TASEKIRJA TILIKAUDELTA 2012 ÄHTÄRIN OSUUSPANKKI Tasekirjan sisällysluettelo sivu 1-17 Toimintakertomus 18-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-21 Rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 22-31 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 32-53 Liitetiedot 54-62 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 63 Hallituksen allekirjoitus 63 Hallintoneuvoston lausunto 63 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Ähtärin Osuuspankin liikevoitto (318te) oli budjetoitua parempi. Tulosparannus johtui luottojen arvonalennusten pienentymisestä ja hyvistä sijoitustuotoista pankin sijoitussalkussa. Talletuskanta ja luottokanta jatkoivat kasvuaan. Vakavaraisuussuhde parani merkittävästi verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen johtuen hyvästä tuloksesta. Avainlukuja Avainlukuja 2012 2011 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 318-104 404,5 Kulujen suhde tuottoihin, % 73,9 80,8-6,9 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,7-1 5,7 Vakavaraisuussuhde, % 16,2 14,7 1,5 Henkilöstö keskimäärin 6 6 0 Jäsenet 1 974 1 954 20 OP-Pohjola-ryhmä Ähtärin Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta tytäryhtiöineen. OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP-Pohjola osk:n tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja 1.6.2012 toimintansa aloittanut OP-Prosessipalvelut Oy. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu hidastui vuonna 2012 ja jäi viime vuosikymmenen keskiarvoa hitaammaksi. Talouskehitys oli runsaan epävarmuuden värittämää ja epätasaista. Yhdysvalloissa talous kasvoi kohtuullisesti ja työllisyys parani. Euroalue vajosi lievään taantumaan. Euroalueen velkakriisi sävytti edelleen rahoitusmarkkinoiden kehitystä. Epävarmuus lisääntyi alkukesällä Kreikan vaalien seurauksena. Vuoden jälkipuoliskolla pahimmat velkakriisihuolet hälvenivät Euroopan keskuspankin ilmoitettua valtiolainaosto-ohjelmastaan. EKP laski ohjauskorkonsa 0,75 prosenttiin ja lisäsi alkuvuonna voimakkaasti markkinoiden likviditeettiä poikkeuksellisilla pitkäaikaisilla rahoitusoperaatioilla. Markkinakorot laskivat vuoden aikana ennätysalas.
2 Suomen talouskehitys jäi heikoksi vuonna 2012. Hyvän ensimmäisen neljänneksen jälkeen talouden toimeliaisuus vaimeni vuoden mittaan. Kotitalouksien kulutus tuki talouskasvua. Sen sijaan vienti ja investoinnit olivat vaisuja. Hidastuneen talouskasvun seurauksena työttömyys alkoi nousta loppuvuonna. Asuntojen hinnat nousivat muutaman prosentin, mutta asuntokauppa ja - rakentaminen vähenivät hieman. Pankkien kotitalous- ja yritysluottokantojen kasvu jatkui Suomessa muuhun euroalueeseen verrattuna vakaana. Luottokannan kasvu kuitenkin hidastui loppuvuonna heikentyneiden talousnäkymien seurauksena. Talletuskannan kasvu hiipui korkojen laskun ja rahoitusmarkkinoiden elpymisen myötä. Markkinoiden elpyminen siivitti myös rahastopääomat ja vakuutussäästöt vahvaan nousuun. Eduskunta hyväksyi joulukuussa määräaikaisen lain pankkiverosta. Laki tulee voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa vuosina 2013-2015. Pankkivero koskee suomalaisia talletuspankkeja ja sen määrä on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen erien yhteismäärästä. OP- Pohjola-ryhmään kuuluvien talletuspankkien vuodelta 2013 maksettavaksi tulevan veron arvioitu määrä on yhteensä noin 46 000 tuhatta euroa. Toimintaympäristö Ähtärissä Ähtärin asukasluku laski vuoden aikana 45 kpl ja oli vuoden lopussa 6 367 henkeä. Matkailualueelle majoituspaikkojen määrä jatkoi kasvuaan vuokrattavien loma-asuntojen määrän lisääntyessä ja näkymä jatkollekin on alueella hyvä. Rakennuslupia Ähtärissä on myönnetty parhaimmillaan 2000-luvulla 160 kpl ja vuonna 2012 niitä myönnettiin runsaat 130 kpl. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Ähtärin Osuuspankin hallitus on päättänyt esittää maaliskuussa 2013 kokoontuvalle osuuskuntakokoukselle Ähtärin Osuuspankkin fuusioitumista Etelä-Pohjanmaan Osuuspankkiin pankin palvelukyvyn ja tulevan kehittämisen turvaamiseksi. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Ähtärin Osuuspankki on päättänyt tammikuussa 2013 myydä Ähtärin kaupungille keskustassa omistamastaan kiinteistöstä määräalan ns. torialueen aluelle suunnitellun kauppakeskushankkeen vauhdittamiseksi. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2012 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2012 2011 Muutos, % 2010 Tuotot Korkokate 822 894-8,1 801 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 103 125-17,6 170 Palkkiotuotot, netto 228 257-11,3 262 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 187-60 410,4 124 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0-2 100,4-1 Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 11 8 36 14 Liiketoiminnan muut tuotot 61 59 3,5 59 Yhteensä 591 388 52,4 627
3 Tuotot yhteensä 1 412 1 282 10,2 1 428 Kulut Henkilöstökulut 357 377-5,4 359 Muut hallintokulut 312 355-12,2 353 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 68 87-22,1 88 Liiketoiminnan muut kulut 308 217 42 187 Kulut yhteensä 1 044 1 036 0,8 987 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 50 350-85,6 18 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 318-104 404,5 423 Korkokate muodostui edellisvuotta pienemmäksi matalalle laskeneen korkotason seurauksena. Myös tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista supistuivat vertailuvuoteen nähden. Myös palkkiotuotot supistuivat asiakkaiden arvopaperikauppojen määrän vähentyessä ja myös luoton takaisinmaksuturvan myynnistä saadut palkkiot supistuivat.. Epävakaasta sijoitusympäristöstä huolimatta arvopaperikaupan nettotuotot paranivat Keskusyhteisökonserni muutti palveluveloitustensa rakennetta, mikä vaikuttaa kulujen vertailukelpoisuuteen. Luottojen ja pankkitakaussaamisten arvonalentumistappiot jäivät vertailuvuotta alhaisemmalle tasolle. Palkkiotuotot supistuivat antolainauspalkkioita lukuunottamatta vuoden aikana.. Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat hieman, kun taas palkkioita arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta kertyi edellisvuotta vähemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OPbonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Asiakkaille kertyy OP-bonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2012 2011 Muutos, % Talletuksista 6 6 7,6 Luotonannosta 118 98 20,2 Maksuliikkeestä 155 154 0,5 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 33 54-39,3 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 25 32-20 Takauksista 8 11-30,5 Vakuutusten välityksestä 56 81-31,1 Muut 73 58 26,7 Yhteensä 473 493-4 OP-bonukset -193-186 4,1 Palkkiotuotot yhteensä 280 307-8,8 Palkkiokulut 52 50 3,8 Palkkiotuotot, netto 228 257-11,3 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2012 2011 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 294 685-57,1 Vähennykset -243-334 -27,2 Arvonalentumisten nettomäärä 50 350-85,6 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0,6-0,6
4 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Antolainauksen kehitys Kiinteistöomistukset Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2012 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Muutos, % 31.12.2010 Tase 56 392 55 061 2,4 55 642 Luotot 48 890 47 403 3,1 48 062 Saamistodistukset 150 150-378 Osakkeet ja osuudet 4 452 4 212 5,7 4 215 Talletukset 49 330 47 529 3,8 45 113 Oma pääoma 4 907 4 453 10,2 4 147 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 3 476 3 223 7,8 4 271 Op-Asuntoluottopankin luottokantana on siirretty asuntolainoja vuoden lopussa 7 808 te jossa lisäystä vuoden aikana 21,1%. Rahoitustoiminta koko laajuudessaan kasvoi vuoden aikana 6,35% Pankin maksuvalmius oli koko vuoden ajan erinomainen talletuskasvun ylittäessä luottokasvun. Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 15 603 tuhatta euroa eli eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 48 890 tuhatta euroa (47 403 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP-Pohjola-ryhmän strategian OPAlle siirrettyjen luottojen kanta nousi vuoden aikana 1 386 te määrällä. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 207 768-73 Nollakorkoiset saamiset 2 1 47,5 Yhteensä 209 769-72,8 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,4 1,6-1,2 Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 1 109 1 168 Prosenttia taseesta 2,0 2,1 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 484 502 Prosenttia taseesta 0,9 0,9 Käypä arvo 484 409 Nettotuotto, % 5,9 6,3 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 1 594 1 670 Prosenttia taseesta 2,8 3,0 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2011.
5 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 367 tuhatta euroa (798). Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat etenkin sijoitukset sijoitusrahastoihin. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 44 tuhatta euroa oli 18 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa lisäyksestä johtui asiakaspalvelussa käytettävien työasemalaitteiden ja asiakaspalvelutilojen kalustojen uusimisesta. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 22 368 21 738 2,9 Säästämistilit 8 055 8 311-3,1 Sijoittamistilit 18 849 17 480 7,8 Valuuttatalletukset 57 0 Yhteensä 49 330 47 529 3,8 Muut velat 127 157-19,1 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 49 457 47 686 3,7
6 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, vähenivät 42 tuhanteen euroon (864te). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 6,5 prosenttia 1 396 tuhanteen euroon (1 310te). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 196 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 1 156 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2011 yhteensä 17 428,89 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 10,2 prosenttia 4 907 tuhanteen euroon (4 453te).. Luottotappiovarausta purettiin 104 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa käytetään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Baselin pankkivalvontakomitea on vahvistanut ns. Basel III sääntelykehikon, jolla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Sääntelyn suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Euroopassa Basel III kehikkoa ollaan implementoimassa osana luottolaitosdirektiiviä ja asetusta (ns, CRD4/CRR paketti), niiden lopullista sisältöä sekä voimaantulo- ja siirtymäaikatauluja ei ole vielä vahvistettu. Alustavan tiedon mukaan uudet säännökset tulevat voimaan vuoden 2013 aikana Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Ensisijaiset omat varat Oma pääoma 4 907 4 453 Käyvän arvon rahasto -40 2 Arvonkorotusrahasto - - Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella 920 999 verovelalla Palautettavat osuuspääomat -3-4 Aineettomat hyödykkeet - - Suunniteltu voitonjako -15-17 Tilintarkastamaton tulos - - Laskennallinen verosaaminen verotuksellisista tappioista - -
7 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -148-318 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Muiden ensisijaisten omien varojen alijäämä -108-320 Ydin omat varat *) yhteensä 5 513 4 793 Pääomalainat - - Toissijaisten omien varojen alijäämä -108-320 Siirto ydin omiin varoihin 108 320 Muut ensisijaiset omat varat yhteensä 0 0 Ensisijaiset omat varat yhteensä 5 513 4 793 Toissijaiset omat varat Perpetuaalilainat - - Käyvän arvon rahasto (pl. rahavirran suojaus) 40-2 Arvonkorotusrahasto - - Debentuurilainat - - Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -148-318 Sijoitukset rahoituslaitoksiin - - Siirto ensisijaisiin omiin varoihin 108 320 Toissijaiset omat varat yhteensä 0 0 Omat varat yhteensä 5 513 4 793 *) Rajoituksettomat omat varat vähennyserien jälkeen Tilikaudella 2011 pankin omien varojen määrä laski alle luottolaitoslain mukaisen 5 miljoonan euroa vähimmäismäärän sisäisten luokitusten menetelmään siirtymisen seurauksena. Tilikauden 2012 aikana omien varojen määrä palautui yli 5 miljoonan euron tasolle. Finanssivalvonnan 19.2.2010 antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa on voimassa 31.12.2012 asti. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut - - Yritysvastuut 40 32 Vähittäisvastuut - - Muut erät - - IRB Sisäisen luottoluokituksen menetelmä Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) - - Yritysvastuut 1) 676 758 Vähittäisvastuut 2) 815 669 Kiinteistövakuudelliset 682 505 Muut 133 164
8 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 814 760 PD/LGD-menetelmä 182 178 Yksinkertainen menetelmä 631 582 Pääomasijoitukset 24 29 Pörssilistatut sijoitukset - - Muut 607 553 Muut erät 137 142 Luottoriski yhteensä 2 482 2 362 Selvitysriski - - Markkinariski 3) 61 58 Operatiivinen riski 179 188 Muut omien varojen vaatimukset 4) - - Yhteensä 2 723 2 608 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2012 31.12.2011 Omat varat yhteensä 5 513 4 793 Ensisijaiset omat varat 5 513 4 795 Omien varojen vaatimus 2 723 2 608 Vakavaraisuussuhde, % 16,2 14,7 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 16,2 14,7 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 15,1 14,0 *syyskuussa 2012 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Omat pääomat ovat kasvaneet melkein 0,5 milj. euroa ja samaan aikaan arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämän vähennyserä on pienentynyt n 0,3 milj euroa. Vakavaraisuusuhde 16,2%. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä
9 Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 196 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2012 rahastolle kannatusmaksuja 28 568 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2012 2011 2010 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,7-1 6,6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,5-0,1 0,6 Omavaraisuusaste, % 10,3 9,9 10 Kulujen suhde tuottoihin, % 73,9 80,8 69,1
10 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut limiitit riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Limiittien ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun
11 taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Likviditeettiriski Markkinariskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä asiakassuhteen aktiivisella hoidolla. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankilla ei ole sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittää luottolaitoslain mukaisen rajan 25 prosenttia pankin omista varoista.. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 64,8 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 56,8% prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2012 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,4 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskilimiiteistä johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski.
12 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP-Pohjola-ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2012 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 2,8 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 98 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 5,9prosenttia eli hieman edellisvuotista matalampi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2012 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta.
13 Palveluverkko Pankilla on yksi konttori, jossa maksuautomaatti, maksupääte ja otto-käteisautomaatti. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. OP- Pohjola-ryhmässä otettiin elokuussa käyttöön verkkoajanvaraus. Osuuspankkien henkilöasiakkaat pääsevät tekemään yleisimpiä pankki- ja vakuutuspalveluita koskevia ajanvarauksia op.fiverkkopalvelussa. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi ajanvarausjärjestelmän kautta on mahdollista varata aika myös puhelinneuvotteluun. Lokakuussa OP-Pohjola-ryhmä toi markkinoille lähiluettavat OP-Visa Debit -maksukortit, joilla asiakas voi maksaa pieniä ostoksia ilman PIN-koodia. Suomessa lähiluettavalla kortilla voi maksaa alle 25 euron ostoksia. Jatkossa kaikki uusiutuvat OP-Visa Debit-kortit on varustettu lähilukuominaisuudella. Muihin OP-Visa-kortteihin ominaisuus lisätään myöhemmin. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 20 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 1 974. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP-Pohjola-ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä OP-Pohjola-ryhmän yhteinen johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt voivat saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A- sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeiden ja rahan yhdistelmänä kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Osuuspankin lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmassa ansaintajakso on kalenterivuosi ja palkkio maksetaan lähtökohtaisesti rahana. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä kattaa koko osuuspankin henkilöstön. Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty VM:n asetuksessa ja Finanssivalvonnan kannanotossa ja sen päivityksessä. Asetuksessa määritellään henkilöt, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua merkittävää riskiä valvottavalle ts. riskipositioon kuuluvat henkilöt. Palkkion lykkäys, maksu osakkeina sekä maksamatta jättäminen tulee sovellettavaksi, jos asetuksen tarkoittamassa riskipositioasemassa olevan henkilön muuttuvan palkkion määrä ylittää säännöksissä asetetun rajan.
14 Viivästetyt osuudet maksetaan kunakin vuonna niin, että maksuerien välillä on vähintään vuosi väliä. Ennen kunkin viivästetyn erän maksamista pankissa tehdään erikseen päätös siitä, onko aiemmin määriteltyä palkkiota pienennettävä toteutuneiden riskien, yrityksen palkitsemisjärjestelmään liittyvien maksamista koskevien ehtojen tai taloudellisen aseman heikkenemisen vuoksi. Viivästetty palkkio voidaan näiden rajoitusehtojen toteutuessa jättää kokonaan maksamatta tai maksaa määriteltyä pienempänä. Henkilöstö Ähtärin Osuuspankin toimihenkilöt: Markku Kallio Mervi Hautamäki Eliisa Manninen Päivi Sillanpää Heli Tuomaala Merja Vähämäki toimitusjohtaja rahoitusneuvottelija sijoitusneuvoja palvelumyyjä palvelupäällikkö palvelumyyjä Kokonaishenkilöstövahvuus oli vuoden lopussa 6 henkilöä. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Ähtärin Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 4.4.2012. Kokoukseen osallistui 5 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä.
15 Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 15 ja enintään 21 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 15. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2012 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle/edustajistolle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle /edustajistolle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 5 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 5. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 13. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia,
16 toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Jaakkola Raimo, metsänhoitaja/ktm lehtori,2012-2015 Varapuheenjohtaja *Muhonen Janne, metsätalousinsinööri, 2010-2013 Haukkasalo Tuula, kanslisti, 2011-2014 Hietala Pirkko, palveluohjaaja, 2011-2014 Leino Veijo maanviljelijä, 2011-2014 Järvinen Oiva, työkaluasettaja, 2012-2015 Jykylä Eija, yrittäjä, 2012-2015 Kuoppa-aho Raimo, opettaja, 2011-2014 Kujansuu Anu, opettaja, 2010-2013 Lindroos Veikko, maanviljelijä, 2012-2015 *Muhonen Janne, metsätalousinsinööri, 2010-2013 Annala Mikko, ostoesimies, 2012-2014 *Pöyhölä Ulla-Maija, liikkeenharjoittaja,2010-2013 Rinne Anne, opettaja,2012-2015 Setälä Rauli, koneyrittäjä,2010-2013 Vasikkaniemi Kari, maanviljelijä,2010-2013 kaikki Ähtärin kaupungista. *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Kukkeenmäki Jorma, s. 1968, maanviljelijä/ktm, 2012-2015 Varapuheenjohtaja Sillanpää Jukka, s. 1966, ylikonstaapeli, 2011-2014 Muut jäsenet Kallio Markku, s1955, toimtusjohtaja/ttm, emba, hallitus 2009- Kivinen Pirkko, s. 1953, metsänhoitaja/lehtori, 2010-2013 Lassila Pekka, s. 1958,maanviljelijä, 2012-2015 Hokkanen Aapo-Matti, yrittäjä, 2010-2013 Toimitusjohtaja Markku Kallio, toimitusjohtaja 1.1.2009 alkaen. Johtoryhmän kokoonpano Puheenjohtaja Kallio Markku, toimitusjohtaja vuodesta 2009 Tuomaala Heli, palvelupäällikkö Tilintarkastajat Osuuskunnan kokouksen valitsemina tilintarkastajina ovat toimineet Tilintarkastustoimisto KPMG, vastaavana tarkastajana KHT KTM Hannu Paunikallio ja varalla KTM KHT Hans Bertell.
17 Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastajat Risto Kleimola suoritti osuuspankin tarkastuksen 11-13.12.2012. Osuuspankin sisäisenä tarkastajana on toiminut Liisa Torkko Op-Tarkastuksesta. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden kasvunäkymät ovat vuonna 2013 edelleen keskivertoa vaisummat. Euroalueen talouskehitys säilyy heikkona. Suomen talous kasvaa parhaimmillaankin hitaasti. Euroopan keskuspankki pitää ohjauskorkonsa alhaalla ja tarvittaessa tukee poikkeustoimin talouden vakautta. Euribor-korot pysyvät ennätysalhaalla. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2012 oli 3 428 005,16 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 342.483,66 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,25 prosenttia eli yhteensä 14.689,02 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli 327.794,64 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.
ÄHTÄRIN OSUUSPANKKI 10.01.2013 1(1) 18 Osuuspankin tuloslaskelma 1.1.-31.12.2012 1.1.-31.12.2011 Korkotuotot 1 241 670,93 1 315 015,79 Korkokulut 420 066,81 420 777,36 K o r k o k a t e 821 604,12 894 238,43 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 103 117,22 125 158,96 Omistusyhteysyrityksistä 2 657,60 0,00 Muista yrityksistä 100 459,62 125 158,96 Palkkiotuotot 280 063,47 307 170,01 Palkkiokulut 51 719,88 49 822,14 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 186 872,80-60 198,50 Arvopaperikaupan nettotuotot 186 124,71-60 835,86 Valuuttatoiminnan nettotuotot 748,09 637,36 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 8,32-2 000,00 Suojauslaskennan nettotulos 0,00 0,00 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 10 990,99 8 079,79 Liiketoiminnan muut tuotot 61 435,39 59 360,20 Hallintokulut 668 045,34 731 689,65 Henkilöstökulut 356 536,84 376 905,44 Palkat ja palkkiot 302 299,13 320 064,72 Henkilösivukulut 54 237,71 56 840,72 Eläkekulut 44 992,73 47 165,59 Muut henkilösivukulut 9 244,98 9 675,13 Muut hallintokulut 311 508,50 354 784,21 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 68 008,50 87 299,31 Liiketoiminnan muut kulut 308 109,50 216 942,90 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 50 356,60 350 442,46 L i i k e v o i t t o (- t a p p i o) 317 852,49-104 387,57 Tilinpäätössiirrot -104 322,59-559 908,58 Tuloverot 79 691,42 94 418,52 Tilikauden verot 73 406,76 118 731,98 Aikaisempien tilikausien verot 571,97 94,48 Laskennallinen vero 5 712,69-24 407,94 Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen 342 483,66 361 102,49 T i l i k a u d e n v o i t t o ( t a p p i o ) 342 483,66 361 102,49
ÄHTÄRIN OSUUSPANKKI 10.01.2013 1(1) 19 OSUUSPANKIN TASE 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA Käteiset varat 179 315,79 206 651,72 Saamiset luottolaitoksilta 426 543,30 800 791,04 Vaadittaessa maksettavat 59 498,05 2 126,92 Muut 367 045,25 798 664,12 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 48 889 721,54 47 402 735,53 Muut 48 889 721,54 47 402 735,53 Saamistodistukset 150 000,00 150 000,00 Muilta 150 000,00 150 000,00 Osakkeet ja osuudet 4 436 447,17 4 196 807,09 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 15 200,00 15 200,00 Johdannaissopimukset 43 550,92 340,55 Aineelliset hyödykkeet 1 639 160,56 1 696 256,56 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 484 562,83 502 366,83 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 1 109 736,39 1 167 634,39 Muut varat 466 767,78 366 174,18 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 112 404,57 173 920,59 Laskennalliset verosaamiset 32 389,63 51 853,99 VASTAAVAA YHTEENSÄ 56 391 501,26 55 060 731,25 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 42 721,85 864 400,76 Luottolaitoksille 42 721,85 864 400,76 Vaadittaessa maksettavat 42 721,85 864 400,76 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 49 457 214,16 47 686 034,67 Talletukset 49 329 908,74 47 528 647,15 Vaadittaessa maksettavat 38 273 823,17 35 142 410,00 Muut 11 056 085,57 12 386 237,15 Muut velat 127 305,42 157 387,52 Vaadittaessa maksettavat 0,01 0,01 Muut 127 305,41 157 387,51 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 57 915,22 39,60 Muut velat 101 785,75 97 467,19 Muut velat 79 730,75 74 386,19 Pakolliset varaukset 22 055,00 23 081,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 606 321,47 636 906,01 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 50 265 958,45 49 284 848,23 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 219 042,78 1 323 365,37 Vapaaehtoiset varaukset 1 219 042,78 1 323 365,37 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 1 396 792,01 1 310 242,01 Muut sidotut rahastot 81 302,86 38 925,25 Vararahasto 41 094,79 41 094,79 Käyvän arvon rahasto 40 208,07-2 169,54 Vapaat rahastot 772 295,33 772 295,33 Muut rahastot 772 295,33 772 295,33 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 2 313 626,17 1 969 952,57 Tilikauden voitto (tappio) 342 483,66 361 102,49 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 4 906 500,03 4 452 517,65 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 56 391 501,26 55 060 731,25 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 622 546,79 646 544,94 Takaukset ja pantit 622 546,79 646 544,94 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 2 853 435,75 2 576 877,65 Muut 2 853 435,75 2 576 877,65 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 3 475 982,54 3 223 422,59