Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa. Loppuraportti 2014. Kirsi Mäkinen Hanna-Riikka Ruokolainen

Jässi-jätevesihanke Pohjois-Karjalassa Loppuraportti 2014 Kirsi Mäkinen Hanna-Riikka Ruokolainen 2015

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Hankkeen kuvaus... 1 2.1 Tausta ja tavoitteet... 1 2.2 Toteuttaja... 2 2.3 Toiminta-alue... 2 2.4 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi... 3 2.5 Yhteistyö... 4 3. Hankkeen kulut ja rahoitus... 4 4. Hankkeen jätevesineuvojat... 5 4.1. Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät... 5 4.2 Työajan käyttö... 6 4.3 Laatutyö... 6 5. Tiedotus ja markkinointi... 6 5.1 Nettisivut... 6 5.2 Tiedotteet... 7 5.3. Hanke-esite... 7 5.4. Aluekortisto... 7 6. Yleisneuvonta... 7 6.1. Neuvontapisteet tapahtumissa... 8 6.2 Jätevesi-illat... 9 6.3 Puhelin- ja sähköpostineuvonta... 10 7. Kiinteistökohtainen neuvonta... 10 7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli... 10 7.2 Neuvontamateriaali... 11 7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit... 11 7.4 Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla... 12 8. Palaute neuvonnasta... 14 8.1 Palaute vuoden 2014 neuvontakäynneiltä... 14 8.2 Neuvonnan vaikuttavuuden selvitys vuosilta 2012 2013... 15 9. Tuloksellisuus... 15 10. Johtopäätökset... 16

1. Johdanto Ihmisillä on vielä paljon vääriä käsityksiä ja harhaluuloja jätevesilainsäädännön vaatimuksista. Maaliskuussa 2011 uudistunut lainsäädäntö aiheuttaa edelleen hämmennystä haja-asutusalueen asukkaiden keskuudessa. Suurella osalla haja-asutusalueen kiinteistöistä jäteveden käsittelyjärjestelmän uudistaminen on edelleen tekemättä. Uudistusten tekemättä jättäminen johtuu mm. tietämättömyydestä huonosti käsiteltyjen jätevesien haitoista, virheinvestointien pelosta sekä epätietoisuudesta, kuinka edetä uudistamisessa. Näiden väärinkäsitysten korjaamiseksi tarvitaan puolueetonta, helposti lähestyttävää ja asiantuntevaa jätevesineuvontaa. Vuonna 2011 ympäristöministeriö rahoitti kolmea pilotti-jätevesineuvontahanketta eri puolella Suomea. Yksi pilottihankkeista oli Lappeenrannan seudulla toimiva Jässi-jätevesineuvontahanke, jota toteuttivat Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Omakotiliitto ry ja Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry. Pilottihankkeiden onnistuttua hyvin laajeni jätevesineuvonta valtakunnalliseksi vuonna 2012. Jässi-hanke laajeni myös neljäksi hankkeeksi eri puolille Suomea. Yksi näistä hankkeista on Pohjois-Karjalassa toiminut Jässijätevesineuvontahanke. Vuonna 2012 saatujen hyvien kokemuksien vuoksi hanke sai jatkoa myös vuosille 2013 ja 2014. Pohjois-Karjalassa on merkittävässä määrin vesistöalueita. Koko maakunnan pinta-alasta noin viidennes on vesistöjä. Suomen suurin vesistö, Vuoksen vesistö, laskee valuma-alueeltaan Vuoksea pitkin Venäjän puolelle Laatokkaan. Pohjois-Karjalan alueella on myös runsaasti pohjavesialueita, yhteensä 342 kpl. Pohjavesialueet kattavatkin yhteensä lähes 6 % alueen maapinta-alasta. Pohjois-Karjalan alueella yleisten viemäriverkostojen ulkopuolella on noin 24 % maakunnan väestöstä. Haja-asutuksen ja vapaa-ajan asumisen kuormitus on suurinta juuri vesistöjen läheisyydessä, minne vapaa-ajan asunnot pääosin sijoittuvat. Herkkien alueiden kuten vesistöjen ranta-alueiden ja pohjavesialueiden runsauden sekä viemäriverkostojen ulkopuolelle sijoittuvien kiinteistöjen suuren määrän perusteella Pohjois-Karjalan alueella on perustelua tarvetta hajaasutusalueen jätevesineuvonnalle. 2. Hankkeen kuvaus 2.1 Tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus on myöntänyt avustusta maaliskuussa 2014 Suomen Kylätoiminta ry:n (SY- TY) Jässi-jätevesineuvontahankkeelle. Hankkeessa tarjotaan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa. Hankkeen toimintamuotoina ovat kiinteistökohtainen neuvonta, yleisneuvonta ja tiedotus. Hankkeen valvojaksi määriteltiin hankepäätöksessä Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen ja hänen sijaisena diplomi-insinööri Mari Heikkinen.

Hankkeen toteuttaminen on aloitettu tämän hankkeen rahoituksella toukokuussa 2014 ja sitä on toteutettu väliraporteissa 1/2014 ja 2/2014 esitetyn mukaisesti. Tämä raportti on hankkeen loppuraportti ja liittyy hankkeen kolmanteen ja viimeiseen maksatushakemukseen. Hankkeen määrällisenä tavoitteena oli tehdä 550 kiinteistökohtaista jätevesineuvontakäyntiä sekä järjestää 10 20 yleisneuvonnan tapahtumaa. 2.2 Toteuttaja Hankkeen toteuttajana on Suomen Kylätoiminta ry. Suomen Kylätoiminta ry on maamme yli 3000 rekisteröidyn kyläyhdistyksen valtakunnallinen yhteistyö- ja keskusjärjestö. Lisäksi toiminnassa on mukana noin 1000 rekisteröitymätöntä kylätoimikuntaa. Kylätoiminta kattaa käytännössä koko maan haja-asutusalueet ja painottaa voimakkaasti paikallisten asukkaiden vastuunottoa oman alueensa kehittämistyössä, johon kuuluu myös kylien infrastruktuurista ja jätevesiasioista huolehtiminen. Paikallisena toimijana alueella on Pohjois- Karjalan Kylät ry ja heidän lukuisat jäsenjärjestöt. 2.3 Toiminta-alue Hankkeen toiminta-alueena on Pohjois-Karjalan maakunta. Yleisneuvontaa ja tiedotusta tarjottiin ja järjestettiin koko maakunnan alueella. Toiminta-alueen olleessa suuri valittiin kiinteistökohtaiselle neuvonnalle kohdekunniksi 3 kuntaa, jossa neuvontaa suoritettiin järjestelmällisesti. Näissä kunnissa ei vielä ollut annettu Jässi-hankkeen toimesta jätevesineuvontaa. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntina olivat Tohmajärvi, Kitee ja Rääkkylä. Kuvassa 1 on esitetty kartalla kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet. Neuvonta-alueet olivat: Kiteellä Kiteenlahti, Ruppovaara, Sarvisalo ja Puruvesi Tohmajärvellä Onkamo, Tikkala, Värtsilä ja Saario Rääkkylässä Oravisalo-Varpasalo, Jaama, Salokylä ja Haapasalmi

Kuva1. Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet on merkattu karttaan vihreillä ympyröillä. MML 2014 2.4 Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi Hankkeessa pyrittiin tiiviiseen yhteistyöhön hankealueen kuntien kanssa. Hankkeen alussa järjestettiin kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntien edustajille yhteinen infotilaisuus hankkeesta 18.3.2014 Pohjois- Karjalan ELY-keskuksessa ja sen jälkeen joka kunnassa vielä oma kuntakohtainen tapaaminen. Kuntakohtaisissa tapaamisissa käytiin läpi kunnan vesihuollon tilannetta tarkemmin ja sovittiin tietyt alueet kiinteistökohtaiselle neuvonnalle. Kuntakohtaiset tapaamiset olivat: Kiteellä 11.4.2014 Tohmajärvellä 15.4.2014 Rääkkylässä 28.4.2014 Pohjois-Karjalan muiden kuntien edustajia informoitiin hankkeesta ja sen toiminnasta sähköpostilla sekä ELY-keskuksen että Jässi-hankkeen toimesta. Hankepäätöksessä määriteltiin että hankkeelle on perustettava ohjausryhmä, jossa hankkeen toimintaa seurataan. Ohjausryhmään kuuluivat:

Ari Heiskanen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Mari Heikkinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry (ohjausryhmän puheenjohtaja) Tuomo Eronen, Pohjois-Karjalan Kylät ry Marketta Lintinen, Kiteen ympäristöpäällikkö Pentti Kesti, Tohmajärven rakennustarkastaja Mika Karvonen, Rääkkylän kunnaninsinööri Kirsi Mäkinen, jätevesineuvoja Jässi-hanke (ohjausryhmän sihteeri) Hanna-Riikka Ruokolainen, jätevesineuvoja Jässi-hanke Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa, 6.6.2014, 3.10.2014 ja 10.12.2014. 2.5 Yhteistyö Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Alueen kunnat ja varsinkin ympäristö- ja rakennustarkastajat ovat olleet mukana hankkeen toiminnassa. Kunnat ovat toimittaneet hankeen käyttöön ajankohtaista tietoa vesihuollon tilanteesta ja ympäristönsuojelumääräyksistä. Lisäksi kunnat ovat toimittaneet kiinteistötietoja kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttamiseksi. Yhteistyö kuntien kanssa on sujunut hankkeessa hyvin. Tiedonvaihtoa ja yhteydenpitoa kuntiin tapahtui koko hankkeen ajan, erityisesti kesän aikana kiinteistökäyntejä suoritettaessa. Tärkeä tiedon vaihtokanava oli ohjausryhmän kokoukset. Kuntien edustajat kävivät ohjausryhmän kokouksissa kiitettävästi. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös muiden Jässi-hankkeiden kanssa. Neuvojien välinen yhteydenpito ja ajatusten vaihto oli tärkeä osa hankkeen toiminnan kehittymistä. Neuvojaverkosto toimi myös tiedonvaihdon ja avunannon kanavana. 3. Hankkeen kulut ja rahoitus Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi hankkeelle 99 000 hankeavustuksen. Lisäksi SYTY osallistui hankkeen kustannuksiin 1500 omarahoitusosuudella. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 100 500. Toteutuneet kustannukset olivat 95 859,56 eli 95 % budjetoidusta. Hankkeen suurimpina kuluina olivat palkkakulut (80 %) ja matkakulut (11 %). Hankkeen kulut on jaoteltu tarkemmin taulukossa 1.

Taulukko 1. Hankkeen kokonaiskustannukset eriteltyinä kustannuslajeittain (luvut pyöristetty). Kululajit Kustannukset Osuus kokonaiskuluista % Palkkakulut 76 427 80 Matkakulut 10 387 11 Laadunvarmistus ja koulutus 1 240 1 Neuvontatilaisuudet 592 1 Tarvikekustannukset 3 273 3 Taloushallinto 1 237 1 Muut kustannukset 1 203 1 Omarahoitus 1 500 2 Yhteensä 95 859 100 4. Hankkeen jätevesineuvojat 4.1. Neuvojien taustat, koulutus ja työtehtävät Hankkeeseen palkattiin kaikkiaan viisi työntekijää. Projektipäällikkönä toimi filosofian maisteri Kirsi Mäkinen 1.5.2014 5.2.2015. Jätevesineuvojana toimi insinööri Hanna-Riikka Ruokolainen 5.5. 31.12.2014, Tuulia Jääskeläinen 5.5. 9.6.2014, insinööri Laura Koskela 12.6. -31.8.2014 ja insinööri Aleksi Nevalainen 12.6. 31.8.2014. Neuvojat Mäkinen, Ruokolainen ja Jääskeläinen osallistuivat SYKE:n järjestämään neuvojakoulutukseen 5. 6.5.2014. Lisäksi kesäkuussa työnsä aloittaneet neuvojat osallistuivat projektipäällikön järjestämään koulutukseen ja työhön perehdytykseen. Neuvontatyön painopiste oli kesän ja syksyn aikana kiinteistökohtaisessa neuvonnassa ja neuvontapisteissä. Talven aikana keskityttiin lisäksi raportointiin, tiedotukseen, nettisivujen kehittämiseen, uuden hankehakemuksen valmisteluun ja yleisneuvonnan tilaisuuksien tarjoamiseen. Hankkeen projektipäällikkö vastasi hankkeen suunnittelusta, toteuttamisesta, rekrytoinnista, yleisneuvonnan suunnittelusta, koulutuksesta, raportoinneista, budjetoinnista, hankehakemuksesta ja hankkeen hallinnointitöistä. Kiinteistökäyntejä suorittavilla neuvojilla oli oma vastuukunta / -kunnat, jonka alueella he suorittivat kiinteistökohtaista neuvontatyötä. Neuvojien kiinteistökohtaisen neuvonnan vastuukunnat olivat: Kirsi Mäkinen: Kitee Hanna-Riikka Ruokolainen: Tohmajärvi Tuulia Jääskeläinen: Rääkkylä Laura Koskela: Kitee Aleksi Nevalainen: Rääkkylä

4.2 Työajan käyttö Hankkeen jätevesineuvojat arvioivat päivittäin työajankäyttöään. Pohjana työajankäyttötaulukossa käytettiin SYKE:n tekemää mallipohjaa. Työajankäyttöä arvioitiin noin 1 h tarkkuudella. Suurin osa neuvojien työajasta meni kiinteistökäyntien valmisteluun, purkuun ja itse käynteihin. Runsaasti työaikaa kului myös hankkeen suunnitteluun ja muuhun hallinnolliseen työhön. Tähän jakeeseen laskettiin mukaan hankkeen suunnittelutyö, oma kouluttautuminen, kokoukset, raportointi ja muu työ. Työajankäytössä näkyy myös matkustamisen kulunut osuus. Pohjois-Karjalan hankealueella välimatkat neuvontakohteiden ja työpisteen välillä olivat välillä pitkiä. Yleisneuvonnaksi lasketaan tässä neuvonnan suunnittelu ja tapahtumien järjestäminen sekä tapahtumiin osallistuminen. Kuvassa 2 on esitetty kaikkien työntekijöiden yhteenveto työajankäytöstä. 3 % Yleisneuvonta 28 % Kiinteistökohtainen neuvonta 2 % 4 % 61 % Matkat Tiedotus ja markkinointi Hankkeen suunnittelu ja muu hallinnollinen työ Kuva 2. Hankkeen työntekijöiden työajankäyttö. 4.3 Laatutyö Neuvonnan laatu varmistettiin perehdytyskoulutuksen lisäksi kanssakäymisellä hankkeen työntekijöiden ja projektipäällikön välillä. Keskeinen osa laatutyötä oli monitorointi, joka tehtiin kiinteistökohtaisen neuvonnan osalta pian kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien alettua. Monitoroinnin keskeinen tavoite on, että neuvojan tietotaito ja toiminta maastossa vastaavat yhdessä sovittua. Lisäksi monitoroinnin avulla saadaan toimintamallille palautetta kentältä. Monitoroinneista on laadittu muistiot ja molemminpuoliset palautteet on annettu ja saatu sekä suullisesti että kirjallisesti. Projektipäällikkö oli monitoroinnin perusteella tyytyväinen neuvonnan laatuun. 5. Tiedotus ja markkinointi 5.1 Nettisivut Kaikille neljälle Suomessa toimiville Jässi-jätevesineuvontahankkeille on perustettu yhteiset nettisivut keväällä 2012 osoitteeseen www.jatevesihanke.fi. Pohjois-Karjalan Jässi-hankkeen sivut löytyvät näiden sivu-

jen alaisuudesta osoitteesta www.jatevesihanke.fi/pohjois-karjala. Nettisivuilla on kattavasti tietoa jätevesiasioita, linkkejä luotettaville ja puolueettomille neuvontasivustoille sekä ajantasaista tietoa hankkeesta ja sen tapahtumista. Nettisivuja päivitettiin hankkeen kuluessa tarvittaessa. Syksyllä 2014 nettisivuille tehtiin hieman suurempia päivityksiä ja sivuja hiottiin vieläkin paremmin kuntalaisia palveleviksi. 5.2 Tiedotteet Hankkeen aikana tehtiin tiedotusvälineiden käyttöön asiapitoisia tiedotteita ajankohtaisista jätevesiasioista ja hankkeen kulusta. Tiedotteita julkaistiin yhteensä 4 kpl: Tiedote 3.12.2014: Jätevesineuvontaa annettiin Keski-Karjalan alueella yli 600 kiinteistöllä Tiedote 14.10.2014: Kunnollinen jätevedenkäsittely kannattaa Tiedote 3.7.2014: Jätevesineuvontaa haja-asutusalueen asukkaille Keski-Karjalassa Tiedote 12.5.2014: Jätevesiviikkoa vietetään 12. - 18.5.2014 Tiedotusvälineet ottivat hankkeen hyvin vastaan. Hankkeesta julkaistiin useita lehtijuttuja ympäri maakuntaa. Lehtijutut olivat sävyltään positiivisia ja asiapitoisia. 5.3. Hanke-esite Hankkeelle tehtiin hanke-esite, jota jaettiin hankkeen yleisneuvonnan tapahtumissa ja tarvittaessa kiinteistökäyntien yhteydessä. Esitteessä kuvattiin lyhyesti hankkeen toiminta ja siinä oli jätevesineuvojien yhteystiedot. Hanke-esite on liitteenä 1. 5.4. Aluekortisto Tänä vuonna hankkeen resursseissa oli mahdollista panostaa enemmän raportointiin. Vuosien 2012 2014 kiinteistökohtaisista neuvonta-alueista tehtiin aluekortisto. Aluekortisto koostuu neuvonta-alueiden aluekorteista. Aluekortissa on kootusti tietoa neuvonta-alueen jäteveden käsittelyn tilasta. Aluekortit ovat nähtävillä hankkeen nettisivuilla. Nettisivuille tehtiin lisäksi karttapohja, josta löytyy neuvonta-alueet sekä alueen aluekortti. Liitteenä 2 on aluekortit vuoden 2014 neuvonta-alueiden osalta. 6. Yleisneuvonta Yleisneuvonnan tarkoituksena oli tarjota Pohjois-Karjalan hankealueella kattavasti neuvontaa myös niille vakituisen ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille, jotka eivät kuuluneet hankekuntien kiinteistökohtaisen neuvonnan piiriin. Yleisneuvonnalla pyrittiin maksimoimaan kiinteistönomistajien tiedonsaanti koko hankealueella. Yleisneuvonnan toimintamuotoja olivat: Neuvontapisteet tapahtumissa Jätevesi-illat ja vesihuoltoinfot Sähköposti- ja puhelinneuvonta

Kesän ja syksyn aikana järjestettiin 9 neuvontapistettä kuuden kunnan alueella. Hankkeessa järjestettiin kaksi jätevesi-iltaa paikallisten järjestöjen kanssa yhteistyössä. Kiinteistönomistajilla, jotka eivät pystyneet käymään neuvontapisteillä tai jätevesi-illoissa, oli mahdollista saada tietoa puhelimen tai sähköpostin avulla. Kiinteistönomistajilla oli myös mahdollista saada neuvontatapahtumien jälkeen tarkennuksia oman jätevesijärjestelmän tilasta soittamalla tai laittamalla sähköpostia jätevesineuvojille. 6.1. Neuvontapisteet tapahtumissa Neuvontapisteiden tarkoituksena oli jalkauttaa jätevesineuvonta helposti omakotiasujien ja vapaa-ajan asujien saataville tuomalla neuvontaa sinne, missä asukkaat vapaa-ajallaan muutoinkin liikkuivat. Tapahtumia kartoitettiin paikallisten toimijoiden ja kuntien avustuksella. Neuvonpisteitä saatiin järjestettyä mm. markkinoille, toreille ja kesätapahtumiin. Neuvontapisteistä ilmoitettiin Jässi-hankkeen nettisivuilla, tapahtumien järjestäjien mainoksissa ja lehti-ilmoituksissa. Neuvontapisteille jätevesineuvojat olivat tavattavissa henkilökohtaisesti eikä aikaa neuvonnalle tarvinnut varata. Pisteillä oli henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi jaettavana neuvontamateriaalia: Hanke-esite Jätevesiopas Kesämökin jätevesi-opas Askel askeleelta opas Hyvä jätevesien käsittely-opas Jätevesijärjestelmän selvityslomake Lista jätevesisuunnittelijoista Käyttöpäiväkirja-malli Taustajärjestöjen näytelehtiä Ja lisäksi tapauskohtaisesti jaossa oli huussiohjeita, kuntakohtaisia etenemisohjeita jne. Neuvontapisteillä pidettiin kirjaa kävijämääristä ja yleisimmistä keskustelunaiheista. Kaikkia keskustelunaiheita ei kuitenkaan aina pystytty kirjaamaan runsaasta kävijämäärästä johtuen. Tapahtumasta riippuen neuvontapisteillä kävi hyvinkin runsaasti ihmisiä ja keskustelun aiheita oli monenlaisia. Neuvontapisteitä pidettiin yhteensä 9 tapahtumassa. Kirjattujen kävijämäärätietojen perusteella neuvontapisteillä vieraili yhteensä 144 kävijää. Kontakteja neuvontapisteillä oli keskimäärin 16 kappaletta / tapahtuma. Neuvontapisteet ja eritellyt kävijät näkyvät taulukossa 2.

Taulukko 2. Neuvontapisteet tapahtumissa sekä kävijämäärät. Tapahtuma Kunta Päivämäärä Osallistujat KTK:n pihatapahtuma Joensuu 17.5.2014 6 Potsipäivät Tohmajärvi 28.6.2014 15 Vapaa-ajan asukkaiden tapaaminen Rääkkylä 1.7.2014 11 Kesätori Rääkkylä 12.7.2014 7 Kesäpäivät Valtimo 2.7.2013 16 Puhoksen perinnepäivät Kitee 12.7.2014 25 Iltatori Nurmes 21.7.2014 10 Rompepäivät Nurmes 9.8.2014 24 Elomarkkinat Kitee 23.8.2014 30 Yhteensä 144 6.2 Jätevesi-illat Jätevesi-iltojen tarkoituksena oli tuoda neuvontaa laajasti hankealueen eri kyliin alueella jo toimivien tahojen välityksellä. Jätevesi-iltojen järjestämismahdollisuutta tarjottiin alueella tunnistetuille toimijoille lähestymällä heitä tiedotteella. Tiedote jätevesi-iltojen järjestämisestä yhteistyössä Jässi-hankkeen kanssa lähetettiin postilla Pohjois-Karjalan Kylät ry:n kyläkirjeen mukana kaikille kyläyhdistyksille syksyllä. Lisäksi mahdollisuutta jätevesi-iltojen järjestämiseen mainostettiin nettisivuilla ja lehdistötiedotteilla. Jätevesi-iltojen järjestelytyöt tehtiin yhdistysten kanssa yhteistyössä. Kyläyhdistykset tarjosivat tilat, järjestivät kahvituksen ja hoitivat mainostamista tilaisuuksista. Perusrungoltaan ohjelma oli hyvin samanlainen kummassakin jätevesi-illassa. Ohjelmaa kuitenkin muokattiin, jos tiedettiin jonkun aihealueen koskettavan erityisesti aluetta. Illan ohjelma muovautui myös jonkin verran syntyneiden keskustelujen pohjalta. Jätevesiiltojen esitelmät perustuivat pääpiirteittään seuraaviin asioihin: Jässi-hankkeen esittely Keskeisimmät lainsäädännön muutokset ja kuntakohtaiset määräykset Käymälä- ja jätevesijärjestelmävaihtoehtojen esittely Etenemisohje järjestelmän kunnostamiseen Tilaisuuksien loppuun varattiin aikaa keskustelulle ja kysymyksille. Monesti kysymyksiä heräsi kuitenkin jo esityksen aikana. Jätevesi-illoissa oli jaossa sama materiaali kuin neuvontapisteilläkin. Jätevesi-iltoja järjestettiin yhteensä 2 kpl. Kävijöitä illoissa oli yhteensä 43 kpl.

Taulukko 3. Jätevesi-illat ja kävijämäärät Kylä / yhdistys Kunta Päivämäärä Osallistujat Raatevaara Joensuu 19.5.2014 23 Eläkekerho Rääkkylä 17.9.2014 20 Yhteensä 43 6.3 Puhelin- ja sähköpostineuvonta Puhelin- ja sähköpostineuvonta toimi kiinteistökohtaisen- ja yleisneuvonnan rinnalla. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa mainostettiin yleisötilaisuuksissa, nettisivuilla ja muun mainonnan/ tiedotteiden yhteydessä. Neuvontapyyntöjä tuli puhelimitse yhteensä 18 kpl ja sähköpostilla 3 kpl. Lisäksi osa kiinteistökohtaisista neuvontakäynneistä korvattiin puhelinneuvonnalla, yhteensä 36 kpl. Kaikkiaan puhelimen ja sähköpostin välityksellä annettiin neuvontaa 57 henkilölle. 7. Kiinteistökohtainen neuvonta 7.1 Toteutustapa - kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamalli Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kehittämää kartoitusja neuvontakäyntien toimintamallia. Toimintamalli perustuu järjestelmälliseen ja kustannustehokkaaseen neuvonta-alueiden kartoittamiseen. Kiinteistökohtaisille neuvontakäynneille valittiin tietyt alueet kunnista, joilla neuvontaa suoritettiin. Aluevalinnat tehtiin yhdessä kunnan ympäristö- ja rakennusvalvonnan kanssa. Kunnat myös toimittivat hankkeen käyttöön valittujen alueiden kiinteistötiedot. Hanke puolestaan toimitti kunnan käyttöön neuvontakäynneillä kerätyt kartoitustiedot niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistajat antoivat luvan tietojen luovuttamiseen kunnalle. Alueen kiinteistöomistajia lähestyttiin kirjeitse tiedotteella (liite 3) tarjoamalla heille ilmaista kiinteistökäyntiä tietylle ajankohdalle. Kiinteistökäynti oli vapaaehtoinen, joten kiinteistön omistaja voi perua käynnin tai siirtää käynnin hänelle paremmin sopivaan ajankohtaan. Kun neuvontaa tehdään järjestelmällisesti alueittain, säästetään matkustamisesta aiheutuvia kuluja, helpotetaan työn hallintaa ja mahdollistetaan kerätyn tiedon alueittainen tarkastelu. Neuvontakäynnillä kartoitettiin kiinteistön jätevesijärjestelmän tilanne kokonaisvaltaisesti keskustelemalla kiinteistönomistajan kanssa sekä silmämääräisesti tarkastelemalla. Nykyistä jätevesijärjestelmää verrattiin lainsäädännön vaatimuksiin ja kiinteistönomistajalle annettiin arvio uudistamistarpeesta. Jos kiinteistöllä oli tarve uudistaa nykyistä jätevesijärjestelmää, kerrottiin omistajalle lainsäädännön vaatimuksista, esiteltiin erilaisia järjestelmiä ja kerrottiin oikeasta etenemisjärjestyksestä. Lisäksi omistajalle esiteltiin järjestelmän huolto- ja hoitotoimenpiteitä. Käynnin lopuksi kiinteistönomistajalle annettiin kirjallinen arviolomake nykyisen järjestelmän uudistustarpeesta sekä tilanteeseen räätälöity neuvontapaketti.

7.2 Neuvontamateriaali Kiinteistökäyntien neuvontamateriaalien pohjina käytettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatimia neuvontamateriaaleja. Näiden materiaalien pohjalta muokattiin Jässi-hankkeelle sopivat neuvontamateriaalit. Kiinteistökäynnin tiedot kerättiin kartoituslomakkeelle (liite 4) ja kiinteistönomistajalle annettiin käynnin yhteydessä arviolomake (liite 5), josta näki jätevesineuvojan antaman arvion jätevesijärjestelmän tilasta. Lisäksi kiinteistönomistajalle annettiin Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton, Jässi-hankkeen ja SYKE:n materiaaleja. Kiinteistönomistajalle jätettävä materiaali räätälöitiin käynnin yhteydessä aina tapauskohtaisesti. Jaettavia materiaaleja olivat: Jätevesiopas (SVYL) Kesämökin jätevesiopas (Jässi-hanke) Jätevesijärjestelmän selvityslomake (SVYL) Järjestelmien yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet (SVYL) Toimenpidepäiväkirjamalli (LUVY) Kuntakohtainen etenemisohje yhteystietoineen (Jässi-hanke) Lista Pohjois-Karjalan alueella toimivista jätevesisuunnittelijoista (Jässi-hanke) 7.3 Neuvonta-alueet ja toteutuneet käynnit Kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet valittiin yhdessä alueen kuntien ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa keväällä. Aluevalinnoissa painotettiin vesiensuojelullisesti merkittäviä alueita kuten pohjavesialueita, ranta-alueita ja tiivisti asuttuja alueita. Jos tällaisia alueita ei kunnasta neuvonnalle löytynyt, valittiin muu neuvonnan tarpeessa oleva alue. Keväällä valittuja alueita laajennettiin kesän aikana, koska neuvontatyön resursseja oli käytettäväksi runsaammin. Kiinteistökohtaista neuvontaa tehtiin tarvittaessa myös pyynnöstä muuallakin kuin kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekuntien alueella. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tarjottiin toukokuun lopulta syyskuun loppuun asti. Hankkeessa tarjottiin neuvontakäyntejä 881 kiinteistölle. Näistä käynneistä toteutui 609 neuvontakäyntiä. Näiden lisäksi tehtiin pyynnöstä 24 neuvontakäyntiä. Yhteensä neuvontaa annettiin siis 633 kiinteistöllä. Kiinteistökäyntien toteuma oli 69 %. Toteuma oli oikein hyvä ja se paranikin viime vuodesta hieman. Kiinteistökohtaisen neuvonnalle asetettu tavoite 550 kiinteistökäyntiä toteutui ja ylittyikin. (Taulukko 3). Pyynnöstä tehtiin 24 neuvontakäyntiä, joista kohdekuntien ulkopuolisia neuvontakäyntejä oli 5 kpl. Kaikki pyydetyt käynnit pyrittiin toteuttamaan. Pyynnöstä tehdyt käynnit veivät neuvojien työaikaa hieman enemmän. Välimatkat saattoivat olla pitkiä neuvontakohteelle. Lisäksi alueen erityispiirteet, jolla kiinteistöt sijaitsivat, eivät olleet neuvojalle välttämättä entuudestaan tuttuja. Käyntiä valmisteleviin töihin meni siis hieman enemmän aikaa. Tätä ei kuitenkaan koettu neuvojien keskuudessa haastavaksi tai liian työlääksi. Pyynnöstä tehdyt käynnit toivat työtehtäviin mukavaa vaihtelua.

Taulukko 3. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit kunnittain Tarjotut Toteutui Pyynnöstä Yhteensä toteutui Toteuma Kitee 329 228 9 237 69 % Tohmajärvi 321 205 7 212 64 % Rääkkylä 231 176 8 184 76 % Muut alueet 5 5 881 609 24 638 69 % 7.4 Jäteveden käsittelyn tilanne neuvonta-alueilla Neuvontakäynneillä kerättiin kattavasti tietoa käytössä olevista jätevesijärjestelmistä ja niiden kunnosta. Kerätyn tiedon perusteella on mahdollista koostaa monipuolista tilastotietoa käytössä olevista jätevedenkäsittelyjärjestelmistä, kiinteistöjen varustelusta, asukkaiden määrästä ja vedenkäytöstä sekä lainsäädännön vaatimusten täyttymisestä. Kaikki kerätty tieto on tallennettu sähköisesti ja kiinteistökäyntien pöytäkirjat on arkistoitu Jässi-hankkeelle. Kartoitus- ja neuvontakäynneillä selvitettiin, onko kiinteistöillä olemassa selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohjeet sekä niihin liittyvä toimenpidepäiväkirja kuitteineen. Lisäksi selvitettiin muun muassa jätevesijärjestelmän osat ja tyyppi sekä monia järjestelmään liittyviä yksityiskohtia. Kerätyn tiedon perusteella neuvontakäynnin yhteydessä tehtiin kirjallinen arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta ja korjaus- tai tehostamistoimien laajuudesta. Arvio jätettiin kiinteistönomistajalle tai hänen edustajalleen. Arvio uudistamistarpeesta annettiin neliportaisella asteikolla: punainen: järjestelmä ei täytä vaatimuksia ja se on uusittava viimeistään 15.3.2016 keltainen: järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai toimivuuden seurantaa vihreä: jätevesijärjestelmä on nykyisellään kunnossa sininen: vähäinen jätevesimäärä Neuvontakäynti suoritettiin 638 kiinteistöllä. Kahdella kiinteistöllä suoritettiin neuvontakäynti täyttämättä pöytäkirjaa. Syinä tähän olivat kiinteistön keskeneräinen rakentaminen ja asukkaiden toive ettei pöytäkirjaa täytettäisi. Käydyistä kiinteistöistä 67 % oli vakituisessa asuinkäytössä ja 33 % oli vapaa-ajan käytössä. Vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä 85 %:lla ja vapaa-ajan asunnoista 15 %:lla syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä eli nämä kiinteistöt kuuluvat asetuksen puhdistusvaatimuksen piiriin. Kaikista

neuvontaa saaneista kohteista 78 % oli suuremman kuin vähäisen jätevesimäärän kohteita ja 23 % oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Asetuksen puhdistus vaatimustaso ei koske vähäisen jätevesimäärän kiinteistöjä. Kaikista neuvontaa saaneista kiinteistöistä 56 %:lla oli akuutti jätevesijärjestelmän uudistamistarve eli järjestelmä on uudistettava 15.3.2016 mennessä. Seurantaa ja pieniä kunnostustarpeita oli 11 %:lla kiinteistöistä. Nykyinen jätevesijärjestelmä täytti lainsäädännön vaatimukset 11 %:lla kiinteistöistä. Kuva 3. 23 % Uudistamistarve 11 % 11 % 56 % Kunnostustoimia/ seurantaa Järjestelmä kunnossa Vähäinen jätevesimäärä Kuva 3. Kaikkien neuvontakohteiden jätevesijärjestelmien uudistustarve. Neuvontakäynneillä läpi käydyissä kiinteistöissä oli laaja kirjo erilaisia jätevedenkäsittelyjärjestelmiä. Kuvassa 4 tarkastellaan kiinteistöjen, joissa syntyi vähäistä suurempia jätevesimääriä, erilaisten jätevesijärjestelmien jakautumista. Suurimmalla osalla kiinteistöistä jätevedet johdettiin saostuskaivojen kautta maaperään tai ojaan. Toiseksi yleisin jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli maaperäkäsittely kaikille jätevesille. Kolmanneksi yleisin järjestelmä oli umpisäiliö kaikille jätevesille. Liitteessä 6 Tilannekatsaus kerrotaan yksityiskohtaisemmin kiinteistökäynneillä saaduista tuloksista.

13 % 2% 2 % 1 % Saostussäiliö mustille ja harmaille jätevesille Saostussäiliö harmaille jätevesille Umpisäiliö + maahanimeytys Umpisäiliö + saostussäiliö 3 % Umpisäiliö + maasuodattamo 1 % 5 % 3 % 3 % 68 % Umpisäiliö kaikille jätevesille Umpisäiliö + yksinkertainen maaperäkäsittely Maaperäkäsittely kaikille jätevesille Laitepuhdistamo kaikille jätevesille Yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille jätevesille Muut Kuva 4. Erilaisten jätevesijärjestelmien jakautuminen vähäistä suuremmat jäteveden kiinteistöillä. 8. Palaute neuvonnasta 8.1 Palaute vuoden 2014 neuvontakäynneiltä Hankkeessa kerättiin palautetta asukkailta kiinteistökohtaisen neuvonnan onnistumisesta. Palautekysely lähetettiin kiinteistökohtaisen neuvontakauden päätteeksi 150 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin jätevesineuvontaa kesällä 2014. Vastausaktiivisuutta pyrittiin parantamaan arpomalla vastaajien kesken 4 kpl 50 S-ryhmän lahjakorttia. Arvontaan osallistumisen ehtona oli, että sekä palautelomake että arvontalipuke toimitettiin täytettynä määräaikaan mennessä. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 46 neuvonnan saaneista kiinteistönomistajista. Palautekyselyn tavoitteena oli saada tietoa neuvontakäyntien sujuvuudesta ja sitä kautta kehittää ja parantaa hankkeen toimintaa. Kyselyssä selvitettiin mm. kiinteistön omistajien jätevesiasioiden aikaisempaa tietämystä, yhteydenottotavan sopivuutta, neuvontakäynnin sujuvuutta, neuvontamateriaalin sopivuutta ja toimenpiteitä neuvontakäynnin jälkeen. Vastausten perusteella neuvontakäynteihin oltiin pääosin tyytyväisiä ja vastaajat kokivat saaneensa tarvittavaa tietoa. Vastanneiden mielestä parasta neuvontakäynnissä oli asiallinen, asiantunteva ja positiivinen neuvonta joka keskittyi oman kiinteistön tilanteeseen. Neuvontamateriaalia pidettiin ymmärrettävänä ja tarpeeksi kattavana ja sitä esiteltiin riittävästi. Kiinteistökäynnin jälkeen oli yleisimmin tutustuttu materiaaliin ja seurattu uutisointia. Vastaajista 6 aikoi tehdä kiinteistökäynnillä ehdotetut toimenpiteet vuonna 2014, 19 siirty-

mäajan loppupuolella ja 23 vastaajaa ilmoitti, ettei heillä ollut tarvetta toimenpiteille. Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta on liitteenä 7. 8.2 Neuvonnan vaikuttavuuden selvitys vuosilta 2012 2013 Hankkeessa toteutettiin myös ensimmäisen kerran neuvonnan vaikuttavuutta selvittävä kysely, mikä pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laatimaan neuvonnan vaikuttavuuskyselyyn. Kysely lähetettiin marraskuun puolivälissä 150 satunnaisesti valitulle kiinteistölle, joilla suoritettiin kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa vuosien 2012 2013 aikana ja joiden jätevesijärjestelmän arvioitiin olevan uudistamisen tarpeessa. Vastaamisaktiivisuutta pyrittiin nostamaan tässäkin kyselyssä arpomalla neljä 50 arvoista S-ryhmän lahjakorttia vastaajien kesken. Palautekyselyyn vastasi yhteensä 37 kiinteistönomistajaa. Vaikuttavuuskyselyllä selvitettiin muun muassa sitä, ovatko asukkaat ryhtyneet jätevesijärjestelmien uudistamiseen jätevesineuvontakäynnin jälkeen. Kyselyssä selvitettiin mm. motivoiko neuvontakäynti kunnostustoimenpiteisiin, onko kiinteistöllä tehty jo jätevesineuvojan suosittelemat hoito- ja huoltotoimenpiteet, onko jätevesijärjestelmän suunnitelma tilattu ja jos on niin miltä taholta sekä onko järjestelmää uusittu neuvontakäynnin jälkeen ja jos ei ole niin milloin toimeen olisi tarkoitus ryhtyä. Yleisesti ottaen vastaajat eivät olleet tehneet toimenpiteitä jätevesijärjestelmän parantamisen tai uusimisen eteen neuvontakäynnin jälkeen. Noin reilut puolet sanoi, ettei neuvontakäynti motivoinut järjestelmän uusimiseen. Muissa kysymyksissä toistui samantapainen linja, 60 70 %:a vastaajista eivät olleet tehneet jätevesineuvojan ehdottamia hoito- ja huoltotoimenpiteitä, hankkineet jätevesijärjestelmä suunnitelmaa, hakeneet toimenpidelupaa järjestelmän uusimiseen tai rakentaneet/rakennuttaneet uutta jätevesijärjestelmää. Myös järjestelmän korjaus tai uusimisajankohdassa vastaukset jakautuivat moneen eri vaihtoehtoon ja useassa vapaasti annetussa palautteessa puhuttiin siitä, miten tämän hetkinen poliittinen tilanne vaikuttaa järjestelmän uusimishalukkuuteen. Yleisesti ottaen voidaan todeta kiinteistönomistajien olevan tällä hetkellä odottavalla kannalla siitä, muuttuuko jätevesiasetus tai pidennetäänkö siirtymäaikaa. Jätevesijärjestelmien korjaus- ja uusimistyöt ovat monilla kiinteistöillä pysähtyneet, eikä niitä varmastikaan aiota jatkaa ennen kuin nykyinen lainsäädännön tilanne selviää. Kuitenkin neuvontaan ollaan oltu pääosin tyytyväisiä ja voidaankin olettaa, että neuvonnalle on edelleen tarvetta, varsinkin jos siirtymäaika jatkuu. Palautekooste neuvonnan vaikuttavuuden arvioinnista on liitteenä 8. 9. Tuloksellisuus Suomen ympäristökeskus on luonut jätevesineuvonnalle tuloksellisuuden laskentamallin. Mallissa kiinteistökohtainen neuvonta saa kertoimen 100 (z), yksilöllinen neuvonta saa kertoimen 40 (y) ja yleisneuvonta saa kertoimen 10 (x). Näitä tuloksellisuuslukuja verrataan hankkeen kokonaiskuluihin.

hankkeen kokonaiskulut Vertailuluku = (x 0,1) + (y 0,4) + (z) Hankkeessa annettiin kiinteistökohtaista neuvontaa 638 henkilölle. Yksilöllistä neuvontaa annettiin 201 henkilölle. Yksilölliseksi neuvonnaksi laskettiin neuvontapisteillä, puhelimessa ja sähköpostilla annettu henkilökohtainen neuvonta. Yleisneuvontaa annettiin 43 henkilölle. Yleisneuvonnaksi laskettiin jätevesi-illoissa ja vesihuoltoilloissa olleiden henkilöiden määrä. Hankkeen vertailuluvuksi saatiin 132,6. Vertailuluku = 95 859,56 (43 0,1) + (201 0,4) + (638) = 132,6 10. Johtopäätökset Pohjois-Karjalassa toteutettua Jässi-jätevesineuvontahanketta voidaan pitää hyvin onnistuneena. Hankkeelle asetetut tavoitteen kiinteistökohtaisen neuvonnan osalta saavutettiin ja ylitettiinkin. Alueen asukkaat ja yhteistyötahot ottivat neuvontahankkeen hyvin vastaan. Paikallisilta asukkailta saatu palaute neuvontakäynneistä oli erittäin positiivista ja kertoi myös osaltaan neuvonnan tarpeellisuudesta alueella. Hankkeen molemmat neuvontamuodot, yleisneuvonta ja kiinteistökohtainen neuvonta, koettiin hankkeessa tarpeellisiksi ja kummallekin neuvontamuodolle löytyi asiakkaita. Kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit ovat hyvä keino tavoittaa tietyllä alueella asuvia asukkaita. Hankkeessa käytetyllä toimintamallilla pystytään antamaan neuvontakäyntien loputtua hyvä kuvaus alueen uudistamistarpeen tasosta. Saadut tulokset voidaan joissain tapauksissa yleistää koskemaan laajempaakin aluetta. Kiinteistökohtaisen neuvonnan toimintamallilla ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan laajasti neuvontaa kaikille sitä haluaville. Tämän vuoksi on tärkeää tarjota yleisneuvontaa, puhelin- ja sähköpostineuvontaa. Näin neuvonta ulotetaan kaikkien sitä tarvitsevien keskuuteen. Näin lyhyessä hankkeessa ehdittiin tarjoamaan jätevesineuvontaa vain murto-osalle kuntien hajaasutusalueen asukkaille. Tarvetta neuvonnalle on varmasti myös jatkossa alueella. Neuvonnan tarve todennäköisesti kasvaa mentäessä kohti vuotta 2016, jolloin jätevesijärjestelmien tulisi olla lainsäädännön vaatimukset täyttäviä. Hankerahoitus jätevesineuvontahankkeille annetaan kerralla noin vuodeksi eteenpäin. Jos hankkeiden jatkuvuudelle olisi varmuus, helpottasi se neuvontatyön suunnittelua ja markkinointia sekä antaisi paikallisille asukkaille varmuuden neuvojien tavoitettavuudesta. Vuosien 2012 2014 aikana on annettu jätevesineuvontaa kaikkien Pohjois-Karjalan kuntien alueella. Vuonna 2012 Joensuun seudulla annettiin yleisneuvontaa 677 henkilölle ja kiinteistökäynneillä 594 henkilölle. Vuonna 2013 Nurmeksen seudulla annettiin yleisneuvontaa 350 henkilölle ja kiinteistökäynneillä 545 henkilölle. Vuonna 2014 Kiteen seudulla annettiin yleisneuvontaa 187 henkilölle ja kiinteistökäynneillä 638 henkilölle. Yhteensä neuvontaa on annettu 2991 henkilölle. Tulevaisuudessa jätevesineuvontaa voitaisiin tarjota niin kiinteistökohtaisesti kuin yleisneuvonnan tapahtumien osalta koko maakunnassa.

Haasteita neuvonnalle vuonna 2014 asetti kansanedustajien ja uuden ympäristöministerin lausunnot jätevesiasetuksen muuttamiseksi ja kumoamiseksi. Ympäristöministerin syyskuussa antama lausunto jätevesiasetuksen muuttamiseksi pysäytti täysin neuvontapyynnöt. Jätevesineuvojille ei tullut syyskuun jälkeen juuri lainkaan neuvontapyyntöjä eikä kutsuja pitämään yleisneuvonnan tilaisuuksia. Hankkeen keräämässä palautteessa asukkaat kommentoivat myös epävakaan poliittisen tilanteen vaikuttavan halukkuuteen uudistaa omia jätevesijärjestelmiä. Jätevesineuvojat sekä palautteen perusteella ainakin osa asukkaista toivoo että jätevesiasiaan saadaan nopeasti poliittinen selvyys.

LIITTEET Liite 1: Hanke-esite Liite 2: Aluekortit 2014 Liite 3: Tiedote asukkaille kiinteistökohtaisesta neuvontakäynnistä Liite 4: Kartoituslomake Liite 5: Arviolomake Liite 6: Tilannekatsaus Liite 7: Kooste kiinteistökohtaisen neuvonnan palautteesta Liite 8: Kooste neuvonnan vaikuttavuuden kyselystä

JÄSSI-JÄTEVESI- NEUVONTAHANKE tarjoaa puolueetonta, maksutonta ja ajantasaista jätevesineuvontaa haja-asutusalueen vakituisille asukkaille ja mökkiläisille! YHTEYSTIEDOT: Jätevesineuvoja (Kitee) Kirsi Mäkinen puh. 045 881 4200 kirsi.makinen@jatevesihanke.fi Liite 1 Keväällä 2011 astui voimaan uudistettu hajajätevesiasetus (209/2011). Asetuksen tavoitteena on mm. ympäristöön joutuvan ravinnekuormituksen vähentäminen sekä pohjavesien ja juomavesikaivojen puhtaana säilyttäminen. Tämä edellyttää haja-asutusalueen kiinteistöillä toimia jätevesijärjestelmien saattamiseksi asetuksen vaatimusten tasolle 15.3.2016 mennessä. Lisätietoja lainsäädännön vaatimuksista ja kiinteistönomistajan velvollisuuksista saa jätevesineuvojiltamme. Jässi-hanketta toteuttaa Suomen Kylätoiminta ry. Hanke saa rahoitukset ympäristöministeriöltä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kautta. Hankealueena on koko Pohjois-Karjalan maakunta, mutta pääpaino on vuonna 2014 Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa. Jätevesineuvoja (Tohmajärvi) 20.10.2014 asti Hanna-Riikka Ruokolainen puh. 045 188 8968 hanna-riikka.ruokolainen@jatevesihanke.fi Jätevesineuvoja (Rääkkylä) 31.8.2014 asti Aleksi Nevalainen puh. 045 188 8935 aleksi.nevalainen@jatevesihanke.fi Jätevesineuvoja (Kesälahti, Kitee) 31.8.2014 asti Laura Koskela puh. 046 554 9632 laura.koskela@jatevesihanke.fi www.jatevesihanke.

Liite 2 Kiteenlahti / Kitee 20 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 130 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Kesä-elokuu 2014 Kirsi Mäkinen / SYTY 92 kiinteistöä toteuma 71 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 76 / 16 83 / 17 Asukasmäärä 202 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 52 / 40 57 / 43 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 37 3 / 97 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 20 / 72 22 / 78 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 63 /29 68 / 32 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 11 / 81 12 / 88 Laittomat tapaukset 0 0 Kuva 1. Uudistamistarve (n=92) Kiteellä neuvontaa annettiin Kiteenlahden ja Potoskavaaran alueella. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi peruuntuneen jätevesiviemäröintihankkeen takia. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. Suurin osa kiinteistöistä oli liittynyt vesiosuuskunnan puhtaanveden jakeluverkostoon. Omat kaivot olivat rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 76 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 11 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 3 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä on alueella saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli jonkin verran kaksoisviemäröintejä, jolloin wc vedet johdetaan umpisäiliöön tai kiinteistöllä on kuivakäymälä ja harmaat vedet käsitellään maaperäkäsittelyllä. Ikävapautus koski 13 kiinteistönomistajaa. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=92) Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=85)

Liite 2 Ruppovaara / Kitee 21 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 135 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinä-elokuu 2014 Laura Koskela ja Kirsi Mäkinen / SYTY 89 kiinteistöä toteuma 66 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 78 / 10 89 / 11 Asukasmäärä 215 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 49 / 36 58 / 42 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 4 / 32 11 / 89 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 13 / 75 15 / 85 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 62 / 25 71 / 29 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 18 / 69 21 / 79 Laittomat tapaukset 0 0 Kuva 1. Uudistamistarve (n=88) Kiteellä neuvontaa annettiin Ruppovaaran alueella. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi, koska alueelle ei ole tulossa yhteistä viemäröintiä. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. Suurin osa kiinteistöistä oli liittynyt vesiosuuskunnan puhtaanveden jakeluverkostoon. Omat kaivot olivat rengaskaivoja. Yhdellä kiinteistöllä annettiin vain neuvonta, mutta pöytäkirjaa ei saatu täyttää. Lisäksi yhdellä kiinteistöllä ei neuvontaa pystytty kunnolla suorittamaan. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 58 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 19 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 17 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä on alueella saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli myös paljon maaperäkäsittelyjä eli maasuodatus ja maahanimeytyskenttiä. Ikävapautus koski 10 kiinteistönomistajaa. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=88) Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=82)

Liite 2 Sarvisalo / Kitee 22 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 27 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinäkuu 2014 Laura Koskela / SYTY 21 kiinteistöä toteuma 78 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 14 / 7 67 / 33 Asukasmäärä 44 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 0 / 19 0 / 100 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 3 / 16 14 / 76 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 7 / 14 33 / 67 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 7 / 14 33 / 67 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 3 / 18 14 / 86 Laittomat tapaukset 0 0 Kuva 1. Uudistamistarve (n=21) Kiteellä neuvontaa annettiin Sarvisalon alueella. Alue valittiin neuvonnan kohteeksi, koska alueelle ei ole tulossa yhteistä viemäröintiä. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. Kaikki asukkaat olivat oman kaivoveden tai yhteisen kaivon varassa. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 48 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 14 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 29 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=21) Useat alueen kiinteistöt oli rakennettu 2000 luvun jälkeen. Tavallisin järjestelmä on alueella saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli myös paljon maaperäkäsittelyjä eli maasuodatus ja maahanimeytyskenttiä. Ikävapautus koski 5 kiinteistönomistajaa. Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=20)

Liite 2 Puruvesi / Kitee 23 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 37 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinä-syyskuu 2014 Laura Koskela ja Kirsi Mäkinen / SYTY 26 kiinteistöä toteuma 70 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 16 / 10 62 / 38 Asukasmäärä 46 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 14 / 12 54 / 46 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 12 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 7 / 19 27 / 73 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 12 / 14 46 / 54 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 4 / 22 15 / 85 Laittomat tapaukset 0 0 Kiteellä neuvontaa annettiin Puruveden alueella. Alueelta neuvonnan kohteeksi otettiin vain Puruveden rannan puoleiset kiinteistöt. Neuvontaa annettiin pääsääntöisesti vakituisesti asutuille kiinteistöille. Hieman yli puolet kiinteistöistä oli liittynyt vesiosuuskunnan puhtaanveden jakeluverkostoon. Omat kaivot olivat rengaskaivoja. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 65 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 23 % kiinteistöistä. Pieniin uudistoimiin oli tarpeen ryhtyä 8 % kiinteistöistä. Lopuilla kiinteistöillä syntyy tällä hetkellä vain vähäisiä jätevesimääriä. Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Tavallisin järjestelmä on alueella saostuskaivo + yksinkertainen maaperäkäsittely. Alueella oli myös paljon maaperäkäsittelyjä eli maasuodatus ja maahanimeytyskenttiä. Ikävapautus koski 5 kiinteistönomistajaa. Kuva 1. Järjestelmien uudistamistarve (n=26) Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=26) Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=26)

Liite 2 Värtsilä / Tohmajärvi 24 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto X x Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 28 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Toukokuu-kesäkuu 2014 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 16 kiinteistöä toteuma 57 % Lisäksi alueella tehtiin 1 pyydetty käynti (huomioitu tässä) 1: 6,3 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 12 / 4 75 / 25 Asukasmäärä 35 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 15 / 1 94 / 6 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 1 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 2 / 14 12 / 88 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 3 / 13 19 / 81 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 15 6 / 94 Laittomat tapaukset 0 0 Tohmajärvellä Värtsilässä jätevesineuvontaa annettiin Savikontiellä. Alueelta valittiin neuvonnan kohteiksi vakituisesti asuttuja kiinteistöjä sekä vapaa-ajan asuntoja. Tälle alueelle ei ole tulossa yhteistä jätevedenkäsittelyä. Osa alueesta on pohjavesialuetta. Akuutissa uudistamistarpeessa jätevesijärjestelmistä on 93,8 %. Kunnossa olevia jätevesijärjestelmiä alueella 6,3 %. Suurin osa käytössä olevista jätevesijärjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Yleisin järjestelmä alueella on jätevesien johtaminen saostuskaivojen kautta maaperään. Alueen muutamalla kiinteistöllä on käytössään maaperäkäsittely. Ikävapautus koskee 4 kiinteistöä alueella. 2; 13 % 40% 40% 15; 93,8 % Kuva 1. Uudistamistarve (n=16) 14; 88 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=16) 20% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=15)

Liite 2 Onkamo / Tohmajärvi 25 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto X X x Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ Alueen kiinteistömäärä: 190 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinäkuu-Syyskuu 2014 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 129 kiinteistöä toteuma 68 % Lisäksi alueella tehtiin pyynnöstä 1 kiinteistökäynti (huomioitu tässä) kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 26 / 103 20 / 80 Asukasmäärä 263 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 6 / 103 5 / 80 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 5 / 98 4 / 76 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 97 / 32 75 / 25 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 22 / 107 17 / 83 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 11 / 118 9 / 91 Laittomat tapaukset 0 0 82; 64,0 % 29; 22,6 % 9; 7,0 % 8; 6,2 % Tohmajärvellä Onkamossa neuvontaa annettiin Särkijärven ja Suuri-Onkamon rantaalueilla. Alueelta valittiin neuvonnan kohteiksi vakituisesti asuttuja kiinteistöjä sekä vapaaajan asuntoja. Särkijärvi on Natura 2000 suojelukohde ja sen ranta-asukkaille varsin tärkeä vesistö. Suuri-Onkamo järvi on mukana Pro Onkamojärvet kunnostushankkeessa. Kiinteistöistä vähäisen jätevesimäärän kohteita oli suurin osa, 64,0 %. Akuutissa uudistamistarpeessa kartoituksen mukaan oli 22,6 %. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 6,2 %. Yhdellä kiinteistöllä ei ollut enää käyttöä, pöytäkirja täytettiin niiltä osin kun pystyttiin. Suurin osa järjestelmistä on rakennettu 1980- luvun jälkeen. Yleisin järjestelmä on yksinkertaisen maaperäkäsittely harmaille vesille. Toiseksi yleisin järjestelmä jätevesille on johtaa ne saostuskaivojen kautta maaperään. Alueella on myös jonkun verran umpisäiliö-ratkaisuja sekä maaperäkäsittelyjä. 21% Kuva 1. Uudistamistarve (n=128) 85; 66 % 2; 2 % 24; 19 % 40% 40% 4; 3 % 2; 2 % 6; 5 % 2; 2 % 4; 3 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=128) Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=43)

Liite 2 Tikkala / Tohmajärvi 26 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto X X x Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 90 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Toukokuu-Syyskuu 2014 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 53 kiinteistöä toteuma 59 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 13 /40 25 / 75 Asukasmäärä 108 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 2 / 20 4 / 38 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 5 / 15 9 / 28 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 35 / 18 66 / 34 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 11 / 42 21 / 79 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 2 / 51 4 / 96 Laittomat tapaukset 0 0 32; 60,4% 13; 24,5 % 4; 7,5 % 4; 7,5 % Kuva 1. Uudistamistarve (n=53) Tohmajärvellä Tikkalassa jätevesineuvontaa annettiin Särkijärven ja Kostamojärven rantaalueilla. Alue kuuluu suurimmalta osaltaan pohjavesialueeseen ja Särkijärvi on Natura 2000 suojelukohde. Alueelta valittiin neuvonnan kohteiksi vakituisesti asuttuja kiinteistöjä sekä vapaa-ajan asuntoja. Kiinteistöistä vähäisen jätevesimäärän kohteita oli 60,4 %. Akuutissa uudistamistarpeessa jätevesijärjestelmistä on 24,5 %. Kunnossa olevia jätevesijärjestelmiä alueella oli 7,5 %. Suurin osa käytössä olevista jätevesijärjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Yleisin järjestelmä on yksinkertainen maaperäkäsittely harmaille vesille. Alueella on myös paljon umpisäiliöitä kaikille jätevesille ja jonkun verran maaperäkäsittelyjä. Ikävapautus koskee 5 kiinteistöä alueella. 30% 33; 62 % 48% 12; 23 % 5; 9 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=53) 22% 1; 2% 2; 4% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=23)

Liite 2 Saario / Tohmajärvi 27 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto X x Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 13 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Syyskuu 2014 Hanna-Riikka Ruokolainen / SYTY 9 kiinteistöä toteuma 69 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 7 / 2 78 / 22 Asukasmäärä 20 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 6 / 3 67 / 33 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 3 / 0 100 / 0 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 2 / 7 22 / 78 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 1 / 8 11 / 89 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 0 / 9 0 / 100 Laittomat tapaukset 0 0 Tohmajärvellä Saariossa neuvontaa annettiin Pitkälammen ympäristössä. Alueelta valittiin neuvonnan kohteiksi vakituisesti asuttuja kiinteistöjä sekä vapaa-ajan asuntoja. Alueelle ei ole tulossa yhteistä jätevedenkäsittelyä. Kuva Kuva 1. 1. Uudistamistarve Uudistamistarve (n=9) (n=9) Akuutissa uudistamistarpeessa kartoituksen mukaan oli 89 % kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä. Kunnossa olevia jätevesijärjestelmiä ei kyseisessä kartoituksessa löytynyt yhtään. Yksi kiinteistöistä kuului vähäisten jätevesimäärien piiriin. Suurin osa järjestelmistä on rakennettu ennen vuotta 1980. Uusia, vuoden 2000 jälkeen rakennettuja jätevedenkäsittelyjärjestelmiä ei löytynyt lainkaan. Yleisin järjestelmä jätevesille on johtaa ne saostuskaivojen kautta maaperään. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=9) Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=9)

JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto Oravisalo - Varpasalo / Rääkkylä X x x Pohjavesialue Ranta-alue Tavallinen haja-asutusalue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Liite 2 28 / 2014 Alueen kiinteistömäärä: 111 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Toukokuu-Elokuu 2014 Tuulia Jääskeläinen, Kirsi Mäkinen, Aleksi Nevalainen / SYTY 92 kiinteistöä toteuma 83 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 92 / 0 100 / 0 Asukasmäärä 201 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 53 / 46 58 / 50 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 1 / 45 1 / 49 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 13 / 79 14 / 86 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 46 / 46 50 / 50 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 7 / 85 8 / 92 Laittomat tapaukset 0 0 Rääkkylässä neuvontaa annettiin Oravisalon ja Varpasalon saarialueilla. Saaria ympäröivät Oriveden vesistöt. Alueilta valittiin neuvonnan kohteiksi vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Alueelle ei ole tulossa yhteistä jätevedenkäsittelyä. Akuutissa uudistamistarpeessa kartoituksen mukaan oli 72,5 % kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä. Kunnossa olevia jätevesijärjestelmiä oli 11,0 %. Vähäisen jätevesimäärän piiriin kuului 5,5 % alueen kiinteistöistä. Suurin osa järjestelmistä on rakennettu vuosien 1980 2000 välisenä aikana. Yleisin järjestelmä jätevesille on johtaa ne saostuskaivojen kautta maaperään. Alueella oli myös maaperäkäsittelyjä ja umpikaivoratkaisuja. Ikävapautus koskee 20 kiinteistöä alueella. 1; 1 % 2; 2 % 5; 5 % 2; 2 % 36% 10; 11,0 % 11; 12,0 % 1; 1% 1; 1 % 10; 11 % 5; 5,5 % 48% 5; 5 % 66; 72,5 % Kuva 1. Uudistamistarve (n=92) 65; 71 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=92) 16% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=77)

Liite 2 Jaama / Rääkkylä 29 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto X X Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 31 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elokuu 2014 Aleksi Nevalainen / SYTY 22 kiinteistöä toteuma 71 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 22 /0 100 / 0 Asukasmäärä 55 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 13 / 10 57 / 43 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 2 / 8 20 / 80 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 4 / 18 18 / 72 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 6 / 16 27 / 73 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 1 / 21 5 / 95 Laittomat tapaukset 0 0 Rääkkylässä kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa tarjottiin Jaaman alueella. Osittain neuvonta-alueella sijaitsi 1- luokan pohjavesialue sekä järven ranta-alue, mutta suurin osa kiinteistöistä sijaitsi tavallisella hajaasutusalueella. 6; 27 % 1; 4 % 2; 9 % 1; 5 % 1; 4 % 1; 5 % 14; 64 % Kuva 1. Uudistamistarve (n=22) Jaamalla neuvonta tarjottiin vain 31 kiinteistölle. Näistä toteutui 22 kappaletta, eli 71 %. Kiinteistöistä vähäisen jätevesimäärän kohteita oli 1 %, samoin kuin kunnossa olevia järjestelmiä oli 1 %. Uudistamistarpeessa oli 64 % jätevesijärjestelmistä ja kunnostuksia tarvittiin 27 % kohteista. 2; 9 % 16; 73 % Suurin osa jätevesijärjestelmistä oli rakennettu 1980 2000 luvuilla ja ennen 1980-lukua. 2000-luvulla tai sen jälkeen oli rakennettu vain 11 % jätevesijärjestelmistä. Yleisin jätevesijärjestelmä oli pelkkä sakokaivokäsittely mutta myös muutamia imeytyskenttiä oli alueelle rakennettu. Rannoilla yleistä oli WC-vesien johtaminen umpisäiliöön ja harmaiden vesien käsittely maahan imeyttämällä. Ikävapautus koski kolmea kiinteistöä. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=22) 50 % 31 % 19 % Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=16)

Liite 2 Salokylä / Rääkkylä 30 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto X Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 60 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Heinäkuu-Elokuu 2014 Aleksi Nevalainen / SYTY 44 kiinteistöä toteuma 73 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 43 /1 98 / 2 Asukasmäärä 91 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 25 / 20 55 / 45 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 4 / 16 20 / 80 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 7/ 37 16 / 84 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 19 / 25 43 / 57 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 4 / 40 9 / 91 Laittomat tapaukset 0 0 Rääkkylässä kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa tarjottiin Salokylän alueella. Salokylään ei ole tulossa yhteistä jätevedenkäsittelyä. Alueelta valittiin neuvonnan kohteeksi suurimmaksi osaksi vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Alueen asukkaat olivat kiinnostuneita neuvonnasta ja pyynnöstä tehtyjä käyntejä toteutettiin muutamia kappaleita. Kiinteistöistä vähäisen jätevesimäärän kohteita oli 2 %. Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 68 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 12 % kiinteistöistä. Kunnostustoimia tarvitsi 18 % alueen jätevesijärjestelmistä. 1; 2 % 5; 12 % 8; 18 % 5; 12 % 5; 11 % 1; 2 % 1; 2 % 1; 2 % 30; 68 % Kuva 1. Uudistamistarve (n=44) 31; 71 % Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=44) Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu ennen 2000-lukua. Yleisin järjestelmä alueella on jätevesien johtaminen saostussäiliöiden kautta maaperään. Myös maahanimeytystä oli alueella jonkin verran. Ikävapautus koskee 6 kiinteistöä alueella. 27 % 53 % 20 % Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=41)

Liite 2 Haapasalmi / Rääkkylä 31 / 2014 JÄSSI 2014 Pohjois-Karjala Aluekortisto x x Pohjavesialue Ranta-alue Taajaan asuttu alue Tavallinen haja-asutusalue Vedenottamon suoja-alue Vesihuollon kehittämisalue Muu erityisalue Asetuksesta poikkeavat määräykset Alueen kiinteistömäärä: 29 kpl Kartoitus- ja neuvontakierros: Elo-syyskuu 2014 Aleksi Nevalainen, Kirsi Mäkinen / SYTY 18 kiinteistöä toteuma 62 % TILASTOTIETOA KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNNEILTÄ kpl % Asutuksen tyyppi (vakituinen / vapaa-aika) 13 / 5 72 / 28 Asukasmäärä 31 Vedenhankinta (vesijohto/ oma kaivo) 8 / 10 44 / 56 Kaivotyyppi (pora-/ rengaskaivo) 0 / 10 0 / 100 Käymälän erillisviemäröinti (kyllä/ ei) 0 / 18 0 / 100 Jätevesiselvitys/ -suunnitelma (kyllä/ ei) 8 / 10 44 / 56 Käyttö- ja huolto-ohje (kyllä/ ei) 3 / 15 17 / 83 Laittomat tapaukset 0 0 27,7 % 1,1 % 5,5 % 55,5 % Rääkkylässä neuvontaa annettiin Haapasalmen alueella. Neuvonnan kohteina oli niin vakituisesti asuttuja kuin vapaa-ajan käytössä olevia kiinteistöjä. Alueelle ei ole tulossa yhteistä jätevedenkäsittelyä. Kuva 1. Uudistamistarve (n=18) 1; 6 % 1; 6 % Akuutissa uudistamistarpeessa on kartoituksen perusteella 55,5 % alueen jätevesijärjestelmistä. Nykyisellään järjestelmä oli kunnossa 27,7 % kiinteistöistä. Pienempää korjailtavaa tai paranneltavaa oli 11,1 % alueen jätevesijärjestelmistä. 5; 28 % 11; 61 % Moni seurattavista järjestelmistä on rakennettu 1980 2000 lukujen aikana. Yleisin järjestelmä alueella on jätevesien johtaminen saostussäiliöiden kautta maaperään. Myös maaperäkäsittelyä oli alueella jonkin verran. Ikävapautus koskee 1 kiinteistöä alueella. Kuva 2. Järjestelmätyypit (n=18) 53% 24% 24% Ennen 1980 1980-2000 2000 jälkeen Kuva 3. Järjestelmien ikäjakauma (n=17)