75 8. Joulukuu 475 950 5 0.66 4 464 8.75 Yhteensä 4 757 6 07 5 6 7 45 0.94 9 ) 4 878.6! Lisäksi tarkastettiin seuraava määrä maalaisvuotia: Tarkastettu, Leimattu, kpl I lk II lk III lk Tammikuu 75 97 67 Helmikuu 46 7 7 Maaliskuu 9 9 40 7 Huhtikuu 8 5 6 0 Toukokuu 55 7 7 Kesäkuu 8 8 9 Heinäkuu 00 89 8 Elokuu 07 4 Syyskuu 40 6 Lokakuu 57 5 7 5 Marraskuu 4 76 56 9 Joulukuu 0 56 4 4 Yhteensä 06 64 94 70 ) Teurastusta vasta johtuen 9 uskonnollisten menojen mukaan teurastetun eläimen vuotaa merkitty II luokkaan.
5. Teurastamo 05 Lihantarkastamossa tarkastettiin vuoden aikana 6 07 kg lihaa keskipainojen mukaan laskettuna. Tarkastukset kohdistuivat 70 496 kg:aan paloiteltua lihaa ja seuraavassa mainittuihin ruholajeihin; vertailun vuoksi julkaistaan myöskin v:n 955 vastaavat luvut: 955 956 Ruhoja, kpl Ruhoja, kpl Sonneja 70 95 Lehmiä 8 64 9 588 Hiehoja ja isoja vasikoita 5 80 6 48 Pikkuvasikoita 6 8 8 0 Lampaita ja vuohia 9 0 70 Sikoja ja porsaita 7 08 5 956 Hevosia 454 58 Yhteensä 60 89 6 Tarkastusten johdosta erikoiskäsiteltiin lehmiä sekä hiehoja ja isoja vasikoita kpl, kun taas seuraava määrä ruhoja ja ruhonosia hylättiin: Hylättyjä koko ruhoja Sonneja 4 Lehmiä 8 8 Hiehoja ja isoja vasikoita 4 444 Pikkuvasikoita 08 4 6 Lampaita 6 67 Sikoja yli 50 kg 4 005 Sikoja alle 50 kg 6 Hevosia 7 6 00 Yhteensä 5 4 0 kpl kg Hylättyjä ruhonosia Kaikkiaan, kpl kg kg 5 96 0 68 0 05 9 66 79 59 4 99 4 7 84 75 499 504 6 69 6 69 74 56 6 88 Sitäpaitsi hylättiin paloiteltua lihaa 8 kg ja elimiä 48 54 kg, joten tällä osastolla hylätyn lihan kokonaismäärä oli 85 0 kg. Tarkastusten jakautuminen eri kuukausille ilmenee eripainoksen taulukosta nro VIII. Tukkumyyntihallin, jäähdyttämöjen ja syväjäädyttämän sekä eri laitteiden käyttö Tukkumyyntihallia, jäähdyttämöjä ja syväjäädyttämöä käytettiin eri kuukausina seuraavasti: Tammik. Helmik. Maali sk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syy sk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Tukkumyyntihall i S! sa myytiin: Raavaita kpl 5 5 40 4 7 4 4 4 67 757 90 4 505 5 688 4 89 4 499 54 649 Isoja vasikoita» 4 0 4 97 67 5 06 5 9 4 44 4 760 6 595 6 050 6 7 5 598 4 6 60 5 Pikkuvasikoita» 808 690 4 4 44 6 08 54 568 47 755 47 7 4 48 Lampaita» 66 64 609 96 868 86 594 4 788 79 4 558 6 66 0 7 Sikoja» 5 69 6 6 4 579 5 409 5 54 984 4 7 4 65 5 6 6 477 7 57 7 76 65 997 Hevosia» 54 5 68 6 40 6 95 58 4 09 456 46 09 Hirviä» 6 0 Yhteensä kpl 8 59 9 474 6 54 7 0 5 5 04 6 8 84 080 5 60 06 9 9 7 890 Muuta tavaraa, -kg 7 65 76 408 6 84 68 7 67 7 46 649 5 84 68 7 68 89 76 48 85 90 65 779 8 866 Ktmnall.kert. 956, II osa 0
06 5. Teurastamo Kiloiksi muunnettuina muuttuvat edelläolevat numerot seuraaviksi: Tammikuu, Helmikuu. Maaliskuu. Huhtikuu. 59 67 6 8 64 95 490 6 Toukokuu 488 640 Kesäkuu 95 0 Heinäkuu 57 56 Elokuu 40 88 Syyskuu... 55 9 Lokakuu.. 88 08 Marraskuu 98 89 Joulukuu. 55 44 Koko vuosi 8 9 69 Teurastamossa säilytettiin kertomusvuonna seuraavat määrät: M a cö H M % k E O O H r^j :CÖ M :cö Ö 'S E Jäähdyttämön riippuvien ruhojen osastoilla säilytettiin: ] O CO m M o O hj CO 0 u o a Koko vuosi Raavaita kpl 9 706 8 557 6 56 6 8 4 68 6 79 5 80 6 6 7 999 87 0 858 6 974 88 44 Isoja vasik.» 88 0 44 6 67 959 6 69 5 60 8 5 7 766 6 464 4 846 645 6 504 Pikku vasik.» 887 769 554 670 464 50 67 579 7 56 0 9 0 Lampaita» 766 996 570 509 904 580 08 085 40 7 980 66 Sikoja» 7 056 9 7 54 9 46 7 6 6 465 8 46 7 05 7 680 0 06 9 869 8 90 98 50 Hevosia..» 09 5 76 8 8 5 6 48 0 74 075 606 5 97 Yhteensä, kpl 605 940 0 54 7 7 9 58 078 650 5 966 6 9 8 65 09 88 757 Muuta tav.kg 99 890 45 65 60 5 56 045 5 0 45 645 4 800 56 65 47 960 65 40 67 85 8 050 79 50 Metsänriistaa Syvajaadyttämöön tuotiin säilytettäväksi: kanoja ym. siipikarjaa 0 987 486 8 95 6 5 054 7 05 5 97 9 067 8 06 4 57 0 540 8 6 07 7 Lihaa 7 079 79 90 7 56 70 0 54 9 690 4 6 0 485 46 799 6 97 68 70 9 504 995 Muuta tavaraa, kuten maksaa, marjoja, vihanneksia, jäätelöä, munia ym. 8 54 6 09 0 99 6 68 04 0 95 947 7 964 69 0 90 76 65 65 500 6 699 69 Kalaa 0 7 57 4 488 0 0 94 7 476 664 8 65 0 7 4 5 658 5 4 56 48 5 09 Voita, margariinia ja juustoa... 55 956 4 9 854 890 4 57 00 5 9 8 4 450 00 9 87 8 Metsästäjäkopeissa... 5 000 [Yhteensä, kg 86 796 70 94 90 994 998 6 69 6 77 867 7 949 68 90 69 898 00 79 60 974 479 49 5 04 86 Teurastamon juoksuratoja, sähkövinttureita ym. laitteita käytettiin seuraavaa muualla tarkastettua lihamäärää varten: Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syy sk. Lokak. Marrask. Jouluk. Koko vuosi Raavaita kpl 8 00 587 558 44 46 55 96 676 096 0 95 0 880 Isoja vasikoita» 4 84 59 85 5 99 07 67 86 768 04 00 6 90 Pikkuvasikoita» 6 680 60 906 57 75 89 49 6 68 5 994 Lampaita» 849 766 74 047 85 506 97 0 46 8 860 964 55 Sikoja» 940 048 95 05 088 40 55 565 75 8 999 5 6 7 Hevosia» 50 7 8 4 6 4 6 50 90 8 49 578 Hirviä» 6 7 Yhteensä kpl 8 56 7 986 6 56 8 586 7 466 Muuta tavaraa, kg 847 4 8 06 9 750 469 5 974 8 95 5 66 66 Luvut tarkoittavat säilytyspäivien yhteenlaskettua ruhomäärää. 86 8 076 9 867 9 497 7 60 94 048 8 90 9 48 4 998 0 49 4 56 85 654
5. Teurastamo 07 Edellämainittu lihamäärä oli kiloissa laskettuna eri kuukausina seuraava: Tammikuu... 669 940 Helmikuu 6 700 Maaliskuu... 459 998 Huhtikuu 50 069 Toukokuu... 50 6 Kesäkuu 47 98 Heinäkuu 4 055 Elokuu 58 75 Syyskuu 566 668 Lokakuu 680 0 Marraskuu... 74 490 Joulukuu 59 0 Koko vuosi 6 77 7? Lihantarkastamosta suoraan vietiin tukkumyyntihallia käyttämättä 86 raavaan, 4 864 pikkuvasikan, 66 lampaan, 65 sian ja hevosen ruhoa. Lisäksi vietiin tarkastamosta suoraan 6 008 kg paloiteltua lihaa. Lihanhinnoittelu. Hinnoitellun lihan korkein ja alin hinta eri hintaryhmissä kunakin kuukautena ilmenee eripainoksen taulukosta n:o IV. Helsingin lihankulutus ilmenee eripainoksen taulukosta n:o VII. Laboratorio. Vuoden kuluessa suoritettiin 98 bakteriologista tutkimusta keittokokeineen ja ph-mittauksineen sekä 767 erillistä keittokoetta ph-mittauksineen. Bakterioskopisia ja histologisia tutkimuksia tehtiin yhteensä 47 ja sekalaisia tutkimuksia 0. Trikiinitutkimuksia suoritettiin 40 4 sianruhosta ja 0 ruhon osasta. Bakteriologisten tutkimusten tulokset : Bakteeripitoisuus Tutkimusten syyt o M rt 'cn S s M O rt $ mi Bronchopn. catarrh, inf. suum. Porsasyskä... Degen, hepatis Maksarappeutuma Enteritis Suolitulehdus Erysipelas suis Sikaruusu Castr. et peric. traum. Traumaattinen maha- ja sydänpussin tulehdus Icterus Keltatauti Lienitis Pernatulehdus Lumbago Lannehalvaus Lymphadenosis Valkoveritauti Mastitis Utaretulehdus Metritis Kohtutulehdus Nephritis Munuaistulehdus Paresis puerp. Poikimahalvaus Partus Synnytys Peritonitis Vatsakalvon tulehdus Pneumonia Keuhkokuume Prolapsus uteri kohdun esiinluiskahtaminen Yleisen verenmyrkytyksen merkkejä Alii morbi Muut taudit Yhteensä 0 7 4 6 5 9 4 5 7 7 4 5 4 9 0 7 4 9 8 47 85 4 78 75 45 Bakteriologisesti tutkittiin 0.% tarkastetuista ruhoista. Näistä oli 07 ruhoa teurastusosastoilta ja 9 ruhoa lihantarkastamolta. Bakteriologisesti tutkituista ruhoista hylättiin 40.6%. Erillinen keittokoe ph-mittauksineen suoritettiin 00 lihantarkastamolla ja 467 teurastusosastoilla tarkastetusta eli yhteensä 767 ruhosta. Tämä oli 0.% kaikista tarkastetuista ruhoista. Erillisen keittokokeen tai ph-mittauksen perusteella hylättiin 4.8 % tutkituista ruhoista. Pernaruttokokeita suoritettiin, jotka kaikki olivat kielteisiä.
08. Teurastamo Tuberkuloosikokeita suoritettiin 5. Nautatuberkuloosi todettiin 0, sikatuberkuloosi 55 tapauksessa, yhteensä 75 tapauksessa, joka oli 77.9 % tutkituista näytteistä. Histologisesti tutkittavaksi otettiin 45 näytettä. Trikiinitutkimuksiin otettiin näytepalanen 40 4 sianruhosta, joista jokaisesta tehtiin 7 trikinoskopista valmistetta. Säilyväksi tehdystä sianlihasta oli 0 näytepalasta, joista tehtiin trikinoskopista valmistetta kustakin. Tutkimuksissa ei todettu trikiinejä. Vuoden aikana suoritti laboratoriossa, lihantarkastamolla ja teurastusosastoilla 8 eläinlääkäriä täydennyskurssiin ja eläinlääkäriä laillistamiskurssiin kuuluvan harjoittelun. Kuudelle lääketieteenkandidaattiryhmälle annettiin täydennysopetusta elintarvikehygieniassa. Laboratoriossa harjoitteli lisäksi 9 laboratorioapulais- ja 9 trikiinintutkijakurssilaista. Laboratorion luentosalia käyttivät hyväkseen FAO:n eläinlääkäreille ja laboratorioapulaisille järjestämät neljä elintarvikehygienistä jatkokurssia, Keinosiemennysyhdistyksen pitämät kurssit sekä Suomen kylmäteknillistaloudellinen yhdistys. Luentosalissa pidettiin lisäksi syväjäädytystuotteiden maistiaiset sekä teurastamolautakunnalle että pääkaupungin lehdistön edustajille. Tarkastuseläinlääkärien toteamat taudit ja niistä aiheutuneet toimenpiteet ilmenevät eripainoksen taulukosta n:o I. Sairasteurastamolla obdusoitiin 5 eläintä, näistä 5 lehmää, isoa vasikkaa, 6 pikkuvasikkaa, 7 lammasta, 4 sikaa ja 6 hevosta. Näiden kuolema ei ollut tarttuvien tautien aiheuttama. Käyttöosasto. Konekeskuksen turbo jäähdy tyskoneiden lukumäärä oli neljä kuten edellisenäkin vuonna. Niiden käyttöaika oli kertomusvuonna: I:n 8 t 5 min, II:n 085 t 9 min sekä IV:n 0 t 49 min, eli yhteensä 6 606 t 5 min. Kalsiumkloridia käytettiin: I jäähdytysosastossa 6 80 kg ja II jäähdytysosastossa 65 kg, yhteensä 49 995 kg. Jään valmistuslaitoksessa valmistettiin jäätä 40 600 kg. Lämpökeskiis. Kattilalaitos ei ollut kertomusvuoden aikana käytössä, sillä teurastamo sai tarvitsemansa lämpöenergian kaukojohdon välityksellä Suvilahden voimalaitokselta. Höyryn osto ja kulutuksen jakaantuminen. Sähkölaitokselta ostettiin höyryä 6 055. l tonnia hintana 879 575 mk. Kulutus jakaantui kertomusvuonna eri osastoille seuraavasti: teurastamo 800. tonnia, syväjäädyttämö 574.6 tonnia sekä maidontarkastamo 680. 7 tonnia. Vedenkulutus. Vesilaitokselta tulevan veden kulutus kuutiometreissä jakaantui eri osastoille seuraavasti: Lämminvesi 7 9 Jäähdytyskoneet 4 786 Hallintorakennus 45 Jäätehdas 6 Tukkuhalli ja kellari 096 Jäähdytyshuoneet 7 Sikateurastamo ja laboratorio... 7 666 Suolipesimö 9 764 Mahojen tyhjennys 69 60 Suuren karjan teurastamo 9 7 Lihantarkastamo 67 Saniteettiteurastamo 4 m Suuren karjan talli 589 Sikala 699 Lantala 57 Karjavaunujen puhdistamo 675 Lihavaunujen puhdistamo 8 Kanateurastamo 068 Pienen karjan talli 769 Pihojen kastelu 99 Vuotavarasto 985 Syväjäädyttämö 8 446 Autopesimö 6 995 Maidontarkastamo 5 708 Yhteensä 0 59 Rautatievaunupesimöt. Vuoden aikana puhdistettiin ja desinfioitiin karjavaunuja 7 kpl ja lihavaunuja 45 kpl, yhteensä 6 kpl. Lämpimän veden kulutus oli 95 m ja kylmän veden 904 m. Sähkönkulutus. Laitoksen tarvitsema sähkövirta saatiin kaupungin sähkölaitokselta 5 50 voltin suur jännitteisenä teurastamon omalle muuntoasemalle, jossa jännite alennettiin 500, 80/0 ja 0/7 jännitteiseksi. 500 voltin jännitteistä virtaa käytettiin teurastamon jäähdy tyskoneiden moottoreissa ja 0/7 voltin jännite pienemmissä mootto-
5. Teurastamo 09 reissä, tuulettajissa ja valaistuksessa, ollen lamppujännite 7 volttia. Syväjäädyttämön käyttöjännite oli 80/0 volttia. Sähkövirtaa ostettiin kertomusvuoden aikana sähkölaitokselta 047 540 kwh, jonka kulutus jakaantui seuraavasti: teurastamoon voimavirtaa 97 7 kwh ja valaistusvirtaa 7 77 kwh, yhteensä 054 548 kwh; syväjäädyttämöön 849 96 kwh voimavirtaa ja valaistusvirtaa 40 974 kwh, yhteensä 890 70 kwh. Muunto- ja jakeluhäviöt olivat teurastamossa 55 957 kwh ja syväjäädyttämössä 46 665 kwh. Syväjäädyttämön jäähdytyskoneiden käyttöajat v. 956 ilmenevät seuraavasta: Jäähdytyskoneet olivat käynnissä Kuukausi 4 5 7 8 9 0 Yht. t u n t i a Sähkön kulutus, kwh Tammikuu 7 47 56 8 6 9 70 8 600 Helmikuu 5 7 7 58 78 66 9 560 Maaliskuu 5 48 58 7 7 6 055 906 Huhtikuu 6 0 08 59 5 6 6 45 58 0 Toukokuu 59 484 485 484 96 9 99 6 7 47 0 40 Kesäkuu 9 57 60 66 6 09 505 6 44 0 984 46 740 Heinäkuu 64 47 47 474 474 04 98 7 7 644 4 660 Elokuu 449 465 465 466 460 9 80 9 770 94 680 Syyskuu 4 97 97 65 99 95 74 4 04 75 40 Lokakuu 7 74 7 86 87 55 5 79 67 7 76 880 Marraskuu 48 4 4 68 9 4 7 747 55 480 Joulukuu 6 76 97 97 96 6 46 90 4 46 50 Yhteensä 06 0 4 54 4 88 4 6 46 89 05 l 505 7 449 840 76 Kalasatama. Kertomusvuoden aikana tuotiin Helsinkiin kalaa kaikkiaan 9 77 70 kg, josta mainittakoon, että suolattua silliä tuotiin 680 060 kg ja tuoretta silakkaa 50 66 kg. Yksityiskohtaiset tiedot koko kalan tuonnista kuukausittain, lähetyspaikkakunnittain ja kuljetustavan mukaan ilmenee eripainoksen taulukoista n:o V ja VI. Lisäksi koneiden käyttöselostus ja taulukko, josta ilmenee kuukausittain kalasataman jäähdyttämössä säilytetty tavaramäärä. Seuraavat luvut valaisevat kalasataman toimintaa: Tammikuu Helmikuu.. Maaliskuu. Huhtikuu.. Toukokuu. Kesäkuu.. Heinäkuu.. Elokuu... Syyskuu Lokakuu.. Marraskuu Joulukuu.. Kuukausi Säilytetty tavaraa jäähdyttämössä, kg ) 0 859 94 608 4 9 60 8 74 4 6 8 99 86 9 065 96 940 5 9 05 07 47 598 Jäähdytyskone käynyt, t/m 6.4 5 0. 0 75.00 67.0 0 97.0 0 5.0 0 4.00 9.oo 6.0 0 4.0 0 Valoa, kwt Sähkövoimaa kulutettu 66 55 4 9 7 4 44 9 49 6 5 Voimaa, kwt 79 6 0 97 4 9 69 047 5 97 89 5 Yhteensä;. kwt 45 6 64 6 460 5 77 076 74 986 5 405 Polttoaineita Halkoja, m 0.5 0.5 0.5 0.5 Koksia, tn..5.0 0.6 0..o.5 bo CÖ eo of M rt O 'S -»-> J 0 <D > 4-> O a > < 9 4 57 78 6 04 45 747 55 5 60 Yhteensä 766 9 80.05 494 945 49 6.0.t 7 65.5 Tulot ja menot. Tuloja oli kertomusvuonna talousarvion mukaan arvioitu kertyvän 5 7 00 mk, josta teurastamon tuloja 50 67 40 mk ja kalasataman tuloja 654 960 mk. Tilien mukaan nousivat tulot 75 66 49 mk:aan, josta teurastamon tuloja 7 4 74 mk ja 47 75 mk kalasataman tuloja. Tulot olivat siten teurastamon osalta 607 484 mk arvioituja suuremmat ja kalasataman osalta 7 45 mk arvioituja pie- ) Jäähdyttämössä säilytetystä tavarasta oli kalaa 695 4 kg ja muuta tavaraa 70 877 kg..5 5.0.5.5
0. Teurastamo nemmät. Kokonaisuudessaan olivat tulot 90 9 mk arvioituja suuremmat. Eri tuloerät ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Talousarvion Tilien Ylitulot (+) mukaan, mukaan, Vajaus ( ), Tuloerä mk mk mk Teurastusosasto 000 000 0 5 90 784 80 Lihantarkastusosasto 0 000 000 9 44 075 855 95 Tukkumyyntihalli 4 500 000 4 4 589 85 4 Kuljetusratojen ym. laitteiden käyttämisestä 0 500 000 9 886 79 6 8 Jäähdyttämöt 66 700 000 88 058 67 + 58 67 Muut tulot 8 90 880 88 980 + 5 548 00 Luontoisedut 8 0 05 59 + 99 Yhteensä 5 7 00 75 66 49 + 90 9 Prosenttilaskelma, josta ilmenee v:n 95 956 eri tuloryhmien osuus kokonaistulosta: Tuloerä 95 95 954 955 956 Teurastusosasto 9.9 6.4 4.4 0. 7. Lihantarkastamo 0. 9.6 6. 6.0 5. Tukkumyyntihalli 4. l.6 0. 9. 8. Kuljetusradat 6. 9. 7.4 6.5 5.6 Jäähdyttämöt 5.. 8.6 4.9 50. l Muut tulot 4. 8.6.8 4.0.6 Luontoisedut 0. 0. 0. 0. 0. Menot. Kaupungin v:n 956 talousarvioon merkittiin teurastamoa varten määrärahoja yhteensä 4 8 60 mk, johon kertomusvuonna myönnettiin ylitysoikeuksia ja lisämäärärahoja yhteensä 848 969 mk, mistä käytettiin 4 44 9 mk. Eri menoeriin jakautuivat määrärahat seuraavasti: Lisämäärära- Talousarvion hat ja ylitys- Käytetty Säästö (-f) määräraha, oikeudet, tilien mukaan ylitys ( ), mk mk mk mk Palkkiot 46 000 9 600 65 000 + 600 Vakinaiset viranhaltijat 0 490 70 74 49 69 Tilapäiset viranhaltijat 6 6 080 6 09 95 + 6 885 Vuosilomasijaiset 60 450 546 98 + 56 5 Muut palkkamenot 6 705 760 76 660 7 4 40 Vuokra 8 407 690 8 407 690 Lämpö 0 50 675 4 97 508 5 4 8 Valaistus ' 7 750 689 756 + 4 994 Hylkyliha 600 000 75 000 598 40 + 76 590 Vedenkulutus 4 56 60 4 00 588 + 45 77 Puhtaanapito 6 95 00 888 000 8 48 40 + 690 780 Painatus ja sidonta 00 000 65 000 97 9 + 67 078 Tarverahat 47 000 85 + 94 48 Työvaatteiden pesu, uusiminen ja kunnossapito 068 50 0 985 7 5 Koneiden, työkalujen ja kaluston hankinta ja uusiminen 87 800 705 967 ) 670 57 + 87 40 Yleisten laitteiden kunnossapito 9 570 000 6 95 58 + 66 48 Tapaturmavakuutusmaksut 500 000 44 0 + 55 670 Käyttövoima 96 000 77 660 + 478 40 Rehut ja kuivikkeet 850 000 50 000 08 450 + 8 550 Tarveaineet 09 45 87447 + 9698 Rakennusten, teiden ja ratojen korjaus ja kunnossapito 5 000 000 8 544 9 + 6 455 76 Yhteensä 4 8 60 848 969 4 44 9 + 544 80!) Siirr. v:ita 955.
5. Teurastamo Lisäksi myönnettiin teurastamolautakunnan käytettäväksi tuloa tuottavien pääomamenojen pääluokan tilin Talorakennukset määrärahoista eräitä teurastamossa ja syväjäädyttämössä suoritettavia lisärakennus-, viimeistely- ja uusimistöitä varten yhteensä 0.6 milj. mk, josta kertomusvuonna käytettiin 9 765 mk. Selvemmän kuvan saamiseksi on kokonaismenot seuraavassa yhdistelmässä jaoiteltu pääryhmiinsä, minkä lisäksi menoerien osuudesta kokonaismenoihin on tehty prosenttilaskelma: Menoerä Palkkausmenot Palkkiot Vakinaiset viranhaltijat Tilapäiset viranhaltijat Vuosilomansijaiset Muut palkkamenot Puhtaanapito Vuokra Käyttökustannukset Lämpö Valaistus Vedenkulutus Käyttövoima Tarveaineet Kunnossapitokustannukset Koneiden, työkalujen ja kaluston hankinta Yleisten laitteiden kunnossapito... Rakennusten, teiden ja ratojen korjaus ja kunnossapito Muut kustannukset Hylkylihan korvaus Painatus ja sidonta Tarverahat Vaatteiden pesu, uusiminen ja kunnossapito Tapaturmavakuutusmaksut Rehut ja kuivikkeet Puhtaanapito Menot yhteensä Tulot yhteensä. 955 956 954 955 956 Kokonaismäärä mk mk % % % 49 095 655 54 965 67 47.8 6.8 8.9 99 600 65 000 0. 0. 0. 9 594 060 69 6.8..4 6 605 000 6 09 95 5.8 5.o 4. 5 67 546 98 0.4 0. 0.4 6 88 6 7 4 40 8. 5. 5. 5 56 04 7 469 005 6.4 4. 5. 6 599 00 8 407 690 7.8 0. o 0. 8 978 990 4 59 64 5.4.7 4. 4 744 5 4 8 9.6 9. 0.7 6 7 689 756... 589 4 4 00 588.9.7.8 9 664 907 77 660 9.o 7. 8. 770 988 87 447.6.. 4 49 648 7 68 4 4.7 8.. 4 990 60 670 57.o.7. 8 795 64 6 95 58 4.7 6.6 4.9 0 6 77 8 544 9 7.o 8.0 6.0 4 5 569 6 54 74 4.. 4.6 6 4 598 40 0.7 0.5 0.4 58 6 97 9 0.9 4 749 85 0.8 0.9 44 7 5 0. 0. 0.9 0 00 44 0 0. O.i 0. 556 89 08 450 0.8 0.4 0.7 47 8 679 45 0. 0. 0.5 46 96 4 44 9 loo.o loo.o loo.o 50 59 097 75 66 49 Vajaus ( ) Ylitys (+) -f 7 0 5 +4 9 0