Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Samankaltaiset tiedostot
Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Päihdeavainindikaattorit

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus

Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan

STM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

Korjausavustukset vuosina

Nuorisotakuun seuranta heinäkuu 2016

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä lokakuu

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Kuntavaalikysely Jyty

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2002

Pojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta

Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

Huono-osaisuuden pitkät varjot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä Tammikuu 2016

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä helmikuu 2016

Yksityishammaslääkärikysely

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003

Maakuntien rahoituslaskelmat vuoden 2019 tiedoilla VM/KAO Miikka Vähänen

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA 2006

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2005

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

JHL:n jäsenkysely lastenhoitajien koulutustarpeista

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Hyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa

Transkriptio:

Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens ja käyttäytymisen 16-24-vuotiaat 1 häiriöt) (16-24-vuotiaat, %) 2 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens ja käyttäytymisen 25-64-vuotiaat 3,7 häiriöt) (25-64-vuotiaat, %) 3 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti (18-24-vuotiaat, %) 18-24-vuotiaat 3,4 4 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti (25-64-vuotiaat, %) 25-64-vuotiaat 2,4 5 Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta 15-24-vuotiaat 16 6 Työttömät, % työvoimasta 12,4 7 Poliisin tietoon tulleet, henkeen. ja terveyteen.kohdistuneet 7 rikokset/ 1000 asukasta 8 Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa 7,3 7-8 indikaattoria > maan keskiarvon 5-6 indikaattoria > maan keskiarvon 4 indikaattoria > maan keskiarvon 2-3 indikaattoria > maan keskiarvon 1 indikaattori > maan keskiarvon 0 indikaattoria > maan keskiarvon Kuvio 1. Tilanne maakunnissa valituilla huono-osaisuuden osoittimilla vuonna 2014. Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Kuvio 2. Tilanne Suomen kunnissa valituilla huono-osaisuuden osoittimilla vuonna 2014. Taulukon 2 värien perusteella nuorten ongelmien määrä näyttää pysyvän suhteellisesti samalla tasolla eri maakunnissa. Niissä maakunnissa, joissa nuorten ongelmat olivat yleisiä 1990-luvun laman aikaan, ovat nuorten ongelmat yleisiä myös 2010-luvulla ja päinvastoin vähäisten (suhteessa maan keskiarvoon) ongelmien maakunnissa ongelmia on edelleen vähän vuonna 2013. Samat kehityskulut toteutuvat myös kuntatasolla: yhden maakunnan sisällä on kuntia, joissa ongelmat ovat pysyviä ja toisia, joissa ongelmia on vähän. Näin on jopa vierekkäisissä kunnissa. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana vain muutama alue on muuttunut parempaan suuntaan niin, että nuorten kouluttautumis-, työllistymis- ja toimeentulotaso on parantunut. Hyviä kehityskulkuja on nähtävissä pohjanmaan kolmessa maakunnassa. Käänteinen kehityskulku on sen sijaan havaittavissa Kymenlaaksossa, missä nuorten ongelmien taso on yhtä korkealla kuin vaikeimmilla alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Taulukko 2. Nuorten huono-osaisuus (Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuen saanti sekä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä nuorista, keskiarvo) maakunnissa vuosina 1991-2013.

Maakunta 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2013 Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2 Kaikki em. kuviot ja taulukot Kainulainen, Paananen, Surakka, Saari Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Tulossa Diak 2016 Muutama kuvio THL:n ATH-tutkimuksesta.

Ja vielä muutamia SOTKAnetin taulukoita. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 2010 2011 2012 2013 2014 Ahvenanmaa 0,8 0,7 0,7 0,7 0,7 Etelä-Karjala 1,6 1,6 1,5 1,3 1,2 Etelä-Pohjanmaa 0,9 1 0,9 1 1 Etelä-Savo 1,4 1,4 1,4 1,4 1,6 Kainuu 1,4 1,6 1,6 1,8 1,7 Kanta-Häme 1,4 1,4 1,5 1,7 1,7 Keski-Pohjanmaa 0,7 0,9 0,9 1 0,7 Keski-Suomi 1,4 1,6 1,6 1,6 1,5

Kymenlaakso 1,5 1,5 1,6 1,6 1,7 Lappi 1,3 1,4 1,5 1,5 1,5 Pirkanmaa 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 Pohjanmaa 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 Pohjois-Karjala 1,7 1,7 1,8 1,8 1,7 Pohjois-Pohjanmaa 1 1,1 1,1 1,2 1,2 Pohjois-Savo 1,7 1,7 1,7 1,7 1,8 Päijät-Häme 1,6 1,7 1,7 1,6 1,6 Satakunta 1,4 1,4 1,4 1,5 1,5 Uusimaa 1,4 1,5 1,5 1,5 1,4 Varsinais-Suomi 1,3 1,4 1,4 1,4 1,4 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 2010 2011 2012 2013 2014 Ahvenanmaa 2,5 2 3,8 3,6 3,3 Etelä-Karjala 5,2 5,5 6,6 6,9 6,7 Etelä-Pohjanmaa 6,5 5,8 6,5 6,8 7,1 Etelä-Savo 7 5,4 6,1 5,9 6,8 Kainuu 7,8 7,4 7,2 7,2 7,7 Kanta-Häme 6,9 6,9 8,2 8,2 8,9 Keski-Pohjanmaa 6,3 5,3 6,1 6,4 6,1 Keski-Suomi 8 8,4 9,2 9,1 8,9 Kymenlaakso 6,5 6,4 7,3 8,4 8,9 Lappi 4,8 5,1 5,5 6,1 6,1 Pirkanmaa 6,2 6,6 7,1 7,5 7,8 Pohjanmaa 3,8 3,2 3,9 4 4,6 Pohjois-Karjala 4,6 4,9 5 4,4 6,1 Pohjois-Pohjanmaa 5,8 6,3 6,7 7,4 7,2 Pohjois-Savo 8,4 8,7 9,2 9,1 9,3 Päijät-Häme 5,4 5,9 7,3 7,9 7,7 Satakunta 5,1 6,2 7 7,2 7,6 Uusimaa 7,2 7,5 7,8 7,8 7,7 Varsinais-Suomi 6,7 6,8 6,9 6,9 6,7 Päihteiden vaikutuksen 2010 2011 2012 2013 2014 alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäillyt / 1 000 asukasta Ahvenanmaa 5,1 4,1 3 3 Etelä-Karjala 2,6 2,7 2,1 2 Etelä-Pohjanmaa 3,8 3,2 3,7 2,6 Etelä-Savo 4,1 4,7 4,6 3,3 Kainuu 3,9 4,9 4,7 5,1 Kanta-Häme 2,6 3 2,7 2,7

Keski-Pohjanmaa 5,6 4 5,1 3,9 Keski-Suomi 3,8 4,3 3,9 4 Kymenlaakso 2,4 3,1 3 2,5 Lappi 3,6 4,3 3,7 3,8 Pirkanmaa 3 3,7 3,6 3,1 Pohjanmaa 3,2 3 3,2 2,3 Pohjois-Karjala 3,6 3,8 3,5 3,8 Pohjois-Pohjanmaa 3,7 4,2 3,7 3,1 Pohjois-Savo 4,4 5 4,5 4,6 Päijät-Häme 3,3 3,8 2,9 3,1 Satakunta 4 4,4 4 3,5 Uusimaa 3,2 3,7 3,4 2,9 Varsinais-Suomi 3 3,2 3,5 2,5 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1 000 asukasta Ahvenanmaa 2,4 3 3,1 1,9 Etelä-Karjala 4,8 5,4 5 4,3 Etelä-Pohjanmaa 3,7 3,9 3,5 3,6 Etelä-Savo 5,1 5,2 4,4 4,3 Kainuu 3,9 4,5 4 3,3 Kanta-Häme 4,9 4,9 3,9 3,6 Keski-Pohjanmaa 3 3,5 3,4 2,9 Keski-Suomi 3,8 3,9 3,5 3,3 Kymenlaakso 4,9 5 4,2 4,2 Lappi 5,4 5,3 4,8 4,9 Pirkanmaa 3,5 3,3 3,1 3,2 Pohjanmaa 2,8 2,7 2,2 2,6 Pohjois-Karjala 3,9 4,1 3,5 3,7 Pohjois-Pohjanmaa 4 3,9 3,5 3,2 Pohjois-Savo 4,2 4,4 4 3,6 Päijät-Häme 4,7 4,9 4,2 4 Satakunta 4,3 4,3 3,3 3,3 Uusimaa 3,5 3,6 3,2 2,8 Varsinais-Suomi 3,9 3,8 3,7 3,2 Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1 000 asukasta Ahvenanmaa 3,6 4 2,5 2,8 2,7 Etelä-Karjala 3,3 3,8 3,5 3,2 2,4 Etelä-Pohjanmaa 2,2 2,6 2 3 2,8 Etelä-Savo 2,5 2,5 2,6 2,2 2,3 Kainuu 2,1 3,1 2,4 2,6 3,2 Kanta-Häme 3,5 3 2,2 2,7 3,2 Keski-Pohjanmaa 3,6 2,6 3,9 3,3 3,3 Keski-Suomi 2,4 3,1 2,8 2,7 2,4 Kymenlaakso 3,4 3,1 3,3 3,3 3,7 Lappi 3,9 3,2 3,6 4,7 5 Pirkanmaa 4,2 3,7 3,6 3,4 3,8 Pohjanmaa 2,3 3,1 2,4 3,5 3,6

Pohjois-Karjala 2,4 2,8 2,8 2,5 2,8 Pohjois-Pohjanmaa 2,6 3 3,3 4,1 3,8 Pohjois-Savo 2,1 2,6 2,8 2,6 2,6 Päijät-Häme 4,6 2,9 2,5 3,2 3,9 Satakunta 3,6 3,4 3 3,4 3,4 Uusimaa 4,8 5 5,1 6 5,5 Varsinais-Suomi 4 4,4 4,4 4,4 3,6 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta Ahvenanmaa 6,1 6,5 7,1 6,9 Etelä-Karjala 5,4 6,8 6,3 5,8 Etelä-Pohjanmaa 5 5,5 5,8 4,8 Etelä-Savo 7 8,3 7,5 6,5 Kainuu 7,4 9,8 9,5 9,2 Kanta-Häme 5,4 6,8 5,8 6 Keski-Pohjanmaa 7,6 8,8 8,5 7,6 Keski-Suomi 6,1 7,7 7,8 7,3 Kymenlaakso 5,7 6,4 6,1 6,1 Lappi 6,4 7,6 8,2 8,2 Pirkanmaa 5,5 6,8 6,9 6,4 Pohjanmaa 6 6,4 6,5 5,8 Pohjois-Karjala 5,9 6,6 6,2 6,3 Pohjois-Pohjanmaa 6 8 6,8 6,5 Pohjois-Savo 6,8 8,2 8,2 7,3 Päijät-Häme 5,9 7,3 6,8 6,3 Satakunta 6,8 7,7 6,8 6,2 Uusimaa 7,9 9,3 8,7 7,9 Varsinais-Suomi 6,5 7,7 7,2 6,9 Rikoksista syyllisiksi epäillyt 18-20-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä Ahvenanmaa 117,8 195 193 162 Etelä-Karjala 191,2 218,1 182 145,4 Etelä-Pohjanmaa 161,9 155,2 126,9 131,9 Etelä-Savo 164,8 231,3 201,3 166 Kainuu 138,7 204,7 139,1 213,7 Kanta-Häme 119,5 139 122,8 158,4 Keski-Pohjanmaa 187,4 164,8 144 119,7 Keski-Suomi 154,2 163,7 144,5 154,3 Kymenlaakso 168,6 166,2 157,1 178,2 Lappi 137,7 200,7 157,3 170,4 Pirkanmaa 153,9 167,5 146,7 144,3 Pohjanmaa 112,1 134,4 125,6 112,7 Pohjois-Karjala 142,7 191,2 186,8 184,7 Pohjois-Pohjanmaa 163,6 164,5 145,3 150,7 Pohjois-Savo 157,3 166,3 174,6 146,2 Päijät-Häme 185,4 171,2 181,3 148,4 Satakunta 215,3 198,8 152,5 146,2

Uusimaa 167,3 159,9 166,8 167,8 Varsinais-Suomi 147,2 163 153,2 142,1 Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / 1 000 asukasta Ahvenanmaa 13,7 12,4 11,5 12,4 Etelä-Karjala 18 17,3 15,3 13,5 Etelä-Pohjanmaa 16,1 15,5 14,3 13,5 Etelä-Savo 18,6 20,4 17,8 15,6 Kainuu 19,6 19,5 19 18,3 Kanta-Häme 17,4 16 14,7 13,2 Keski-Pohjanmaa 16 16,2 15,6 14,3 Keski-Suomi 17,3 18,2 16,4 15,3 Kymenlaakso 16 16,9 15 13,6 Lappi 19,8 19,8 17 19,2 Pirkanmaa 17,8 18 16,8 16,2 Pohjanmaa 12,2 11,2 10,7 10,3 Pohjois-Karjala 18,2 18,5 17,5 17,7 Pohjois-Pohjanmaa 18,7 18,7 16,5 15,7 Pohjois-Savo 20,9 22,5 20,1 19,6 Päijät-Häme 21,2 18,8 16,2 16 Satakunta 20 17,5 15,6 13,8 Uusimaa 18,5 18,8 16,9 15,2 Varsinais-Suomi 17,3 16,6 17 14,1 SOTKAnetin työttömyysluvut ovat aika vanhoja. Mutta noin yleisesti tilanne ei ole parempaan päin mennyt viime vuonna ja työttömyysjaksot ovat pitkittyneet viime aikoina. Työttömät, % 2010 2011 2012 2013 2014 työvoimasta Ahvenanmaa 3 2,8 3,2 3,5 4 Etelä-Karjala 12,3 11,8 12 12,8 14 Etelä-Pohjanmaa 8,9 7,7 8,1 9,2 9,9 Etelä-Savo 11,5 10,8 11,4 12,4 13,3 Kainuu 13,5 12,5 12,6 15,2 16,9 Kanta-Häme 10 9 8,8 10,2 11,1 Keski-Pohjanmaa 8,4 7,8 8,3 9 10 Keski-Suomi 12,6 12,2 12,9 14,6 16,3 Kymenlaakso 12,4 12,1 12,8 13,9 15,2 Lappi 13,8 12,9 13,4 15,4 16,5 Pirkanmaa 11,8 10,6 10,8 13,1 14,3 Pohjanmaa 6,9 6 6 7 7,7 Pohjois-Karjala 14,2 13,4 14,5 15,6 15,7 Pohjois-Pohjanmaa 11,7 11 11,8 13,6 14,6 Pohjois-Savo 11,8 10,8 11 12,1 12,7 Päijät-Häme 12,9 11,7 12,1 13,8 15,3 Satakunta 10,9 10,4 10,5 11,6 12,7 Uusimaa 7,5 7 7,2 8,7 10,1 Varsinais-Suomi 10 9,5 9,9 11,5 12,5

Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta Ahvenanmaa 7,1 6,3 7,3 7,2 7,4 Etelä-Karjala 17,8 16,8 17,1 18,2 20,3 Etelä-Pohjanmaa 12,9 11,2 12,1 13,7 14,8 Etelä-Savo 16,6 14,9 16,5 17,3 19,2 Kainuu 19 16 16,5 22,5 25,2 Kanta-Häme 14,4 12 12,3 14,8 15,8 Keski-Pohjanmaa 12,4 11,4 11,8 13,1 15,4 Keski-Suomi 17,7 16,7 17,4 20,8 22,3 Kymenlaakso 18,1 19,5 19,8 20,5 23,8 Lappi 20,8 18,5 19,2 22,3 21,8 Pirkanmaa 15,7 13,5 14,2 17,6 18,9 Pohjanmaa 9,1 7,2 7,2 8,8 10 Pohjois-Karjala 19 16,1 18,4 20,2 20,6 Pohjois-Pohjanmaa 17 16,7 18 21 22,9 Pohjois-Savo 16,5 14,5 14,3 15,8 17 Päijät-Häme 16,6 15 16,2 17,9 20,5 Satakunta 15,2 14,4 14,3 15,7 16,4 Uusimaa 7,5 6,9 7,2 9,1 10,7 Varsinais-Suomi 11,7 11,3 12,1 13,9 15,4 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Ahvenanmaa 10,9 11,4 9,9 10,7 11 Etelä-Karjala 18,5 22,1 25,3 25,1 25,9 Etelä-Pohjanmaa 17,5 17,4 17,4 17 17,9 Etelä-Savo 19,7 22,9 24 25,2 26,1 Kainuu 15,4 17 19 20,1 23,5 Kanta-Häme 22,4 25,4 24,6 24 26,6 Keski-Pohjanmaa 14,5 17,5 18,1 19,2 20,6 Keski-Suomi 23,4 26,6 27,6 27,7 31,1 Kymenlaakso 23,2 25,9 26,5 27,1 27,8 Lappi 15,3 18,1 20,1 21,9 26,6 Pirkanmaa 23,9 27,2 27,5 32,2 32 Pohjanmaa 16,3 21,3 22 22,1 23,1 Pohjois-Karjala 19,1 21,6 24,3 26,6 26,2 Pohjois-Pohjanmaa 19 20,4 21,3 22,2 24,4 Pohjois-Savo 20,8 23,9 25,7 25,6 26,9 Päijät-Häme 24,1 28,2 27,2 28,1 32,3 Satakunta 20,5 24,3 26,7 26,7 27,7 Uusimaa 20 23,2 23,5 23,9 29,4 Varsinais-Suomi 20,3 24,1 23,7 23,3 26,1 Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus (%), 20-64-vuotiaat (id:4251) 2013 2014 2015 Etelä-Karjala 32,3 27,5 23 Etelä-Pohjanmaa 24,2 23,3 19,5

Etelä-Savo 27,9 24 29,7 Kainuu 28,1 29,4 24,4 Kanta-Häme 25,8 24,3 20,4 Keski-Pohjanmaa 26,4 24,7 24,2 Keski-Suomi 23,5 20,5 24,3 Kymenlaakso 26,7 30,8 25,2 Lappi 25,3 27,9 26,3 Pirkanmaa 22,4 24,4 21,8 Pohjanmaa 21,7 21,9 19,7 Pohjois-Karjala 28,4 19,4 26,2 Pohjois-Pohjanmaa 23,5 21,8 22,5 Pohjois-Savo 27,5 24,2 27,8 Päijät-Häme 25,1 24,6 24,5 Satakunta 27 26,6 24,7 Uusimaa 18,6 19,5 19,4 Varsinais-Suomi 23,3 22,8 21,9 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 2011 2012 2013 2014 Ahvenanmaa 0,3 0,3 0,5 0,5 0,3 Etelä-Karjala 2 2 2,1 2 1,9 Etelä-Pohjanmaa 1,6 1,5 1,5 1,5 1,5 Etelä-Savo 1,8 1,8 1,7 1,6 1,6 Kainuu 1,9 1,8 1,7 1,6 1,7 Kanta-Häme 1,7 1,8 1,7 1,8 1,9 Keski-Pohjanmaa 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 Keski-Suomi 2,3 2,3 2,2 2,3 2,3 Kymenlaakso 2,3 2,5 2,6 2,8 2,7 Lappi 2,2 2,1 2 2 2 Pirkanmaa 2,2 2,1 2 2,1 2,3 Pohjanmaa 1,6 1,6 1,4 1,4 1,5 Pohjois-Karjala 3 3,1 2,9 2,9 2,8 Pohjois-Pohjanmaa 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Pohjois-Savo 2,4 2,4 2,4 2,3 2,2 Päijät-Häme 2,7 2,7 2,4 2,7 2,8 Satakunta 1,4 1,4 1,3 1,3 1,3 Uusimaa 2,7 2,7 2,7 3 3,1 Varsinais-Suomi 1,7 1,7 1,6 1,7 1,6 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Ahvenanmaa 0,9 0,4 0,4 0,4 0,3

Etelä-Karjala 3,4 2,9 3,8 3,7 3,6 Etelä-Pohjanmaa 2,4 2,4 2,6 2,8 2,8 Etelä-Savo 3,1 3 3,1 3,6 3,4 Kainuu 3,3 3,4 3,2 3,7 3,3 Kanta-Häme 3,4 3 3 3 3,4 Keski-Pohjanmaa 1,1 1,3 1,7 1,4 2 Keski-Suomi 4,1 4 4 4,4 4,3 Kymenlaakso 4,1 4,2 4,8 4,8 5,3 Lappi 3,4 3,3 3,3 3,7 3,4 Pirkanmaa 3,4 3,2 3,1 3,5 4 Pohjanmaa 2 1,8 1,6 1,8 2 Pohjois-Karjala 3,9 3,7 4,3 4,9 4,4 Pohjois-Pohjanmaa 2,4 2,4 2,6 2,4 2,5 Pohjois-Savo 4 3,9 3,9 3,9 3,8 Päijät-Häme 4,1 4,1 4 5,1 5,6 Satakunta 2,6 2,8 2,9 3 3 Uusimaa 2,8 2,8 2,9 3,5 3,9 Varsinais-Suomi 2,3 2,2 2,3 2,5 2,6 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24- vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 2010 2011 2012 2013 2014 Ahvenanmaa 8,1 11,3 9,9 12,1 10,9 Etelä-Karjala 10,7 11,9 10,6 10,2 10,2 Etelä-Pohjanmaa 6,8 8,7 9,8 7,9 9,2 Etelä-Savo 9 6,5 7,9 7 7,8 Kainuu 11,4 8,9 8,8 9,2 8,9 Kanta-Häme 9 10,2 9,9 8,9 7 Keski-Pohjanmaa 8,8 9,5 9,1 10,9 13,6 Keski-Suomi 6,9 6,5 6,5 7,7 7,1 Kymenlaakso 7,3 6,5 6,7 8,5 9,6 Lappi 7,2 9,1 9,6 8,6 7,4 Pirkanmaa 6,3 7,8 8,5 7,6 7,6 Pohjanmaa 5,6 6,7 6 6,4 5,2 Pohjois-Karjala 8,7 10,7 9,5 10,1 10,7 Pohjois- 7,5 8,3 8,5 8,5 7 Pohjanmaa Pohjois-Savo 11 9,7 11,7 11,7 11,3 Päijät-Häme 8,7 10,3 9,2 10,3 11 Satakunta 9,2 10,3 8 8,3 9 Uusimaa 7,6 7,7 8 8,1 7,7 Varsinais-Suomi 7,2 7,1 6 6,2 6,6 Koulutuksen ulkopuolelle jäämisen suhteen siis hyvinvointi on parantunut (mutta näin on myös koko maassa) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:3219)

2010 2011 2012 2013 2014 Ahvenanmaa 17,5 17,4 16,9 15,4 16,6 Etelä-Karjala 10,3 10 9,5 8,2 7,2 Etelä-Pohjanmaa 7,9 7,6 7,8 6,9 6,3 Etelä-Savo 9,6 9,3 8,8 7,7 7,1 Kainuu 9,6 9,1 9,5 8,1 7,5 Kanta-Häme 12,2 11,5 11,3 9,5 8,4 Keski-Pohjanmaa 7,7 7,8 7,7 6,7 6,4 Keski-Suomi 9,4 9,2 8,4 7,3 6,8 Kymenlaakso 13,6 13,9 13,9 13 11 Lappi 10,2 9,9 9,4 8,3 7,5 Pirkanmaa 10 9,9 9,4 7,8 7,4 Pohjanmaa 9,2 9,1 8,9 8,8 8,1 Pohjois-Karjala 7,8 7,8 7,8 7,3 7,1 Pohjois-Pohjanmaa 9,8 9,7 9,1 7,7 6,8 Pohjois-Savo 9,3 9,4 9,2 7,7 7,5 Päijät-Häme 13,2 13 12,1 10,7 9,7 Satakunta 10,7 10,5 10,2 8,2 7,7 Uusimaa 14,2 14 13,4 11,8 10,8 Varsinais-Suomi 10,9 10,8 10,4 8,9 8,3 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64- vuotiaista 2010 2011 2012 2013 2014 Ahvenanmaa 4,8 4,6 4,3 4,2 4,1 Etelä-Karjala 8,6 8,5 8,1 7,9 7,6 Etelä-Pohjanmaa 9 8,8 8,6 8,4 8,2 Etelä-Savo 10,4 10,3 10 9,8 9,4 Kainuu 11 11 11 11 10,8 Kanta-Häme 7,4 7,3 7,1 7 6,7 Keski-Pohjanmaa 8,2 8,1 7,7 7,4 7,1 Keski-Suomi 8,2 8 7,8 7,6 7,3 Kymenlaakso 9,1 8,9 8,8 8,6 8,5 Lappi 10 9,9 9,7 9,5 9,2 Pirkanmaa 6,8 6,7 6,6 6,4 6,2 Pohjanmaa 6,5 6,2 6 5,8 5,6 Pohjois-Karjala 9,8 9,6 9,4 9,2 8,9 Pohjois-Pohjanmaa 8,8 8,8 8,6 8,4 8,2 Pohjois-Savo 10,9 10,6 10,3 10 9,7 Päijät-Häme 7,9 7,7 7,5 7,3 7,1 Satakunta 8,4 8,3 8,1 8,1 7,8 Uusimaa 5,2 5,1 4,9 4,7 4,5 Varsinais-Suomi 7,3 7,2 6,9 6,7 6,5 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64- vuotiaista 2010 2011 2012 2013 2014

Ahvenanmaa 1,7 1,7 1,6 1,6 1,7 Etelä-Karjala 4,2 4,2 4,1 4 3,9 Etelä-Pohjanmaa 4 3,9 3,9 3,9 3,9 Etelä-Savo 4,4 4,3 4,3 4,3 4,2 Kainuu 4,5 4,6 4,7 4,7 4,6 Kanta-Häme 3,4 3,3 3,2 3,2 3,2 Keski-Pohjanmaa 3,5 3,5 3,4 3,3 3,3 Keski-Suomi 3,6 3,6 3,5 3,5 3,5 Kymenlaakso 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 Lappi 4,3 4,2 4,2 4,2 4,1 Pirkanmaa 3,1 3,1 3,1 3,1 3 Pohjanmaa 2,7 2,7 2,6 2,6 2,6 Pohjois-Karjala 4,1 4,1 4,1 4 3,9 Pohjois-Pohjanmaa 4 4,1 4 4 4 Pohjois-Savo 4,9 4,9 4,8 4,7 4,6 Päijät-Häme 3,4 3,4 3,4 3,4 3,3 Satakunta 3,5 3,6 3,6 3,6 3,5 Uusimaa 2,6 2,5 2,5 2,4 2,4 Varsinais-Suomi 3,2 3,2 3,2 3,2 3,1 Ja vielä kokemustietoa palveluiden riittävyydestä (ATH).