Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE -SUOJAUS ALIJÄNNITE- SUOJAUS Perussuojaus Palosuojaus Ylikuormitussuojaus Vikasuojaus Suojaus palovammoilta Oikosulkusuojaus Suojaus ylikuumenemiselta Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
SUOJAUS SÄHKÖISKULTA PERUSSUOJAUS VIKASUOJAUS Suojaus kaikelta koskettamiselta -eristäminen -kotelointi Suojaus tahattomalta koskettamiselta -esteet -sijoitus kosketusetäisyyden ulkopuolelle Lisäsuojaus - vikavirtasuojakytkin - lisäpotentiaalintasaus Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013 Syötön automaattinen poiskytkentä Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys Sähköinen erotus Pienoisjännite SELV tai PELV
Suojaus kaikelta koskettamiselta Yleisissä tiloissa olevien sähkölaitteiden vaaralliset jännitteiset osat on suojattava koskettamiselta joko eristämällä tai koteloimalla Eriste on voitava poistaa vain rikkomalla Pienin sallittu kotelointiluokka on IP2X Jos on tarpeen avata kotelo Käytetään avainta tai työkalua Kotelo voidaan avata vasta, syöttö on poistettu Kotelon kannen takana on vähintään IP2X välisuojus Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Kotelointiluokat IP-luokka kertoo laitteen koteloinnin hyvyyden. Ensimmäinen numero kertoo suojauksen vieraita esineitä ja pölyä vastaan. Toinen numero kertoo suojauksen kosteutta vastaan. Kotelointiluokat määritetään akreditoiduissa tarkastuslaitoksissa Suomessa esim. SGS- Fimkossa. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Suojaus tahattomalta koskettamiselta Sähkötiloissa, joihin on pääsy vain sähköalan ammattihenkilöillä tai heidän opastamillaan henkilöillä voidaan käyttää perussuojauksessa esteitä ja sijoitusta kosketusetäisyyden ulkopuolelle. Huom. toimistojen, koulujen ja vastaavien rakennusten jakokeskustilat eivät ole tässä mielessä sähkötiloja, vaikka ne ovatkin lukittuja. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
TN-C-S-järjestelmä T = yksi piste yhdistetty suoraan maahan (järjestelmän tähtipiste) N = jännitteelle alttiit osat yhdistetty maadoitettuun pisteeseen C = yhdistetty nolla- ja suojamaadoitus (PEN-johdin) S = nolla- ja suojamaadoitus erillisiä (N- ja PE-johdin) Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Tyypillinen pienjännitejakelu Suomessa Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Rivitalon nousujohtokaavio -Liittymisjohto TN-C -Rakennus TN-S Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
OK-talon mittauskeskuksen pääkaviosta näkyy mm. TN-Cjärjestelmän liittymisjohto sekä PE- ja N-kiskojen yhdistys Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
SYÖTÖN AUTOMAATTINEN POISKYTKENTÄ Vikavirtapiirin muodostuminen Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Vaarallisen kosketusjännitteen muodostuminen Johtava yhteys maahan Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Syötön automaattinen poiskytkentä Suojausluokka I Vikasuojauksessa vian sattuessa vikavirta on kytkettävä pois nopeasti. Suojalaitteet toimivat sitä luotettavammin ja nopeammin, mitä suurempi vikavirta on. Vikavirran suuruus riippuu vikavirtapiirin impedanssista mitä pienempi impedanssi sitä suurempi virta. Vikavirtapiirin impedanssi muodostuu vikaimpedanssista, piirissä olevien johtojen impedansseista ja syöttävän verkon impedanssista. Vikasuojaus toteutuu, kun vikavirta ylittää suojalaitteen toimintarajavirran vaaditulla poiskytkentäajalla. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Poiskytkentäajat pienjänniteverkossa (TN-järjestelmä, vaihejännite 230 V) Korkeintaan 32 A suojalaitteella suojattujen ryhmäjohtojen suurin sallittu poiskytkentäaika on 0,4 s. Pääjohdoilla ja niillä johdoilla, joita edellinen kohta ei koske, suurin sallittu poiskytkentäaika on 5 s. Lisäsuojana pitää vaihtosähköjärjestelmissä käyttää enintään 30 ma vikavirtasuojaa suojaamaan mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaisia maallikoiden käyttämiä pistorasioita suojaamaan ulkona käytettävää, mitoitusvirraltaan enintään 32 A pistorasiaa tai siirrettävää laitetta Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Tyypillinen vikavirtapiiri Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Syötön automaattisen poiskytkennän toiminnan tarkastaminen laskemalla Lasketaan oikosulkuvirtapiirin impedanssit syöttävän verkon impedanssi saadaan jakeluverkkoyhtiön ilmoittamasta oikosulkuvirrasta liittymispisteessä kiinteistössä olevien johtojen impedanssit lasketaan, kun tiedetään johdinmateriaali, johtimien poikkipintaalat ja pituudet kokonaisimpedanssi saadaan impedanssien summana Lasketaan oikosulkuvirta Tarkistetaan, että suojalaite toimii riittävän nopeasti lasketulla virralla Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Oikosulkuvirran laskeminen I = k c Z U 3 = c Z U v I k = vikavirtapiirin oikosulkuvirta U = pääjännite (400 V). U v = vaihejännite (230 V) Z = vikavirtapiirin impedanssi c = 0,95 (kerroin, joka ottaa huomioon jännitteen aleneman liittimissä, sulakkeissa, yms) Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Johdon ominaisuuksien selvittäminen tyyppimerkinnän perusteella Johdinlaji Jos tyyppimerkinnän ensimmäinen kirjain on A, johdinlaji on alumiini ja muussa tapauksessa kupari Poikkipinta-ala Poikkipinta-ala näkyy suoraan neliömillimetreinä tyyppimerkinnästä. Äärijohtimen poikkipinta-ala määrää kuormitettavuuden. Suojajohtimen poikkipinta-ala voi poiketa äärijohtimesta. Tämä on huomattava syötön automaattista poiskytkentää laskettaessa. Monijohdinkaapeli vai erilliset johtimet? Jos merkintä alkaa suoraan kirjaintunnuksella kyseessä on monijohdinkaapeli. Jos tunnus alkaa numerolla (=johtimien lukumäärä), kyseessä ovat joko yksijohdinkaapelit tai erilliset peruseristetyt johtimet. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
KAAPELEIDEN OMINAISIMPEDANSSEJA Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Sulakkeen virta-aika-ominaiskäyrä Sulake toimii, kun virta ylittää toimintakäyrän Kun virta kasvaa, sulakkeen toimintaaika lyhenee Käyrän yläosalla sulake toimii ylikuormitussuojana ja alaosalla oikosulkusuojana Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
SULAKKEIDEN TOIMINTAVIRTOJA Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Johdonsuojakatkaisijan virta-aikaominaiskäyrä Johdonsuojakatkaisija toimii, kun virta ylittää ominaiskäyrän Syötön automaattisessa poiskytkennässä on saatava aikaan pikalaukaisu Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
JOHDONSUOJAKATKAISIJOIDEN TOIMINTAVIRTOJA Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Lisäsuojaus vikavirtasuojakytkimellä Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Syötön automaattisen poiskytkennän tarkistaminen käytännössä Sähkösuunnittelija tarkistaa laskemalla syötön automaattisen poiskytkennän toiminnan. Jos urakoitsija toteuttaa asennuksen suunnitelmien mukaisesti ja johtopituudet ja laskelmat ovat tiedossa, ei syötön automaattista poiskytkentää tarvitse välttämättä mitata. Urakoitsija mittaa kuitenkin liittymispisteen oikosulkuvirran, jotta voidaan varmistua, että laskelman lähtötiedot ovat oikein. Jos laskelmia ei ole, urakoitsija mittaa käyttöönottotarkastuksessa pisimpien ryhmäjohtojen loppupäistä oikosulkuvirrat kaikilla käytetyillä johdinpoikkipinnoilla ja lajeilla sekä eri suojalaitetyypeillä. Lisäksi urakoitsija tarkistaa käyttöönottotarkastuksessa suojajohdipiirin jatkuvuuden mittaamalla, jolloin voidaan olla varmoja siitä, että suojaus toimii koko asennuksessa. Urakoitsija testaa myös vikavirtasuojat mittaamalla niiden laukaisuvirran nousevalla virralla sekä laukaisuajan. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
D1-1012 taulukkoja automaattisen poiskytkennän toiminnan tarkistamiseen Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
D1-1012 taulukkoja automaattisen poiskytkennän toiminnan tarkistamiseen Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013
Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Tapio Kallasjoki 1/2013 Tapio Kallasjoki 1/2013
Vikasuojausmenetelmä SELV ja PELV Vikasuojaustapa (entinen nimitys suojajännite) ELV = Extra Low Voltage (suom. pienoisjännite,î50v AC taiî120v DC); S = Safety, P = Protective Syötön on tultava turvallisesta lähteestä (esim suojaerotusmuuntajasta) ja virtapiirit on erotettava muista virtapiireistä. Muussa tapauksessa kyseessä on toiminnallinen pienoisjännite FELV, jolloin vikasuojaus ja asennukset on toteutettava kuten vahvavirta-asennuksissa. Tapio Kallasjoki 1/2013
SELV- ja PELV-järjestelmät on erotettava muista järjestelmistä Tapio Kallasjoki 1/2013
Suojajärjestelmien muuntajia Tapio Kallasjoki 1/2013
SELV-valaistusjärjestelmät (paljaita johtoja käytettäessä jännite enintään 25V AC) Tapio Kallasjoki 1/2013
Vikasuojausmenetelmä Sähköinen erotus Erotusmuuntaja erottaa virtapiirin galvaanisesti syöttävästä verkosta, jolloin erotetun virtapiirin ja esimerkiksi maan välille ei synny potentiaalieroa. Menetelmää käytetään vikasuojauksessa esimerkiksi sähkölaitekorjaamoissa, lääkintätiloissa ja veneiden maasähkölaitteissa. Tapio Kallasjoki 1/2013
Sähköinen erotus, kun syötetään useampaa kulutuslaitetta Tapio Kallasjoki 1/2013
Vikasuojaustapa: Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys Entinen nimitys suojaeristys Estää laitteen kosketeltavien osien tulemisen jännitteelliseksi vian johdosta Laitetta ei voi suojamaadoittaa Tapio Kallasjoki 1/2013
Suojaeristetty laite voi olla kiinteästi asennettu tai siirrettävä pistotulppaliitäntäinen laite Siirrettävän suojaeristetyn laitteen tunnistaa pistotulpasta Esimerkiksi sähkölämmityspatterit ovat usein suojaeristettyjä. Niiden syöttöjohdossa on kuitenkin oltava mukana suojajohdin, joka liitetään laitteessa olevaan eristettyyn liittimeen. Tämä mahdollistaa myöhemmin lämmittimen vaihdon suojamaadoitettuun laitteeseen. Tapio Kallasjoki 1/2013
Lisäsuojaus vikavirtasuojakytkimellä Tapio Kallasjoki 1/2013
Vikavirtasuojakytkin Toiminta perustuu summavirran mittaukseen sekä yksi- että kolmivaiheverkoissa (vaihejohdot+nolla). Havahtuu ja kytkee johdon nopeasti (noin 20ms) jännitteettömäksi, kun erovirta ylittää asetetun arvon. Käytetään sekä lisäsuojana henkilösuojauksessa (I max =30mA) että palosuojaukseen (I max =300mA). Tapio Kallasjoki 1/2013
Lisäsuojauksen käyttö Lisäsuojana pitää vaihtosähköjärjestelmissä käyttää lisäsuojana enintään 30 ma vikavirtasuojaa suojaamaan mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaisia maallikoiden käyttämiä pistorasioita suojaamaan ulkona käytettävää, mitoitusvirraltaan enintään 32 A pistorasiaa tai siirrettävää laitetta Poikkeukset, joissa lisäsuojausta ei tarvita valaisinpistorasiat erityiselle määrätylle laitteelle tarkoitetut pistorasiat pistorasiat, joita käytetään ammattihenkilön tai opastetun henkilön valvomana teollisissa tai kaupallisissa rakennuksissa Tapio Kallasjoki 1/2013
Ryhmäkeskuksen pääkaaviosta nähdään, kuinka vikavirtasuojalla suojattavat lähdöt voidaan ryhmitellä suojien taakse Tapio Kallasjoki 1/2013
Asunnoissa vikavirtasuojan voi jättää pois seuraavilta pistorasioilta: jääkaapit ja pakastimet liedet ja uunit astiainpesukoneet lämminvesivaraajat pistotulpalla liitettävät kiinteästi asennetut pumput, puhaltimet, sähkökäyttöiset vesihanat, ilmansuodattimet, yms. Tapio Kallasjoki 1/2013
Esimerkkejä, joissa vikavirtasuojakytkin toimii lisäsuojana Tapio Kallasjoki 1/2013
Esimerkkejä vikavirtasuojakytkimen käytöstä palosuojauksessa eläinsuojat putkistojen saattolämmitykset palavien materiaalien varastotilat Tapio Kallasjoki 1/2013
Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Tapio Kallasjoki 2/2014 Tapio Kallasjoki 2/2014
Ylikuormitussuojauksen ehdot Johdon ylikuormitussuojauksen ja kuormitettavuuden on täytettävä kaksi ehtoa: 1) I b îi n îi z, jossa I z I b = johdon mitoitusvirta I n = suojalaitteen nimellisvirta I z = johdon kuormitettavuus I n Kuormitus P, cosij I b Tapio Kallasjoki 2/2014
toinen ehto 2) I 2 î 1,45 x I z, jossa I 2 = virta, jolla suojalaite toimii luotettavasti - sulakkeen ylempi sulamisrajavirta - johdonsuojakatkaisijan toimintarajavirta Iz = johdon kuormitettavuus I 2 = k x I n Kerroin k riippuu suojalaitetyypistä Tapio Kallasjoki 2/2014
Sulakkeiden toimintarajavirtoja k Tapio Kallasjoki 2/2014
gg-tyypin sulakkeille voidaan laskea, millaista kuormitettavuutta eri nimellisvirtaiset sulakkeet edellyttävät johdolta Laskentakaava: I2 1, 45 I z I 2 k I n k I n 1, 45 I z z I n k I 1,45 Tapio Kallasjoki 2/2014
Johdonsuojakatkaisijoiden ominaisarvoja k B-, C- ja D-tyypin johdonsuojakatkaisijoille I z ï I n, koska I2 1, 45 I 2 k I n I z k I n 1, 45 I z k I z I n 1,45 Ja k = 1,45 Tapio Kallasjoki 2/2014 k
Johdon kuormitettavuuden ja ylikuormitussuojan määrittäminen (kun asennettu johto tiedetään) Selvitä asennetun johdon ominaisuudet Selvitä johdon asennustapa ja referenssiasennustapa Hae kuormitettavuus kuormitustaulukoista Korjaa tarvittaessa saamaasi kuormitettavuuden arvoa korjauskertoimilla Määritä sopiva ylikuormitussuoja kuormitettavuuden perusteella Tapio Kallasjoki 2/2014
Johdon ominaisuuksien selvittäminen tyyppimerkinnän perusteella Johdinlaji Jos tyyppimerkinnän ensimmäinen kirjain on A, johdinlaji on alumiini ja muussa tapauksessa kupari Eristemateriaali Jos merkinnässä on X-kirjain, eriste on PEX ja muussa tapauksessa PVC Poikkipinta-ala Poikkipinta-ala näkyy suoraan neliömillimetreinä tyyppimerkinnästä. Äärijohtimen poikkipinta-ala määrää kuormitettavuuden. Kuormitettujen johtimien lukumäärä Yksivaiheisessa johdossa kuormitettuja johtimia on kaksi ja kolmivaiheisessa kolme Monijohdinkaapeli vai erilliset johtimet? Jos merkintä alkaa suoraan kirjaintunnuksella kyseessä on monijohdinkaapeli. Jos tunnus alkaa numerolla (=johtimien lukumäärä), kyseessä ovat joko yksijohdinkaapelit tai erilliset peruseristetyt johtimet. Tapio Kallasjoki 2/2014
Eristemateriaalien suurimmat sallitut jatkuvat lämpötilat Tapio Kallasjoki 2/2014
Johdon asennustavan, referenssiasennustavan ja kuormitettavuuden määrittäminen Johdon asennustapa määritetään standardin SFS-EN 6000-5-52 taulukosta 52-3 (52H) Taulukon vasemmasta reunasta näkyy referenssiasennustavan kirjainmerkintä Referenssiasennustavat ovat taulukossa A.52-1, josta löytyy opastus kuormitustaulukoihin. Johdon ominaisuuksien perusteella valitaan oikea kuormitettavuustaulukko (taulukot A.52-2. A.52-9) Haetaan valitusta taulukosta kuormitettavuus poikkipinta-alan perusteella Tapio Kallasjoki 2/2014
Esimerkki asennustapataulukosta Tapio Kallasjoki 2/2014
Referenssiasennustavat 1(2) Tapio Kallasjoki 2/2014
Refenssiasennustavat 2(2) Tapio Kallasjoki 2/2014
Esimerkki kuormitustaulukosta Tapio Kallasjoki 2/2014
Korjauskertoimet Kuormitettavuustaulukot on laadittu yksittäisille johdoille määrätyissä oletusympäristöissä (ilman lämpötila +25 C ja maan lämpötila +15 C. Jos tilanne poikkeaa oletetusta, kuormitettavuusarvoja on korjattava seuraavilla korjauskertoimilla: Lämpötilan korjauskertoimet: taulukot A.52-14 ja A.52-15 Maalajin korjauskerroin: taulukko A.52-16 (oletuksena puolikuiva savi tai kostea sora, korjauskertoimet annettu lämpöresistiivisyyden perusteella; eri maalajien lämpöresistiivisyysarvoja julkaisun D1-2009 taulukossa 52.10) Ryhmäkorjauskertoimet (lähistöllä olevien muiden johtojen vaikutus): taulukot A.52-17 A.52-21 Tapio Kallasjoki 2/2014
Esimerkki ryhmäkorjauskertoimista Tapio Kallasjoki 2/2014
Esimerkki maahan asennetun kaapelin korjauskertoimista Lähde: D1-2012 Tapio Kallasjoki 2/2014
Lämpöeristeen vaikutus läpimenevän kaapelin kuormitettavuuteen Lähde D1-2012 Tapio Kallasjoki 2/2014
Johdon poikkipinta-alan ja ylikuormitussuojan määrittäminen (kun mitoitusvirta tai teho tunnetaan) Määritä virtapiirin mitoitusvirta Määritä sopiva ylikuormitussuoja mitoitusvirran perusteella Selvitä ylikuormitussuojan edellyttämä kuormitettavuus johdolta Valitse sopiva johtolaji Selvitä johdon asennustapa ja referenssiasennustapa Selvitä korjauskertoimet ja korjaa tarvittaessa laskemaasi kuormitettavuuden arvoa vastaamaan kuormitustaulukon oletuksia Hae riittävä poikkipinta-ala kuormitettavuuden perusteella kuormitustaulukoista Tapio Kallasjoki 2/2014
Oikosulkusuojauksen ehdot Oikosulkusuojan on pystyttävä katkaisemaan suurin pirissä esiintyvä oikosulkuvirta Poiskytkennän on tapahduttava ennen kuin suojalaitteen suojaamat piirit vaurioituvat t = ( k x A / I ) 2 jossa t on oikosulun sallittu kestoaika (s) K on johdinvakio I on oikosulkuvirran suuruus (A) Tapio Kallasjoki 2/2014
Ylikuormitussuojien sijoittaminen Tapio Kallasjoki 2/2014
Ylikuormitussuojien pois jättäminen Tapio Kallasjoki 2/2014
Ylikuormitussuojien pois jättäminen Tapio Kallasjoki 2/2014
Jännitteen alenema kuluttajan asennuksissa Jännitteen alenema kuluttajan asennuksissa saa suositusten (ST 13.31) mukaan olla korkeintaan 4% liittymispisteen ja sähkölaitteen välillä. Alenema voidaan laskea seuraavien yhtälöiden avulla: Yksivaiheinen kuorma, vaihtovirta: U v I 2 l ( r cos x sin ) Kolmivaiheinen kuorma, vaihtovirta: U v I l ( r cos x sin ) Suhteellinen alenema: u(%) U U v v 100% jossa U v 230 V l on johdon pituus, I on virta sekä r ja x ovat johdon resistanssi ja reaktanssi, plus-merkki induktiivisella ja miinus-merkki kapasitiivisella kuormalla. Tapio Kallasjoki 2/2014
Harmonisten yliaaltojen aiheuttamia mitoitusongelmia Kolmella jaolliset yliaaltovirrat ovat samanvaiheisia ja summautuvat nolla- tai PEN-johtimeen. Siksi mitoitus saatetaan joskus joutua tekemään nollajohdon virran mukaan oheisen taulukon perusteella: 3. yliaalto Osuus vaihevirrasta % 0-15 15-33 44-45 >45 Korjaustekijä Mitoitus tehdään vaihevirran perusteella 1 0,86 - - Mitoitus tehdään nollajohtimen virran perusteella - - 0,86 1 Tapio Kallasjoki 2/2014
Tapio Kallasjoki 2/2014 Lähde: SFS-käsikirja 600
Johdon mitoitukseen ja valintaan vaikuttavia ympäristötekijöitä Tapio Kallasjoki 2/2014
Johtoteiden valinnassa huomioon otettavia tekijöitä kaapelit saadaan vahingoittumatta ja helposti asennetuksi kaapelipituudet tulevat mahdollisimman lyhyiksi kaapelireiteille jää riittävästi varaa tulevaisuuden laajennuksia varten helposti häiriintyvät telekaapelit ja vahvavirtakaapelit sijoitetaan riittävän kauas toisistaan asennustyön ulkonäkö tyydyttää tilaajan vaatimuksia Tapio Kallasjoki 2/2014
Johtoteitä Tehdasvalmisteisia johtoteitä putket alumiiniset kaapelihyllyt teräsprofiiliset kaapelihyllyt ripustuskiskot johtokanavat listat kosketinkiskot Lisäksi käytetään rakennusosista valmistettuja johtoteitä - ontelolaatat - kotelolaatat - lattiakanavat - listat - asennuslattiat ja alaslasketut katot - seinä- ja kattorakenteet putkettomassa asennuksessa Tapio Kallasjoki 2/2014
Esimerkki kaapelihyllystä Tapio Kallasjoki 2/2014
Esimerkki ripustuskiskojärjestelmästä Tapio Kallasjoki 2/2014
Esimerkki johtokanavasta Johtokanavia on sekä muovista että alumiinista valmistettuja. Kanaviin asennetaan asennuskaapelit ja rasiakojeet. Kanavissa voi olla erilliset kannella avattavat osat tele- ja vahvavirta-asennuksille. Tapio Kallasjoki 2/2014
Pistorasiapylväs käytössä erityisesti avotoimistoissa vaatii liitäntärasiat kattoon, esimerkiksi valaisinripustuskiskoon Tapio Kallasjoki 2/2014
Käytännön mitoitussääntöjä 10 A ylivirtasuojalla (johdonsuojakatkaisija tai sulake) suojatun johdon ryhmäjohdon poikkipinta on 1,5 mm 2 kuparia. Samaan ryhmäjohtoon saa sijoittaa yleensä enintään 10 kulutuspistettä vaihetta kohden. Kulutuspisteellä tarkoitetaan kiinteää valopistettä tai korkeintaan kaksiosaista pistorasiaa. Kolmiosainen pistorasia lasketaan kahdeksi kulutuspisteeksi. 16 A ylivirtasuojalla suojatun johdon poikkipinta on yleensä 2,5 mm 2 kuparia. Kulutuspisteiden määrä saa olla korkeintaan 15 kpl. Silloin kun ryhmässä on pelkästään pistorasioita, käytetään 16 A ylivirtasuojaa. Pelkästään valaisimia sisältävissä ryhmissä, jolloin kuormituksen ottama teho tunnetaan, voidaan valopisteiden lukumäärä mitoittaa siten, että ryhmäjohdon kuormitus on korkeintaan 90 % ylivirtasuojan nimellisvirrasta. Mitoituksessa on kuitenkin otettava huomioon elektronisten liitäntälaitteiden aiheuttama kytkentävirtasysäys, joka saattaa rajoittaa valaisimien lukumäärää. Tapio Kallasjoki 2/2014
Vuotovirtojen huomioon ottaminen vikavirtasuojatuissa ryhmäjohdoissa SFS-EN 60335 sallii seuraavat vuotovirrat Suojausluokan 0 ja III laitteet 0,5 ma Suojausluokan II laitteet 0,25 ma Suojausluokan I siirrettävät laitteet 0,75 ma Suojausluokan I kiinteät laitteet 3,5 ma Suojausluokan I kiinteät laitteet, joissa on lämpövastus 0,75 ma tai 0,75mA/kW, enintään 5 ma Vikavirtasuoja voi toimia virran arvolla, joka on 50% suojan nimellisvirrasta. Virhelaukaisujen välttämiseksi yhden suojalaitteen taakse liitettyjen laitteiden kokonaisvuotovirta ei saisi ylittää 1/3 suojan nimellisvirrasta, eli henkilösuojauksessa käytetyllä 30 ma suojalla vuotovirta saisi olla korkeintaan 10 ma. Tapio Kallasjoki 2/2014
Ryhmittelysäädöksiä Samassa asennusputkessa tai johtokanavan erotetussa osassa voi olla useita virtapiirejä, kun johtimien eristys on valittu suurimman esiintyvän jännitteen mukaisesti. Peruseristetyt johtimet suojajohtimia lukuun ottamatta tulee asentaa asennusputkeen tai johtokanavaan. Saman virtapiirin johtimet täytyy olla samassa asennusputkessa, kaapelissa tai johtokanavassa. Tämä ei kuitenkaan koske kaapeleiden rinnankytkentää. Tapio Kallasjoki 2/2014
Kolmivaiheinen ryhmäjohdon eri vaiheet voivat syöttää eri yksivaiheisia kuormia Lähde: D1-2012 Tapio Kallasjoki 2/2014