Esitys Hiilineutraali Helsinki toimenpideohjelmaan tehtävistä muutoksista

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI 1 / 9 Jari Viinanen MUISTIO 1 Esitys Hiilineutraali Helsinki toimenpideohjelmaan tehtävistä muutoksista Kaupungin johtoryhmälle esitetään lisättäväksi Hiilineutraali Helsinki 2035 toimenpideohjelmaan alla oleviin kohtiin leipätekstiä 12 kohtaan, 12 toimenpiteeseen kirjoitettavaksi uusi muotoilu, lisättäväksi neljä uutta toimenpidettä ja kaksi uutta esimerkkiä. Johtoryhmän käsittelyn jälkeen muutokset päivitetään ohjelmaan kaupunginhallituksen käsittelyä varten. Uusi teksti on kirjoitettu sinisellä ja poistettavaksi ehdotettu on esitetty yliviivauksella. 1. Helsingin seudun ja pääkaupunkiseudun yhteistyö. Lausunnoissa on nostettu esiin pääkaupunkiseudun kaupunkien, julkisten toimijoiden, yritysten ja tutkimuslaitosten ja laajemmin Helsingin seudun kuntien yhteistyön merkitys ilmastotyön toteuttamisessa. Elinkeinoelämä pitää Helsingin seutua kokonaisuutena ja yhtenäisyys eri kuntien ja alueiden kesken on tärkeää. Yritysten kannalta on lisäksi ongelmallista, mikäli niitä koskevat vaatimukset vaihtelevat sijainti- tai toimipaikasta riippuen. Lisätään leipätekstiin (s. 18): Helsingin kaupunki tukee omilla tavoitteillaan voimakkaasti kansallisia päästövähennystavoitteita. Kaupunkiorganisaation on tehtävä paljon yhteistyötä eri toimijoiden kuten kuuden suurimman kaupungin, pääkaupunkiseudun kaupunkien, Helsingin seudun kuntien ja kaupunkilaisten kanssa. Elinkeinoelämälle ja kaupunkilaisten arjessa pääkaupunkiseutu näyttäytyy kokonaisuutena. Seudun kaupunkien ilmastotavoitteet ovat yhdenmukaisia ja niiden saavuttamiseksi kaupunkien on hyödyllistä tehdä yhteistyötä. Lisätään leipätekstiin (s. 38): Liikennesuunnittelun rooli on tärkeä tavoiteltaessa hiilineutraalia Helsinkiä vuoteen 2035 mennessä. Helsingin seudun liikennejärjestelmää suunnitellaan laajassa yhteistyössä seudun kaupunkien ja kuntien, valtion ja sidosryhmien kesken osana Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL suunnitelmaa. MAL suunnittelua velvoittavaksi tavoitetasoksi on asetettu: liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmassa tullaan esittämään toimenpiteet, jolla tavoite saavutetaan seudulla. Helsingillä on olemassa useita erillisiä strategioita Lisätään leipätekstiin (s. 90): 4 kpl, s. 90: Lisäksi kiertotalouden hankkeita toteutetaan Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla yhteistyössä yritysmaailman, seudun kaupunkien ja kaupunkilaisten kanssa. Postiosoite: PL 500, HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 2a, Helsinki

2 HELSINGIN KAUPUNKI 2 / 9 2. Kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnan vaikutus päästöihin Lausunnoissa on nostettu esiin kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnan merkitys alueellisen elinvoiman kannalta tärkeiden tukipalveluiden tarjoamisen sekä pendelöinnin vähentämisen kannalta. Kappale Täydentyvä kaupunkirakenne Lisätään leipätekstiin (s. 44):... Helsingissä on MAL-sopimuksen ja AM-ohjelman mukaisesti tavoitteena laatia asemakaavoja asuntotuotantoon vähintään kerrosneliömetriä pääosin raideliikenteen palvelualueelle. Kerrosalasta on täydennysrakentamista vähintään kerrosneliömetriä. Helsingin tavoitteena on rakentaa vuosittain 6000 (vuodesta 2019 lähtien 7000) asuntoa, joista 55 % on kohtuuhintaisia asuntoja ( 25% ara-vuokra-asuntoja ja 30 % nk. välimuodon asuntoja). Kohtuuhintaiset asunnot hyvin saavutettavilla alueilla voivat vähentää pendelöinnin tarvetta ja edistää kestäviä kulkumuotoja. 3. Päästötön työmaa omaksi toimenpiteeksi ja lisätietoa elinkaariarvioinnista Elinkaariarvioinnista saatiin uutta tietoa, jota on lisätty ohjelmaan. Lisäksi päivitettiin yksi siihen liittyvä toimenpide ajan tasalle. Toimenpiteen 45 sisältö muutettiin liittymään valmisteilla olevaan uuteen ohjelmaan ja sen jalkautukseen. Päästötön työmaan kehittäminen on tullut esille kaupunginhallituksen 2017 Oslon matkalla, yrityskentän toimesta Hiilineutraali Helsinki toimenpideohjelman valmistelussa ja useina hankeaihioina pohjoismaisessa ja EU-yhteistyössä. Päästötön työmaa oli valmisteluvaiheessa omana toimenpiteenä, mutta se yhdistettiin lopulta muihin. Kappale Kaupungin omistamat asuin- ja palvelurakennukset sekä ulkovalaistus Lisätään leipätekstiin (s. 62, uusi kappale otsikon Kiertotalous rakennushankkeissa alle): Helsingin kaupungilla on käynnissä pilotteja erilaisista menetelmistä, joilla ohjataan rakennusten ympäristövaikutuksia koko elinkaaren aikana suunnittelusta lähtien. Pilotoitavia menetelmiä ovat erilaiset ympäristöluokitukset, Euroopan komission Level(s)-indikaattorit sekä kaupungin omat Elinkaaritavoitteet- ja Työmaan ympäristöasiakirja mallit. Markkinoilla on myös muita työkaluja ja malleja. Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki on yksi osa rakennuksen ympäristövaikutuksia. Hiilijalanjälkilaskenta tulee viimeistään 2025 osaksi kansallisia talonrakentamisen ohjauskeinoja, ja ympäristöministeriö julkaisee ensimmäisen version laskentamallista marraskuussa Ympäristöluokitustyökalut ja elinkaaritavoitteet sisältävät myös muiden ympäristöön liittyvien asioiden arviointia ja ohjausta. Elinkaariarvioinnilla (LCA) voidaan kehittää rakentamistapoja ja -tekniikoita vähäpäästöiseen suuntaan, vaikka hyvin pitkien elinkaarien vaikutusten arvioinnissa epävarmuudet lisääntyvät. Elinkaaren lisäksi se tuo näkyviin materiaalien tuotantoketjujen päästöt ja suosii kierrätettyjä, uusiutuvia ja tehokkaasti tuotettuja materiaaleja. Elinkaariarviointi myös tukee tehokkaasti kiertotaloustavoitteita, kun suunnittelussa se kannustaa käyttämään kierrätysmateriaaleja, auttaa minimoimaan materiaalien huolloista ja vaihdoista aiheutuvia päästöjä ja tuo näkyväksi elinkaaren lopun prosessit. Työmaiden päästöt voivat olla merkittävä osa rakentamisen ja liikenteen päästöistä. Perustusolosuhteet vaikuttavat rakentamisvaiheen hiilijalanjälkeen. Maan stabilointi, maamassojen siirto sekä paalutus lisäävät rakentamisen päästöjä. Esimerkiksi

3 HELSINGIN KAUPUNKI 3 / 9 infrarakentamisessa pohjanvahvistustoimenpiteet voivat olla jopa 80 % hankkeen toteutuksen päästöistä. Eri pohjanvahvistustoimenpiteet, kuten painopenger, massa- ja pilaristabilointi ja massanvaihto kattavat siis suurimman osan rakentamisen päästöistä ja eri toimenpiteiden ja menetelmien päästövaikutukset ovat myös keskenään eri suuruiset. Helsingin kaupunki pyrkii lisäämään kaavoitukseen ja hankkeiden suunnitteluun tietoa esirakentamisen päästövähennysmahdollisuuksista. Maamassojen hyödyntäminen rakennushankkeissa vähentää kuljetuksista aiheutuvia päästöjä ja kustannuksia. Helsingissä vuodesta 2014 lähtien toteutettu kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelma tähtää siihen, että kaikille kaupungin omilla työmailla kaivettaville ja louhittaville maamassoille löytyisi hyötykäyttökohde. Paremmalla maamassojen hallinnalla ja hyötykäytöllä on pelkästään Helsingissä saavutettu 5-10 miljoonana euron vuosisäästöt. Kolmessa vuodessa kaivumaiden kehittämisohjelman toimenpiteet ovat säästäneet Helsingin kaupungille noin 32 miljoonaa euroa, 4,5 miljoonaa litraa polttoainetta ja tonnia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi koneiden ja työmaahan liittyvien kuljetusten päästöt ovat merkittävä osa koko kaupunkialueen päästöistä. Oslon kaupungin esittämän arvion mukaan työmaakoneiden kasvihuonekaasupäästö voivat olla jopa 25 % kaikista liikenteen päästöistä. Uusi muotoilu: Toimenpide 42. Minimoidaan kaupungin rakennushankkeiden ja infrarakentamisen elinkaaripäästöt. -Myötävaikutetaan ja osallistutaan yhdessä YM:n, LVM:n, liikenneviraston, RT/RTT:n ja GBC Finlandin kanssa valtakunnallisesti yhtenäisten laskentatapojen ja työkalujen ja laskennan menetelmien ja lähtötietojen kansallisten tietokantojen laatimiseen elinkaaripäästöjen arvioinnille. -Tehdään selvitys elinkaaripäästöjen nykytilanteesta kaupungin infra- ja talonrakentamishankkeissa sekä päästöjen vähentämismahdollisuuksista ja tarvittavista ohjauskeinoista erilaisissa hankkeissa ja esirakentamisen vaihtoehtotarkasteluissa. -Asetetaan vähennystavoite ja hankintakriteerit rakennusten ja infrahankkeiden elinkaaripäästöille hanketyypeittäin. -Pilotoidaan elinkaarilaskennan työkaluja rakentamishankkeissa suunnittelu- ja rakentamisprosessin kaikissa vaiheissa. Viestitään pilottien tuloksista kaavoitukseen ja hankkeiden suunnitteluun. Vastuu: Rya/Roha (massakoordinaattori)/rake, Kanslia/aluerakentaminen, Kymp/Kepa, Heka, Maka Aikajänne: Laskentatavan yhtenäistäminen tällä valtuustokaudella ( ), selvitys ja tavoitteiden asettaminen tulevilla kausilla Vaativuus: Edellyttää vähintään valtakunnallisesti yhteisen laskentatavan aikaansaamista, muuten Helsingin oma päätös Arvio kustannuksista: Vaatii resursseja Uusi muotoilu: Toimenpide 45. Kaivumaiden ja purkumateriaalien sekä energiantuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen maarakentamisessa -kehittämisohjelmassa luodaan periaatteet mineraalisten kaivu- ja purkumateriaalien hyödyntämiseksi suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon prosesseissa. Jalkautetaan Kaivumaiden, kiviaineksen ja purkumateriaalien hyödyntämisen periaatteet maarakentamisessa ja toimenpideohjelma ( ) osaksi normaalia toiminnanohjausjärjestelmän mukaisesti etenevää toimintaa. Periaatteet koskevat n toimialan keskeisiä prosesseja: kaupungin maanhankintaa ja alueiden hallintaa, yleispiirteistä maankäytön suunnittelua, kaavoitusta, esirakentamista, infra- ja talonrakentamishankkeiden suunnittelua ja rakentamista.

4 HELSINGIN KAUPUNKI 4 / 9 Uusi toimenpide: toimenpiteen 45 jälkeen. Pilotoidaan kaupungin omassa rakentamisessa päästöttömiä työmaita ja otetaan kokemusten kautta käyttöön malli ja kriteerit koskemaan kaikkia työmaita. Sisällytetään malli ja kriteerit infra- ja talonrakentamishankkeiden ympäristöasiakirjaan ja työmaan ympäristösuunnitelmaan. Ohjataan kaupungin alueella rakentavia käyttämään mallia ja kriteerejä. Vastuu: Rya/Roha/Rake/Ylpi, Ympa, Maka, Heka, HSY, Helen Aikajänne: Valtuustokausi Vaativuus: Helsingin oma päätös Arvio kustannuksista: Vaatii resursseja Lisätään esimerkki s. 63: Norja valtion omistama rakennuttaja Statsbygg käyttää elinkaaren hiilijalanjälkeä kaikissa hankkeissaan läpi koko rakentamis- ja suunnitteluprosessin (tontin valinta, tavoitteen asetanta, suunnittelu-. ja kilpailuvaihtoehtojen vertailu ja säästöjen todentaminen). Suomalaisista kaupungeista mm. Porvoo, Vaasa ja Tampere ovat käyttäneet EN hiilijalanjälkeä tontiluovutuskilpailuissaan ja esim. Senaatti ja ATT arkkitehti- /urakkakilpailuissa. Lisätään esimerkki s. 63: Oslon kaupunki on pilotoinut kuudessa kohteessa päästöttömiä työmaita. Keskeisessä roolissa on ollut markkinavuoropuhelu yritysten kanssa, jossa on yhdessä luotu kilpailutuskriteerit Tuulivoiman tuotannon edistäminen näkyviin ohjelmaan Ohjelmassa ei ole mainittu tuulivoimaa. Kirjausta on toivottu selkeytettäväksi toiminnanharjoittajien ja kaupunkisuunnittelijoiden tarpeisiin. Tuulivoiman lisääminen voi myös olla yksi päästöjen kompensointitapa (ks. kappale 6.2.) Kappale Energiatehokas maankäyttö ja kaupunkirakenne Lisätään leipätekstiin (s. 66):...Asemakaavoituksella voidaan edistää myös keskitetyn energiajärjestelmän tarvitsemia muutoksia kohti ilmastoneutraalia energiantuotantoa. Helsinki on laatinut tuulivoiman sijoittamisperiaatteet yleiskaavatyön yhteydessä. Siinä määriteltiin mahdolliset teollisen kokoluokan tuulivoiman alueet ulkosaaristoon sekä Vuosaareen. Sijoittamisperiaatteiden kautta Helsingissä ensikertaa mahdollistettiin teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden jatkosuunnittelu kuivalle maalle suotuisiin tuuliolosuhteisiin. Uusi muotoilu: Toimenpide 54. Asemakaavoituksella edistetään uusiutuvan energian käyttöä sekä kiinteistökohtaista, alueellista ja keskitettyä uusiutuvan energian tuotantoa tarkoituksenmukaisella tavalla. Asemakaavoituksessa huomioidaan tuulivoiman sijoittamisperiaatteet. Asemakaavoituksessa pilotoidaan alueellisia tai tonttikohtaisia kehittämishankkeita, niiden vaikutukset arvioidaan ja vaikutuksia seurataan. Parhaat ideat otetaan käytäntöön seuraavissa kohteissa.

5 HELSINGIN KAUPUNKI 5 / 9 5. Kiinteistöjen jätevesilämmön alenemisen vaikutus jäteveden puhdistamon toimintaan Lausunnoissa on noussut esille huoli lämpimän käyttöveden energiansäästön vaikutuksesta jätevesien puhdistukseen. Kiinteistöjen lämmittämän jätevesien lämpötila laskee kun asukkaat säästävät energiaa ja kierrättävät lämpöä Uudet energiaratkaisut Uusi muotoilu: Toimenpide 78. Tunnistetaan potentiaalisimmat hukkalämmön kohteet koko kaupunkialueella ja luodaan toimenpiteet näiden hukkalämpöjen hyödyntämiselle. Selvitetään kiinteistöjen jätevesilämmön hyödyntämisen vaikutus jäteveden puhdistamon toimintaan. Vastuu: Palu/Ympa, HSY, Helen, Rya/Roha Aikajänne: Valtuustokausi Vaativuus: Oma päätös, vaatii lisäselvityksiä Arvio kustannuksista: Virkatyönä 6. Korjaus lähdetietoon liittyen puu ja betonirakentamista Esimerkiksi Helsingin Kuninkaantammessa on vertailtu rakentamisen hiilijalanjälkeä puu- ja betonikerrostaloissa selkein tuloksin: maanpäälliset rakenteet huomioiden betonikerrostalon hiilijalanjälki muodostui paljon jopa 1,75 kertaa isommaksi vastaavaan puukerrostaloon nähden (Nykänen ym. 2017). 7. Kuluttaminen, hankinnat ja jakamis- ja kiertotalous Lausunnossa tuotiin esille asukkaiden hiilijalanjäljen seuranta. Kappale 4.3 Kuluttaminen, hankinnat ja jakamis- ja kiertotalous Lisätään leipätekstiin (s. 85, 3. kappale): Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat kulutuksen kuormituksesta valtaosan. Viime vuosina tehtyjen arvioiden mukaan hiilijalanjälki asumisessa on pienentynyt, kun taas elintarvikkeiden hiilijalanjälki on pysynyt ennallaan. Tavoitteena on, että helsinkiläisten hiilijalanjälki pienenee. Asukkaiden hiilijalanjäljen arviointia tullaan tekemään jatkossakin. 8. Osaamistarpeen kasvu Osaamistarpeen kasvu on tuotu esille useissa lausunnoissa ja palautteissa. Kappale Kasvatus ja koulutus Lisätään leipätekstiin (s. 86, 1. kappale): Suomalaisten kulutuskäyttäytymisen on muututtava huomattavasti kestävämpään suuntaan. Erityisen tärkeää on ottaa uudet toimintatavat osaksi normaalia arkea jo varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Ilmastonmuutos, kiertotalous ja kestävä elämäntapa tulisi olla osa opetussuunnitelmaa kaikilla koulutusasteilla peruskoulusta ammatilliseen ja yliopistokoulutukseen. Helsingissä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan mahdollisuudet edistää ilmastonmuutoksen hillintää ovatkin merkittävät, koska asiakkaita ovat tulevaisuuden helsinkiläiset ja päättäjät. Työväenopistot puolestaan palvelevat myös aikuisia helsinkiläisiä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ympäristöjohtamiseen ja

6 HELSINGIN KAUPUNKI 6 / 9 opetussuunnitelmiin on sisällytetty ympäristökasvatus, jossa päiväkodit, koulut, oppilaitokset ja työväenopistot opastetaan edistämään ilmastoystävällistä elämäntapaa. Teemoja ovat muun muassa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ekologinen elämäntapa, energiansäästö, jätteiden lajittelu, uusiutuvan energian tuotantomenetelmät ja omat vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillintään. Näitä teemoja tuodaan esiin eri oppiaineiden ympäristökasvatusosioissa, ympäristö- tai kestävän kehityksen ohjelmissa, ekotukihenkilötyössä sekä luonto- ja leirikouluissa. Helsingin lähikouluperiaate mahdollistaa koulumatkojen tekemisen jalan ja pyöräillen. Pidempien koulumatkojen matkatuki ohjaa oppilaat julkisten liikennevälineiden käyttöön. Toimenpideohjelman uusien teknologioiden ja älykkäiden ratkaisujen toimenpiteiden toteuttaminen vaatii lisäystä alan osaamiseen ja koulutukseen kaikilla koulutuksen tasoilla sekä täydennyskoulutukseen. Se luo myös liiketoimintamahdollisuuksia koulutusorganisaatioille. Uusi toimenpide: Toimenpiteen 89 jälkeen: Kaupunki tarjoaa oppilaitoksille Smart & Clean - harjoittelupaikkoja, tekee yhteisiä kehityshankkeita sekä tukee oppilaitoksia ja niiden kampusalueita vähähiilisten ratkaisujen käyttöönotossa. Vastuu: Kanslia, Kymp, Kasko, Kuva, Sote Aikajänne: Valtuustokausi ( ) Vaativuus: Helsingin oma päätös Arvio kustannuksista: Vaatii resursseja 9. Pienten tapahtumien tukeminen ympäristöasioissa Lausunnoissa esitettiin huoli pienten tapahtumajärjestäjien resursseista huomioida ympäristöasiat toiminnassaan. Kappale Kuluttaminen ja jätteet Uusi muotoilu: Toimenpide 98. (s. 88): Päivitetään tapahtumien ympäristökriteerit ja tuotetaan materiaalia tapahtumien ympäristöasioiden huomioimiseen. Kannustetaan sekä kaupungin omia tapahtumia että kaupallisia tapahtumia ottamaan Ekokompassi -ympäristöjärjestelmä käyttöön. Kehitetään työkaluja tapahtumien CO2 -päästöjen mittaamiseksi. 10. Lisää hankintojen yritysyhteistyötä, koulutusta ja kiertotaloutta Lausunnoissa on tullut esitys yritysyhteistyön lisäämisestä, koulutuksen lisäämisestä ja kiertotalouden huomioimisesta hankinnoissa. Kappale Hankinnat Lisätään leipätekstiin (s. 89, 1. kappale):...samoin tavoitteena on luoda kannusteita uusien cleantech-ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon. Näitä tavoitteita edistetään aktiivisella markkinavuoropuhelulla ja yhteistyöllä. Uusi muotoilu: Toimenpide 106.: Tunnistetaan ilmastopäästöjen ja kiertotalouden kannalta merkittävät hankinnat ja kehitetään päästölaskentaa, elinkaarimalleja ja ilmastovaikutusten arviointia näihin hankintoihin. Tehdään hankintojen vaikuttavuuden arviointia ympäristönäkökulmasta.

7 HELSINGIN KAUPUNKI 7 / 9 Uusi muotoilu: Toimenpide 109.: Lisätään hankintayhteistyötä vastuullisissa hankinnoissa lähialueen kuntien, kuntayhtymien ja muiden julkisten toimijoiden kanssa, esim. yhteisiä koulutuksia, selvityksiä, markkinakartoituksia ja ilmastokriteerien vähimmäisvaatimusten tason määrittely kilpailutuksille. Uusi muotoilu: Toimenpide 110.: Kehitetään hankintojen suunnitelmallisuutta ja raportointia mm. hankintakalenterien käyttöönotolla ja yhtenäisillä kaupunkitasoisilla raportointikäytännöillä. Lisätään ohjeistusta kokonaistaloudelliseen hankintaan (esim. elinkaarikustannukset), hankintojen yhdistämiseen ja yhteiskäytön lisäämiseen. Seurantaa tehdään osana ympäristöohjelmien seurantaa ja ympäristöraportointia. Uusi muotoilu: Toimenpide 111.: Kehitetään ja tiukennetaan ympäristö- ja ilmastovaikutuksia vähentäviä sekä kiertotaloutta huomioivia kriteerejä kaupungin elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa. 11. Jakamis- ja kiertotalouden esimerkkinä toimiminen Toimenpiteen ensimmäinen lause on poistettu, koska asia todetaan jo leipätekstissä ja toimenpiteen yhteydessä se voi antaa kuvan, että kaupunki olisi luovuttamassa omaisuuttaan ulkopuolisen toimijan liiketaloudelliseen käyttöön. Uusi muotoilu: Toimenpide 113. Kaupunki toimii alustana jakamistaloudelle ja liiketoimintamahdollisuuksille. Kaupunki näyttää esimerkkiä luomalla digitaalisen alustan ja jakamalla sen kautta kaupungin tiloja ja kalustoa henkilökunnalle, kaupunkilaisille, kansalaisopistoille, urheiluseuroille ja muille toimijoille. 12. Kirjastoa koskevan toimenpiteen uudelleen muotoilu Kirjaston puolelta ja lausunnoissa on tullut esitys toimenpiteen muotoilusta uudella tavalla. Uusi muotoilu: Toimenpide 114. Kirjastot ovat merkittäviä jakamistalouden edistäjiä. Pilotoidaan kirjastojen lainauspalvelujen laajentamista edelleen, esim. sähköpyörät, energiamittarit ja muut harvoin käytettävät välineet sekä palvelut, esim. tulostaminen, ompelukoneen käyttö. Kirjastot tarjoavat tiloja ja resursseja kaupunkilaisten yhteiskäyttöön, digija laiteopastusta sekä tuovat saataville sellaisia teknologisia innovaatioita, jotka ovat tulevaisuuden arkipäivän taitoja. Kirjastot ehkäisevät digitaalista syrjäytymistä sekä mahdollistavat kaupunkilaisten osallistamisen ja osaamisen jakamisen. Kirjaston lainauspalvelujen laajentamisessa jatketaan yhteistyötä vertaispalvelujen kuten Kuinoman kanssa. 13. Kaupunkilaiset moniroolisina toimijoina Kaupunkilaisten osallistamisen tärkeys on noussut esille muun muassa lausunnoissa. Kaupunkilaiset voivat olla aktiivisina ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa monin erilaisin tavoin ilman, että tietävät edes ohjelmasta. Kappale 8 Viestintä ja vuorovaikutus Uusi toimenpide: Toimenpiteen 137 jälkeen: Kaupunkiorganisaatio pyrkii muun muassa stadiluotsien kautta tunnistamaan alueilla paikallisesti syntyvää hiilineutraalisuuden kannalta merkityksellistä toimintaa ja etsimään kussakin tilanteessa itselleen sopivan roolin tämän toiminnan edistämiseksi.

8 HELSINGIN KAUPUNKI 8 / 9 Vastuu: Palu//Ympa/Hatu, Kanslia/viestintä Aikajänne: Valtuustokausi ( ), jatkuvaa Vaativuus: Helsingin oma päätös Arvio kustannuksista: virkatyö/alhaiset kustannukset 14. Päästöjen kompensointi Päästöjen kompensointiin liittyen on tullut useita uusia ehdotuksia ja toiveita sen konkretisoinnista. Kappale 6.2 Kompensointi Lisätään leipätekstiin (s. 103, 2. kappale)....uusiutuvan energian tuotantoa voidaan käyttää kompensaationa. Muun muassa Kööpenhaminassa tärkeimpänä kompensaatiotoimenpiteenä on ollut investoida 100 uuden tuulivoimalan rakentamiseen. Niillä tuotetaan sähköä yli oman tarpeen ja myydään sitä kaupungin ulkopuolelle. Näin päästöjen kompensaatiosta ei ole tullut kaupungille vain kuluerä, vaan investointien jälkeen se tuottaa myös tuloja. Tulee kuitenkin huomioida, että jotta todellisia päästövähennyksiä syntyisi, tuulivoimalla tuotetun energian tulisi nimenomaan korvata päästöintensiivistä energiantuotantoa eikä vain tuoda uutta energianlähdettä markkinoille. Tämän varmistaminen ja todentaminen voi olla haastavaa. Muita mahdollisia tapoja voi olla metsätaloudesta peräisin olevien sivuvirtojen prosessointi biohiileksi, joka käytetään maanviljelyssä lisäämään maaperän hiilipitoisuutta ja parantamaan kasvua, tai hiilen sidonta ennallistettavaan ojitettuun suohon. Suomen luonnonsuojeluliiton hiilipörssi tarjoaa toistaiseksi soiden ennallistamista vain yksityisille ihmisille. Lisätään leipätekstiin (s. 103, viimeisen kappaleen loppuun)...yk:n offset -sivustolla on useita sertifioituja hankkeita, joiden hintataso on alle 1 e/co2 -tonni. Tällä rahoitetaan hiilinielujen kasvattamista ja kehittyvien talouksien CO2-päästövähennysratkaisujen toteuttamista. Uusi muotoilu: Toimenpide 134. Arvioidaan Helsingille potentiaaliset päästökompensaatiotavat, kompensointitarve ja kustannukset. Selvitetään muiden kaupunkien kompensointimenetelmät sekä osallistutaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön yhteisten laskentasääntöjen määrittämiseen. Kompensoinnit pyritään tuottamaan siten, että ne hyödyttävät Helsinkiä esimerkiksi luomalla aktiivisesti edellytyksiä puhtaan energian tuotannolle kuten tuulivoimalle ja sitomalla hiiltä kaupungin alueelle. 15. Yrityselämän ja kaupungin välisen seurantaryhmän perustaminen Elinkeinoelämän puolelta on esitetty että, koordinointiryhmän lisäksi olisi sidosryhmistä koostuva ohjelman seurantaryhmä. Lisätään leipätekstiin (s. 108, 4. kappaleen loppuun): Lisäksi ohjelman laaja-alaisuuden ja kaikkia kaupungissa toimivia koskettavuuden takia tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kesken. Hyödynnetään vuoropuhelussa kaupungin ja elinkeinoelämän ilmastokumppanit -verkostoa ja sen tapahtumia. Uusi toimenpide: Toimenpiteen 139 jälkeen: Perustetaan kaupungin, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien yhteistyötä varten ryhmä, foorumi tms. Lisäksi kehitetään uusia avoimia tapoja käydä vuoropuhelua ilmastoasioista. Vastuu: Kanslia/Elo, Palu/Ympa

9 HELSINGIN KAUPUNKI 9 / 9 Aikajänne: Valtuustokausi ( ), jatkuvaa Vaativuus: Helsingin oma päätös Arvio kustannuksista: Virkatyönä