NELITIELYPSIMET Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen Tilavierailu 04/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY -keskukset (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013)
JOHDANTO Lypsintä kiinnitettäessä on varottava ilmanpääsyä lypsimeen on vanha totuus, joka ei aina pidä paikkaansa. Gean IQ -nelitielypsimessä on automaattinen alipaineenkytkentä kiinnityshetkellä, joten lypsin voidaan kiinnittää normaalia huolettomammin ilman ylimääräistä ilman hörimistä. Esimerkiksi takalypsyasemalla voidaan kiinnittää 2 nännikuppia kerralla (1/käsi), mikä nopeuttaa työskentelyä ja vähentää hartiaseudun rasitusta myös tasapainoisen kuormituksen ansiosta. Hartiaseudun lihasvaivat ovat olleet yleisempiä rinnakkaislypsyasemilla kuin muilla lypsyasemilla. Muita, merkitykseltään pienempiä IQ-lypsimen etuja ovat: 1) Lypsynaikainen lypsykoneen ilmantarve on tavallista pienempi automaattisen alipaineen kytkennän ansiosta, joten tyhjöpumpun taajuusohjauksella voidaan vähentää energiankulutusta normaalia enemmän. 2) Neljäosainen keskuskappale vähentää riskiä, että utaretulehdusmaito kulkeutuu neljänneksestä toiseen. 3) Muutenkin maidon virtaus nelikammioisessa keskuskappaleessa voidaan tehdä tavallista tasaisemmaksi, sillä eri nännikumeista tulevat maidot eivät häiritse toisiaan. Tämä tekee lypsystä hellävaraisempaa. 4) Lisäksi nännikumien vaihto on erityisen helppoa. Vierailimme keskisuomalaisella tilalla kuuntelemassa käytännön kokemuksia 4-tielypsimistä. Selvityksen ovat tehneet Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen Kilpailukykyä Maidontuotantoon - hankkeessa. TILA Keski-Suomessa, Joutsassa, on Jani Rantasen ja Riitta Tarhosen 90 lypsylehmän + nuorkarjan maitotila. Joulukuussa 2010 tilalla otettiin käyttöön 4 -rivinen viileä pihatto, jossa on verhoseinät ja molemmilla puolilla sivuruokintapöydät. Uuden navetan myötä vuonna 1983 rakennettu 20 lehmän parsinavetta muutettiin vasikkatilaksi. Nuorkarja ja hiehot ovat tilalla kylmäpihatossa. - Keskituotos: 9 000 kg/vuosi/lehmä - Lypsyasema: 2x8 takalypsy, pikapoistumisella (+2x2 tyhjää paikkaa laajennuksen varalle) 2
- Lypsimet: Gea IQ, irrottajat - Lypsyaika: 70 lehmää/1h/1,5 hlö/kerta (toinen puhdistaa parret ja apuna lypsyn lopulla) - Aseman pesu: 10 min/kerta (sis. myös kokoomatila) TAVOITTEET - Nopeuttaa lypsytyötä. - Samanlainen lypsy lehmälle, vaikka lypsäjä vaihtuu. TOIMINTAPERIAATE Lypsyasemalle valittiin Gean IQ-lypsimet, joissa on neljänneskohtaiset kammiot. (Kuvio 1.) Tilalla mietittiin muitakin merkkejä ja malleja, mutta testitilalla käydyn lypsyn jälkeen valinta oli selvä. KUVIO 1. Gean lypsimen keskuskappaleessa on 4 -tiekammio. IQ -lypsimissä maito johdetaan neljänneskohtaisesti maitoletkuun, ei yhteiseen keskuskappaleeseen kuten perinteisissä lypsimissä (Kuvio 2.). Yhdyskappaleessa maitokammioiden pohjat on kallistettuja, jolla edesautetaan maidon kulkeumista paremmin maitoletkuun. (Kuvio 3.) IQ- lypsimen teknisiä tietoja on taulukossa 1. 3
KUVIO 2. Gean IQ -lypsimissä maito ohjataan neljänneskohtaisesti maitoletkuun. (Kuva: GEA WestfaliaSurge GmbH) KUVIO 3. Yhdyskappaleessa maitokammioiden pohjat on kallistettu. (Kuva: GEA WestfaliaSurge GmbH) TAULUKKO 1. Gean IQ -lypsimien teknisiä tietoja (Laitila 2012) 4
LYPSY Lehmät on jaettu 2 ryhmään ja lypsy tapahtuu 2x8 takalypsyasemalla. Yksi henkilö aloittaa lypsämisen ja toinen henkilö puhdistaa sillä aikaa makuuparret sekä ajaa toisen lypsyryhmän kokoomatilaan. Loppulypsyssä on kaksi henkilöä. Lypsyssä utareen puhdistamiseen käytetään kestopyyhkeitä ja kerralla pyyhitään neljä vierekkäistä lehmää. Ryhmän pyyhkimisen aikana lehmille tulee muutaman minuutin tauko ennen lypsinten kiinnitystä, jolloin maito kerkeää laskeutumaan utareessa. Lypsimen alipaine käynnistyy samalla, kun lypsin nostetaan hieman pesutelinetason yläpuolelle. Neljänneskohtaisten kammioiden ansiosta lypsin ei hörinyt ilmaa, kun nännikuppeja kiinnitettiin vetimiin. Lypsin kiinnittämiseen meni aikaa noin 4 5 s/lehmä. HAVAINNOT TOIMINNASTA Nykyisillä lypsimillä kiinnitys oli nopeaa. Keskuskappaleen nostamisen jälkeen pesutelineestä, otettiin kumpaankin käteen yksi nännikuppi ja kiinnitettiin etummaisiin vetimiin samanaikaisesti. Myös takavetimiin kupit kiinnitettiin samanaikaisesti. Lypsinten kiinnitys oli myös helppoa, koska lypsin ei hörinyt ilmaa muista nännikupeista silloin, kun yhtä kuppia kiinnitettiin lehmän vetimeen. Ilman pääsy maitoputkistoon olisi aiheuttanut alipaineen vaihtelua, mikä ei ole hyväksi utareterveydelle. Nännikupit voi kiinnittää yksi kerrallaan tai kaikki neljä samanaikaisesti. Useamman lypsimen kiinnittäminen yhtä aikaa on mahdollista, koska täysi alipaine tulee käyttöön vasta sitten, nännikumi on kiinnitetty vetimeen. Tämän vuoksi lypsimessä ei tarvitse puristaa mitään letkua kiinni ilman hörimisen estämiseksi. Lypsimessä on Kick-Off -systeemi, jolloin nännikupin irrotessa esim. lehmän potkaisun seurauksena, sulkeutuu irronneen nännikupin alipaine automaattisesti. Tämä estää sen, ettei likaa pääse maitoputkistoon ja maitoon. 5
Lypsimet ja lypsyjärjestelmä on toiminut pihaton käyttöönotosta lähtien hyvin, eikä ongelmia ole ollut, ei myöskään lypsäjällä hartiaseudun lihasongelmia. Normaalit huoltotoimet tekee huoltomies. Tilalla ollaan tyytyväisiä valintaan ja lypsimet ovat osoittautuneet käyttöönotosta tähän asti toimintavarmaksi. SOVELTUVUUS - Periaatteessa IQ -lypsin sopii kaikille lypsyasemille. - Kuitenkin rinnakkaislypsyasemalla sen käytöstä saadaan suurin hyöty, koska rinnakkaisasemalla lehmä ei ole 2 nännikupin yhtäaikaisen kiinnityksen tiellä. Rinnakkaisasemalypsylle tyypilliset hartiaseudun lihaskivut myös vähentyvät oleellisesti. POHDINTA Nopea lypsinten kiinnitys vaikuttaa osaltaan lypsyn kokonaisaikaan ja vähentää myös työn kuormittavuutta. Tilalla aikaa kuluu lypsinten kiinnittämiseen noin 5 s/lehmä eli yhteensä 70 lypsylehmällä vähän vajaa 6 min/lypsy. Työaikaa säästyy 17 min/lypsy, 34 min/päivä ja 25 työpäivää vuodessa (á 8 h/päivä), kun verrataan työaikaa TTS:n selvitykseen, jossa lypsinten kiinnittämiseen ja irrottamiseen meni aikaa lypsyasemalla keskimäärin noin 20 s/lehmä/lypsy (Manninen ym. 2002, 25). Lypsinten kiinnittämisen kuormituslaskentaselvityksissä 2 kg lypsimen kannattelu tyypillisessä kiinnitystyöasennossa kuormittaa erityisesti hartiaseudun lihaksia. Keskivahvuisen ja -kokoisen miehen hartialihasten maksimivoimasta (olkanivel kohotus) on silloin käytössä noin 20 %. Staattisessa työssä korkea kuormitus on silloin, kun yli 20 % lihaksen voimakapasiteetista on käytössä (Tuure 2008). Yksittäisen lypsimen kannattelu ja kiinnitys vievät vain vähän aikaa kerralla, mutta työtä tulisikin tarkastella päivässä koko karjan osalta sekä molempien lypsyjen ajalta. Näin tarkasteltuna kuormittavan työn määrä on yhteensä useita minuutteja tai jopa kymmeniä minuutteja päivässä. Lypsinten kiinnitysrutiinien helpottuminen ja kiinnityksen nopeutuminen vähentävät tätä staattisen työn osuutta. Isoissa karjoissa pienelläkin muutoksella per eläin on vaikutusta, koska asiat kertautuvat eläin- ja lypsymäärän mukaan. Tilalla kahdella kädellä kiinnittäminen vähentää työhön kuluvaa aikaa ja samalla rasitus jakaantuu tasaisesti molemmille puolille hartioita. 6
LÄHTEET IQ. Maailman ensimmäinen nelitielypsin. 2010. Esite. Gea Farm Technologies. Laitila, J-P. 2012. Mestarifarmi Oy. Tuotepäällikkö/karjatalouskoneet ja -laitteet. Sähköposti 19.6.2012. Vastaanottaja Anne-Mari Malvisto. Manninen, E., Koskimäki, O., Laitinen, K., Pitkäranta, J., Kivinen, T., Lehtinen, J., Tertsunen, S. 2002. Pihaton lypsyjärjestelmät. MTT:n selvitys nro 17. Viitattu 19.6.2012. http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts17.pdf Tuure, V-M. 2008. Asemalypsy kuormittaa hartioita. TTS:n lehdistötiedote 18.11.2008. Viitattu 19.6.2012. http://www.tts.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=468:asemalypsykuormittaa-hartioita&catid=2:lehdistoetiedotteet&itemid=515 7