Kuluttaminen, hankinnat ja jakamistalous Markus Lukin Johanna af Hällström

Samankaltaiset tiedostot
Hiilineutraali Helsinki 2035

Miten Helsingistä hiilineutraali 2035? Esa Nikunen Ympäristöjohtaja

Tervetuloa! Ajankohtaista Helsingin ilmasto- ja kiertotaloustyössä

Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

KOKEILEVA, KETTERÄ, KANNUSTAVA ILMASTOKAUPUNKI JOENSUU

Turun ruokapalvelut Hiilijalanjälki. Teemu Helonheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KOKEILEVA, KETTERÄ, KANNUSTAVA ILMASTOKAUPUNKI JOENSUU

Hiilineutraali Helsinki Tiivistelmä

Laura Riuttanen, Helsingin yliopisto

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI

Ilmastolounas-esittely

Päästölaskenta, hyvät käytännöt ja työkalut

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

Hiilineutraali kaupunki onko se mahdollista? Apulaispormestari Aleksi Jäntti

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

Esitys Hiilineutraali Helsinki toimenpideohjelmaan tehtävistä muutoksista

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Autot Lappeenrannan kaupungin katukuvaan uusiutuvalla energialla Markus Lankinen, johtava asiantuntija, Lappeenrannan kaupunki

Vähähiilisen rakentamisen ohjauskehitys

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Vähähiilisyys tulee rakentamiseen

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Ympäristökriteerit ohjaustyökaluna julkisissa hankinnoissa- työpaja

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

KESTÄVÄ TAMPERE Kunnan ilmastotyö ja tarpeet alueelliseen yhteistyöhön. Kuntaliiton maakuntafoorumi

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka

6AIKA-TREFFIT ESPOO Agenda ja työpajaohjeet

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

Ruokahävikki EU:n kasvavat vaatimukset ja ruokahävikin seuranta ja vähentäminen Suomessa

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON ASIANTUNTIJALAUSUNNON LIITE

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Hiilineutraali Helsinki 2035 ja kaavoitus Jari Viinanen Kaupunkiympäristön toimiala

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Miten rakennettua ympäristöä kehitetään kestävästi. Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa

Biotalouden kestävyyshaasteet

TIEDOSTA VÄHENNÄ MITÄTÖI KOLMEN ASKELEEN OHJELMA YRITYSTEN ILMASTOTYÖLLE. CASE AVIDLY.

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius

Hiilineutraali Helsinki Jari Viinanen

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Hiilineutraali kirkko 2030

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Hiilineutraali kunta hiilineutraali kirkko. Pauli Välimäki Kirkon ympäristöpäivät Pieksämäki

TALO. Erikoistutkija Petrus Kautto Kestävän kiertotalouden strateginen ohjelma, SYKE Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Energiatehokkuus ja kestävä rakentaminen. Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030

Taustoitusta PIMAkärkihankkeelle. ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio I info- ja verkostoitumistilaisuus ympäristöministeriö

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Mistä suomalaisen hiilijalanjälki muodostuu ja mitä se tarkoittaa? Ville Uusitalo Apulaisprofessori Kestävyystutkimus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Miten yritys voi olla hiilineutraali?

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Kiertotalous koulutuksessa mitä ja miksi?

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Kestävä kehitys puutarha-alalla

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Transkriptio:

Kuluttaminen, hankinnat ja jakamistalous 1.2.2018 Markus Lukin Johanna af Hällström

Taustaa Vain alle puolet helsinkiläisten hiilijalanjäljestä syntyy kaupungin alueella kulutuksen hiilijalanjälki syntyy suurelta osin muualla Helsinkiläisen hiilijalanjälki on noin 11 t CO2-ekv./as Maailman ylikulutuspäivä on viime vuodet ollut elokuussa laskennallinen päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä vuonna 2017 suomalaisten ylikulutuspäivä oli 3.4. Uusi talous on entistä enemmän kierto- ja jakamistaloutta kierto- ja jakamistaloudessa kulutuksen painopiste on omistamisen sijasta palveluiden käyttäminen kiertotaloudessa materiaaleja ei lopuksi hukata, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita jakamistaloudessa vajaakäytössä olevat hyödykkeet otetaan tehokkaaseen käyttöön 23.10.2017 2

Kuluttaminen ja jätteet Kaupungin alueella syntyvän jätteen määrä vähenee Helsinkiläisen hiilijalanjälki pienenee Helsinkiläisen vedenkulutus laskee (näille voidaan asettaa määrälliset tavoitteet esim. ympäristöpolitiikassa) Esimerkkejä toimenpiteistä: Laaditaan ohje ilmastovaikutusten huomioimiseksi kaupungin ruokatarjoiluissa ja kehitetään ilmastovaikutukset huomioivaa reseptiikkaa Lisätään kasvisruoan osuutta kouluissa, päiväkodeissa, vanhustentaloissa ja sairaaloissa Vähennetään ruokahävikkiä palvelukeskuksen toiminnassa (mm. menekinseuranta, kampanjat, prosessien tehostaminen, tuotevalikoiman ja pakkauskokojen järkevöittäminen) Edistetään kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia ohjaamalla viljelypaikkojen sijoittamista Kehitetään työkaluja tapahtumien CO2-päästöjen mittaamiseksi Henkilökohtainen päästökauppa? Pilotoidaan kestävää elämäntapaa tukevaa aluerakentamishanketta kaupungin rakentamiskohteessa, hyödyntäen esim. One Living Planet -konseptia 23.10.2017 3

Hankinnat 100 % kaupungin hankintaprosesseista sisältää ympäristökriteerejä 2020 alkaen ja hankinnoissa huomioidaan kiertotalousnäkökulma ja uudet ilmastotavoitteet Esimerkkejä toimenpiteistä: Kehitetään olemassa olevia ja käyttöönotetaan uusia hankintakriteerejä Helsingin hankintoihin huomioiden elinkaari, kertotalous ja ilmastonäkökulma paremmin Arvioidaan ilmastopäästöjen kannalta merkittävät hankinnat ja kehitetään päästölaskentaa, elinkaarimalleja ja ilmastovaikutusten arviointia näihin hankintoihin Lisätään yritysyhteistyötä ja haetaan rahoitusta innovatiivisten hankintojen toteuttamiseen Tehdään Helsingille innovatiivisten ja kestävien hankintojen tiekartta Kehitetään ja tiukennetaan ympäristö- ja ilmastovaikutuksia vähentäviä kriteerejä kaupungin elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa 23.10.2017 4

Jakamistalous Kiertotalouden hankkeita toteutetaan Helsingissä yhteistyössä yritysmaailman ja kaupunkilaisten kanssa Helsinki haluaa toimia yhä aktiivisemmin alustana mielenkiintoisille ja tuloksellisille innovaatioille, jotka tuottavat myös uusia vientimahdollisuuksia Esimerkkejä toimenpiteistä: Kehitetään ja otetaan käyttöön ratkaisuja hävikkiruoan hyödyntämiseksi Teetetään selvitys ruoan valmistuksen sivuvirroista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista Kaupungin kirjastojen lainauspalveluja laajennetaan, esim. sähköpyörät, energiamittarit ja muut kestävyyttä edistävät välineet Jaetaan kaupungin tiloja, kalustoa ja osaamista henkilökunnalle ja kaupunkilaisille Kehitetään yhteistyötä (kaupunki, yritykset, kaupunkilaiset jne.) kiertotalouteen, jakamistalouteen ja ilmastovastuuseen liittyen Lisätään yhteisöllisyyttä (esim. pop-up-tilaisuudet) 23.10.2017 5

Hiilinielut & päästöjen kompensointi 1.2.2018 Auni Haapala

Taustaa Helsingin alueen hiilivarasto ja sen muutos vuodessa, arvio vuonna 2014: Koko 1250kton eli noin 5 % vuosittaisista päästöistä Selvityksen hetkellä kasvoi noin 35 tuhannella tonnilla Tärkeää pyrkiä säilyttää nykyisiä hiilinieluja ja ylläpitää hiilivarastoja Mikäli hiilineutraalius halutaan saavuttaa, päästöt joita ei kyetä vähentämään on kompensoitava Hiilinielujen mahdollinen rooli kompensoinnissa? 23.10.2017 7

Hiilinielut 1. Puuston, kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastoja ylläpidetään, säilytetään ja lisätään maankäytön suunnittelulla ja viheralueiden hoidolla 2. Edistetään puurakentamista kasvattaen hiilivarastoa Esimerkkejä toimenpiteistä: Pidetään metsäiset ja puustoiset alueet kasvullisina, peitteisinä, puustollisesti monilajisina ja kestävinä riittävin metsänhoidollisin toimin Tonttien kaavoituksessa ja toteutuksessa hyödynnetään Helsingille määriteltyä viherkerrointa riittävän tonttikohtaisen viherrakenteen varmistamiseksi Kaupunki uusii arvion Helsingin hiilivarastoista ja -nieluista kehittäen kaupungille muodostettua hiilitaseen laskentamenetelmää (ml. Helsingin rajojen ulkopuolella olevat omistetut metsät) Kaupunki edistää puurakentamista asemakaavoituksella Kaupunki lisää puurakentamista omissa kohteissa 23.10.2017 8

Kompensointi Jäljelle jäävät hiilidioksidipäästöt, joita kaupunki ei onnistu vähentämään, kompensoidaan lisäisyysvaatimuksen toteuttavilla päästövähennyksillä vuoteen 2035 mennessä. -80 % vuoden 1990 päästöjen tasosta, jäljelle jää: 720,000 tco 2 e Maakaasu, laivaliikenne, raskaan liikenteen polttoaineet? Toimenpiteet: Kaupunki arvioi Helsingille potentiaaliset kompensointitavat, kompensointitarpeen ja kustannukset yhteistyössä esim. YM ja Syken kanssa 23.10.2017 9