NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Tekninen lautakunta 36 24.03.2011 Kunnanhallitus 124 04.04.2011 Valtuusto 39 20.04.2011 JÄTEHUOLLON KEHITTÄMINEN NURMIJÄRVEN KUNNASSA TEKLA 36 Metsä-Tuomelan ja kunnan jätehuollon tulevaisuuskuvan selvittäminen on ympäristötoimialan vuoden 2011 sitova tavoite. Jätehuollon järjestämisen vaihtoehtoja on tutkittu vuodesta 2007 alkaen. Vuonna 2007 valmistui FCG Oy:n laatima selvitys "Metsä-Tuomelan jäteaseman tulevaisuuskuvan arviointi ja omistajapoliittisten vaihtoehtojen etsiminen sekä suositusten laatiminen jatkotoimista". Jätehuollon järjestämisen vaihtoehtoja on raportin ilmestymisen jälkeen työstetty eteenpäin. Jatkotyötä ovat jonkin verran hidastaneet mm. henkilöstö vaih dok set. Jatkoselvitystyön aikana on käyty tutustumassa ja keskustelemassa naapurijätelaitosten (HSY, Rosk 'n Roll Ab Oy, Kiertokapula Oy) edustajien kanssa. Jat koselvityksen pohjalta on laadittu projektisuunnitelma "Jätehuollon kehittäminen Nurmijärven kunnassa". Projektisuunnitelmaan on pyritty havainnollistamaan jä tehuollon ko konaisuus ja sekä alueen kehittämisen vaihtoehdot. Projektisuunnitelmassa kuva taan eri viranomaisprosesseja sekä ai kataulut jätehuollon eri vaihto ehtojen järjestämiselle. Projektisuunni telmaa on taustoitettu alan kir jallisuudella, tutkimuksilla ja lainsää dännöllä, joiden pohjalta on las kettu mm. jätteenpolton ja kaatopaik kasijoittamisen kasvihuonekaa supäästöt 11 000 tonnin vuotuiselle yhdyskuntajätemäärälle. Projektisuunnitelmassa on esitetty kolme vaihtoehtoa jätehuollon järjestämiseksi: - Vaihtoehto 1: yhdyskuntajätteen polttaminen ja liittyminen johonkin kunnalliseen jätelaitokseen nykyisen täyttöaluekapasiteetin loppuessa - Vaihtoehto 0+: Investointi uuteen täyttöalueeseen, yhdyskuntajätteen polttaminen ja toimin nan itsenäinen jatkaminen - Vaihtoehto 0: Ei tehdä muutoksia ja liitytään kunnalliseen jätehuolto yhtiöön täyttöaluekapa siteetin loputtua Projektisuunnitelmassa on käsitelty erikseen Metsä-Tuomelan alueen kehittämistä kaavoituk sen keinoin. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ympäristöön ja ilmaston muutokseen: Sekalaisen yhdyskuntajätteen polttamisen kasvihuonekaasupäästöt ovat tehtyjen laskemien mukaan 30 % pienemmät kuin kaatopaikkasijoittamisen. Raportissa on eritelty kaatopaikkasijoittamisesta aiheutuvia investointikustan nuksia sekä kaatopaikkasijoittamisen ja

NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 2 Tekninen lautakunta 36 24.03.2011 Kunnanhallitus 124 04.04.2011 Valtuusto 39 20.04.2011 jätteenpolton kustannuksia. Täyttöalue aiheuttaa miljoonakustannukset koko elinkaarensa aika na. Jätteen loppusijoitus kaatopaikalle on elinkaaritarkastelussa ym päristön kannalta haitallisin vaihtoehto, ja tästä syystä jätteiden materi aali- ja energiahyödyntämiseen tulisi pa nostaa. Esitys: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle periaa tepäätöksen hyväksymistä jä te huollon järjestämiseksi ja Met sä-tuo me lan alu een kehittämiseksi sekä val tuutuksen antamis ta jätteen polton jär jes tämi sen aloit ta misek si, mm. kil pai lu tuksen ja ympä ris töluvan hakemisen osalta. Projektisuunnitelmassa esitettyjen asioiden perusteella esitetään, että Nurmijärven kunnan kannalta järkevin vaihtoehto jätehuollon järjestämisessä olisi yhdys kuntajätteen polttamisen aloittaminen mahdollisimman pikaisesti ja liittyminen johonkin kunnalliseen jätelaitokseen nykyisen täyttöalu een kapasiteetin loppuessa (vaihtoehto 1). Tämä vaihtoehto ei vaa tisi kunnalta lisäinvestointeja uuteen täyttöalueeseen. Se pidentäisi nykyisen täyttöalueen käyttöikää, vähentäisi yhdyskuntajätteen kä sittelyn aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja vähentäisi ilmas tonmuutosvaikutusta. Jätteen polttaminen vähentäisi yhdyskuntajät teen kaatopaikkasijoittamisesta aiheutuvia haju- ja eläinhaittoja, kos ka osa yhdyskuntajätteestä kuljettaisiin alueelta pois, tulevassa ym päristöluvassa määrätyin ehdoin. Projektisuunnitelmassa esitettyjen asioiden perusteella esitetään, että Metsä-Tuomelan alu een kehittämistä selvitetään asemakaavoituksen keinoin. Nurmijär ven kunnan kannalta järkevimmältä vaikuttaa vaihtoehto, jossa Met sä-tuomelan aluetta kehitetään siten, että uusille toiminnoille kaa voitetaan lisää alueita ja vapaille kenttäalueille haetaan toimijoita. Tätä puoltavat mm. alueiden vuokraamisesta saatavat vuokratulot, vaakapalveluista saatava tuotto, kunnalle tulevat verotulot sekä uu sien yrityksien mahdollinen työllistävä vaikutus. Lisätietoja: kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Mattila, puh. 2500 2304 Asian käsittely: Keskustelun kuluessa Viljakainen esitti Jokisen kannattamana jätehuollon järjestämisöisvaihtoehdoksi vaihtoehtoa 0+. Kolehmainen esitti, että vaihtoehdoista 1 ja 0+ yhdistetään molempien hyvät puolet. Ko leh mai sen esi tys raukesi kannattamattomana. Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi seuraavan nimenhuutoäännetykseni jaa = esittelijän esitys ei = Viljakaisen esitys

NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 3 Tekninen lautakunta 36 24.03.2011 Kunnanhallitus 124 04.04.2011 Valtuusto 39 20.04.2011 Äänestyksen tulos: jaa 7 ääntä: Aaltio, Kakko, Launonen, Lausvaara, Meros, Uusitalo, Vainio ei 3 ääntä: Jokinen, Kolehmainen, Viljakainen poissa 1: Lompolo. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi äänin 7-3 esittelijän esityksen. KH 124 Esitys: Kunnanhallitus päättää teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti esittää valtuustolle periaatepäätöksen hyväksymistä jätehuollon järjestämiseksi ja Metsä-Tuomelan alueen kehittämiseksi sekä valtuutuksen antamista jätteenpolton järjestämisen aloittamiseksi, mm. kilpailutuksen ja ympäristöluvan hakemisen osalta. Projektisuunnitelmassa esitettyjen asioiden perusteella esitetään, että Nurmijärven kunnan kannalta järkevin vaihtoehto jätehuollon järjestämisessä olisi yhdyskuntajätteen polttamisen aloittaminen mahdollisimman pikaisesti ja liittyminen johonkin kunnalliseen jätelaitokseen nykyisen täyttöalueen kapasiteetin loppuessa (vaihtoehto 1). Tämä vaihtoehto ei vaatisi kunnalta lisäinvestointeja uuteen täyttöalueeseen. Se pidentäisi nykyisen täyttöalueen käyttöikää, vähentäisi yhdyskuntajätteen käsittelyn aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja vähentäisi ilmastonmuutosvaikutusta. Jätteen polttaminen vähentäisi yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittamisesta aiheutuvia haju- ja eläinhaittoja, koska osa yhdyskuntajätteestä kuljettaisiin alueelta pois, tulevassa ympäristöluvassa määrätyin ehdoin. Projektisuunnitelmassa esitettyjen asioiden perusteella esitetään, että Metsä-Tuomelan alueen kehittämistä selvitetään asemakaavoituksen keinoin. Nurmijärven kunnan kannalta järkevimmältä vaikuttaa vaihtoehto, jossa Metsä-Tuomelan aluetta kehitetään siten, että uusille toiminnoille kaavoitetaan lisää alueita ja vapaille kenttäalueille haetaan toimijoita. Tätä puoltavat mm. alueiden vuokraamisesta saatavat vuokratulot, vaakapalveluista saatava tuotto, kunnalle tulevat verotulot sekä uusien yrityksien mahdollinen työllistävä vaikutus. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 4.

NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 4 Tekninen lautakunta 36 24.03.2011 Kunnanhallitus 124 04.04.2011 Valtuusto 39 20.04.2011 KV 39 Päätös: Keskustelun aikana valtuutettu Korhonen teki Niinistön kannattamana seuraavan ponsiesityksen: Metsä-Tuomelan asemakaavoituksen yh tey des sä laaditaan taloudellisuuslaskelma, jossa selvitetään tulojen li säksi alueeseen tehtävät investoinnit sekä infrasktuurin ylläpidosta aiheu tuvat kustannukset. Valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen. Samoin valtuusto hyväksyi asiaan liittyvän Korhosen ponsiesityksen yksimielisesti. Päätökseen kuuluu liite nro 4. Otteen oikeaksi todistaa Nurmijärvellä

Jätehuollon kehittäminen Nurmijärven kunnassa - projektisuunnitelma Versio: 25.3.2011 www.nurmijarvi.fi

Sisällysluettelo 1. Tausta ja nykytilan kuvaus... 4 2. Jätehuoltoon liittyvä lainsäädäntö... 6 3. Jätehuollon järjestäminen... 7 3.1. Jätehuolto Uudenmaan alueella ja alueella toimivat kunnalliset jätelaitokset... 7 3.2. Jätteenpoltto ja jätteenpolttovaihtoehdot... 8 3.3. Kaatopaikkasijoittaminen ja uuden kaatopaikan rakentaminen... 12 4. Metsä-Tuomelan kehittäminen... 14 4.1. Metsä-Tuomelan nykyiset toiminnot... 14 4.2. Metsä-Tuomelan toiminta tulevaisuudessa... 16 5. Vaihtoehtotarkastelu jätehuollon järjestämiselle... 17 5.1. Vaihtoehto 1: yhdyskuntajätteen polttaminen ja liittyminen johonkin kunnalliseen jätelaitokseen nykyisen täyttöaluekapasiteetin loppuessa... 18 5.2. Vaihtoehto 0+: Investointi uuteen täyttöalueeseen, yhdyskuntajätteen polttaminen ja toiminnan itsenäinen jatkaminen... 20 5.3 Vaihtoehto 0: Ei tehdä muutoksia ja liitytään kunnalliseen jätelaitokseen täyttöaluekapasiteetin loputtua... 21 6. Alustava Metsä-Tuomelan alueen kehittämisen tarkastelu... 22 6.1 Metsä-Tuomelassa sijaitsevien vapaiden kenttäalueiden vuokraus... 22 6.2 Metsä-Tuomelan alueen kehittäminen tulevaisuudessa, kaavoitus ja alueiden käyttö.. 22 7. Johtopäätös ja päätösesitys... 26 8. Lähteet... 27 9. Liitteet... 30 2

Raportti on laadittu Nurmijärven kunnan ympäristötoimialan teknisen keskuksen jätehuoltoyksikössä. Metsä-Tuomelan kehittämiseen nimetty projektiryhmä on käsitellyt asiaa 14.3.2011. Projektityöryhmään ovat kuuluneet: Aarno Kononen, kehitysjohtaja, Anita Pihala, vs. yleiskaavapäällikkö, Hanna Rinne, vs. laitosvastaava, Jari Heino, ympäristönhuoltomestari, Juhani Viljakainen, teknisen lautakunnanjäsen, Pirjo Leino, elinkeinopäällikkö, Jarmo Mattila, kunnallistekniikan päällikkö, Liisa Karppinen, jätehuoltosuunnittelija, Timo Lehtinen, asemakaavapäällikkö, Ilkka Ruutu, tekninen johtaja. Raportin ovat laatineet Kaisa Autio, projektityöntekijä ja Jarmo Mattila, kunnallistekniikan päällikkö. 3

1. Tausta ja nykytilan kuvaus Nurmijärven kunta on hoitanut itsenäisesti lakisääteiset jätehuoltotehtävänsä. Nurmijärvellä jätehuolto on sekajätteen osalta sopimusperusteinen ja biojätteen keräys on kunnan kilpailuttama. Kunnalla on oma vuonna 1993 käyttöön otettu kaatopaikka Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Jäteasemalle on vuonna 2007 myönnetty uusi ympäristölupa, joka on voimassa toistaiseksi 31.12.2014 asti. Jos toimintaa jäteasemalla aiotaan jatkaa, tulee uusi ympäristölupahakemus jättää Etelä-Suomen aluehallintovirastoon vuoden 2014 loppuun mennessä. Ympäristölupaan ei ole odotettavissa huojennuksia, päinvastoin lupaehdot tulevat oletettavasti vain kiristymään mm. lainsäädännön muutoksien vuoksi. Metsä-Tuomelassa on tällä hetkellä käytössä 1,2 ha kokoinen alue jätteenloppusijoitusta varten. Yhteensä jätetäytön pinta-ala on 6,6 ha, josta tällä hetkellä on käytetty 5,4 ha. Jäteasemalla on täten varaus 1,2 ha kokoiseen laajennukseen. TAULUKKO 1. Metsä-Tuomelan jäteasemalla saa käsitellä jätteitä voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti seuraavanlaisesti Jätelaji Loppusijoittaa asumisessa syntynyttä jätettä tai ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa jätettä Loppusijoittaa tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa teollisuusjätettä yht. enintään tonnia/vuodessa 15 000 10 000 Loppusijoittaa tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa tuhkajätettä 500 Loppusijoittaa tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa erityisjätettä 250 Loppusijoittaa asbestijätettä 300 Lajitella ja loppusijoittaa rakennusjätettä 8000 Hyödyntää betoni- ja tiilijätettä jäteaseman teiden ja tukirakenteiden rakentamisessa 7000 Hyödyntää lasijätettä täyttöalueen kaasunkeräysrakenteessa 50 Hyödyntää kaatopaikan peitemateriaalina ja muissa rakenteissa puhtaita maa- ja kiviaineksia ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maa-aineksia 20 000 Hyödyntää rakennusjätteen rejektiä jätteen peittämisessä 12 000 Yhteensä 98 800 4

TAULUKKO 2. Metsä-Tuomelassa vuonna 2010 käsiteltyjen jätteiden määrä Jätelaji Loppusijoitettu asumisessa syntynyttä jätettä tai ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa jätettä Loppusijoitettu tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa teollisuusjätettä yht. enintään tonnia/vuodessa 11 236 879 Loppusijoitettu tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa tuhkajätettä 569 Loppusijoitettu tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa erityisjätettä 58 Loppusijoitettu asbestijätettä 198 Lajiteltu ja loppusijoitettu rakennusjätettä 3950 Hyödynnetty betoni- ja tiilijätettä jäteaseman teiden ja tukirakenteiden rakentamisessa 4243 Hyödynnetty lasijätettä täyttöalueen kaasunkeräysrakenteessa 0 Hyödynnetty kaatopaikan peitemateriaalina ja muissa rakenteissa puhtaita maa- ja kiviaineksia ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maa-aineksia 10 596 Hyödynnetty rakennusjätteen rejektiä jätteen peittämisessä 8282 Yhteensä 40 011 Taulukossa olevien jätteiden lisäksi Metsä-Tuomelassa voidaan ottaa vastaan hyödynnettäviä tai jatkokäsittelyyn päätyviä jätteitä, mm. risuja, metallia, puuta (Liite 1). Vuonna 2010 Metsä-Tuomelaan sijoitettiin noin 11 000 tonnia yhdyskuntajätettä, lisäksi kaatopaikkapenkalle sijoitettiin teollisuuden jätteitä, erityisjätteitä, pilaantuneita maa-aineksia ym. (Liite 1). Nurmijärven kunnassa biojätteen erilliskeräys on jätehuoltomääräysten mukaan pakollista asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään viisi (5) huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä syntyy biojätettä yli 20 kiloa viikossa (Kunnanvaltuusto 15.11.2006 85). Pientaloasukkaita kannustetaan kiinteistökohtaiseen biojätteen kompostointiin. Biojäte käsitellään tällä hetkellä Kekkilä Oy:n laitoksessa Metsä-Tuomelassa. 5

2. Jätehuoltoon liittyvä lainsäädäntö Jätehuollon järjestämistä ja jätteiden käsittely säätelevät kansallinen ja EU:n lainsäädäntö. EU:n jätedirektiivi, kaatopaikkadirektiivi ja tuottajavastuudirektiivi ovat EU-lainsäädäntöä. Kansallista lainsäädäntöä ovat mm. jätelaki (1072/1993) ja asetus (1390/1993), jätelain uudistaminen on parhaillaan käynnissä (HE 199/2010). Jätteiden käsittelyä ja loppusijoitusta säätelee myös mm. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997). Jätelain uudistamisen yhteydessä on tullut esille esitys biohajoavan jätteen kaatopaikkakiellosta. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaatopaikkapenkalle ei saisi enää sijoittaa biohajoavaa jätettä (pitää sisällään, niin biojätteen kun muun biohajoavan jätteen, esim. puu ja pahvi) ja biohajoavalle jätteelle tulisi näin osoittaa muu hyödyntämispaikka, joko materiaalina tai energiana (HE 199/2010). Kunnan jätehuoltovastuulla on asumisjäte ja eräät siihen rinnastettavat muusta toiminnasta tulevat jätteet. Tällainen jäte on toimitettava kunnan järjestelmään hyödynnettäväksi tai käsittelyyn (Jätelaki 13 ). Valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 tavoitteena on, että vuonna 2016 yhdyskuntajätteestä kierrätetään materiaalina 50 % ja hyödynnetään energiana 30 %. Loppusijoitettavaksi kaatopaikoille päätyisi enintään 20 % yhdyskuntajätteistä. (Ympäristöministeriö 2008, 9.) Kunnan jätehuollon viranomaistehtävät vaativat julkisen vallan käyttämistä (päätöksenteko), - Jätetaksan hyväksyminen - Jätemaksun määrääminen - Jätehuoltomääräysten hyväksyminen ja jätehuoltomääräyksistä poikkeamisen salliminen - Kuljetusjärjestelmästä päättäminen (Eränkö 2011). Nurmijärven kunnassa julkista valtaa käyttää kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tekninen lautakunta ja kunnallistekniikan päällikkö toimintasääntöjen mukaisesti. Jätehuollon järjestäminen ja käsittely vaatii jätehuollon palvelutehtäviä, jotka ovat operatiivista toimintaa, joka ei sisällä julkisen vallan käyttöä. - Jätteenkäsittelylaitoksen toiminta - Käsittelylaitosten ostopalvelujen kilpailuttaminen - Jätteen hyödyntämispalvelujen hankinta - Jätteenkuljetuksen kilpailuttaminen - Jätemaksulaskujen lähettäminen - Jäteneuvonta (Eränkö 2011). Viranomaistehtävissä käytetään julkista valtaa, jonka käyttäjänä tulee olla joku kunnan viranomainen (lautakunta, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto). Palvelutehtäviä voi hoitaa yksityisoikeudellinenkin yhteisö tai yksityinen yritys (esim. kunnallinen jätehuoltoyhtiö). Jätehuollon palvelutehtävät voidaan toteuttaa kuntien omistamassa jätehuoltoyhtiössä, hankkimalla jätehuollon ostopalveluja julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai kunta voi itse järjestää jätehuollon itse. (Eränkö 2011) 6

3. Jätehuollon järjestäminen 3.1. Jätehuolto Uudenmaan alueella ja alueella toimivat kunnalliset jätelaitokset Kuva 1. Kartta jätehuollon järjestämisestä Uudenmaan alueella Uudenmaan alueella jätehuolto on hoidettu pääsääntöisesti kuntien omistamien jätelaitoksien kautta. Uudenmaan alueella Nurmijärvi on ainoa kunta, jolla on toiminnassa oleva oma kaatopaikka ja joka hoitaa itsenäisesti jätehuollon. KUUMA-kunnista Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Mäntsälä kuuluvat Kiertokapula Oy:öön, Pornainen kuuluu Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy:öön. Uudenmaan alueella toimivat kyseisten yhtiöiden lisäksi HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) ja Rosk n Roll Oy Ab (Kuva 1). Kiertokapula Oy:n toiminta-alueella (Hämeenlinna, Valkeakoski, Hattula, Janakkala, Loppi, Riihimäki, Hausjärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Tuusula, Kerava, Järvenpää) on 12 kuntaa ja 320 000 asukasta. Kiertokapula Oy:llä on toiminnassa oleva kaatopaikka Hämeenlinnan Karanojalla ja pääosa sekalaisesta yhdyskuntajätteestä toimitetaan polttoon Ekokem Oyj:lle Riihimäelle. Tuusulan, Järvenpään ja Keravan jätteet kerätään ja kootaan (siirtokuormaus) Järvenpäässä sijaitsevan Puolmatkan jäteaseman kautta yhteen ja toimitetaan Riihimäelle. Kiertokapulalla on lisäksi kolme jätteidenkäsittelyaluetta mm. kotitalouksien pienjätteiden vastaanottamiseen. (Kiertokapula Oy:n www-sivut 2011.) 7

HSY jätehuoltoon kuuluu Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen sekä Kirkkonummi, joka on mukana erillissopimuksella. HSY jätehuolto ei ota uusia osakkaita, vaan tarjoaa palveluita muille kunnille erillisellä palvelusopimuksella. HSY jätehuollon toiminta-alueella asuu noin miljoona asukasta. HSY jätehuollon toiminta-alueen yhdyskuntajätteet toimitetaan tällä hetkellä Espoossa sijaitsevalle Ämmässuon kaatopaikalle. HSY on kuitenkin sitoutunut toimittamaan yhdyskuntajätettä polttoon Vantaan Energia Oy:n hyötyvoimalaitokseen (jätteenpolttolaitos) sen valmistuttua vuoden 2014 jälkeen. HSY jätehuollolla on lisäksi käytössä neljä Sortti-asemaa mm. kotitalouksien pienjätteiden vastaanottamiseen. (HSY:n www-sivut 2011.) Rosk n Roll Oy Ab toimii Länsi-Uudenmaan alueella (Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio ja Vihti) ja sen toiminta-alueeseen kuuluu 9 kuntaa ja 134 000 asukasta. Käytössä oleva kaatopaikka sijaitsee Munkkaan jätekeskuksessa Lohjalla, lisäksi yhtiöllä on käytössä kahdeksan jäteasemaa, joihin mm. kuntalaiset voivat tuoda jätteitään. Rosk n Roll Oy Ab on HSY:n lailla sitoutunut toimittamaan yhdyskuntajätettä polttoon Vantaan Energia Oy:n hyötyvoimalaitokseen sen valmistuttua vuoden 2014 jälkeen. (Rosk n Roll Oy Ab:n www-sivut 2011.) 3.2. Jätteenpoltto ja jätteenpolttovaihtoehdot Ympäristönsuojelulain (86/2000) ja asetuksen (169/2000) mukaisesti jätteenpoltto on luvanvaraista toimintaa ja vaatii siten ympäristöluvan. Jätteenpolttoa säätelee myös EU:n jätteenpolttodirektiivi (2000/76/EY), joka on pantu täytäntöön kansalliseen lainsäädäntöön jätteenpolttoasetuksena (362/2003). Uuteen valmisteilla olevaan jätelakiin (HE 199/2010) on määritelty viisiportainen jätehierarkia, joka pohjautuu EU:n jätestrategian jätehierarkiaan, jossa jätteenpoltto on jätehierarkiassa toiseksi viimeinen vaihtoehto, ensisijaisesti tulee panostaa jätteensynnyn ehkäisyyn, jätteen uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen materiaalina, viimeinen vaihtoehto on jätteen loppusijoittaminen. Sekalaista yhdyskuntajätettä, josta ei voi valmistaa kierrätyspolttoainetta, poltetaan yleisesti arinapolttolaitoksissa. Suomessa käytössä olevissa jätteenpolttolaitoksissa mm. Riihimäellä ja Kotkassa jätteenpoltto suoritetaan arinatekniikalla. Jätteenpolton yksi tärkeimmistä vaiheista on myös savukaasujen puhdistaminen valitulla menetelmällä esim. märkä, puolikuiva ja kuiva menetelmä. Jätteenpoltossa syntyy lisäksi kuonaa ja tuhkaa, jotka on loppusijoitettava kaatopaikalle. (Ekokem Oyj:n www-sivut 2011; Kotkan Energia Oy:n www-sivut 2011; Vesanto 2006, 30.) Jätteenpolttolaitoksia on alettu kutsua hyötyvoimalaitoksiksi, koska ne tuottavat kaukolämpöä, prosessihöyryä teollisuutta varten ja joissain tapauksissa myös sähköä. (Kotkan Energia Oy:n www-sivut). Yhdyskuntajätettä poltetaan tällä hetkellä Ekokem Oyj:n Riihimäen laitoksessa sekä Kotkan Energia Oy:n Kotkan laitoksessa, lisäksi Turun Seudun jätehuolto Oy:n sekalainen yhdyskuntajäte poltetaan Orikedon laitoksessa, joka sai vuonna 2009 määräaikaisen jatkon ympäristöluvalle 31.12.2014 saakka. Orikedon laitoksen kapasiteetti on 50 000 t/v. (Turun vanha jätteenpolttolaitos sai jatkoluvan nykyiselle toiminnalle 2009.) Vantaalla ja Tampereella jätteenpolttolaitokset saadaan käyntiin noin vuosina 2014 2015 ja Riihimäellä jätevoimala 2 on 8

tarkoitus saada käyttöön vuonna 2012. Seuraavassa esitellään lyhyesti eri jätteenpolttolaitosvaihtoehdot: 1) Ekokem Oyj, Riihimäki, www.ekokem.fi - käytössä yksi yhdyskuntajätteen polttolaitos (jätevoimala 1), joka on otettu käyttöön syksyllä 2007. Ympäristöluvan mukaan jätevoimalan yhdyskuntajätteenpolttokapasiteetti on 150 000 t/vuodessa. Laitos tuottaa pääasiassa kaukolämpöä sekä ajoittain sähköä. Vuonna 2009 kapasiteetistä oli käytössä 144 500 t. - toiselle polttokattilalle (jätevoimala 2) on saatu Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa 25.11.2010, jätevoimalan on tarkoitus valmistua vuoden 2012 lopulla. Jätevoimalan polttokapasiteetista on tarkoitus 1/3 osaa käyttää yhdyskuntajätteen polttamiseen. Ympäristöluvan mukaan jätevoimalassa saa ottaa yhdyskuntajätettä (kotitalousjätettä, jossa biojäte mukana) vastaan 100 000 t/a, polttokapasiteetti vuodessa on 160 000 t. - Soveltuminen Nurmijärvelle: Jäte pitäisi toimittaa ensin Metsä-Tuomelaan, josta se siirtokuormattaisiin kontteihin, jotka kuljetettaisiin Riihimäelle tai vaihtoehtoisesti jäteautot kuljettaisivat jätteen suoraan Riihimäelle. - Jätteenpolttolaitoksen etäisyys Nurmijärveltä on noin 50 km. - Ekokem Oyj:lle yhdyskuntajätettä toimittavat mm. Kiertokapula Oy ja Päijät-Hämeen jätehuolto Oy 2) Kotkan Energia Oy, Kotka, www.kotkanenergia.fi - Käytössä yksi yhdyskuntajätteen polttolaitos, joka on otettu käyttöön vuonna 2009. Laitokselle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2004, joka sai valituksen jälkeen lainvoiman 2006. Jätteenpolttolaitos on ns. CHP-laitos eli laitos tuottaa lämpöä ja sähköä sekä teollisuushöyryä. - Laitoksessa on poltettu noin 87 000 t jätettä vuodessa. (voidaan polttaa 100 000 t/a) - Poltettavan jätteen laatuvaatimukset ovat tiedossa. - Soveltuvuus Nurmijärvelle: Jäte pitäisi toimittaa ensin Metsä-Tuomelaan, josta se siirtokuormattaisiin kontteihin, jotka kuljetettaisiin Kotkaan. - Jätteenpolttolaitoksen etäisyys Nurmijärveltä on noin 150 165 km. - Kotkan Energia Oy:lle yhdyskuntajätettä toimittavat mm. Kymenlaakson jäte Oy, Päijät-Hämeen jätehuolto Oy ja Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy 3) Vantaan Energia Oy, Vantaa, www.vantaanenergia.fi - Jätteenpolttolaitoksen rakentaminen tapahtuu vuosina 2011 2014, polttolaitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2014. Jätteenpolttolaitos on ns. CHP-laitos eli laitos tuottaa lämpöä ja sähköä sekä teollisuushöyryä. Jäte energialähteenä korvaa pääasiassa kivihiiltä. - Jätteenpolttolaitokselle on myönnetty ympäristölupa vuonna 31.12.2009, josta on valitettu. 9

- Laitoksessa saa polttaa enintään 340 000 t jätettä vuodessa, jätteiden polttolinjoja on kaksi. Polttoainetoimittajien kanssa tehtyjen sopimusten mukaan jätevoimalan on kyettävä polttamaan jätettä 320 000 tonnia vuodessa. - Jätteenpolttolaitoksen etäisyys Nurmijärveltä on noin 45 km. - Soveltuvuus Nurmijärvelle: Jäte pitäisi toimittaa ensin Metsä-Tuomelaan, josta se siirtokuormattaisiin kontteihin, jotka kuljetettaisiin Vantaalle tai vaihtoehtoisesti jäteautot kuljettaisivat jätteen suoraan Itä-Vantaalle. - Vantaan Energia Oy:lle yhdyskuntajätettä tulevat toimittamaan HSY ja Rosk n Roll Oy Ab 4) Tammervoima Oy, Tampere, www.tammervoima.fi - Hankkeessa YVA-vaihe saatu päätökseen, sijoituspaikka on vielä avoin. Sijoituspaikka päätetään vuoden 2011 aikana ja lisäksi ympäristölupaa on tarkoitus hakea vuoden 2011 aikana. - Jätteenpoltto on suunniteltu aloitettavan vuosina 2014 2015. Kapasiteetti on 150 000 t/v. - Jätteenpolttolaitoksen etäisyys Nurmijärveltä on noin 150 165 km. - Soveltuvuus Nurmijärvelle: Jäte pitäisi toimittaa ensin Metsä-Tuomelaan, josta se siirtokuormattaisiin kontteihin, jotka kuljetettaisiin Tampereelle. - Tammervoima Oy:lle yhdyskuntajätettä tulee toimittamaan Pirkanmaan jätehuolto Oy Jätehuollon suurin ympäristövaikutus syntyy kasvihuonekaasupäästöistä, joista haitallisin on metaani, joka on hiilidioksidiakin merkittävämpi kasvihuonekaasu (Myllymaa, Tohka, Dahlbo, & Tenhunen 2006, 21). Metsä-Tuomelassa syntyvä kaatopaikkakaasu poltetaan tällä hetkellä soihtupolttimessa hiilidioksidiksi. Jätteen poltosta ja jätteen kuljettamisesta polttoon syntyy myös kasvihuonekaasupäästöjä. Seuraavassa on laskettu kaatopaikkasijoittamisen kasvihuonekaasupäästöt, kun yhdyskuntajätemäärä on 11 000 t/vuodessa sekä jätteenpolton ja kuljetuksen kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt). Kuljetuksen KHK-päästöt on laskettu kolmeen eri polttolaitosvaihtoehtoon (Kotka, Vantaa, Riihimäki) ja oletuksena kuljetukselle on: täysperävaunullisen, Euro3-luokan kuorma-auton päästöt 40 tonnin ja 25 tonnin kuormalla, mukaan lukien kulutetun dieselin valmistuksen päästöt. Sekajätteen polton päästöt ovat noin 350 kg CO 2 -ekv./t ja kaatopaikkasijoittamisen noin 525 kg CO 2 -ekv./t (Myllymaa, Moliis, Tohka, Isoaho, Rantanen, Ollikainen & Dahlbo 2008a, 63; Myllymaa, Moliis, Tohka, Isoaho, Zevenhoven, Ollikainen & Dahlbo 2008b, 119.) 10

TAULUKKO 3. Jätteenpolton ja kuljetuksen keskimääräiset KHK-päästöt vuodessa, kun jätemäärä on 11 000 t/v Täysi kuorma, CO2-ekv.t/v Vajaa kuorma, CO2-ekv.t/v Kotka 4004 4049 Vantaa 3896 3910 Riihimäki 3901 3916 TAULUKKO 4: Sekalaisen yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittamisen KHK-päästöt vuodessa, kun jätemäärä 11 000 t/v 5775 CO2-ekv. t/v Laskelmien mukaan kuljetuksen KHK-päästöt vaihtelevat 1-4 %:n välillä kokonaispäästöistä. Näin ollen jätteen kuljettaminen polttoon ei tuota merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja kuljetusten ilmastovaikutus ei ole kovin suuri. Sekajätteen polton ja kuljetuksen KHK-päästöt vuodessa ovat noin 30 % pienemmät kuin kaatopaikkasijoittamisen. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että jätteenpoltosta syntyvä tuhka ja kuona sijoitetaan kaatopaikalle. Tuhkan ja kuonan määrä (esim. pohjakuona, pohjatuhka, pohjakarkea ja kattilatuhkat) vaihtelee 10 50 p- %:n välillä syötteestä (Jätelaitosyhdistys ry:n www-sivut 2011). Lisäksi laskelmat puoltavat sitä, että jätettä kuljetetaan suurissa kuormissa polttoon, eikä vajaita kuormia kuljeteta kuin esim. erikoistapauksissa. Kaatopaikkasijoittamisen KHK-päästöjä saadaan vähennettyä tehostamalla biohajoavan jätteen (pääasiassa biojätteen) keräystä ja hyödyntämistä (esim. mädätys) ja välttämällä biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamista (Myllymaa ym. 2008b, 43). SYKE:n vuonna 2006 ja 2008 valmistuneiden tutkimuksien mukaan sekä jätteiden energia- että materiaalihyödyntämisellä voidaan saavuttaa säästöä KHK-päästöissä verrattuna tilanteeseen, jossa hyödyntämistä ei tehdä. Tärkeintä tutkimuksien mukaan on käyttää jätteet hyödyksi kaatopaikalle läjittämisen sijaan. Hyötykäyttö vähentää KHK-päästöjä sitä enemmän, mitä enemmän se korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä esim. kivihiiltä, öljyä ja turvetta. Tutkimuksien mukaan sekajätteestä suurin hyöty saadaan polttamalla. Hyötykäyttöä voi olla jätteen materiaalihyödyntäminen (esim. paperi, pahvi, metalli) tai energiahyödyntäminen (esim. sekajäte). (Myllymaa ym. 2008b, s. 168; Myllymaa ym. 2006, 21.) Jos Nurmijärveltä aletaan kuljettaa jätettä polttoon, tulisi varautua siihen, että jätteen siirtokuormaus on luvanvaraista toimintaa, johon tulee hakea ympäristölupaa (toiminnan olennainen muutos) Etelä-Suomen aluehallintovirastosta (Ympäristönsuojelulaki 86/2000, 28 ; Ympäristönsuojeluasetus 1390/2000, 1, 5 ). 11

3.3. Kaatopaikkasijoittaminen ja uuden kaatopaikan rakentaminen Jätteenpolton vaihtoehtona on yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittaminen. Yleisesti kunnan ylläpitämät kaatopaikat ovat ns. tavanomaisen jätteen kaatopaikkoja. Kaatopaikkatoiminnasta säädetään valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) kaatopaikoista. Päätöksen soveltamisalaan kuuluu kaatopaikan toiminta sen koko elinkaaren ajan (suunnittelu, perustaminen, rakentaminen, käyttö, hoito, käytöstä poistaminen ja jälkihoito). (Suomen ympäristökeskus 2008, 15.) Kaatopaikan perustaminen vaatii aina ympäristöluvan, joka tulee hakea Etelä- Suomen aluehallintovirastolta. Kaatopaikan pohjarakenteet tulee rakentaa Vnp (861/1997) kaatopaikoista mukaisesti (Kuva 2). Kaatopaikalle rakennetaan pintaeristys (Kuva 3), kun jätetäyttö saavuttaa lakikorkeutensa. Pintaeristystä ei tehdä heti sulkemisen jälkeen, vaan yleisesti jätetäytön annetaan painua muutaman vuoden ennen pintakerroksien rakentamista. (Kaila & Paavilainen 2007, 15; Suomen ympäristökeskus 2008, 45.) Kuva 2. Esimerkki kaatopaikan pohjarakenteista (Jätelaitosyhdistys ry:n wwwsivut 2011). Tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteissa ei ole pakollista käyttää keinotekoista eristettä (Vnp kaatopaikoista 861/1997 liite 1). Kuva 3. Esimerkki kaatopaikan pintarakenteista (Suomen ympäristökeskus 2008, 45). 12

Vnp:ssä kaatopaikoista (861/1997) liitteessä 3 määritellään myös kaatopaikan jälkihoitovelvoitteista ja tarkkailusta. Jätetäyttöä tulee tarkkailla, mm. painumien vuoksi. Ennen tarkkailun aloittamista on tehtävä perustilaselvitys, jossa käsitellään pohja- ja pintavesien tila, jätetäytön hajoamistila ja kaasunmuodostus. Tarkkailun tuloksia voidaan näin verrata perustilaselvityksessä saatuihin tuloksiin. Kaatopaikan tarkkailusta tulee laatia tarkkailuohjelma, jossa seurataan seuraavia asioita: kaatopaikkakaasun purkautumista ja kertymistä tulee tarkkailla säännöllisesti. Pinta- ja pohjavesiä sekä kaatopaikkavesiä (suotovedet) tulee tarkkailla vuosittain määrätyin tiheyksin. Tarkkailusta tulee raatia raportti, joka toimitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle (Vpn 861/1997 kaatopaikoista). Kaatopaikan tarkkailuvelvoitteiksi sulkemisen jälkeen on yleisesti määritelty noin 30 vuotta, jonka aikana kaatopaikan vaikutuksia tulee seurata (Suomen ympäristökeskus 2008, 18). Taulukko 5. Kaatopaikan perustamisen, käytön, seurannan ja sulkemisen kustannukset, Metsä- Tuomelan 1,2 ha:n laajennusalueelle sekä jätekeskuksen nykyiset käyttökustannukset Toimenpide/Vaihe Arvio laajennuksen kustannuksista * Jätekeskuksen nykyiset käyttökustannukset Kaatopaikkarakenteiden suunnittelu ~50 000 - Kaatopaikan pohjarakenteiden rakentaminen (1,2 ha) Kaatopaikan muiden toimintojen käyttökustannukset (kompostointi, jätevedenpuhdistamo, biokaasu, ongelmajätteet) Jäteaseman toimintakulut (esim. henkilöstökulut, jätteenkäsittely) Jälkihoitoa varten tehty pakollinen varaus Metsä-Tuomelan ympäristötarkkailu (pinta-, pohja- ja talousvesi, haju- ja melu) Kaatopaikan sulkeminen, pintarakenteet, käytöstä poistaminen (1,2 ha) ~1,5 milj. - - ~200 000 /v - ~1 milj. /v - 940 000 /v - ~45 000 /v ~2-2,5 milj. - Jälkihoito ja 30 v:n tarkkailu - ~50 000 /v * Laajennuksen jälkeen, mukaan tulevat käyttökustannukset, jotka on eritelty sarakkeeseen Jätekeskuksen nykyiset käyttökustannukset. Jätevedenpuhdistamon vuosikustannukset loppuvat viemärin rakentamisen jälkeen, viemäriin tarvittava investointi on noin 700 000. 13

SYKE:n tutkimuksen (Myllymaa ym. 2008b) mukaan jätelajikohtaisten poltto- ja kierrätysjärjestelmien vertailuun vaikuttaa se, painotetaanko ympäristövaikutuksia vai kustannuksia. Jätteen loppusijoitus kaatopaikalle oli elinkaaritarkastelussa ympäristön kannalta haitallisin vaihtoehto, tästä syystä jätteiden materiaali- ja energiahyödyntämiseen tulisi panostaa. Kaatopaikkasijoittamisen elinkaarikustannukset osoittautuivat myös kalleimmaksi vaihtoehdoksi. Tutkimuksessa tuli kuitenkin esille, että jos kaatopaikka on hyvin hoidettu siten, että kaatopaikkakaasun talteenottoaste ylittää 70 % ja keräämättömän kaasun oletetaan hajoavan tehokkaasti (n. 90 %) kaatopaikan pintakerroksessa, kaatopaikkasijoitus saattaa olla jopa aavistuksen parempi ratkaisu kuin huonolla energian saannolla toteutettu arinapoltto. Olennaista on kuinka suurelle osuudelle jätteen polton tuottamasta energiasta todellisuudessa on tarvetta. (Myllymaa ym. 2008b, 153, 168). Aikaisemmin onkin jo mainittu, että jätteenpoltto on hyvä vaihtoehto silloin, kun sillä pystytään korvaamaan kivihiilellä, turpeella ja öljyllä tuotettua kaukolämpöä ja sähköä. 4. Metsä-Tuomelan kehittäminen 4.1. Metsä-Tuomelan nykyiset toiminnot Nurmijärven kunnalla on Metsä-Tuomelan jätekeskuksessa kaatopaikka, johon sijoitetaan tällä hetkellä mm. yhdyskuntajätettä, erilaisia teollisuus- ja erikoisjätteitä sekä maa-aineksia. Metsä- Tuomelan jätekeskuksessa otetaan vastaan myös hyötyjätteitä (esim. puu, metalli, risu), tuottajavastuunalaisia (esim. SE-romu) jätteitä sekä ongelmajätteitä (esim. maali, liima, lakka) niin pientuottajilta kuin yrityksiltä. Vain pieni osa hyötyjätteistä käsitellään jätekeskuksessa (esim. risujen haketus), suuri osa toimitetaan käsiteltäväksi ja hyötykäytettäväksi muualle, esim. tuottajayhteisölle (Liite 1). Jätepenkalla tehdään jätekuormien kuormantarkastusta. Kuormista erotetaan koneellisesti hyödynnettävä puu ja metalli, jotka toimitetaan eteenpäin hyödynnettäväksi. Jäteaseman toiminnot: pientuojien vastaanottoalue hyötyjätteiden varastointi- ja vastaanottoalueet jätteiden loppusijoitusalueet kaatopaikkavesien puhdistamo kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely aumakompostointialue (toiminta loppuu v. 2011) Kekkilä Oy:n kompostointilaitos (toiminnalla oma ympäristölupa ja toimii itsenäisesti) Metsä-Tuomelan jätekeskus työllistää vakituisesti neljä henkilöä, jonka lisäksi alueella toimii koneurakoitsija (kilpailutettu), joka huolehtii mm. jätetäytöstä ja konetöistä. Jätehuollon muissa tehtävissä toimii lisäksi kaksi henkilöä. Alueella toimii Kekkilä Oy:n biojätteen 14

kompostointilaitos, jossa käsitellään tällä hetkellä mm. Nurmijärven erilliskerättyä biojätettä. Nurmijärvellä biojätettä kerätään asuinkiinteistöiltä, joissa on vähintään 5 huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä syntyy biojätettä yli 20 kg/viikossa. Kaatopaikkakaasu poltetaan soihdussa, eikä sitä tällä hetkellä hyödynnetä. Kaatopaikan suotovedet käsitellään omassa jätevedenpuhdistamossa. Toimistotilojen jätevedet menevät umpisäiliöön. Vuonna 2010 yhdyskuntajätettä toimitettiin Metsä-Tuomelaan keskimäärin 936 tonnia kuukaudessa (Kuva 3). Viikkotasolla yhdyskuntajätteen määrä oli noin 215 tonnia (Kuva 4). Kuntalaisilta kerättyä sekajätettä kertyy keskimäärin 155 tonnia viikossa (pakkarikuormia). Kuva 3. Yhdyskuntajätteen määrä vuonna 2010 Kuva 4. Yhdyskuntajätteen viikkomäärä vuonna 2010 15

4.2. Metsä-Tuomelan toiminta tulevaisuudessa Metsä-Tuomelan alueelle ollaan parhaillaan laatimassa asemakaavaa, josta kerrotaan tarkemmin luvussa 6.2. Metsä-Tuomelan alue on herättänyt monien ympäristöalan yrittäjien mielenkiinnon, etenkin hyvän sijaintinsa takia sekä siksi, että alueella on jo ennestään ympäristö- ja jätealan toimintoja. Ympäristöliiketoiminnan kasvuodotukset suomessa ovat suuria. Vuonna 2008 liikevaihto lisääntyi 10 % ydintoimialoilla, joita ovat esim. jätteiden käsittely, viemäri- ja jätevesihuolto, materiaalien kierrätys (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010, 150). Metsä-Tuomela ei ole kunnallisessa vesijohto- ja viemäriverkostossa, mutta lähivuosina (2012 2013) on tarkoitus saattaa alue viemäriverkostoon, jolloin jätevedet käsiteltäisiin Klaukkalan jätevedenpuhdistamossa. Nurmijärven Veden jätevesiliete on käsitelty Metsä-Tuomelassa kompostoimalla. Kompostointi on tapahtunut biojätteenkäsittelylaitoksen vieressä olevalla kentällä aumoissa. Toiminnalle on ympäristölupa vuoden 2011 loppuun asti, jolloin kenttä vapautuu muuhun toimintaan. Vuoden 2011 alussa myös romuajoneuvojen vastaanotto on loppunut, joten romuajoneuvokenttä vapautuu kevään 2011 aikana. Kunnalla on romuajoneuvojen vastaanotosta ja käsittelystä sopimus Kuusakoski Oy:n kanssa. Vapautuville kenttäalueille olisi järkevää kehittää toimintaa joko omana toimintana tai mahdollisesti vuokrata kenttiä ulkopuolisille yrittäjille. Metsä- Tuomelan ympäristölupa mahdollistaa esim. pilaantuneiden maiden käsittelyn alueella. Metsä-Tuomelassa on mahdollista jatkaa ns. pienjäteasematoimintaa myös sen jälkeen, kun kaatopaikkasijoittaminen on loppunut. Pienjäteasemalle kuntalaiset voivat tuoda jätteitään samaan tapaan kuin nyt. Jätteet kuljetettaisiin kootusti eteenpäin loppusijoitukseen, polttoon tai hyötykäyttöön. Jos Nurmijärveltä alettaisiin viedä jätteitä polttoon, toimisi jätekeskuksessa myös yhdyskuntajätteen siirtokuormausasema. Siirtokuormauksessa jätteet kerätään kootusti yhteen paikkaan, josta ne kuljetaan suuremmissa erissä käsittelyyn. Jäteautot toisivat jätteet Metsä-Tuomelaan, jossa jätteet siirrettäisiin kontteihin, jätekuormista poistettaisiin koneellisesti polttoon sopimattomat jakeet. Siirtokuormaus tapahtuisi esim. pressuhallissa tai muussa vastaavassa tilassa. Tarkempia määräyksiä siirtokuormauksen järjestämiseen annettaisiin ympäristöluvassa. Nurmijärven kunnan on myös mahdollista liittyä johonkin kunnalliseen jätehuoltoyhtiöön, joka ottaisi hoidettavakseen jätehuollon järjestämisen. Tarkempaa vaihtoehtotarkastelua käsitellään luvussa 5. Jätteiden kuljetuksesta polttoon aiheutuu jonkin verran lisäliikennettä, arviolta 1-2 rekka-autokuljetusta päivässä. Jätteen polttoon vieminen voisi vähentää alueen haittaeläin ja lintu ongelmia, koska biojätettä sisältävä sekajäte kuljetettaisiin pois eikä näin jäisi alueelle. Myös hajuhaitat tulisivat vähenemään ja näin lähialueen asukkaiden viihtyvyys voisi jopa tältä osin parantua. 16

5. Vaihtoehtotarkastelu jätehuollon järjestämiselle Jätehuollon kehittämistä on tutkittu kunnassa aikaisemmin ja vuonna 2007 valmistui FCG Suunnittelukeskus Oy:n raportti Metsä-Tuomelan jäteaseman tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointi. Tässä tarkastelussa tuotiin esille kolme erilaista vaihtoehtoa: 1) Jätteenkäsittelyn jatkaminen Nurmijärven omana toimintana, 2) Liittyminen naapurijätelaitokseen, 3) Sopimukseen perustuva yhteistyö Nurmijärven lakisääteisten tehtävien hoidossa. Raporttia varten oli haastateltu lähialueiden jätelaitoksia ja muita jätealan toimijoita. Raportissa on laajasti pohdittu eri vaihtoehtoja ja eri vertailukriteerejä. Raportissa päädyttiin siihen johtopäätökseen, että suositeltavaa olisi liittyä johonkin naapurijätelaitokseen. On hyvä ottaa huomioon, että tilanteet ovat noin viimeisen 3-4 vuoden aikana jätehuollossa hieman muuttuneet, mm. jätteenpolton osalta, samoin Metsä-Tuomelaan on tehty raportin valmistumisen jälkeen uusi jätetäyttöalue. Jätemaksulla kunta kattaa kaiken vastuullaan olevan jätehuollon kustannukset kuten toimintojen käyttökulut, valtion jäteveron (40 /t), tehtyjen investointien kuoletukset, toimintaansa kuuluvan hyöty- ja ongelmajätteen keräykset sekä jäteneuvonnan ym. (Kaila ym. 2007 16). Nurmijärvellä on jälkihoitokustannusten kattamiseksi tehty Kirjanpitolain mukainen jälkihoitovaraus vuodesta 2009 alkaen. Kuva 5. Sekajätteen hyödyntämisketjun kustannusten jakautuminen eri käsittely- ja hyödyntämisvaiheille kerättyä jätetonnia kohden ( /kerätty jätetonni). (Myllymaa ym. 2008b, 27). Oletuksena kustannusten muodostumisessa (Kuva 5) on, että sekajäte poltetaan arinalaitoksessa ja tuotettu lämpöenergia korvaa puun ja maakaasun polttoa ja sähkö korvaa kivihiililauhteella tuotettua sähköä. Jätteen kuljettaminen siirtokuormauksesta polttoon on 50 km suuntaansa. Tutkimus on valmistunut vuonna 2008, joten kustannusten nousua tapahtuu vuosien myötä, joten taulukossa 6 on arvioitu jätteenpolton hintaa. Kuljetuskustannusten 17

suuruudeksi tutkimuksessa on saatu 17 /t, joka on suuntaa antava. Energiahyödyntämisen, kuljetuksen ja tuhkien sijoittamisen kustannukset olisivat 89 /t (Myllymaa ym. 2008b, 26, 27). Välttämättä ympäristön kannalta parhain vaihtoehto ei ole taloudellisin, mutta usein ympäristön laadun jatkuva parantaminen vaatii kustannusten kasvattamista. (Myllymaa ym. 2008b, 168). Liitteessä 2 on vertailtu yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittamisen ja polttamisen kustannuksia (arvio). Jätehuollon kehittämisen aikataulutusta on luonnosteltu liitteessä 3. Jätehuollon järjestämisen aikataulu kaikissa seuraavaksi esitetyissä vaihtoehdoissa tarkentuu, kun täyttöalueen tarkka kapasiteetti saadaan tietoon. 5.1. Vaihtoehto 1: yhdyskuntajätteen polttaminen ja liittyminen johonkin kunnalliseen jätelaitokseen nykyisen täyttöaluekapasiteetin loppuessa Vaihtoehto 1 koskee yhdyskuntajätteen polttamista ja liittymistä johonkin kunnalliseen jätelaitokseen, päätös liittymisestä on tehtävä ennen nykyisen täyttöaluekapasiteetin loppumista. Vaihtoehto 1:ssä tarkoituksena olisi ensivaiheessa, että jätteenpoltto kilpailutettaisiin vuonna 2011 aluksi noin 3-4 vuodeksi, vuosille 2012 2014/2015. Päätös uudesta polttosopimuksesta (jätteenpoltto vuoden 2014/2015 jälkeen) tulisi tehdä hyvissä ajoin, arviolta vuoden 2012 aikana, koska uusien vuosina 2014 2015 valmistuvien jätteenpolttolaitosten kapasiteetti myydään nopeasti loppuun, koska jätteenpolttolaitoksia ylläpitävät yhtiöt eivät halua laitoksien käyvän vajaalla kuormalla. Tässä vaiheessa jätteenpolttosopimus tehtäisiin vuosille 2015/2016 2018/2020 ja sopimukseen otettaisiin mukaan muutama optiovuosi, nykyisen täyttöalueen (II/2, 1,2 ha) kapasiteetin mahdollisen riittävyyden vuoksi pidempään kuin on arvioitu. Biojätteen erilliskeräystä jatketaan edelleen. Nurmijärven kunnassa biojätteen erilliskeräys on jätehuoltomääräysten mukaan pakollista asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään viisi (5) huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä syntyy biojätettä yli 20 kiloa viikossa (Kunnanvaltuusto 15.11.2006 85). Pientaloasukkaita kannustetaan kiinteistökohtaiseen biojätteen kompostointiin. Kaatopaikkapenkan kapasiteetin tarkka mittaaminen suoritetaan keväällä 2011. Kunnan ei tässä vaihtoehdossa tarvitsisi investoida uuteen täyttöalueeseen (täyttöalue III 1,2 ha), mutta siirtokuormauksen järjestämisestä tulisi kustannuksia. Sekalaista yhdyskuntajätettä jouduttaisiin sijoittamaan täyttöalueelle polton lisäksi niinä aikoina, jolloin jätteenpolttolaitoksessa olisi esim. vuosittainen huoltokatkos tai muu vastaava tilanne. Jos yhdyskuntajätettä aletaan viedä polttoon, tulee hakea ympäristölupaan toiminnan olennainen muutos, koska siirtokuormausta ei saa tehdä ilman lupaa. Luvan saaminen kestää minimissään noin 6 kk. Oletettavasti pitää myös rakentaa jonkinlainen katos/halli jätteiden käsittelyä varten tai vaihtoehtoisesti sijoittaa toiminta johonkin Metsä-Tuomelassa olevaan rakennukseen. Metsä-Tuomelan jätekeskuksen ympäristölupa on toistaiseksi voimassa oleva, joten jos toimintaa on alueella tarkoitus jatkaa vielä vuoden 2014 jälkeen, tulee vuoden 2014 loppuun mennessä jättää Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ympäristölupahakemus. Jätteenpolttolaitosvaihtoehdot ovat tällä hetkellä Kotkan Energia Oy:n ja Ekokem Oyj:n laitokset. Vuoden 2014/2015 jälkeen kapasiteettia tulisi lisää mm. Vantaalle. 18

Kunta päättäisi siirtymäaikana (Liite 3), arviolta vuosina 2017 2018 siitä, mihin kunnalliseen jätelaitokseen kunta liittyisi ja käynnistäisi liittymisneuvottelut. Tässä yhteydessä jätteenpolttolaitokseksi valikoituisi se laitos, johon kunnallinen jätelaitos, johon liityttäisiin, toimittaisi jätteensä. Liittyminen tapahtuisi arviolta vuosina 2019 2020. Erittäin todennäköistä olisi myös se, että vanhan kaatopaikan sulkeminen ja seuranta jäisi kunnan hoidettavaksi. Pienjäteasematoiminnan jatkaminen Metsä-Tuomelassa olisi oletettavasti neuvoteltavissa. Lisäksi Metsä-Tuomelaan jäisi jätteen siirtokuormausasema. Liittymisen yhteydessä tulisi myös päätettäväksi se, olisiko Nurmijärvellä edelleen sopimusperusteinen jätteenkuljetus (sekajäte) ja kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus (biojäte). Aikataulu 1) Päätökset jätehuollon järjestämisessä kunnassa vuonna 2011 2) Ympäristöluvan hakeminen siirtokuormaukselle vuonna 2011 3) Jätteenpolton kilpailuttaminen (I kilpailutus) vuonna 2011 vuosille 2012-2014/2015, jätettä polttoon noin 10 000 t/v 4) Jätteenpolton II kilpailutus vuonna 2012, vuosille 2015/2016-2018/2020, mukaan muutama optiovuosi 5) Sopimusneuvottelut ja päätös liittymisestä johonkin kunnalliseen jätelaitokseen vuosina 2017-2018. Liittyminen tapahtuisi arviolta vuonna 2020. 6) Liittyminen ja oman toiminnan lopettaminen joko vuosina 2019/2020. Pienasematoiminnan ja siirtokuormauksen jatkaminen Metsä-Tuomelassa jätelaitoksen ylläpitäminä. 7) Kunnan hoidettaviksi jäävät nyt täytettävien täyttöalueiden jälkihoito ja siihen tarvittavat investoinnit Investoinnit 1) Vuodet 2012 2013 täyttöalueen 1 (2,9 ha) jälkihoito ja peitto, noin 2,5-3 milj. 2) Vuodet 2012-2013 viemäri, noin 700 000 3) Vuoteen 2024 mennessä täyttöalueen 2 (2,5 ha) jälkihoito ja peitto, noin 2,5-3 milj. Jätteenkuljetuksen ja polttamisen kasvihuonekaasupäästöjä sekä jätteenpolttolaitosvaihtoehtoja on tarkasteltu luvussa 3.2. 19

5.2. Vaihtoehto 0+: Investointi uuteen täyttöalueeseen, yhdyskuntajätteen polttaminen ja toiminnan itsenäinen jatkaminen Vaihtoehto 0+:ssa kunta jatkaisi itsenäisenä jätehuollon toimijana, jolloin tulisi kyseeseen investointi uuteen jätepenkkaan (III 1,2 ha). Myös tässä vaihtoehdossa on mukana yhdyskuntajätteen polttaminen (polttosopimus aluksi vuosille 2012 2014/2015). Metsä- Tuomelan jätekeskuksen ympäristölupa on toistaiseksi voimassa oleva, joten jos toimintaa alueella on tarkoitus jatkaa vielä vuoden 2014 jälkeen, tulee vuoden 2014 loppuun mennessä jättää Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ympäristölupahakemus. Lisäksi siirtokuormaus vaatii ympäristöluvan, kuten kohdassa 5.1. mainittiin. Päätös uudesta polttosopimuksesta (jätteenpoltto vuoden 2014/2015 jälkeen) tulisi tehdä hyvissä ajoin (Liite 3), arviolta vuoden 2012 aikana, koska uusien vuosina 2014 2015 valmistuvien jätteenpolttolaitosten kapasiteetti myydään nopeasti loppuun, koska jätteenpolttolaitoksia ylläpitävät yhtiöt eivät halua laitoksien käyvän vajaalla kuormalla. Biojätteen erilliskeräystä jatketaan edelleen. Nurmijärven kunnassa biojätteen erilliskeräys on jätehuoltomääräysten mukaan pakollista asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään viisi (5) huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä syntyy biojätettä yli 20 kiloa viikossa (Kunnanvaltuusto 15.11.2006 85). Pientaloasukkaita kannustetaan kiinteistökohtaiseen biojätteen kompostointiin. Nykyisen penkan kapasiteetti tarkentuu vuoden 2011 keväällä, jolloin pystyy arvioimaan sitä milloin viimeinen täyttöaluelaajennus tulisi ajankohtaisesti. Täyttöalue III on pinta-alaltaan 1,2 ha, jonka rakentamisen kustannusarvio olisi noin 1 milj. :n (arvio perustuu tällä hetkellä käytössä olevan II/2 1,2 ha:n täyttöalueen rakentamiskustannuksiin). Uuden täyttöalueen investoinnissa on kuitenkin huomioitava kaatopaikan sulkemisesta ja seurannasta/jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset, kts. luku 3.3. Metsä-Tuomelassa ei ole viimeisen laajennuksen jälkeen enää tilaa kaatopaikan laajentamiseen, joten viimeinen laajennus siirtää päätöksentekoa liittymisestä johonkin kunnalliseen jätelaitokseen noin kymmenellä vuodella. Uusi investointi tulisi kyseeseen arviolta vuonna 2018 ja uuden penkan tilavuus olisi noin 250 000 m 3. Täyttöalue olisi käytössä noin kymmenen vuotta ja aiheuttaisi näin 13 15 vuoden päähän täytön aloittamisesta noin 2,5 milj. :n investointikustannukset peitto- ja jälkitöihin. Täyttöalueen sulkemista ei voida tehdä heti täyttämisen lopettamisen jälkeen, vaan penkan tulee painua muutamia vuosia. Täyttöalueinvestointi on ajankohtainen myös silloin, jos päätetään, että jätettä ei viedä polttoon vaan sijoitetaan edelleen kaatopaikalle. Aikataulu 1) Päätökset jätehuollon järjestämisessä kunnassa vuonna 2011 2) Ympäristöluvan hakeminen siirtokuormaukselle vuonna 2011 3) Jätteenpolton kilpailuttaminen (I kilpailutus) vuonna 2011 vuosille 2012-2014/2015, jätettä polttoon noin 10 000 t/v 4) Jätteenpolton II kilpailutus vuonna 2012, vuosille 2015/2016-2018/2020 5) Investointipäätös uudelle täyttöalueelle vuonna 2018 20

6) Liittyminen ja oman toiminnan lopettaminen arviolta 10 vuoden päästä viimeisen laajennuksen käyttöönotosta (noin vuosina 2028-2030) 7) Täyttöalueen peittorakenteet ja jälkihoitotyö sekä siihen liittyvät investoinnit vuoden 2030 jälkeen Investoinnit 1) Vuodet 2012 2013 täyttöalueen 1 (2,9 ha) jälkihoito ja peitto, noin 2,5-3 milj. 2) Vuodet 2012-2013 viemäri, noin 700 000 3) Uusi täyttöalue (3) 1,2 ha noin 1,5 milj. 4) Vuoteen 2024 mennessä täyttöalueen 2 (2,5 ha) jälkihoito ja peitto, noin 2,5-3 milj. 5) Vuoteen 2032 mennessä täyttöalueen 3 (1,2 ha) jälkihoito ja peitto, noin 2-2,5 milj. 5.3 Vaihtoehto 0: Ei tehdä muutoksia ja liitytään kunnalliseen jätelaitokseen täyttöaluekapasiteetin loputtua Vaihtoehto 0 tarkoittaisi sitä, että ei tehdä uusia investointeja eikä aloiteta yhdyskuntajätteen polttoon viemistä, vaan käytetään nykyinen täyttöaluekapasiteetti loppuun ja tänä aikana tehdään päätös liittymisestä johonkin kunnalliseen jätelaitokseen. Tämän hetken arvioiden mukaan täyttöaluekapasiteettiä on noin 3-4 vuodeksi (Liite 3), tarkemmat tulokset saadaan keväällä 2011. Biojätteen erilliskeräystä jatketaan edelleen. Nurmijärven kunnassa biojätteen erilliskeräys on jätehuoltomääräysten mukaan pakollista asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään viisi (5) huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä syntyy biojätettä yli 20 kiloa viikossa (Kunnanvaltuusto 15.11.2006 85). Pientaloasukkaita kannustetaan kiinteistökohtaiseen biojätteen kompostointiin. Liittyminen tulisi näin ajankohtaiseksi vuosina 2015 2016. Liittymiseen liittyvät neuvottelut tulisi kuitenkin tehdä mahdollisimman pian, vuosina 2012 2013, jotta muutoksiin pystyttäisiin molemmin puolin hyvissä ajoin varautumaan. Metsä-Tuomelaan jäisi oman toiminnan lopettamisen jälkeen pienjäteasematoiminta ja siirtokuormausasema, joiden toimintoja jätelaitos hoitaisi. Täyttöalueen jälkihoitotyöt jäisi kunnan hoidettavaksi. Aikataulu 1) Päätökset jätehuollon järjestämisessä kunnassa vuonna 2011 2) Sopimusneuvottelut ja päätös liittymisestä johonkin kunnalliseen jätelaitokseen vuosina 2012-2013. Liittyminen tapahtuisi arviolta vuosina 2015-2016 21

Investoinnit 1) Vuodet 2012 2013 täyttöalueen 1 (2,9 ha) jälkihoito ja peitto, noin 2,5-3 milj. 2) Vuodet 2012-2013 viemäri, noin 700 000 3) vuodet 2019-2020 täyttöalueen 2 (2,5 ha) jälkihoito ja peitto, noin 2,5-3 milj. 6. Alustava Metsä-Tuomelan alueen kehittämisen tarkastelu Metsä-Tuomelan alueen kehittämistä ja jätehuollon järjestämisestä on käsitelty erikseen, koska asiat eivät ole suoraan kytköksissä toisiinsa ja molempia on järkevä käsitellä omina kokonaisuuksinaan. 6.1 Metsä-Tuomelassa sijaitsevien vapaiden kenttäalueiden vuokraus Metsä-Tuomelan vapaat kenttäalueet vuokrataan ulkopuolisille yrittäjille. Ympäristöalan yritykset ovat osoittaneet suurta kiinnostusta Metsä-tuomelaa kohtaan, mm. hyvän sijainnin vuoksi. Alueella on vuonna 2011 vapautumassa mm. kompostointikenttä sekä romuajoneuvokenttä, joiden pinta-ala yhteensä on noin 8600 m 2. Vuokrasopimukset pidetään lyhyinä noin 3-5 vuoden mittaisina, jotta kunta voi kehittää aluetta haluamallaan tavalla ja näin pitkät sopimukset eivät tule toiminnankehittämisen esteeksi. Kenttäalueiden vuokraamisesta päättää kunnallistekniikan päällikkö/tekninen lautakunta. Alueelle jätetään tilavaraus mahdollisen siirtokuormauksen järjestämiselle. Ulkopuolisille yrittäjille alueita vuokrattaisiin sen verran kuin vapaata tilaa olisi, koska kunnan Metsä-Tuomelan omat toiminnot tulee pystyä järjestämään alueella, ilman, että kenttien vuokrauksesta on haittaa. Kenttien vuokrauksesta sekä mahdollisen vaakapalvelun käytöstä kunta saa taloudellista hyötyä (Liite 4). Kentille pyritään löytämään ympäristö- ja kierrätysalan yrittäjiä, joiden toiminnat ovat pienimuotoista (esim. varastointia) eivätkä toiminnat aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle ja lähialueen asukkaille. Alueelle sijoittuvia yrityksiä velvoitettaisiin selvittämään toiminnasta aiheutuvat pöly-, melu- ja hajuhaitat sekä arvioimaan toiminnan aiheuttamia liikennemääriä. Alueelle tulevista yrityksistä olisi myös hyötyä kunnan omille toiminnoille Metsä-Tuomelassa. Yritykset toimisivat kuitenkin itsenäisesti eivätkä olisi riippuvaisia kunnan Metsä-Tuomelassa olevista toiminnoista. Toiminnanharjoittajat hoitaisivat itse mahdolliset toiminnan vaativat luvat (esim. ympäristölupa). 6.2 Metsä-Tuomelan alueen kehittäminen tulevaisuudessa, kaavoitus ja alueiden käyttö Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli kokouksessaan 18.11.2010 140 asemakaavan (kaavatunnus 2-218) vireilletuloa Metsä-Tuomelan alueelle. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa lämpövoimalaitoksen rakentaminen alueelle. Samalla tutkitaan 22

mahdollisuuksia sijoittaa alueelle myös jätemateriaalia hyödyntävää yritystoimintaa. Alue on sinne johtavaa yksityistietä lukuun ottamatta kunnan omistuksessa. Kaava laaditaan kunnan aloitteesta (Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta 18.11.2010 140). Asemakaavan laatimisen yhteydessä tutkitaan alueen käyttöä, kehittämismahdollisuuksia ja toimintojen sijoittamista alueelle. Asemakaavan laadinnan yhteydessä tehdään tarvittavia selvityksiä ja tutkimuksia kaavan toteuttamisen vaikutuksista. Asemakaavan rajaus näkyy kuvassa 5. Kuva 6. Metsä-Tuomelan asemakaavoitettava alue 23