KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOYHDISTYS RY Vedet kuntoon tekemällä Odottelun aika on ohi VYYHTI-seminaari Oulu, POHTO 4.2.2014 Birger Ylisaukko oja vesienhoitoyhdistys
Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite: parantaa vesistöjen tilaa toimialueellaan Henkilöjäseniä, yhteisöjäseniä, kannatusjäseniä Kalimenjoen valuma alue 221 km 2 Kello vesienhoitoyhdistyksen toimialue Jäälinjärvi Jäälinojan valuma-alue 65 km 2 OULU
Jäälinojan valuma alueen osat ja ongelmat Jäälinjärvi: Löyhä pohjasedimentti Limalevä 38 km Kalastorakenne 2 5000 asukasta Korteoja 8,4 km 2 Kokko-oja Saarisenoja 15 km2 28 km 2 Muuttunut luonnontila Muuttunut hydrologia Kuormitusta 65 km 2 Muuttunut hydrologia Veden laatu Kuormitusta Karttapohja: Kalimeenjoki kuntoon -projekti
Jäälinjärven pulmat Löyhä pohjasedimentti kiintoainesta valunut vuosikymmeniä kiintoaines = rautasaostumaa Limalevä kiintoaineen mukana ravinteita ranta-alueen kuormitusta sisäinen kuormitus: o pohjalle laskeutuneet ravinteet palaavat veteen o särkikalat voimistavat ilmiötä Särkikaloja liikaa
Jupinat järjestykseen Ukkoporukan keskusteluja syksyllä 2010 Asetelman hahmotusta ELY-keskus Kiimingin kunta Metsäkeskus 19.4.2011 vesienhoitotoimikunta 16.6.2011 ELY-keskus Metsäkeskus Kiimingin kunta (-> kuntaliitoksen jälkeen Oulu) Oulun seudun ympäristötoimi Kiimingin jakokunta Jäälin asukasyhdistys yksittäisiä asiantuntijoita (myöhemmin Suomen ympäristökeskus, Kiimingin kalastuskunta Kellon kyläyhdistys)
Hihat heilumaan Toimintasuunnitelma vuodelle 2011: vesitutkimuksia Jäälinjärven pohjasedimentin tutkimus kalastorakenteen selvitys valuma-alueen kosteikkosuunnittelua Hoitokalastus Diplomityön käynnistys: käsikirjaan kaikki kuormitustekijät, kaikki tutkimustieto, kaikki relevantit kunnostusmenetelmät Yhteistyösopimus: Yhdistys / Kiimingin kunta / ELY-keskus Kunta 30 000 eur ELY-keskus 5000 eur + koekalastus Yhdistys: talkootöitä
Tutkimalla faktaa Kaisa Savolaisen diplomityö 2012: Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus esimerkkinä Jäälinojan vesistö Vesianalyysit ja jatkuva taseiden laskenta Arvottamistutkimus Jäälin ja Kellon välillä (Kalimenjoki) Allaskoe 2012: tutkittiin kemikaalin soveltuvuutta Koekalastuksia Jäälinjärvi-seminaari: Suomen johtavat järviasiantuntijat
Tutkimuksia 2013: kiintoainetta kertyy, liuenneet ravinteet kuluvat järvessä 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 7.kesä 27.kesä 17.heinä 6.elo 26.elo 15.syys 5.loka KIintoainekertymä kg 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 18.6.2013 24.7.2013 28.8.2013 PO4 P µg/l Saarisenoja Korteoja Jäälinoja
Vain kolme tavoitetta: 1) Vähentää kiintoaineen kulkeutumista järveen => pintavalutus, putkipadot, kosteikot 2) Pienentää järven ravinnekuormaa => jätevesien viemäröinti pihojen lannoituksen minimointi kosteikot 3) Kunnostaa järveä => hoitokalastus muut kunnostustoimet???
Valuma alueen kunnostussuunnitelma Pintavalutus (suunnittelu) Pintavalutus ja allastus Pohjakohoumia Kosteikko Kosteikko Virranohjaimia, suisteita pohjakohoumia Putkipato Putkipato Diplomityö Pintavalutus Valuma alueen kunnostuksen tavoitteena on parantaa veden laatua ja luonnon monimuotoisuutta sekä pienentää Jäälinjärven kuormitusta Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry
Pato ja suisteet levittävät veden rantatasanteelle
Rautasaostumaa laskeutuu
Saarisenojanniitty on tehokas
Saarisenojanniityn lintuvesi ja laskeutusallas
Vesi virtaa vaikka ei näy
kunnes yht äkkiä alkaa näkyä Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry
Ja niinpä meillä on puro
jossa virtaa puhdasta vettä
Korteojan lintuvesi ja pintavalutus Huoltoura Kiinteä pato 40:72 Pintavalutusalue Säätöpato Kosteikkoalue Laskeutusallas 40:71 Yleiskaavaan merkitty tie Mittakaava 0 0,3 km
Viemäri puuttuu n. 60 kiinteistöä
Vesistö on arvokkain ympäristömme. Pidetään siitä huolta. Säilytä suojavyöhyke Lannoita harkiten Kalasta Huolehdi jätevesistä Hoida maisemaa
Hoitokalastus on tehokkainta järvenhoitoa
Resursseja kohtuudella, talkoot tärkeitä Talkootunnit 2013 Yht. 1500 tuntia 20 henkilöä
Yksityinen rahoitus kunnossa
Tunnettuus edistää toimintaa www.kiiminginjaalinvedet.net 13 000 käyntiä n. 20 mediajuttua (Kaleva, Rantapohja, YLE ) jäsentiedotteita, sähköposti-infoa esitteitä, yleisötilaisuuksia esittelyjä yhdistyksille, järjestöille etc. kutsutilaisuuksia maanomistajille ja asukkaille kuntatiedote Oulun Päivät päättäjätapaamisia Vesistökunnostusverkoston seminaari VYYHTI-työpajat ja -seminaari Oululainen Teko nro 53: Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli
Rantapohja 30.7.2013:
Tarvitaan: Paljon asiantuntemusta, laajaa yhteistyötä, vahvaa sitoutumista Tutkimus => riittävä tietopohja Yhteistyö -> tutkijat, viranomaiset => paras asiantuntemus Viestintä ja vuorovaikutus => hyväksyttävyys Kumppanuus -> kunta => Vastuu paikallisilla, kunta tukee Resurssit Talkoita, talkoita, talkoita Rahat???
Koettu tähän mennessä Yhteistyö erinomaista ELY, SYKE, Metsäkeskus, Oulun ympäristötoimi, jakokunta Aktiivinen, näkyvä toiminta luo uskottavuutta rahoitusta, viranomaistukea, verkostoja Toisaalta: vaatii paljon ja monipuolista asiantuntemusta valtava byrokratia vesilain tiukka tulkinta => lupamenettely, raskas, kallis, tarpeeton (usein) suuren kunnan kumppanuus?
Aiheellinen kysymys: Mistä pienelle toimijalle tuki? Osaaminen paikallisten toimijoiden käytettäväksi osaamista monilla tahoilla: ELY, Metsäkeskus, Metsähallitus, kunnat, järjestöt, SYKE, asiantuntijat. Kumppanuusmalli: vastuu paikallisilla, muut tukevat yksi neuvontapiste osaamistahojen sitouttaminen??? => korkean statuksen johto-organisaatio kaikki pelimerkit käyttöön päätäntävalta (virkamiestason), julkinen raha, sponsorit, osaamiset, talkoot optimi: maakuntataso Mutta: puikkarin hoitosuunnitelmat => valtio sitoutunut! Motivointi?
Kiitos! www.kiiminginjaalinvedet.net