Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti 6 / 2018

Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti 6 / 2018

Puheenjohtajan kynästä Tässä numerossa Meillä on ollut mainio vuosi! On mukava huomata, kuinka aktiivinen vuosi meillä on ollut. Agonus oli liikkeellä 50 päivää ja reissuilla vieraili 111 eri henkilöä. Meripäiviä kertyi yhteensä 581 kappaletta. Novemberfestissä oli 50 osallistujaa, Norppatoiminnan aloituskerralla 78 ja seuran syyskokouksessakin 25 osallistujaa. Simppupostia on ilmestynyt yhteensä 168 tuhtia sivua. Koulutusrintamalla kortituksia on tehty kaiken kaikkiaan 58 kpl. Tästä on hyvä suunnata kohti ensi vuotta. Seuran syyskokouksessa kerrottiin suunnitelmista tulevalle vuodelle. Monta osallistumismahdollisuutta sukellusrintamalla ja sen oheistoimissa, nuorisotoiminnassa ja myös seuratoiminnassa on tarjolla. Seuran vuosikello on julkaistu ja se löytyy osana toimintalinjadokumenttia. Tarkemmat tiedot tapahtumista ilmoitetaan myöhemmin, kun yksityiskohdat täsmentyvät. Toimintalinjadokumentin tarkoitusta ja sisältöä on myös avattu tässä lehdessä myöhemmin. Käypä tutustumassa toimintalinjan sisältöön ja tule mukaan toimiin. Vuodenvaihde on rauhoittumisen, mutta myös lupausten aikaa. Nyt onkin hyvä hetki miettiä, minkä taidon talvikaudella harjoittelee tulevaa kesän sukelluskautta silmällä pitäen. Olisiko se maskin päähän laitto, vapaasukellus altaan pohjalle, potkutekniikat, peruuttaminen tai joku muu taito mihin koet kaipaavasi hiomista? Itse taidan ottaa tuon potkutekniikan harjoituskohteekseni - minun jalkani kun tuppaavat menemään eriparisesti. Lämmin kiitos osoittamastanne luottamuksesta valitessanne minut puheenjohtajaksi ensivuodelle! Ja ennen kaikkea kiitos kuluneesta vuodesta ilman Teitä ei olisi tätä Simppuseuraa! Riitta Sinetti vaihtui tähteen Simppuilua silloin ennen Diversnight Viikonloppu Kaatialassa Miksi regu jäätyy? Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti 6. vuosikerta Julkaisija: Sukellusseura Simppu ry Päätoimittaja: Olli-Pekka Juhantila simppu@simppu.net Puheenjohtaja: Riitta Djupfors puheenjohtaja@simppu.net Kansikuva: Syyskokouksessa nautittiin täytekakkua tuoreen tähtiseura tunnuksen saavuttamisen kunniaksi. Kuvaaja: Olli-Pekka Juhantila

Sinetti vaihtui tähteen Simpuille luovutettiin laadukkaasta lasten ja nuorten toiminnasta kertova tähtiseura-merkki lokakuussa pidetyn Sukeltajaliiton syyskokouksen yhteydessä. Kokouksesta merkki tuotiin uimahallille, jossa norpat löysivät sen ensimmäisissä syysloman jälkeen pidetyissä harjoituksissa. Norpat poimivat merkin altaasta ja toivat sen ohjaaja Pekka Lahtiselle. Pekka antoi merkin edelleen uimahallin henkilökunnalle kiinnitettäväksi seinälle vanhan Sinettiseuramerkkimme tilalle.

Hallituksen päätöksiä Hallitus on kokoontunut kaksi kertaa edellisen Simppupostin ilmestymisen jälkeen. Kokouksissa keskityttiin seuran syyskokouksen valmisteluun. Lisäksi hyväksyttiin toimintalinjan uusi versio, joka esitellään tarkemmin tässä lehdessä. Tähtiseura toimintatapoja päätettiin laajentaa myös aikuisille suunnattuun toimintaan. Käytännössä se tarkoittaa, että asiasta on tehty hakemus Sukeltajaliitolle. Uusia sukeltajia Tuukka Virtanen on suorittanut IANTD Advanced Recreational Trimix kurssin ja Santeri Saarinen TDI MIne Diver Level1 kurssin. Sitä sun tätä Uimahallilla ei ole kuntosalivuoroja sunnuntaina 23.12., 30.12. ja 6.1. myöskään 24.2. ei ole Salivuoroa. Tiistai-illan vuoroihin pyhät vaikuttavat siten, että väliin jäävät niin 26.12. kuin 1.1. vuorot. Lisäksi 19.2. vuoro on peruttu. Norppien kevätkausi Norppien ja kuuttien kevätkauden harjoitukset alkavat jälleen sunnuntaina 13.1.2019. Vesa oli aktiivisin Ennen syyskokouksen alkua annettiin tunnustuksena aktiivisesta toiminnasta Simppupuntti numero 152 eniten meripäivä kesällä 2018 Agonuksella keränneelle Vesa Reunaselle. Nuori Sukeltaja Sukeltajaliitto järjestää 9.2. nuorten sukeltajien oman tapahtuman Sporttitalolla, Helsingissä. Oletpa snorkkeli- tai laitesukeltaja, ohjaaja tai hylje iältäsi n. 13-20v niin tämä tapahtuma on sinulle. Luvassa on aivopähkinöitä, uusien ja vanhojen tuttujen tapaamista, suunnittelua sekä pomppimista. ilmoittautuminen tapahtuu liiton nettisivujen www.sukeltaja.fi kautta 9.1 mennessä. Tapahtuman hinta on 20 euroa. Poikkevia aukioloaikoja Joulun ja uudenvuoden vietto vaikuttaa Simppujen toimintaan sekä uimahallilla että pumppuhuoneella. Kirjasto on muuten normaalisti auki, mutta 22.-26.12.2018 sekä 1.1.2019 se on suljettuna. 31.12.2018 kirjasto on avoinna klo 10.00-17.00.

Kokouksen aluksi oli tarjolla Tiia Åkerfeltin ja Satu Lehtisen leipomaa tähtiseura-kakkua, jonka puheenjohtaja Riitta Djupfors aloitti. Syyskokouksessa päätettyä Seuran syyskokous järjestettiin tiistaina 27.11. pumppuhuoneella. Yhteisistä asioista päättämään oli kokoontunut kaikkiaan 25 Simppua. Kokouksessa puhetta johti norppavastaavana toimiva Marko Niinistö. Seuran puheenjohtajana valittiin jatkamaan Riitta Djupfors. Hallituksssa erovuorossa olivat Oskari Vahala, Olli-Pekka Juhantila ja Retu Niemi. Heistä Oskari ja Olli-Pekka valittiin jatkamaan hallituksessa. Kolmannelle jaossa olleelle hallituspaikalle valittiin aikaisemmin hallituksen varajäsenenä ollut Tiia Åkerfelt. Hallituksen varajäseniksi valittiin Retu Niemi ja Heli Heinonen. Uusi hallitus esitellään tarkemmin Simppupostissa 1/2019, kun se on järjestäytynyt ja tehtävät on jaettu. Vuonna 2019 toiminnantarkasta- jat ovat Tuukka Virtanen ja Tuomas Juhantila, varalla Seppo Laine ja Oskari Sundholm. Kokouksessa päätettiin myös jäsenpalveluiden hinnoista ensi vuodeksi. Merkittävimpiä muutoksia ovat liittymismaksun aleneminen 200 euroon tosin se ei sisällä liittymisvuoden jäsenmaksua; kurssimaksuihin tehtiin pieni korotus kohonneiden kurssimateriaalien hintojen vuoksi; ja viikonloppureissujen hintaan tehtiin kymmenen euron korotus, eli sen osalta palataan takaisin vanhaan tuttuun 50:een euroon. Talousarvio sekä toimintasuunnitelma hyväksytiin kokouksessa ilman sen suurempaa keskustelua. Hinnasto kokonaisuudessaan löytyy sekä tästä lehdestä että seuran nettisivulta www.simppu.net.

Toimintalinja on dokumentti, jossa kuvataan seuran toiminnan pelisääntöjä. Perusasiat on toki määritelty säännöissä, mutta toimintalinjaan on koottu mahdollisimman käytännön läheisesti jokapäiväisen toiminnan periaatteita. Se on siis saman tapainen dokumentti kuin vaikkapa työpaikalta löytyvä laatu- Toimintalinja käsikirja. Alun perin toimintalinja on kirjoitettu jo vuonna 2012, kun päätimme hakea Nuori Suomi sinettiseura tunnusta. Yksi sen edellytyksistä oli, että toiminta on laajasti dokumentoitua ja kaikki tapahtuu, kuten se on suunniteltu. Toimintalinjan lisäksi meiltä edellytettiin viestintäsuunnitelmaa, joka nykyisin on osa jokavuotista toimintasuunnitelmaa, talousarviota ja turvallisuussuunnitelmaa. Toimintalinjan päivittäminen on ajankohtaista juuri nyt, kun sinetti on vaihtunut nuorten toiminnan osalta tähteen ja päätimme hakea tähtiseura-statusta myös aikuisille suunnatulle toiminnalle. Tietenkään papereita ei kirjoiteta vain näitä tarkastuksia ja auditointeja varten, vaan ennen kaik- kea siksi, että toimimme johdonmukaisesti, seuran jäsenet tietävät mitä voivat seuralta odottaa ja voimme varmistaa toimintamme laadun. Neljä osa-aluetta Toimintalinja on koottu neljän väliotsikoin alle: yhteisöllisyys ja yksilöllisyys, harjoitteleminen ja kilpaileminen, ohjaaminen ja valmentaminen sekä viestintä ja organisointi. Näiden lisäksi Simppujen toimintalinjaan on tehty kaksi liitettä: toisessa on avattu seuran toimihenkilöiden tehtäviä ja toinen on toiminnan vuosikello. Neljäs versio Alkuperäistä dokumenttia on vuosien varrella päivitetty ja täydennetty useampaan kertaan. Uutta nyt käytössä olevassa neljännessä versiossa ovat: toimihenkilöiden tehtäviin tehdyt muutokset sekä ohjaaminen ja valmentaminen osioon tehdyt päivtykset. Dokumentti on kaikkien luettavissa sekä seuran nettisivujen jäsenosiossa www.simppu.net/jasenille että pumppuhuoneen ilmoitustaululla. Kuva vasemmalla: toimintalinjasta löytyy myös tietoa kaikesta koulutuksesta, jota me tarjoamme.

Diversnight 2018 Marraskuun ensimmäinen lauantai kello 20:18 hetki, jolloin sadat sukeltajat ympäri maailman painuivat pinnan alle. Useimmissa kohteissa se tarkoitti kylmää ja pimeää vettä. Niin myös Nummijärvellä, jossa Simput olivat kokoontuneet viettämään syksyistä Novemberfestia ja osallistumaan tämän vuoden Diversnightiin. Paikalla oli kaikkiaan viitisenkymmentä Simppua ja Simppujen perheenjäsentä. Ohjelmassa oli perinteiseen tapaan uimista, saunomista, grilliruokaa, seurustelua ja tietenkin sukelluksia. Nuorimmille osallistujille järveen oli heitetty vihreitä kiviä, joiden löytäjiä odotti palkkio. kirkkaassa järvivedessä oli myös nähtävää: paljon kaloja ja mukavana lisänä jonkin verran rapuja, jotka muutama vuosi sitten katosivat lähes täysin. Tänä vuonna Diversnight sukelluksia tehtiin 20 eri maassa yhteensä lähes 140:ssä kohteessa. Suurin tapahtuma tällä kertaa oli Tanskan Fredericassa, jonne kokoontui 162 sukeltajaa. Suomessa mukaan oli ilmoitettu 24 kohdetta, joista aivan kaikissa tosin ei loppujen lopuksi sukellettu lainkaan. Suurin suomalainen tapahtuma oli Tampereella, jossa sukeltajia oli 30. Me olimme komeasti toiseksi suurimpia. Uimareita järvessä kävi enemmänkin, sukeltajia yhteensä 26. Heistä 19 oli laitesukeltamassa ja seitsemän snorklaamassa. Hyvin

Miksi regulaattori jäätyy? Nykyään regulaattorit ovat merkistä riippumatta hyvin varmatoimisia. Hyvin huollettuina ne eivät juurikaan aiheuta ongelmia. Silti aina silloin tällöin törmätään tilanteeseen, jossa regulaattori yleensä annostin jäätyy ja sen seurauksena alkaa puhaltaa. Tämä saattaa tapahtua niin uudelle kuin vanhallekin regulaattorille. Fysikaalisena ilmiönä jäätyminen edellyttää kahta asiaa: riittävän alhaista lämpötilaa ja ainetta, joka muuttuu tässä lämpötilassa kiinteäksi eli jäätyy. Hengitysilma koostuu pääosin typestä (n. 78 %) ja hapesta (noin 21 %). Typpi jäätyy noin -210 Celsius asteessa ja happi vielä sitäkin kylmemmässä, eli noin -219 asteessa. Tällaisia lämpötiloja ei esiinny edes Suomen talvessa, joten syy on jossain muualla. Jossain muualla tarkoittaa käytännössä vettä, jota esiintyy hengitysilmassa vaihtelevina pitoisuuksina. Säiliöitä täytettäessä kosketus pyritään suodattamaan ilmasta mahdollisimman tarkkaan. Siitä johtuu myös se, että sukeltaessa suu kuivuu helposti. Aina suodattaminen ei täysin onnistu, jolloin säiliöihin voi kertyä pieniä määriä kosteutta. Tällä on kaksi vaikutusta: terässäiliön sisäpinta alkaa ruostua ja jäätymisen riski kasvaa. Toki on myös mahdollista, että vettä järjestelmään tulee annostimen kautta. Koska vesi jäätyy nollassa Celsiusasteessa, sukeltaminen tapahtuu aina vedessä, jonka lämpötila on plussan puolella. Kylmimpinäkin talvipäivinä aivan pintavettä lukuun ottamatta veden lämpötila on vähintään neljä astetta. Jääsukelluskurssilla yksi ensimmäisistä opetettavista asioista on, että kastunutta annostinta ei saa nostaa ylös vedestä, eikä siitä tule hengittää ennen kuin on pinnan alla. Lähes poikkeuksetta näillä ohjeilla ja riittävän usein vaihdetulla kompressorin suodattimella vältetään jäätymisongelma. Fysiikkaa Ei siis pitäisi olla mahdollista, että regulaattori jäätyy. Miksi niin toisinaan tapahtuu? Syy löytyy kaasujen fysikaalisista ominaisuuksista. Kun hengityskaasu purkautuu säiliöstä, se viilenee. Tälle viilenemiselle on kaksi syytä. Toinen liittyy kaasun liikkeeseen ja toinen paineen muutokseen. Kuvasta käy ilmi paineenalentimen toimintaperiaate. Säiliöstä ilma virtaa (7) korkeapainekammioon (5). Hengitettäessä ilma virtaa (1) letkun ja annostimen kautta sukeltajalle, samalla mäntä (8) liikkuu jousen (3) voimalla ja avaa venttiilin (6). Kun paine välikammiossa (2) nousee jälleen suuremmaksi kuin ympäröivä paine (4), venttiili sulkeutuu. Kuva Scubainfo.com. 1 2 3 Toinen vaihe, eli annostin on rakenteeltaan huomattavasti yksinkertaisempi kuin ensimmäinen vaihe, eli paineenalennin. Sisäänpäin hengittäminen alentaa painetta annostimen sisällä, jolloin annostimen etuosassa oleva kalvo (1) painuu sisäänpäin. Kalvon keskelle kiinnitetty metallilevy (2) painaa samalla vipua (3), joka vääntää 1 venttiilin sulkutulppaa, ns. poppettia, ja avaa venttiilin. Uloshengitettäessä paine työntää kalvon takaisin ulos ja jousikuormitettu venttiili sulkeutuu uloshengitysilma purkautuu annostimesta yksinkertaisten membraaniventtiilien kautta. Kuva BY-SA 3.0 4

Kun korkeapaineinen ilma purkautuu venttiilin läpi ulos säiliöstä, siihen varastoitunut lämpöenergia muuttuu liike-energiaksi. Samalla lämpötila laskee. Kun lämpötila puolittuu, voi lämpötilan lasku olla jopa 25 50 astetta. Tällöin huoneenlämmössäkin on venttiilistä purkautuvan ilman lämpötila reilusti pakkasen puolella. Tämä on ilmiö, joka on helppo itsekin havaita avaamalla täyden sukellussäiliön venttiili. Venttiilin ympärille kertyy hetkessä paksu jääkerros. Sukeltaessa vaikutus ei ole näin dramaattinen. Paine säiliössä laskee hitaasti ja säiliöstä paineenalentimeen kerralla virtaava ilmamäärä on varsin pieni yleensä vain muutama litra, jolloin paine yhdellä hengenvedolla putoaa pienessäkin säiliössä vain alle puoli baaria. Tosin, kun jäätyminen on tapahtunut, alkaa ilma virrata va- paasti, jolloin lämpötila laskee entistä nopeammin. Siksi ilmiöllä on merkittävä vaikutus jäätymisessä. Toinen syy lämpötilan laskuun on yleisessä kaasulaissa, jonka mukaan paine x tilavuus / lämpötila on vakio. Eli paineen laskiessa myös lämpötila laskee. Tähän ilmiöön on helpointa tutustua säiliötä täyttäessä. Silloin tapahtuu vastakkainen ilmiö, eli paineen kasvaessa kasvaa myös lämpötila. Juuri täytetty säiliö on siksi huomattavan lämmin. Tämä ilmiö taas selittää sen, miksi säiliöstä näyttää häviävän ilmaa täytön jälkeen. 200 bar paineeseen täytetyssä säiliössä on sen jäähdyttyä tyypillisesti sukeltamaan lähtiessä enää 180 190 baaria. Kun sukeltaja siirtyy viileään veteen, putoaa paine vielä helposti kymmenenkin baaria. Kun näihin kahteen lämpötilan laskua aiheuttavaan ilmiöön lisätään hieman säiliöön kertynyttä kosteutta, ovat olosuhteet jään kertymiselle suotuisat. Laitteistoon kertyvä jää taas kiinteänä aineena voi joko tukkia ilman kulkuväyliä tai todennäköisemmin estää paineenalentajassa tai annostimessa olevia venttiilejä sulkeutumasta. Tällöin regulaattori jää puhaltamaan, kunnes olosuhteet ovat muuttuneet niin, että jää sulaa. Kuvissa näkyy, miten avattu venttiili jäähtyy ja jäätyy. Kuva 1 on otettu ennen venttiilin avaamista. 30 sekuntia myöhemmin kuvassa 2 näkyy jo venttiiliin tiivistynyttä kosteutta. Kuva 3 on otettu 60 sekuntia venttiilin avaamisen jälkeen, silloin pinnalle on muodostunut hieman huurretta. Kuva 4, jossa on jo jäätä, on otettu 3 minuuttia venttiilin avaamisen jälkeen. Ympäristön lämpötila oli +15 astetta. Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4

Simput tutuiksi Satu Lehtinen Tällä kertaa tutustumisvuorossa on pitkään seuran toiminnassa mukana ollut Satu Lehtinen. Useimmat tuntevat hänet ennen kaikkea aktiivisena kuuttien ja norppien ohjaajana. Sen lisäksi, että hän on lähes joka sunnuntai uimahallilla, on Satu myös aktiivinen sukellusmatkailija ja Simppureissuille osallistuja. Koska olet aloittanut sukellusharrastuksen? Kävin vuonna 1992 laitesukelluskurssin, jolta sain CMAS Nordic Scuba Diver kortin. Satun alkuperäinen laitesukelluskortti. Sen kääntöpuolella todetaan, että tämän kortin on myöntänyt Skandinaavinen Urheilusukellusliitto Tanskassa, Suomessa, Norjassa tai Ruotsissa CMAS:n tunnustamien ja sen kanssa yhtenevien pohjoismaisten standardien perusteella Mikä sai kiinnostumaan lajista? Veljeni Kimmo soitti yhtenä päivänä, että Sukellusseura Simppu järjestää sukelluskurssin ja kysyi, lähdetkö mukaan? Yllytyshulluna olin heti valmis, vaikka en yhtään tiennyt, mitä odottaa. Mikä on parasta harrastuksessasi? Porukka, jonka kanssa pääsee harrastamaan. Vaikka joskus veteenmeno onkin raskasta, vedessä on rauhallista. Tykkään luonnosta ja eläimistä niin maalla kuin veden allakin. Se kiinnostaa. Millainen on hyvä sukellus? Se on sellainen, että pinnalle tullessa on hyvä ja rento olo. Pelkästään se, että on nähnyt jotain kaunista ja on saanut olla vedessä mukavaa. Balilla käydessä virtasukellukset olivat kivoja. Myös hylky- ja biosukelluksilla on kivaa. Kuinka monta sukellusta lokikirjaasi on kertynyt? Kaikkia ei ole tullut kirjattua ylös. Ensimmäinen sukelluspäiväkirjakin on kadonnut jonnekin, mutta on niitä ainakin reilusti päälle 300 sellaista, jotka olen kirjannut päiväkirjaan. Mikä on mieleenpainuvin sukelluskohde, jossa olet käynyt? Varmaankin viimeksi Egyptissä käydessä tehdyt sukellukset. Esimerkiksi Thistlegormin hylky, jossa oli paljon katsottavaa. Balilla mantat olivat upeita ja niitä pääsi katsomaan aika läheltä. Suomessa Helsingforsin hylyn jäänteet ovat mielenkiintoisia katsella. Simppujen yleensä kiertämistä paikoista olen tykännyt erityisesti Hangon suunnalla olevista kohteista Missä haluaisit päästä sukeltamaan tai onko mielessäsi joku sukeltamiseen liittyvä haave? Haaveita on aina. Olisi varmaankin hienoa päästä Australiaan suurelle valliriutalle. Se tosin on vähän liian pitkän matkan takana. Mutta lähempänä Egyptikin kelpaisi taas. Siellä on kaunista ja paljon katsottavaa. Punaisella Merellä Egyptissä, Jordaniassa ja Israelissa olen käynyt yhteensä viisi kertaa. Myös Bali oli hieno paikka ja lisäksi virtaukset antoivat sopivasti lisää haastetta sukelluksille. Siellä valitettavasti myös huomasi, kuinka paljon maailmassa ja erityisesti merissä on muoviroskaa. Roskat ja ihmisten ajattelemattomuus valitettavasti pilaavat monta hyvää sukelluskohdetta.

Mikä tai millainen on ollut mieleenpainuvin sukelluksesi? Miten päädyit norppien ja kuuttien ohjaajaksi? Marko Niinistön kanssa kerran jään alla sukeltaessa mukana oli vähän lyhyt naru, eikä päästy kovinkaan kauas avannosta. Marko keksi ajanvietteeksi kävellä pää alaspäin jään alapinnalla. Itse kuvasin hänen touhujaan kameralla. Silloin tuli mieleen, että mitä pitäisi tehdä, jos Pitäisi jotenkin auttaa ylösalaisin jään alla olevaa sukellusparia. Samaa reittiä kuin useimmat muutkin ohjaajat. Oman sukelluskurssin jälkeen oli helppo tuoda omia lapsia norppiin ja siitä vähitellen siirtyä ohjaajaksi. Mitä sukelluskursseja olet käynyt? Peruskurssi tuli käytyä silloin 80luvun puolivälissä. Välillä sukeltamisessa oli aika pitkäkin tauko, mutta sen jälkeen olen käynyt laitesukelluksen jatkokurssin, nitroxkurssin, rescue-diver-kurssin ja yhdellä sukelluslomareissulla PADI:n syväsukelluskurssin sekä tietysti norppa- ja kuuttiohjaajakurssit. Olet jo pitkään ohjannut kuutteja, mikä siinä on parasta? On mukava touhuta lasten kanssa. Myös harjoituksissa mukana olevat vanhemmat ovat mukavia. On hauska nähdä, kuinka lapset oppivat uutta ja kehittyvät. Sunnuntain harjoitusten jälkeen on aina sellainen olo, että olipa kivaa. Millainen on hyvä kuuttiohjaaja? Sellainen, joka huomioi lapset ja heidän erilaiset tarpeensa sekä sen, mitä jokainen lapsi kykenee tekemään. Eikä tietenkään pidä unohtaa lasten vanhempia ja heidän toiveitakaan.

SUKELLUSSEURA SIMPPU RY, HINNASTO 2019 JÄSENMAKSUT LIITTYMISMAKSU Varsinaiset jäsenet 200, ei sisällä liittymisvuoden jäsenmaksua Nuorisojäsenet maksuton JÄSENMAKSU Varsinainen-, nuoriso-, kannatusjäsen 55 / kalenterivuosi Rinnakkaisjäsen 28 / kalenterivuosi (Sukeltajaliiton ensisijainen jäsen jonkin toisen sukellusseuran kautta) TOIMINTA SUKELLUSREISSUT Simppuviikonloppu (max. 3 yötä) 50 / jäsen (vähintään 6 lähtijää) Pitkä reissu (4-7 yötä) 80 / jäsen (Hinta määräytyy reissun pituuden, ei mukana ollun ajan perusteella) Ei laitesukeltavat aikuiset perheenjäsenet - simppuhinta Ei laitesukeltavat alle 15 vuotiaat perheenjäsenet 25 Ei jäsenet kannattavan jäsenen jäsenmaksu 55 + reissun hinta LEIRIT Norppaleiri 10 Hyljeleiri 20 Leirin ohjaajille ja Agonuksen miehistölle leirit ovat maksuttomia ILMA- / NITROXTÄYTÖT Ilman ja hapen täyttö sekä Agonuksella että pumppuhuoneella maksutonta HELIUMTÄYTÖT 0,025 / litra UIMAHALLI- JA KUNTOSALI Maksuton KOULUTUS LAITESUKELLUKSEN PERUSKURSSI 390 200 kolme viimeistä vuotta maksaneena norppajäsenenä olleille LAITESUKELLUKSEN JATKOKURSSI, LAITESUKELLUKSEN SYVENTÄVÄ JATKOKURSSI, TECHNICAL SKILLS KURSSI, NITROX-KURSSI, ADVANCED NITROX KURSSI, RD-KURSSI JA DAN ENSIAPUKURSSIKOKONAISUUS (4 KURSSIA) á 150 LAITESUKELLUKSEN JATKOKURSSI, LAITESUKELLUKSEN SYVENTÄVÄ JATKOKURSSI, NITROX-KURSSI, ADVANCED NITROX - KURSSI JA RD-KURSSI SEURAN ULKOPUOLISILLE á 290 Jos kurssin osanottaja liittyy kurssivuonna seuran jäseneksi, saa liittymismaksusta 140 alennuksen

DAN NEURO KURSSI (JÄSENILLE) 30 SNORKKELISUKELLUSKURSSIT (S2 ja S3) á 50 Norpan taitorata maksuton SUKELLUSSEURA SIMPPU RY, HINNASTO 2019 DAN-ENSIAPUKURSSIT SEURAN ULKOPUOLISILLE á 80 Jos on suorittanut 4 DAN-kurssia ja liittyy kurssien suorittamisvuonna seuran jäseneksi, saa liittymismaksusta 120 alennuksen AVOVESIKOULUTUSVIIKONLOPUT AGONUKSELLA Mikäli kurssiin liittyy avovesiharjoituksia, sisältyy kurssin hintaan yksi avovesiviikonloppu Agonuksella Kouluttajille ja Agonuksen miehistölle avovesikoulutusviikonloput ovat maksuttomia KALUSTO AGONUS Lainataan Sukellusseura Simpun jäsenille seuraavin ehdoin: - Aluksen päällikkönä toimii johtokunnan hyväksymä henkilö - Miehistönä on oltava vähintään 3 merenkulkutaitoista Simppua - 400 / viikonloppu + 25 / ajotunti - Arkisin 85 / vrk + 25 ajotunti - Hintaan sisältyy alus varusteineen, diesel, kumivene. Hinta ei sisällä kumiveneen polttoainetta KUMIVENE + TRAILERI Seuran järjestämille sukellusreissuille veloituksetta (osallistujat maksavat polttoaineet) Muuten 20 / vrk + polttoaine (Rekisteriote on pumppuhuoneen ilmoitustaululla) Traileri 10 / vrk (Kumiveneen ollessa vedessä) LAITEPAKETTI, MATKAKOMPRESSORI, NOSTOPUSSI, MERKINANTOKÖYSI, JÄÄKAIRA, JÄÄSAHA JA AHKIO Velotuksetta Varusteet ovat seuran jäsenten lainattavissa kalustovastaavan luvalla Kalustoa ei lainata seuran ulkopuolisille Lainaus merkitään pumppuhuoneen ilmoitustaululla olevaan listaan PALVELUT SEURA TARJOAA APUA VEDEN ALLA TEHTÄVIIN TOIMIIN KUTEN RANTOJEN PUHDISTUKSET, ETSINNÄT YMS. Sukeltaja 70 / tunti, pintamies 35 / tunti + mahdolliset matkakulukorvaukset Muut palvelut hinnoitellaan tapauskohtaisesti

Moottorikuunari Draken Utö markkinoi itseään paikkana, josta Suomi alkaa. Itämereltä tultaessa se onkin ensimmäinen näkyviin tuleva asuttu saari. Merenkulkijoille se on myös paikka, josta alukseen nousee luotsi opastamaan saariston kapeilla ja karikkoisilla väylillä kohti satamaa. Mantereelta katsottuna se on paikka, johon Suomi loppuu. Utön vedet ovat vuosien saatossa olleet myös monen aluksen viimeisen matkan pää. Suosittu sukelluskohde Park Victory, panssarilaiva Ilmarinen ja matkustajaautolautta Estonia ovat kokeneet kohtalonsa näillä vesillä. Muistomerkki Kesnäsissä Utössä käyneet ovat varmasti nähneet saaren eteläisellä niemellä sijaitsevan Draken-laivan haaksirikon muistomerkin. Mutta kuinka moni tietää, millainen alus Draken oli ja mitä sille tapahtui? Puurakenteinen moottorikuunari Draken valmistui Dragsfjärdissä vuonna 1919. Keväällä 1929 se vaihtoi omistajaa: uusiksi omistajiksi tulivat uusikaupunkilaiset kauppias J.E. Tervanen ja merikapteeni Niilo Saarinen. Lokakuun 17. 1929 alus lähti puutavaralastissa Oulusta kotisata- mansa Uudenkaupungin kautta kohti Kööpenhaminaa. Syysmyrsky alkoi nousta, kun alus lähestyi Ahvenanmaata. Vaikka tulevasta myrskystä varoitettiin radiossa, ei Drakenilla ollut asiasta tietoa. Se johtui yksinkertaisesti siitä, ettei aluksella ollut radiota. Tuuli yltyi aina yhdeksän boforin voimakkuuteen. Tutummissa mittayksiköissä se on noin 21 24 metriä sekunnissa. Drakenin haaksirikon 60-vuotismuistojuhlan kunniaksi pystytetty muistomerkki sijaitsee Utön eteläkärjessä Kesnäsin niemellä vain parisataa metriä haaksirikkopaikalta.

Lähestyttäessä Utön saarta laiva alkoi ottaa vettä sisään. Tällöin kapteeni Saarinen päätti ottaa suunnan kohti majakkasaarta ja sen tarjoamaa suojaa. Vesilasti teki aluksen ohjaamisesta vaikeaa, jopa mahdotonta. Kun apukone ja sen mukana pilssipumput sammuivat ja toinen käsipumpuistakin rikkoutui, ei aluksen pelastamiseksi ollut enää mitään tehtävissä. 11.11. Draken osui Öröbådanin luodolle vain noin 150 metriä Utöstä etelään. Yhdentoista hengen miehistöstä viisi menehtyi ennen kuin utöläiset pääsivät kaksi päivää karilleajon jälkeen apuun. Korkea aallokko esti kaikki aikaisemmat pelastusyritykset. Pienillä veneillä ei ollut asiaa merelle, eikä saarella ollut välineitä köyden ampumiseksi luodolle. Myöskään mantereelta apuun lähetetyt alukset eivät päässeet myrskyssä paikalle. ÖRÖ BÅDAN UTÖ Utö ja Öröbådan. Kuva Google maps. Siitä, mitä karilleajon jälkeen tapahtui, on hiukan toisistaan poikkeavia kertomuksia. Drakenin puosu tai joidenkin lähteiden mukaan kirvesmies tai puuseppä huuhtoutui mereen yrittäessään irrottaa pelastusvenettä (on mahdollista, että puosu on ollut myös puuseppä). Loput kymmenen miehistön jäsentä pääsivät luodolle. Ainakin kolme miehistön jäsenistä yritti uida luodolta saarelle. Heistä ensimmäiselle saatiin heitettyä köysi, mutta miestä ei saatu autettua rannalle, vaan meri vei hänet mukanaan. Toiselle kävi paremmin, hän pääsi kiviselle rannalle ja pelastui. Kolmatta mereen hypännyttä, joka ilmeisesti oli Drakenin konemestari, ei heti havaittu, mutta lopulta häntäkin päästiin auttamaan. Miestä ei kuitenkaan saatu ylös vedestä, vaan aallot veivät hänet mukanaan. Saarelaisista tuolloin vasta 14-vuotias Runar Bergman rakensi rantaan ajautuneista laudoista tähden ja ristin. Niillä viestitettiin luodolla oleville haaksirikkoisille, miten saarelle pyrkivien uintiyrityksille oli käynyt. Nämä samat symbolit toistuvat myös haaksirikon muistomerkissä. Kuin ihmeen kaupalla luodolla olleet saivat viritettyä heille jääneen purjeen suojassa tulen. Siitä huolimatta vielä kaksi miehistön jäsentä paleltui kuoliaaksi ennen avun saapumista. Tosin joidenkin lähteiden mukaan hekin olisivat huuhtoutuneet aaltojen mukana mereen. Pelastustöihin osallistuneet saarelaiset palkittiin myöhemmin presidentin myöntämällä hengenpelastusmitalilla. Isoja vaikutuksia Drakenin haaksirikko herätti aikanaan melkoista keskustelua ja järkytystä meripelastustoiminnan tilasta. Lopputuloksena olikin se, että meripelastustoimintaa uudistettiin perusteellisesti. Drakenin kapteenista Niilo Saarisesta tuli sittemmin meripelastusseuran ensimmäisen pelastusristeilijän päällikkö. Hän omisti lopun elämänsä meripelastustoiminnalle. Salon Meripelastajien Pv Draken on nimetty haaksirikkoutuneen kaimansa mukaan. M/AUX Draken Alustyyppi: Puurakenteinen moottorikuunari Vetoisuus: 410 brt Pituus: 42,96 m Leveys 10,02 m Moottori: 60 hv apukone Rigi: Kolmemastoinen kahvelikuunari Lähteet: visituto.fi Wikipedia luontoon.fi kotiliesi.fi wakkanet.fi hylyt.net tunturisusi.com svenska.yle.fi Villa Veranda blogi Rannikon puolustaja 1/1998 Turun Sanomat 7.12.2009 Martin Öhman: Miehet leidarilla Luotsaustoimintaa saaristomerellä 1696-1996.

Yläkuva: Drakenin vesillelasku Dragsfjärdissä. Jos aluksen loppu ei ollut helppo, ei sitä ollut alkukaan. Kun vesillelaskua yritettiin, ei alus edes liikatanut. Tarvittiin useampi viikko työtä, ennen kuin vesillelasku onnistui. Kuva: Villa Veranda blogi. Alakuva: Draken. Kuva Martin Öhmanin kirjasta Miehet leidarilla Luotaustoimintaa saaristomerellä 1696 1996. Alkuperäinen kuva löytyy Utön kotiseutumuseon kokoelmista. Sukelluskohdetta Drakenista ei ole tullut siitä yksinkertaisesta syystä, ettei aluksesta ole käytännössä mitään jäljellä. Uppoamispaikalta löytyy korkeintaan muutamia irrallisia puun kappaleita.

Tolpat talteen Salonjoessa on useammassakin eri kohdassa kaupungin ylläpitämiä venepaikkoja. Keväällä niihin asennetaan tolpat, joihin veneet saa kiinnitettyä. Talveksi ne vastaavasti kerätään pois. myös Navigaatioseuran telakalla olleet, heidän itse asentamansa tolpat. Keväällä asentaminen tehdään puhtaasti lihasvoimalla. Syksyllä päästään vähän helpommalla. Tolpat nousevat ylös varsin kevyesti nosturin avulla. Simppujen rooli on käydä kiinnittämässä nosturin ketju tolpan ympärille. Tolppia ei voi jättää paikoilleen talven ajaksi, koska ne saattaisivat joko katketa tai irrota viimeistään keväällä, kun jäät lähtevät. Tolppien tyngät tai joessa ja veneväylällä kelluvat tolpat taas olisivat vaaraksi veneilijöille. Jo vuosikausia tolppien asentaminen ja poistaminen ovat olleet Simppujen työtä. Tosin työmäärä on ajan kuluessa vähentynyt. Enimmillään jokiranta on ollut täynnä venepaikkoja ja tolppiakin on ollut sen mukaisesti toista sataa. Joessa veneitään pitävien määrä on vähentynyt siten, että tänä kesänä venepaikkoja oli enää 44 kappaletta. Poistettavia tolppia tosin oli 48, koska kaupungin venepaikkojen lisäksi otimme ylös Kuva yllä: Toni Savolainen, Seppo Laine ja Marko Niinistö odottelevat nosturin saapumista työmaalle. Kuva alla: Marko Niinistö ja Seppo Laine ovat kumiveneessä kiinnittämässä nostoketjua tolppaan. Jani Salminen nostaa pylväät rannalle ja kuljettaa ne talveksi varastoon.

Viikonloppu Kaatialassa Kuortaneelta, Etelä-Pohjanmaalta löytyy monelle sukeltajalle tuttu sukelluskohde Kaatiala. SEINÄJOKI KAATIALAN LOUHOS Kaatialan louhokselle on Seinäjoelta matkaa noin 50 kilometriä. Kuva Google maps. Tämä yli 30 metriä syvä ja halkaisijaltaan 200 metrinen louhos on urheilusukeltajien suosima sukelluskohde. Sukeltajat ovat tuoneet kaivokseen sukelluskellon noin 21 metrin syvyyteen. Kellon vierestä löytyy myös upotettu autonromu sekä pienoislentokone. Näiden lisäksi ympäri louhoksen pohjaa oli kuvaotoksia. Louhoksessa on vanha kaivosluolasto, jolla on monta sivuhaaraa, sekä myös pienempi turistiluola (kaivosauton kääntöpaikka) ei niin vaativiin sukelluksiin. Veteen pääsee matalasta päästä loivaa kaivostietä myöten ja syvässä päässä on rappuset pinnan alla olevalle tasanteelle. Tällä tasanteella olikin hyvä pukea viimeiset varustukset ennen sukellukseen lähtöä. Matkaan lähdimme Aurasta perjantaiaamusta. Yhden pysähdyksen taktiikalla olimme perillä ennen pimeän tuloa. Perjantain sukellus oli tarkoituksella tutustumissukellus, jolloin pysyttelimme vielä avovedessä.

nitelmien mukaan ja kävimme louhoksen syvimmässä ja pisimmässä kaivosluolassa. Takasin tullessa kävimme myös kaivosluolasta löytyvässä ilmataskussa. Pinta-aikaa kulutettiin tankkaamalla kehoa lämpimällä aterialla nuotiomakkaralla. Koska ensimmäinen sukellus oli ollut syvä, pitkä ja kylmä pidimmekin sukellusten välissä kahden tunnin tauon. Veteenmenopaikalla on puinen tasanne helpottamassa sukelluksille lähtöä. Sukellusvarusteita autoon pakatessa jo pimeyskin saapui ja matka majoituspaikkaan saattoi alkaa. Vietimme viikonlopun Divers B&B Rannankylässä jonne matkaa Kaatialan louhokselta tuli 42 kilometriä. B&B majatalo on niin sanottu täyden palvelun yöpymispaikka, varusteet saatiin kuivumaan erilliseen kuivaushuoneeseen. Samalla tankit täytettiin ja akut laitettiin lataukseen. Varustehuollon jälkeen olikin oma huolto ajankohtainen. Saunan kiukaaseen tuli ja hyvien löylyjen jälkeen keittiössä loihdittiin jo iltapala. Päivä oli alkanut aikaisin, joten nukkumattia ei kauan tarvinnut odotella. Lauantaina aamu aloitettiin tietenkin aamupalalla, jonka jälkeen oli vuorossa varusteiden pakkaus autoon ja matka kohti Kaatialaa. Pitkille ja syville sukelluksille tarvitaan reilusti varusteita. Kohteessa oli ensimmäisenä vuorossa pieni pullojumppa, jolloin vietiin rappusten tasanteelle decopullot. Tällä sukelluksella oli jo kamerakin mukana, tarkoituksena, kun oli tallentaa kaivosluolissa sukeltamista. Sukellus meni suun- Marko Hutka lounastauolla. Päivän toinen sukellus tehtiin jälleen suunnitellusti kaivosluoliin. Nyt vain vaihdoimme kuvaajaa. Samalla vaihtui sukelluksen joh-taja. Jo edellisellä sukelluksella tuli joitain minuutteja decoja. Nyt, kun sukellettiin päivän toinen sukellus, typpeä oli jäänyt elimistöön ja decoja tuli muutama minuutti lisää. Kun vesi oli kolme astetta, niin kylmähän siinä meinasi tulla. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus oli lauantaina sukeltaa kolme sukellusta, mutta kylmyyden ja jo hiipivän pimeyden takia päätimme jättää kolmannen sukelluksen tekemättä ja suunta-

simme jälleen Rannankylään. Varusteiden kuivaamista ei jääty katsomaan, vaan jälleen saunan lämpö houkutteli enemmän. Tällä kertaa oli majatalon emäntä kokannut meille perunamuusia ja lihakastiketta, jota oli todellakin tarpeeksi. Tälläkään kertaa ei nukkumattia tarvinnut liiemmin houkutella. Sunnuntaina kävimme jälleen keräämässä varusteet varastosta aamupalan jälkeen ja suuntasimme vielä kerran louhokselle. Viikonlopun viimeisen sukelluksen teimme matalaan päähän. Veteen meno oli helppoa vanhaa tietä pitkin. Se johtaa louhoksen syvään päähän. Matalanpään nähtävyyksiä on ns. turistiluola sekä louhoksen jylhät seinämät yli 10 metrin näkyvyyksillä. Voi vain kuvitella, kuinka hienosti luonnonvalo louhoksessa näillä näkyvyyksillä valaisee. Nytkään ei 20 metrin syvyydessä tarvinnut lamppua, vaikka koko viikonloppuna ei auringosta näkynyt vilaustakaan vaan lonkeron harmaa taivas roikkui päällämme. Kaatialan louhosta voin suositella kaikille sukeltajille, niin vasta-alkajille kuin luolamöröillekin. Isot kuvat: Louhoksen vesi on kirkasta ja näkyvyys sen myötä hyvä. Pikkukuvat: Divers B&B. Reissussa mukana olivat Marko Hutka ja Vesa Reunanen.

Simppuilua silloin ennen Tästäkin reissusta on kulunut jo viisitoista vuotta. Toukokuussa 2003 oli Agonus liikkeellä Hangon suunnalla Kari Salmisen kipparoimana. 16.5.2003 Reissu Salminen * Karjalainen T * Pätäri V * Sulku J * Niinistö M * Salminen K * Laine Seppo * Heinonen L * Lampi P Mittari ~ 3816,0. Lähtö monenkirjavan lähtöhässäkän jälkeen ~ klo 18:40. Mm kumiveneen avainta haettiin ympäri Saloa, lämminvesivaraajan tulppa todettiin olevan auki jne Enivei, matkalle lähtö: Zalminen, Känni-Pätäri, Lotta, Niinistö, Laineen Seppo, Lambi, Sulku, * Niin, ja Strömmakin kuuluisi tilata tähän vuodenaikaan etukäteen auki Muuten keli pilvinen & sateinen, mutta eiköhän se tästä. * ja Karjalainen T. Strömma sedälle pusu poskelle: setä suostui tulemaan lievän nuoleskelun jälkeen aukaisemaan siltansa. Taisi setä ansaita hapanta kurkunkostuketta Yöksi Horsön pohjoispuolelle. 17.5.03 La Herätys 7.15 Kari keitti kahvit, puurot yms. Kalamiehet Karjalainen ja Lampi nostamaan verkkoja, saalis: paljon kalaa!!! 10.45 ankkuri alas Hangon kyläsataman edustalle N: 59 o 50.831 S: 22 o 57.783 11.00 Sukellustoimet aloitettu Jep. kausi aloitettiin sitten jo perinteiseksi muodostuneella eka sukellus täysin uuteen - hylkyyn linjalla eli tuli bongattua tollanen ~ 30 m:n vanha purjealus (komimastoinen, norjalainen, maston juuresta aikoinaan löydetty myntti, jossa vuosiluku 1913). Saunat, uunimakkarat, kaffeet, pienet levot ja keula Hauensuolta kohden. Dyykki ja jälleen uusi hylky. Lotta & Jukka toivat kauniilta hiekkapohjalta muassaan pari liivintaskullista kampeloita ja tästä Timppa innostuneena myös sukeltamaan. Saalis täysi nolla. Piirsimme Karjalaiselle vastaisen varalle kampelan kuvan, jotta hän erottaisi fisun seuraavalla kerralla. Lupasimme jopa laminoida sen, jotta hän saa sen vaikka sukelluk- selle mukaan. Yöksi takaisin eiliseen ankkuripaikkaan. Kolme sauhulaatikollista kalaa, grillausta ja huippukorkeatasoista keskustelua. Ps. Drunk-Pätäri muuten sitten päätti sairastua ja hänet vietiin Hankoon ja sieltä junalla kotiin. Tekstailtiin myöhemmin: poju hengissä joskin petissä ja 38,5 o kuumetta. 18.5. Su Heräilyt 8:n jälkeen, paikkojen siivous ja suunta kohti Tullholmia. Siellä tarkoitus kollata Merimuseon arkistosta saatu herkullisin uusi tärppi. Sukelluksella haarukoitiin 1 x 2 + 1 x 3 parein pintakiven itäpuoli ilmoitetulta 27 m syvyyskäyrältä, mutta mitään ei tullut vastaan. Aina ei voi onnistua ei edes joka kerta. Kotimatka sujui lähes pläkässä. Matildassa Niinistö kävi kollaamassa muutaman poijupainon. Siivoamista ja kaffeen juomista. Jokirannassa 17:10, Mittari 3831,49.

Suomen meritieto yhteen paikkaan jokaisen saataville Suomessa tunnetaan meri. Tutkimustietoa on kerätty paljon, kartoituksia on tehty kansainvälistäkin kateellisuutta herättävä määrä. Tieto on kuitenkin hajautettu ja erillään lukuisien laitosten piiloissa. Suomen Ympäristökeskuksen vetämä Meritietoportaalihanke korjaa tämän ongelman, tuomalla tutkimuksen, tiedon ja datan yhteen, kaikkien saataville. Meritietoportaali-hankkeessa rakennetaan kattava nettisivusto, joka tarjoaa meritietoa näyttävästi ja helposti moneen käyttötarkoitukseen. Mukana portaalia rakentamassa on yhdeksän laitosta ja organisaatiota, joista jokainen tuottaa omanlaista meritietoa. 2019-vuoden lopussa julkaistava itämeri.fi-sivusto tarjoaa näyttävällä alustallaan tietoa kaikesta mereen liittyvästä. Portaalissa tulee olemaan esillä muun muassa paljon tietoa Suo- men merialueilla olevista hylyistä, niiden historiasta ja taustoista. Sivustolla olevat kartat tulevat näyttämään hylkyjen sijainnin lisäksi esimerkiksi vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta ja ominaisuuksia eri alueilla. Meritietoportaali tulee olemaan ainutlaatuinen meritiedon ja tutkimuksen lähde ja jakamispaikka. Sivusto ei ainoastaan tarjoa palveluita ja hyödyllistä tietoa jokaiselle merelläkävijälle, kuten karttoja ja materiaaleja, mutta myös aineisto- ja datapalvelun, joka on täynnä avoimia aineistoja, joita kuka vain voi käyttää. Kehitteillä on myös laaja määrä oppimateriaaleja opettajien ja koululaisten käytettäväksi. Sukeltajille erityisesti kiinnostavia aihealueita portaalissa tulee olemaan erityisesti vapaa-ajan ja virkistyksen osuudet. Sivustolla tulee olemaan paljon tietoa ja lähdelis- tauksia muun muassa satamista ja laitureista, luontokohteista, nähtävyyksistä ja lajihavainnoista, ja tietty aiemmin mainituista hylyistä. Helppo hanke portaali ei tietenkään ole, jättimäisine aineistoineen, lukuisine osallistujaorganisoijineen, sekä pelkkä tiedon määrä ovat kaikki isoja haasteita. Puhumattakaan kokonaan uudenlaisen ja ainutlaatuisen sivuston rakentamisesta. Tässä vaiheessa osaan jo sanoa, että portaalista tulee suurenmoinen ja mittaamattoman kätevä ja hyödyllinen lukemattoman monelle! Pidä siis silmät ja korvat auki meritietoportaalia varten! -Waltteri Niemelä, Suomen Ympäristökeskus

SYKE pähkinänkuoressa SYKE on monialainen tutkimus- ja asiantuntijalaitos. Sen tärkein tehtävä on ratkaista yhteiskunnan polttavia kysymyksiä, joilla on vaikutusta ympäristöön. Syke pyrkii rakentamaan kestävää yhteiskuntaa. Se tarjoaa julkiseen ja yksityiseen päätöksentekoon tarpeellista tietoa, monitieteistä osaamista ja palvelua. SYKE työllistää noin 580 asiantuntijaa ja tutkijaa, jotka työskentelevät kotimaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa tiiviissä yhteistyössä. SYKEllä on neljä toimipistettä: Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa. SYKEn strategia Mitä tavoittelemme? Tuotamme olennaista tietoa ja oivaltavia ratkaisuja kestävän ympäristön ja yhteiskunnan rakentamiseen. Vastaamme ennakoivasti yhteiskunnan muuttuviin tiedon tarpeisiin. Vaikutamme julkiseen ja yksityiseen päätöksentekoon kansainvälisesti korkeatasoisella tutkimus- ja kehitystoiminnalla sekä laadukkailla palveluilla. Mihin keskitymme? Keskitämme toimintaa kuudelle teema-alueelle ja tunnistamme niissä kussakin oman erityisen roolimme. Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutoksiin sopeutuminen Itämeren, vesistöjen ja vesivarojen kestävä käyttö Kulutuksen ja tuotannon kestävyys Ekosysteemipalveluiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Rakennetun ympäristön ja maankäytön kestävyys Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen Kohdennamme rahoitusta pitkäjänteisesti keskeisiin tehtäviin ja otamme käyttöön uusia rahoitusmalleja rahoituspohjan monipuolistamiseksi. Miten toimimme? Tarkastelemme asioita kokonaisuuksina. Toimimme kaikessa avoimesti ja kansainvälisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Noudatamme avoimen tieteen ja tiedon avoimen saatavuuden periaatteita. Toimimme aloitteellisesti muiden tutkimuslaitosten, yliopistojen, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Otamme käyttöön uusia tapoja tehdä työtä ja tuottaa tietoa. Työskentelemme tehtäväalueesta riippuen kansainvälisesti, kansallisesti tai alueellisesti. Huolehdimme siitä, että hallitsemme toimintaamme liittyvät riskit ja vähennämme toiminnastamme aiheutuvaa ympäristön kuormittumista. Varmistamme, että osaamisemme vastaa muuttuvia tarpeita, ja hyödynnämme eri alojen uusinta osaamista. Kannamme yhdessä vastuuta työstämme ja työyhteisöstämme. Parannamme jatkuvasti ja järjestelmällisesti toimintaamme. Lisää tietoa aiheesta löytyy SYKEn nettisivuilta, jotka ovat osoitteessa http://www.syke.fi/fi-fi

Hauskaa joulua ja turvallista sukellusvuotta 2019 t. Sukellusseura Simppu ry