Vuosi 212 Sähkölaitos -yhtiöt
TAMPEREEN SÄHKÖLAITOS -KONSERNIN TUNNUSLUKUJA 212 Talouden tunnuslukuja 212 211 21 Liikevaihto (1 e) 314 255 322 946 339 297 Liiketulos (1 e) 22 753 39 13 42 895 Liiketulos -% 7,2 12,1 12,6 Sijoitetun pääoman tuotto -% 4,8 8,1 8,9 Omavaraisuusaste -% 14,8 15,5 13,9 Investoinnit (1 e) 37 947 36 35 28 45 Toiminnan tunnuslukuja 212 211 21 Sähkönloppuasiakasmyynti (milj. euroa) 58,1 59,4 64, Kaukolämmön loppuasiakasmyynti (milj. euroa) 13,3 112,8 111,7 Maakaasun myynti (GWh) 175 237 275 Sähkön siirto (GWh) 1 845 189 1874 Sähkön tuotanto (GWh) 1 197 1 444 1 629 Kaukolämmön tuotanto (GWh) 2 45 2 173 2 477 Sijoitetun pääoman tuotto = Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja + Rahoituskulut x 1 Omavaraisuusaste = Sidottu pääoma keskimäärin 1) Oma pääoma+vähemmistöosuus+ poistoero+vapaaehtoiset varaukset Koko pääoma Saadut ennakot x 1 1) Sidottu pääoma keskimäärin = vuoden alun ja lopun oman pääoman ja korollisen vieraan pääoman keskiarvo. Liittymismaksut luetaan sidottuun pääomaan Energiamarkkinaviraston tavan mukaisesti. H Sähkölaitos -konsernin liikevaihdon jakautuminen Pienasiakkaille myydyn sähkön alkuperä 211 15 % 3 % 19 %,4 % 1,6 % 43 % 2 % 98 % Vesivoima 98, % Tuulivoima,4 % Puuperäiset polttoaineet 1,6 % Sähkön loppuasiakasmyynti 19 % Sähkön tukkumyynti 2 % Kaukolämmön ja -jäähdytyksen myynti 43 % Sähkönsiirron myynti 15 % Muu liikevaihto 3 % Pienasiakkaille myymästämme sähköstä on alkuperätakuilla todennettu 98 % pohjoismaisella vesivoimalla,,4 % kotimaisella tuulella ja 1,6 % paikallisilla puuperäisillä polttoaineilla tuotetuksi. Henkilöstö 31.12.212 Konsernin henkilöstö Henkilöstö yhtiöittäin Koko henkilöstön ikäjakauma Henkilöstön keski-ikä henkilöä 5 henkilöä 16 henkilöä 1 vuotta 6 4 3 2 1 424 42 43 212 211 21 14 12 1 8 6 4 2 157 Energiantuotanto Oy 4 Kaukolämpö Oy 54 Sähkölaitos Oy 49 Sähkönmyynti Oy 22 Sähköverkko Oy 12 Vera Oy 8 6 4 2 alle 25 8 25 29 33 3 34 44 18 35 39 46 4 44 62 45 49 59 5 54 89 55 59 65 yli 59 5 4 3 2 1 49,5 Energiantuotanto Oy 45,2 Kaukolämpö Oy 46,2 Sähkölaitos Oy 5,9 Sähkönmyynti Oy 46,6 Sähköverkko Oy 46,1 Vera Oy Henkilöstön sukupuolijakauma Koulutuspäivät Tapaturmat Sähkölaitos -yhtiöissä Tapaturmat yhtiöittäin henkilöä 15 125 139 Naiset Miehet pv 15 3 kpl/milj. työtuntia 25 2 työtapaturmaa/milj.työtuntia 5 4 1 75 5 25 18 1 5 778 1 239 1 34 2 1 15 1 5 3 2 1 13,8 44,9 31 Energiantuotanto Oy 9 31 22 27 15 Kaukolämpö Oy Sähkölaitos Oy 7 11 43 Sähkönmyynti Oy Sähköverkko Oy 5 97 16,5 24,3 2,3 8,9 17,8 Vera Oy 212 211 21 Koulutuspäivät/henkilö 212 211 21 29 28 Energiantuotanto Oy Kaukolämpö Oy Sähkölaitos Oy Sähkönmyynti Oy Sähköverkko Oy Vera Oy 2
Hämeenpuistossa Likkojen lenkillä Sisällys Haasteiden vuosi 212...4 Sähkönmyynti lisäsi aktiivista asiakaspalvelua...6 Kaukolämpö palkittiin reiluudestaan...8 Kaukojäähdytys käynnistyi Ratinassa mallikkaasti...1 Tammervoima Vastuullista lähienergiaa jätteistä...11 Sähköverkko lukee asiakkaiden kulutustiedot päivittäin...12 Palatsinraitin siltajuhlassa TAPAHTUMIA, IHMISIÄ & ILMIÖITÄ 212...14 Energiantuotanto lisäsi organisaationsa ketteryyttä...16 Tammerkosken yläjuoksu uudistui...19 Veralla ennätyksellinen vuosi...2 Sähkölaitos toteutti henkilöstöstrategian hankkeita...22 Matalien sähkönhintojen ja kalliiden polttoaineiden vuosi...24 Sähköntuonti Suomeen lisääntyi hyvänä vesivuonna...25 Ympäristövastuullisten ratkaisujen vuosi...26 3
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Haasteiden vuosi 212 Missio Pirkanmaan luotettava voimanlähde Visio Vihreitä askeleita asiakasläheisesti Sähkölaitoksen vuosi 212 oli haastava, kun muutokset toimintaympäristössä kohtelivat meitä kovalla kädellä. Sähkön alhainen hintataso ja pääpolttoaineemme maakaasun korkea hinta vähensivät tuotantomme tuloksentekoa huomattavasti. Suomessa vallitseva turvepula pakotti ohjaamaan tuotantoa kalliille maakaasulle. Sähkön vähittäismyyntihinnat laskivat pörssihinnan laskiessa ja hankaloittivat vähittäismyynnin tuloksentekokykyä. Maakaasun hinta jatkoi nousuaan vastoin yleistä talouskehitystä ja sähkön pörssihintaa. Sähkölaitos-yhtiöiden liiketulos aleni edelliseen, ennätyksellisen vuoteen nähden 42 prosenttia. Muutoksen voimakkuus kuvastaa herkkyyttämme markkinamuutokselle, johon nopeisiin liikkeisiin kykenemätön tuotantorakenteemme ei anna mahdollisuutta sopeutua. Tuotantorakenteen muutos edellyttää voimalaitosten uudelleenrakentamista ja taseeseemme nähden suuria investointeja. Matkalla kohti joustavampaa tuotantorakennetta tulemme kohtaamaan vielä muitakin haastavia vuosia. Pidämme tuotteidemme hinnat kilpailukykyisinä myös tulevaisuudessa. Se edellyttää investointeja, joihin varautuminen on juuri nyt haasteellista, kun ulkoiset tekijät heikentävät tuloksentekomahdollisuuksiamme. Esimerkiksi kaukolämmön polttoaineiden verottaminen ja sähkönsiirtoliiketoiminnan lisääntyvä sääntely heikentävät kannattavuutta ja nostavat kustannuksia. Näemme kuitenkin haasteiden yli ja toimimme pitkäjänteisesti. Operatiivisia onnistumisia Alhaisen sähkön markkinahinnan takia laitoksemme olivat poikkeuksellisen pitkään tuotantoseisokissa. Lisäsimme yhteistuotannossa kaukolämmön osuutta ja vähensimme sähköntuotantoa. Edullinen vesisähkö virtasi Suomeen siirtokaapelien mahdollistamissa rajoissa. Sähkön hintaan Suomessa vaikuttivat ennakoimattomat tekijät; siirtoyhteydet Ruotsiin eivät toimineet suunnitellusti ja Venäjän tuonti väheni ennakoimattomasti. Nämä heikensivät markkinoiden ennustettavuutta ja vaikeuttivat varautumista muutoksiin. Operatiivisesti kulunut vuosi onnistui hienosti. Onnistuimme parantamaan asiakastyytyväisyyttä ja henkilöstön työtyytyväisyystaso pysyi parempana kuin energia-alalla keskimäärin. Saimme Tammerkosken patorakenteiden uusinnan vihdoin valmiiksi. Kolmen vuoden urakka päättyi juhlallisiin Palatsinraitin sillan avajaisiin. Tämä Sähkölaitokselle varsin merkittävä investointi takaa, että pato on turvallinen myös seuraavat vuosikymmenet, jopa vuosisadat. Kaukojäähdytysliiketoiminta aloitettiin kesällä ja kysyntä on ollut vilkasta. Jäähdytysverkosto laajenee keskustan alueella. Vahvoja, vihreitä askelia Suomen kansallinen tavoite on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 38 prosenttiin vuoteen 22 mennessä. Tämä on myös Sähkölaitoksen tavoite. Teemme sen eteen määrätietoisesti työtä. Otimme vuoden lopulla Sarankulmassa käyttöön Suomen suurimman pellettilämpökeskuksen ja viemme eteenpäin Tammervoiman hyötyvoimalaitoshanketta. Tavoitteenamme on saada Tammervoima tuotantokäyttöön vuosina 215 216. Nämä ovat tärkeitä vihreitä askeleita polullamme. Onnistuimme nostamaan uusiutuvien energialähteiden osuuden ennätyksellisen suureksi, 18 prosenttiin. Määrä on yli kolminkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Vastaavasti maakaasuriippuvuutemme on vähentynyt 15 prosenttia. Pirkanmaalaisesta puusta tehtyä Lähisähköä myytiin menestyksellisesti kuluneena vuonna. Kotimaisten polttoaineiden käyttömme työllistää Pirkanmaalla jopa 25 henkilöä. Tämä on meille tärkeä arvo. 4
Sähkölaitoksen hallitus Peter Löfberg (pj.) Antti Juva Timo Lahtinen Helena Perälä Kirsikka Siik Satu Sipilä Ilpo Sirniö Sähköliiketoiminta sähköistyy kuljettaessa kohti älykkäämpiä energiaratkaisuita. Otimme käyttöön uudet internetsivut parempine palveluineen ja rakensimme uutta kulutusraportointipalvelua, Wattimaattia. Se tulee helpottamaan asiakkaiden energiankäytön omatarkkailua. Samalla se lisää mahdollisuuksia vaikuttaa oman sähkölaskun suuruuteen. Toivotimme ensimmäiset pientuottajat tervetulleiksi liittymään sähköverkkoomme. Uuden pitkän tähtäimen suunnitelmamme mukaan keskeisiä tavoitteitamme ovat aito asiakasläheisyys, kestävä kannattavuus ja uudistuminen sekä vihreän jalanjälkemme kasvattaminen. Uudistuminen ja osaaminen ovat kriittisiä menestystekijöitä. Henkilöstöstä jää lähivuosina paljon osaamista eläkkeelle. Olemme kartoittaneet tulevaisuuden osaamisalueita, joihin koulutamme ja rekrytoimme uutta erinomaista osaamista. Henkilöstömme ymmärtää muutostarpeen ja osoitti valmiutta uudistua, kun suunnittelimme toiminnan tehostamistoimenpiteitä vuoden lopulla. Olemme saaneet kuluneena vuonna paljon hyviä tuloksia ja onnistumisia aikaiseksi, vaikka taloudellisesti vuosi olikin haastava. Kiitän lämpimästi vuodesta 212 Sähkölaitoksen asiakkaita, henkilöstöä sekä muita sidosryhmiä. Jussi Laitinen Toimitusjohtaja TAMPEREEN KAUPUNKI Sähkölaitos Oy Toimitusjohtaja Jussi Laitinen Energiantuotanto Oy Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Kaukolämpö Oy Toimitusjohtaja Olavi Toiva Sähkönmyynti Oy Toimitusjohtaja Pertti Suuripää Sähköverkko Oy Toimitusjohtaja Tapio Salonen Vera Oy Toimitusjohtaja Pekka Hyvönen Tammervoima Oy 5
Sähkönmyynti Oy myy sähköä ja palvelee asiakkaita Pirkanmaalla. Vuoden lopussa vakituista henkilöstöä oli 22. Sähkönmyynti lisäsi aktiivista asiakaspalvelua Avauksia 213 Nettisivujen kautta saatavia sähköisiä palveluja tehdään tutuiksi asiakkaille. Lähisähkö-tuotteen markkinointi jatkuu. Sähköinen energiankulutuksen seurantapalvelu Wattimaatti otetaan käyttöön. Vuoden 212 aikana Sähkönmyynti muokkasi toimintatapojaan. Asiakaspalvelu alkoi ottaa entistä aktiivisemmin yhteyttä uusiin ja entisiin asiakkaisiin. Toimintatavan muutos osoittautui onnistuneeksi, sillä sen avulla saatiin hankittua uusia asiakkaita ja houkuteltua entisiä asiakkaita takaisin. Helposti muistettavana ajankohtana 12.12.12 kello 12 julkaistiin Sähkölaitoksen uudistuneet, entistä selkeämmät internetsivut. Niitä parannettiin sisällöllisesti ja teknisesti, jotta asiakkaiden on helpompi hakea tietoa esimerkiksi palveluista, tuotteista ja jakelukeskeytyksistä. Asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan 93 prosenttia asiakkaista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä Sähkönmyynnin toimintaan. Yli 9 prosenttia suosittelisi sitä ystävilleen. Muutaman vuoden takaiset laskutusjärjestelmään liittyvät ongelmat on selvästi unohdettu. Kulutusraportin avulla voi seurata sähkönkulutusta Helmi-maaliskuussa kulutuslaskutuksessa oleville asiakkaille lähetettiin raportti sähkönkulutuksesta edellisvuodelta. Raportin avulla asiakkaat voivat tarkemmin seurata omaa kulutustaan ja muuttaa sähkönkäyttötottumuksiaan. Raportti auttaa myös laskutuksen ennakoinnissa. Kevään aikana loputkin asiakkaat siirrettiin kulutuslaskutukseen. Vanhoilla asiakkailla oli halutessaan mahdollisuus jäädä arviolaskutuksen piiriin. Sähkönmyynti osallistui kesällä näkyvästi vuoden 212 asuntomessuille Vuoreksessa yhdessä Kaukolämmön ja Sähköverkon kanssa. Esittelyssä oli ensimmäistä kertaa uusi automaattinen energiankulutuksen seurantapalvelu, Wattimaatti. Netissä toimivan palvelun kautta asiakkaat pääsevät tulevaisuudessa näkemään jopa tunnin tarkkuudella, kuinka paljon sähköä tai lämpöä he ovat kiinteistössään kuluttaneet. Palvelu otetaan käyttöön vuoden 213 aikana. Lähisähkön mainosspotti palkittiin Edellisvuonna lanseeratun Lähisähkö-tuotteen markkinointia jatkettiin. Lähisähkö on tuotettu paikallisesti kerätystä puuaineksesta ja valmistuu Energiantuotannon Naistenlahti 2 -voimalaitoksella. Tuotteesta tehty mainosspotti voitti ensimmäisen palkinnon MTV3:n järjestämässä Pirkanmaan parhaat sekunnit 211 -mainoskilpailussa. Hauskalla ja erottuvalla tavalla Lähisähköä esiin tuovassa mainoksessa pääroolissa on linnunpönttö, jonka sisällä imuroidaan. Uutena myyntikanavana otettiin käyttöön sähkösopimuksen tekeminen netin kautta Sanoma Oy:n ylläpitämässä sähkönmyyjien vertailupalvelussa. Sähkövertailu.fi-palvelussa ovat mukana kaikki Suomen sähköä myyvät yhtiöt. Sähkönmyynnillä on ollut palvelussa sähkönmyyntitarjouksia, joita ei muualta ole saatavilla. Sähkön tukkumarkkinahinta laski keväällä, mikä kiristi kilpailua sähkönmyyjien kesken. Sähkönmyynti alensi myyntihintojaan merkittävästi kesäkuun alussa. Energiamaksu aleni 12 prosenttia, siirtohinta pysyi ennallaan. Yhtiö lunasti lupauksensa pitää asiakkaansa ajan tasalla sähkömarkkinoiden muutoksissa, jatkoi johdonmukaista linjaansa ja varmisti kilpailukykynsä. Tyypillisessä kerrostalohuoneistossa (vuosikäyttö 2 kwh) sähkön myyntihinta laski noin 18 euroa vuodessa ja tyypillisessä sähkölämmitteisessä omakotitalossa (vuosikäyttö 18 kwh) noin 155 euroa vuodessa. Koululaiset pyörittivät yrityskylän sähkölaitosta Sähkölaitos tuki Taloudellisen tiedotustoimiston koordinoimaa yrityskylää, joka vieraili Tampereella ensimmäistä kertaa lokakuusta 212 helmikuuhun 213. Kuudesluokkalaiset viettivät yhden koulupäivän yrityskylässä ja oppivat sinä aikana perusasioita työntekijänä, kuluttajana ja kansalaisena toimimisesta. Osa heistä pyöritti sähkölaitosta; ilman sähköä yrityskylä ei olisi pystynyt toimimaan. Toisena merkittävänä tukikohteena Sähkölaitoksella oli SOS-lapsikylä Vuoreksessa. 6
Sähkön loppuasiakasmyynti Kehitys Kehityspäällikkö Pauli Forsman Sähkölaitoksen vähittäismarkkinoille myymän sähköenergian jakauma Milj. euroa 8 7 6 1 9 8 7 38 % 4 % 48 % 5 4 3 64, 68,8 66,7 6 5 4 2 1 212 211 21 3 2 1 62 % 212 6 % 211 52 % 21 Sähkönmyynti Oy:n organisaatio Markkinointi Markkinointipäällikkö Susanna Uusi-Erkkilä, sijainen Taina Milán Toimitusjohtaja Pertti Suuripää Asiakaspalvelu ja myynti Markkinointipäällikkö Susanna Uusi-Erkkilä, sijainen Taina Milán Yksityisasiakasmyynti Yritysmyynti Yritysmyynti Myyntipäällikkö Jukka Larkila Markkinointipäällikkö Taina Milán. HALLITUS Sähkönmyynti Oy Varsinaisessa yhtiökokouksessa 1.4.212 valittiin Sähkönmyynti Oy:n hallitukseen kuusi jäsentä. Jäsenistä kaksi on emoyhtiön hallituksesta ja neljä konsernin sisältä. Sähkönmyynti Oy:n hallitus 211 212: Jussi Laitinen, puheenjohtaja Antti-Jussi Halminen Leena Parvio Helena Perälä Satu Sipilä Olavi Toiva Asioiden esittelijänä hallituksen kokouksessa on toimitusjohtaja Pertti Suuripää ja sihteerinä Maria Puisto Sähkölaitos Oy:stä. Sähkönmyynti Oy:n hallitus kokoontui viiteen kokoukseen. 7
KAUKOLÄMPÖ Oy toimittaa kaukolämpöä, kaukojäähdytystä ja maakaasua asiakkailleen Tampereella, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Vuoden lopussa vakituista henkilöstöä oli 38. Kaukolämpö palkittiin reiluudestaan Kaukolämpö Oy sai elokuussa alalla erittäin arvostetun Energiateollisuus ry:n Vuoden Reilu kaukolämpöyritys -palkinnon. Yhtiö jakoi ensimmäisen sijan Oulun Energian kanssa. Palkintoraati arvosti molempien panostuksia asiakaspalveluun. Kaukolämpöä kiitettiin erityisesti sen oma-aloitteisesta ja luottamusta herättävästä toiminnasta, joka oli tullut esiin yhtiön tarkistaessa asiakkaiden sopimusvesivirtoja pyytämättä sekä asiakkaiden kuuntelemisesta uuden Avauksia 213 Kaukojäähdytys vakiinnutetaan osaksi toimintaa. Huomionosoitus on arvokas, hinnoittelumallin laadinnassa. Asiakasläheisyyttä edistetään sillä sen myöntämisestä päättivät asiakkaiden edustajat muun uuden strategian mukaisesti. Etäluennan avulla saatuja tietoja hyödynnetään tarjoamalla teistöliitosta, Senaatti-kiinteis- muassa Isännöintiliitosta, Kiin- asiakkaille mahdollisuus oman töistä ja Kuluttajaliitosta. kaukolämmönkulutuksen seurantaantetaan jatkossakin, sillä se ko- Asiakasläheisyyteen panosrostuu Kaukolämmön vuonna 212 päivitetyssä strategiassa. Tavoitteena on huomioida asiakkaiden tarpeet aiempaa paremmin ja siten parantaa kaukolämmön kilpailukykyä yhä kiristyvässä kilpailussa muiden lämmitysmuotojen kanssa. Asiakastyytyväisyyden lisäämisellä yhtiö tukee Sähkölaitos -konsernin strategian toteutumista sen investoidessa tulevaisuudessa yhä enemmän uusiutuviin polttoaineisiin perustuvaan kaukolämmöntuotantoon. Kaukolämpö teki syyskuussa historiaa käynnistämällä täysin uuden liiketoiminnan kaukojäähdytyksen. Ensimmäisenä asiakaskiinteistönä kaukojäähdytysverkkoon liitettiin As. Oy Baana Ratinan alueella. Kaukojäähdytyksestä kerrotaan lisää sivulla 1. Kausihinnoittelu otettiin käyttöön Vuoden 212 alussa otettiin käyttöön kausihinnoittelu, jossa vuosi on jaettu kolmeen hinta-alueeseen. Talvikuukausina sovelletaan korotettua energiamaksua ja kesäkuukausina alennettua energiamaksua. Kausihinnoittelun tärkein tavoite on rohkaista asiakkaita säästämään lämmitysenergiaa talvikautena. Energiansäästöstä hyötyvät niin asiakas, lämmön tuottaja kuin ympäristökin vähentyneinä kasvihuonekaasuina. Kausihinnoitteluun siirtymisen yhteydessä kaukolämmön energiamaksua alennettiin 2,2 prosenttia. Polttoaineiden hankintakustannusten erityisesti maakaasun voimakkaan hinnannousun vuoksi energiamaksua korotettiin syyskuun alussa viisi prosenttia. Korotus lisäsi kaukolämpömaksuja vuodessa noin 5 senttiä asuinneliötä kohden. Perusmaksut pysyivät ennallaan. Vaikka polttoaineiden hinnat ovat nousseet ja niiden verotus on kiristynyt, kaukolämmön hinta on pyritty pitämään vakaana. Kaukolämpöverkkoon liitettiin 11 uutta asiakasta, mikä oli hieman ennakoitua enemmän. Vuoden lopussa asiakkaita oli yhteensä 5295. Vuosi 212 oli sääoloiltaan kylmä ja sateinen, mikä nosti kaukolämmön myyntiä jakelualueella 1 prosenttia edellisvuodesta. Pellettilämpölaitos liitettiin kaukolämpöverkkoon Kaukolämmön toimitusvarmuutta edistettiin verkoston peruskorjauksilla Hämeenpuistossa, Kullervonkadulla, Voionmaankadulla ja Kaukajärvellä. Putkia peruskorjattiin lähes 1,9 kilometriä. Merkittävin uudisrakennuskohde sijaitsi Ylöjärvellä Elovainion Siltatiellä. Lämmön hankinnan kannalta tärkeä uudiskohde oli Energiantuotannon uuden pellettilämpökeskuksen liittäminen kaukolämpöverkostoon Sarankulmassa. Synkkä työturvallisuusvuosi Kaukolämmössä tapahtui vakava työtapaturma helmikuussa Kalevan kaupunginosassa olevalla työmaalla. Varallaolopäivystäjä sai tapaturmassa vakavia palovammoja ja menehtyi niihin myöhemmin. 8
Kaukolämpö Oy:n tunnuslukuja 212 211 21 Kaukolämmön loppuasiakasmyynti (milj, euroa) 131, 113,4 112,3 Kaukolämmön loppuasiakasmyynti (GWh) 2 228 2 7 2 36 Kaukolämpöasiakkaiden määrä 5 295 5 192 5 34 Lämmitystarveluku (astevuorokautta) 4 56 3 945 4 997 Vuoden huipputehontarve (MW) 847 873 79 Kaukolämmön tuotanto (GWh) 2 45 2 173 2 477 Jakelukeskeytykset (h/asiakaskiinteistö) 4,33 4,32 2,6 Maakaasun myynti (GWh) 175 237 275 Maakaasuasiakkaiden määrä 89 83 84 Myynti Myyntipäällikkö Pasi Muurinen Kaukolämpö Oy:n organisaatio Toimitusjohtaja Olavi Toiva Suunnittelu Suunnittelupäällikkö Hannu Vuorinen Kehitys Kehityspäällikkö Timo Pesonen Verkonhallinta Verkkopäällikkö Heimo Iivonen Projekti-insinööri Ville Mäkinen. HALLITUS Kaukolämpö Oy Varsinaisessa yhtiökokouksessa 11.4.212 valittiin Kaukolämpö Oy:n hallitukseen kuusi jäsentä. Jäsenistä kaksi on emoyhtiön hallituksesta ja neljä konsernin sisältä. Kaukolämpö Oy:n hallitus 211 212: Jussi Laitinen, puheenjohtaja Markku Jaakkola Timo Lahtinen Tapio Salonen Kirsikka Siik Pertti Suuripää Asioiden esittelijänä hallituksen kokouksessa on toimitusjohtaja Olavi Toiva ja sihteerinä Maria Puisto Sähkölaitos Oy:stä. Kaukolämpö Oy:n hallitus kokoontui viiteen kokoukseen. 9
KAUKOLÄMPÖ Oy Kaukojäähdytys käynnistyi Ratinassa mallikkaasti Sähkölaitoksen naapurissa Ratinan alueella sijaitseva uusi Asunto-osakeyhtiö Baana liitettiin ensimmäisenä kiinteistönä Kaukolämmön kaukojäähdytysverkkoon 2. syyskuuta 212. Kohteen rakentanut Lemminkäinen Talo Oy valitsi viilennysjärjestelmäksi kaukojäähdytyksen, koska se halusi tarjota asukkaille ekologista asumismukavuutta. Kaukojäähdytys vähentää jäähdytettävän rakennuksen sähkönkulutusta merkittävästi, sillä sen energiatehokkuusluku on jopa alle,2. Ratinan kaukojäähdytysverkkoon liitettiin myös Sähkölaitoksen Sähkötalo, ja vuoden lopulla saatiin valmius Kiinteistöosakeyhtiö Ratinankaaren liittämiseksi. Muutaman ensimmäisen vuoden ajan ensimmäiset kaukojäähdytysasiakkaat saavat jäähdytysenergiansa kahdesta Ratinan toimipisteen piha-alueella sijaitsevasta jäähdytyskontista. Suunnitelmien mukaan jäähdytyksessä tullaan hyödyntämään Näsijärven syvänteiden veden lämpötilaa vuoden 214 loppuun mennessä. Kaukolämpö allekirjoitti joulukuussa Veden kanssa yhteistyösopimuksen, joka liittyy Kaupinojan vedenottamon tuotantokapasiteetin laajennukseen. Vesi rakentaa Kaupinojan saneerauksen yhteydessä tilaa myös kaukojäähdytyspumppaamolle. Näsijärveen upotetaan uusi vedenottoputki, josta otetaan sekä Veden että kaukojäähdytyksen tarvitsema vesi. Tuttua tekniikkaa Kaukojäähdytyksen toimintaperiaate ja tekniikka ovat tuttuja kaukolämmöstä; erot löytyvät toimintalämpötiloista. Rakennusten jäähdytysjärjestelmissä kiertävä vesi jäähdytetään lämmönsiirtimien välityksellä kylmällä vedellä, joka kiertää suljetussa kaukojäähdytysverkostossa. Rakennusten lämmönsiirtimissä lämmennyt kaukojäähdytysvesi palaa takaisin jäähdytyslaitokselle uudelleen jäähdytettäväksi. 1
TAMMERVOIMA OY Vastuullista lähienergiaa jätteistä Tarastenjärvelle rakennettavaa hyötyvoimalaitosta suunniteltiin vuoden 212 aikana monella rintamalla. Aikataulu on tiukka, sillä vuonna 216 on astumassa voimaan orgaanisten jätteiden, kumin ja muovin kaatopaikkakielto. Hyötyvoimalaitoksen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 215. Elokuussa Tammervoima Oy tilasi kansainväliseltä tekniikan alan konsulttiyritykseltä ÅF-Consult Oy:ltä Tarastenjärven hyötyvoimalaitokseen tarvittavat suunnittelu- ja hankintapalvelut sekä toteutusprojektin johtamisen. Syksyllä käynnistettiin voimalaitoksen esisuunnittelu ja päälaitteiden tarjouspyyntöjen hankintaprosessi. Alueen asemakaava hyväksyttiin ja se tuli lainvoimaiseksi lokakuussa 212. Arinakattilan, savukaasujen puhdistuslaitteiston, turbiinin ja jätekahmarin hankinnat neuvotellaan alkuvuonna 213. Laitoksen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut KVA Arkkitehdit Oy ja rakennuslupa tullaan jättämään helmikuussa 213. Rakennusalan leveys on keskimäärin 45 m ja pituus 15 m. Kattilarakennuksen korkeus on 46 m ja savupiippu on 75 m. Investointipäätös vuonna 213 Hankkeen kustannusarvio on 11 12 miljoonaa euroa. Kustannusarvio tarkentuu, kun esisuunnitteluprojekti on saatu päätökseen ja päälaitteiden esisopimukset on tehty. Investointipäätös ja töiden käynnistys voidaan tehdä kuitenkin vasta, kun hanke saa ympäristöluvan. Voimalaitoksen ympäristölupahakemus on jätetty Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastoon loppuvuonna 211 ja hakemus kuulutettiin elokuussa 212. Rakennus- ja ympäristölupa ennakoidaan saatavaksi kevään 213 aikana. Jätteiden energiahyötykäyttö on Sähkölaitokselle merkittävin lähiajan energiantuotantoinvestointi ja se mahdollistaa oman energiantuotannon lähes 25 prosentin uusiutuvan energian osuuden saavuttamisen jo vuonna 216. Massiivinen voimalaitos Voimalaitosrakennuksen (havainnekuva alla) kerrosala tulee olemaan 6 8 m 2 ja erillisen toimistorakennuksen pinta-ala on 1 m 2. Hankkeen kokonaiskerrosala on yhteensä noin 8 3 m 2 ja tontin pinta-ala on 4,1 hehtaaria. Tammervoima Oy on Sähkölaitos -yhtiöiden ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistama yhteistyöyritys, jonka tarkoituksena on rakentaa Tarastenjärvelle hyötyvoimalaitos. Voimalaitos tulee hyödyntämään runsaat 2 tonnia jätettä tunnissa eli noin 15 tonnia vuodessa. Laitos tuottaa noin 1 GWh sähköä sekä 3 GWh lämpöä. 11
SähköVERKKO Oy ylläpitää ja kehittää jakeluverkkoaan varmistaakseen asiakkailleen laadukkaat sähkönsiirtopalvelut. Yhtiössä oli vuoden lopussa 54 vakituista työntekijää. Sähköverkko lukee asiakkaiden kulutustiedot päivittäin Sähköverkko Oy siirtyi tuntipohjaiseen taseselvitykseen, eli asiakkaiden sähkönkulutustiedot luetaan sähköisesti kerran tunnissa. Kehitysaskel on mittava, sillä vielä muutama vuosi sitten mittarinlukijat kävivät lukemassa nämä tiedot asiakaskiinteistöissä kerran vuodessa. Etäluettavien mittarien asentamisen myötä tiedot siirtyivät sähköisesti Avauksia 213 Loput asiakkaat siirretään Sähkoverkolle aluksi kerran tuntipohjaiseen taseselvitykseen. Entistä tarkempien kulutus- kuukaudessa ja nyt päivittäin. Rautaharkon 2 kilovoltin kytkinlaitoksen saneerauksen tiyhtiöt voivat tarkkailla sähkön tietojen avulla sähkönmyyn- ensimmäinen vaihe alkaa. siirtomääriä ja -aikoja, katkojen pituuksia ja kehittää tunti- Eteläisellä alueella käynnistyy yhteistyö uuden urakoitsijan, pohjaisia sähkönmyyntituotteita. Asiakkaat saavat jatkossa Eltel Oy:n, kanssa. Valmistaudutaan Energiamarkkinaviraston tulevaan ja, joiden avulla he saavat tie- tuntipohjaisia kulutusraportte- valvontajaksoon vuosille toa sekä kiinteistöstään että 216-219. kulutustottumuksistaan. Huhtikuun alussa tuntipohjaisen taseselvityksen piiriin siirrettiin 8 asiakasta. Vuoden lopussa heitä oli jo 1. Sähkömittausasetus edellyttää, että vuodesta 214 lähtien 8 prosenttia sähkönsiirtoyhtiön asiakkaista on oltava taseselvityksen piirissä. Etäluennan piirissä on nyt noin 13 asiakasta. Uusi kumppani verkostotöihin Vuosi 212 oli sääolosuhteiltaan melko normaali. Lumikuorma aiheutti jonkin verran sähkökatkoja etenkin alkuvuodesta Teisko-Aitolahden alueella, jossa on paljon ilmajohtoja. Käytössä oli helikopteri, joka auttoi kaatuneiden puiden poistossa linjoilta. Pitkiltä sähkökatkoilta vältyttiin. Vuoden suurin investointi oli Hervannan 11/2 kilovoltin sähköaseman saneerauksen saattaminen loppuun. Multisillan sähköasemalta rakennettiin 2 kilovoltin jakeluverkkoyhteys Vuorekseen varmistamaan alueen sähkönsaanti. Työ oli haastava, sillä Särkijärven kohdalla kaapelit upotettiin järven pohjaan vesistökaapelointitekniikalla. Sähköverkko aloitti yhteistyön uuden urakoitsijan, Verkonrakentaja Wire Oy:n, kanssa kilpailutettuaan läntisen alueen verkostotyöt. Osapuolet allekirjoittivat helmikuussa sopimuksen läntisen jakelualueen vuosiurakasta vuosille 212-213. Sopimuksessa on optio vuodelle 214. Wire perusti toimipisteen Lielahteen. Kaupunkiyhtiöiden verkostoyhteistyö jatkui ja laajeni, kun Helsinki tuli mukaan 1 vuoden tauon jälkeen. Samalla verkkoyhtiöiden yhteistyö- ja edunvalvontaelin muutti nimensä EK12:sta KV11:ksi, joka viittaa kaupunkiverkkoon ja osallistujien lukumäärään. Siirtohinnat laskivat Siirtohintoja alennettiin yli 1 prosenttia joulukuun alussa huolimatta vuoden alussa voimaan tulleesta kantaverkkomaksujen korotuksesta ja sen aiheuttamasta siirtohintojen korotuspaineesta. Alennuksen mahdollisti toiminnan tehostuminen ja investointitarpeen vähentyminen, sillä etäluettavat mittarit on pääosin saatu vaihdettua. Samalla varauduttiin sallitun tuottotason laskuun Energiamarkkinaviraston valvontajaksolla 212-215. Hinnanmuutoksen myötä tyypillisen kerrostaloasukkaan (vuosikäyttö 2 kwh) sähkön siirtohinta laskee noin 12 euroa vuodessa. Tyypillisen sähkölämmitteisen omakotitalon (vuosikäyttö 18 kwh) sähkön siirtohinta laskee yli 1 euroa vuodessa. Sähköverkon siirtohinnat ovat selvästi alle maan painotetun keskiarvon kaikissa asiakasryhmissä. Sähkön siirtomäärä kasvoi hieman. Uusia sähköliittymiä tuli poikkeuksellisen paljon, erityisesti isoja 2 kilovoltin asiakasmuuntamoita. Tulevaisuuden tarpeita huomioitiin Hajautettu energian pientuotanto kiinnostaa monia asiakkaita. Sähköverkko haluaa edistää sen lisääntymistä ja laitteistojen käyttöturvallisuuden parantamista. Kesäkuusta lähtien yhtiö on maksanut kertahyvitysmaksua pientuotantolaitteiston käyttöönotosta. Työturvallisuussyistä on tärkeää, että asiakkaat ilmoittavat laitteiston käyttöönotosta, jotta voidaan etukäteen eliminoida mahdollisia vaaratilanteita käyttö- ja häiriötilanteissa. Sähköautojen yleistymiseen varauduttiin hankkimalla Ratinaan Sähkötalon edustalle latauspaikka. Tavoitteena on kerätä oppia ja kokemuksia tolpasta tulevaisuutta varten. 12
Vera teki Särkijärvellä vesistökaapelointia Multisillan sähköasemalta Vuoreksen uudelle asuntoalueelle. Kaapelia vesiosuudella kului 8 6 metriä ja maaosuudella 3 6 metriä. Sähköverkko Oy:n tunnuslukuja 212 211 21 Liikevaihto (milj, euroa) 46,1 45,9 43,7 Sähkön siirto (GWh) 1 845 1 89 1 874 Siirtoasiakkaiden määrä (kpl) 138 578 136 665 134 652 Suurin keskituntiteho (MW) 357 361 352 Sähkönjakeluverkon pituus (km)* 3 671 3 642 3 598 Jakelunkeskeytyksiä (h/asiakas),49,92,62 Sähkönjakelun häiriökeskeytysten määrä (kpl) 122 164 146 * Ei sisällä 11 kv alueverkkoa. Omaisuuden hallinta Verkkopäällikkö Petri Sihvo Sähköverkko Oy:n organisaatio Käyttö ja kunnossapito Käyttöpäällikkö Pentti Kalliomäki HALLITUS Puheenjohtaja Seppo Mäkinen Toimitusjohtaja Tapio Salonen Suunnittelu Suunnittelupäällikkö Kari Tappura Asiakaspalvelu Palvelupäällikkö Marko Lundström Veijo Björk, vuoden 212 Turvallinen Toimija. HALLITUS Sähköverkko Oy Varsinaisessa yhtiökokouksessa 11.4.212 valittiin Sähköverkko Oy:n hallitukseen seitsemän jäsentä. Sähköverkko Oy:n hallitus 211 212: Seppo Mäkinen, puheenjohtaja Johanna Hakonen Antti Juva Jorma Kuitunen Anja Liukko Mika Viirre Miia-Hannele Vuori Asioiden esittelijänä hallituksen kokouksessa on toimitusjohtaja Tapio Salonen ja sihteerinä ensimmäisessä kokouksessa Soile Niemi ja muissa kokouksissa Sanja Ikäheimo Sähkölaitos Oy:stä. Sähköverkko Oy:n hallitus kokoontui kahdeksaan kokoukseen. 13
Tammikuussa 212 helikopteri katkoi ilmajohtoja vasten taipuilevia puiden oksia Teiskossa. Kaukojäähdytys on moderni kiinteistöjen viilennystapa. Ratinassa sijaitsevat jäähdytyskontit saivat paikallisilta graffititaiteilijoilta kylkiinsä jää- ja vesiteemaiset taideteokset. TAPAHTUMIA, IHMIS Ratinan lämpökeskuksen piippua korotettiin keväällä liittämällä 3 metrin jatkopala vanhaan piippuun. Vuoden Sähkisläiseksi valittiin Kaukolämmön auditointitiimi. Palkintoa olivat elokuussa vastaanottamassa Juho Anttila, Pasi Muurinen ja Ville Mäkinen. Kuvasta puuttuu Kirsi Raippalinna. Tulipalon sammutus jauhesammuttimella oli yhtenä toimintarastina konsernin työhyvinvointipäivillä. Vera kävi maan alla, kun se kaapeloi Hämpin Parkin. Konsernissa suruliputettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Yksi työntekijä menehtyi työtapaturman seurauksena ja toinen vapaa-ajalla tapahtuneessa onnettomuudessa. Sähkölaitos-konsernissa oli yhteensä 59 kesätyöntekijää, joista ensikertalaiset osallistuivat kesäkuussa yhteiseen infotilaisuuteen. 14
Sähkölaitos on työpaikka, jossa viihdytään. Elojuhlissa muistettiin heitä, jotka ovat työskennelleet konsernissa jo 2, 3 tai 4 vuotta. IÄ & ILMIÖITÄ 212 Nämä komeat urhot osallistuivat joukkueena kansainväliseen Movember-kampanjaan, jossa he kasvattivat viiksiään marraskuun ajan ja keräsivät lahjoituksia miesten eturauhasvaivojen vastaiseen toimintaan. Vuoreksen asuntomessuilla Sähkölaitoksen toimintaa ja tuotteita esitteli näyttävä joukko Kaukolämmön ja Sähkönmyynnin edustajia. Ratinassa Sähkötalon edustalla on syyskuusta lähtien seissyt sähköautojen latauspiste. Tolppa on investointi tulevaisuuteen, sillä sen avulla kerätään oppia ja kokemuksia uudesta tuotteesta. Tolpasta voi ladata yhdellä tekstiviestillä kaksi tuntia. Tolpassa on kaksi erilaista pistorasiaa, koska sähköautoja ladataan jo nyt eri tavoin. 14. joulukuuta tuotiin Sarankulman uudelle pellettilämpölaitokselle ensimmäinen pellettikuorma. Suomen suurin pellettilämpölaitos otettiin koepolttojen jälkeen virallisesti käyttöön alkuvuodesta 213. 15
ENERGIANTUOTANTO Oy vastaa Sähkölaitoksen sähkön, lämmön ja jäähdytyksen ajanmukaisesta tuotannosta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Vuoden lopussa vakituista henkilöstöä oli 157. Energiantuotanto lisäsi organisaationsa ketteryyttä Energiantuotanto Oy jatkoi edellisvuonna aloittamaansa mittavaa toiminnankehitysprojektia, jonka tavoitteena on kehittää yhtiön toimintamallia tehokkaammaksi ja joustavammaksi voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Keväällä ryhdyttiin käymään läpi työnjakoa ja vastuita aiemmin tehdyn toimintaympäristön analyysin ja valitun, uuden toimintamallin pohjalta. Avauksia 213 Toiminnankehittämisprojektin tulokset viedään käytäntöön. Tuulivoiman osuutta kasvatetaan Suomen Hyötytuuli Oy:n investointien kautta. Suunnitellaan ja hankitaan kaukojäähdytyksen tuotantokalustoa. Sarankulman pellettilämpökeskus viritetään loppuun ja otetaan hallitusti tuotantoon. Myös työohjeistuksen ja koko henkilöstön työtehtäväkuvien päivitys sekä työn vaativuustasojen arviointi käynnistyivät. Uuden toimintamallin mukainen organisaatio astui voimaan marraskuun alussa. Palatsinraitin silta- ja patoprojekti valmistui suunnitelmien mukaan Yhtiön monivuotinen suurinvestointi, Palatsinraitin silta- ja patoprojekti, saatiin onnistuneesti päätökseen marraskuussa. Hankkeessa korjattiin ja osittain uusittiin Tammerkosken yläjuoksun pato- ja reunaseinämärakenteet sekä peruskorjattiin Tampellan ja Finlaysonin vesivoimalaitokset. Aiheesta kerrotaan lisää sivulla 19. Toinen merkittävä investointi oli pellettikäyttöisen lämpölaitoksen rakentaminen Sarankulmaan vanhan maakaasu- ja öljykäyttöisen lämpökeskuksen viereen. Kyseessä on Suomen suurin pellettiä hyödyntävä laitos, jonka teknologinen ratkaisu on lajissaan ensimmäinen maassamme. Lämpölaitos toimii huippukuorma- ja varalaitoksena ja korvaa käytössä olevien öljy- ja kaasukäyttöisten kattilalaitosten käyttöä. Sen lämpöteho on 33 megawattia. Vanhan kattilakannan osittainen korvaaminen modernilla pellettikattilalla vähentää merkittävästi kaukolämmön lämpökeskusten tuotannon hiilidioksidipäästöjä. Uusi laitos oli vuoden lopussa koekäyttövaiheessa ja otettiin kaupalliseen käyttöön alkuvuodesta 213. Lielahden voimalaitoksen kattavan sähkö- ja automaatiouudistuksen viimeiset takuutyöt vietiin loppuun ja automaatiota hienosäädettiin. Naistenlahti 2 -voimalaitokseen tehtiin kaksi suorituskykyä lisäävää investointia. Savukaasujen hukkalämmön talteenotolla pystyttiin lisäämään kaukolämpöenergian tuotantoa viidellä megawatilla ilman lisäpolttoainetta. Myös toinen vanhoista savukaasupuhaltimista revisioitiin suuremmaksi. Kaukojäähdytysliiketoiminnan käynnistäminen ja jatkoselvitykset etenivät yhteistyössä Kaukolämpö Oy:n kanssa. Energiantuotanto asensi ensimmäisten toimintavuosien ajan tarvittavat jäähdytyskontit Ratinaan ja valvoi niiden toimintaa Lielahden voimalaitoksen keskusvalvomosta käsin. Sähkön alhainen hinta heikensi tulosta Tammi- ja helmikuu 212 olivat sääoloiltaan kylmiä, mikä näkyi ennustettua suurempana kaukolämmön myyntinä. Maaliskuu oli lämmin, mikä alensi kaukolämmön myyntiä. Kesä ja loppuvuosi olivat ennätyksellisen sateisia. Talvi ja kovat pakkaset tekivät joulukuusta kylmän. Kaukolämpöä tuotettiin vuonna 212 budjetoitua enemmän. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön hinta oli loppuvuoteen saakka erittäin alhainen. Se oli monesti Energiantuotannon tuotantokustannusrakenteen omakustannusrajan alapuolella, mikä teki sähköntuotannosta ajoittain tappiollista. Sähköntuotannon tulostavoite jäi saavuttamatta. Biopolttoainetta käytettiin entistä enemmän Biopolttoaineiden osuus Naistenlahti 2 -voimalaitosyksikössä tuotetun energian lähteenä oli keskimäärin 64 prosenttia. Kasvua edellisvuoteen on 17 prosenttia, mikä vähensi hiilidioksidipäästöjä ja oli hyvä ilmaston kannalta. Laitoksen kattila on kuitenkin alun perin tarkoitettu turvepölypolttoon, joten puun osuuden lisääminen aiheuttaa toiminnallisia riskejä. Energiantuotanto ostaa merkittäviä määriä turvetta joka vuosi. Sateinen kesä haittasi kuitenkin turpeen nostamista ja sade heikensi nostetun turpeen laatua. Turpeen hinta nousi merkittävästi, samoin kuin puuperäisen polttoaineen hinta valtion biopolttoainetukipolitiikan muutosten myötä. Öljyn ja maakaasun hinnat olivat korkealla koko vuoden. 16
Sähköntuotanto 212 voimalaitoksittain 212 (netto) (brutto) 6,9 7 %% 33 34 % 33,4 34 % 26,7 25 % % Naistenlahti 1 Naistenlahti 2 Lielahti Vesivoimalaitokset Yhteensä 48 419 GWh 32 334 GWh 41 414 GWh 86,5 GWh 1 197 254 GWh Prosessinvalvoja Markku Halmetoja. Kaukolämmön tuotanto 212 22 % 23 % 24 % 31 % Tuotantolaitospalveluyksikkö Tuotantopalvelupäällikkö Pentti Iso-Pietilä Naistenlahti 1 Naistenlahti 2 Lielahti Lämpökeskukset Yhteensä Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Käynnissäpitoyksikkö Tuotantopäällikkö Jari Pinomäki 572 GWh 733 GWh 56 GWh 54 GWh 2 45 GWh Energiantuotanto Oy:n organisaatio Energiantuotannon tukiyksikkö Kehityspäällikkö Timo Heinonen HALLITUS Energiantuotanto Oy Varsinaisessa yhtiökokouksessa 11.4.212 valittiin Energiantuotanto Oy:n hallitukseen viisi jäsentä. Jäsenistä kaksi on emoyhtiön hallituksesta ja kolme konsernin sisältä. Energiantuotanto Oy:n hallitus 211 212: Jussi Laitinen, puheenjohtaja Mika Pekkinen Kirsikka Siik Satu Sipilä Olavi Toiva Asioiden esittelijänä hallituksen kokouksessa on toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen ja sihteerinä Maria Puisto Sähkölaitos Oy:stä. Energiantuotanto Oy:n hallitus kokoontui kuuteen kokoukseen. 17
Energiantuotanto 212 Sähköntuotannon polttoaineet Kaukolämmöntuotannon polttoaineet 14,7 % 12,9 % 72,4 % Maakaasu Turve Puupolttoaineet 2,6 % 17,2 % 13,2 % 67 % Maakaasu Turve Puupolttoaineet Öljy H Tuotannon Tuotannon Tuotannon Sähkö Omakäyttösähkö Sähkö CO2 -kokonaispäästöt SO2 -kokonaispäästöt NOX -kokonaispäästöt Energiantuotanto (GWh) (brutto) (netto) (netto) Lämpö tuhatta tonnia 212 211 21 tonnia 212 211 21 212 211 tonnia 1 8 12 21 212 211 21 Voimalaitokset 7 8 1 Naistenlahti 1 419 617 6651 11 14 14 48 63 637 572 673 72 8 Naistenlahti 6 2 334 345 5364 32 32 33 32 313 331 733 7 739 Lielahti 751 811 983 944 92 414 983 4 6 484 629 13 12 13 41 472 616 56 564 73 4 136 928 143 91 89 11 3 Vesivoimalaitokset 86,5 56 45 48 425,5 637 591,5 398,5 56 86 56 4 45 2 Lämpökeskukset 2 2 236 36 25 1 Yhteensä 1 254 1 52 1 689 57 59 61 1 197 1 444 1 629 2 45 2 173 2 477 212 211 21 29 28 27 212 211 21 29 28 27 212 211 21 29 28 27 Kokonaispäästöt (tonnia) CO2 SO2 NOx Tuotannon Tuotannon Tuotannon Hiukkaset CO2 -ominaispäästöt 212 211 21 SO2 -ominaispäästöt 212 211 21 212 211 NOX 21 -ominaispäästöt 212 211 21 Voimalaitokset g/mj mg/mj mg/mj 8 4 8 Naistenlahti 1 2152 282 2958 123 18 96 7 35 7 Naistenlahti 2 241 2421 364 327 354 454 566 561 563 11 11 11 6 3 6 Lielahti 2183 2344 333 166 169 237 5 25 5 Lämpökeskukset 4 1135 52 4 7726 81 71 183 181 94 147 7 9 16 72,8 63,7 62,4 58,1 58,3 65,9 Yhteensä 3 52,8 55,7 58,8 6,2 6,2 7511 64,1 819 98315128,7 29,2 48 38,1 425 37,7 26,1 637 36,5 136 9283 143 18 2 27 H 2 1 1 5 212 211 21 29 28 27 212 211 21 29 28 27 2 1 212 211 21 29 28 27 Tuotannon CO2 -kokonaispäästöt tuhatta tonnia 1 8 6 4 2 751 811 983 944 92 983 212 211 21 29 28 27 Tuotannon SO2 -kokonaispäästöt tonnia 8 7 6 5 4 3 48 425 637 591 398 56 2 1 212 211 21 29 28 27 Tuotannon NOX -kokonaispäästöt tonnia 12 1 8 6 4 2 1 36 928 1 43 91 89 1 1 212 211 21 29 28 27 Tuotannon CO2 -ominaispäästöt Tuotannon SO2 -ominaispäästöt g/mj 8 mg/mj 4 7 35 6 3 5 25 4 2 3 52,8 55,7 58,8 6,2 6,2 64,1 15 28,7 29,2 38,1 37,7 26,1 36,5 2 1 1 5 212 211 21 29 28 27 212 211 21 29 28 27 Tuotannon NOX -ominaispäästöt mg/mj 8 7 6 5 4 3 2 1 72,8 63,7 62,4 58,1 58,3 65,9 212 211 21 29 28 27 18
Palatsinraitin sillan avajaisia juhlittiin 26.1.212. Tammerkosken yläjuoksu uudistui keskustaa halkova Tammerkoski vyörytti vuonna 212 Näsijärven vettä kohti alajuoksua keskimäärin 93 kuutiota sekunnissa koko ajan ympäri vuoden. Tuon vesimassan ehdoilla valmistui myös kolmevuotinen Palatsinraitin silta- ja patohanke, jossa kosken yläjuoksulle rakennettiin kokonaan uusi pato, entistä vahvemmat patomuurit ja kauan kaivattu kevyen liikenteen silta, Palatsinraitin silta. Nämä rakenteet on suunniteltu kestämään kaksisataa vuotta. Uudistaminen oli välttämätöntä, sillä 191- ja 192-lukujen rakenteet olivat huonossa kunnossa, eivätkä täyttäneet nykyisiä patoturvallisuusvaatimuksia. Käsikäyttöisten patoluukkujen käyttö oli hankalaa ja hidasta. Nyt veden kulkua säädellään kolmessa uomassa yhteensä seitsemällä patoportilla, jotka voidaan sulkea ja avata napin painalluksella muutamassa minuutissa Naistenlahden voimalaitoksen valvomosta. Energiantuotanto Oy vastasi rakennuttajana voimalaitoskanavien ja patorakenteiden toteuttamisesta. Suunnittelusta vastasi Pontek Oy ja pääurakoinnista Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy. Hankkeen aikana työmaalla työskenteli enimmillään 4 henkeä. Sillan rakennutti kaupunki. Maisema ei muuttunut Museoviraston vaatimuksesta uusien patomuurien tulee sijaita samoilla paikoilla ja näyttää samoilta kuin vanhatkin muurit. Koska maisemallisesti mikään ei saanut muuttua, purkuvaiheessa jokainen muurikivi numeroitiin ja halkaistiin kahtia, jotta muuri ei paksuuntuisi, vaikka uusi teräsbetoninen muurin sydän on 2 senttiä vanhaa paksumpi. Kaikki irrotetut ja halkaistut 5 muurikiveä kiinnitettiin yksitellen täsmälleen entisiin paikkoihinsa. Kivirivien yhteispituus on noin viisi kilometriä. Näsijärven pintaa laskettiin Koski- ja patoturvallisuuden vuoksi Näsijärven pinta laskettiin hankkeen aluksi noin 5 senttiä normaalia alemmaksi. Myöhemmin vedenpinta pidettiin noin 2 senttiä tavanomaista matalammalla. Tämä antoi rakentajille reaktioaikaa mahdollisissa poikkeustilanteissa. Koko hanke jaksotettiin Näsijärven ja sen juoksutusrytmin ehdoilla. Tulvauoman louhintojen ansiosta sen juoksutuskapasiteetti kasvoi noin 3 prosenttia. Silta padon päälle Lokakuussa 212 juhlallisesti avattu silta on rakennettu patorakenteiden päälle. Sillan keskellä kulkee kolme metriä leveä pyörätie, ja sen molemmille puolille on rakennettu 1,5 metriä leveät graniittipintaiset jalkakäytävät. Silta täydentää keskustan pyöräily- ja kävelyreittejä sekä yhdistää toisiinsa Tampellan ja Finlaysonin alueet. Lähiympäristö pidettiin ajan tasalla Hankkeessa pidettiin huolta siitä, että etenkin naapurusto, Näsijärven käyttäjät ja viranomaiset pysyivät ajan tasalla työmaan tapahtumista. Työmaasta laadittiin tiedotteita lähes kuukausittain ja suurin osa niistä julkaistiin sekä hankkeen nettisivuilla (palatsinraitinsilta.fi) että vietiin lähimmän kiinteistön rappukäytäviin. Lisäksi järjestettiin tiedotustilaisuuksia molempien koskenrantojen asukkaille ja muille toimijoille. Sähkölaitoksen ylläpitämän hankesivuston suosituimpia sivuja olivat ajankohtaistiedotteet, Näsijärven pinnankorkeustiedot sekä työmaalta tilannekuvaa näyttänyt nettikamera. Sivuilla vieraili kolmen vuoden aikana yli 4 eri henkilöä yhteensä lähes 1 kertaa. Yksittäisiä sivuja katseltiin noin 25 kertaa. Koko Palatsinraitin silta- ja patohanke maksoi Energiantuotannolle noin 15 miljoonaa euroa, minkä lisäksi samanaikaisesti saneerattiin Finlaysonin ja Tampellan vesivoimalaitoksia. 19
VERA Oy tarjoaa asiakkailleen kilpailukykyisesti sähkö- ja ulkovalaistusverkkojen sekä liikennetelematiikan rakentamis- ja kunnossapitopalveluita sekä sähköverkon energianmittauspalveluita. Yhtiössä työskenteli vuoden lopussa 12 henkilöä. Veralla ennätyksellinen vuosi Vera Oy:lle vuosi 212 oli erinomainen. Isot projektit ja mittavat katusaneerauskohteista aiheutuneet sähköverkon muutostyöt sekä vilkkaana jatkunut uudisrakentaminen takasivat yhtiössä täystyöllisyyden. Alihankinnalla ja joustavalla toiminnalla turvattiin palveluiden riittävä toimituskyky. Yhtiö on noudattanut kannattavuuden ja kilpailukyvyn kehitysohjelmaa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Ohjelman hyödyt ja vaikutukset liiketoimintaan ovat erittäin myönteiset. Avauksia 213 Verkostomessuilta haetaan näkyvyyttä Veran erityisosaamiselle. Veran internetsivut uudistetaan kevään aikana. Tuotannonohjaukseen otetaan uutta voimaa pilvipalvelulla. Kumppanuuksilla saadaan kasvua liiketoimintaan. Vera ylitti reippaasti sille asetetut liikevaihtoja kannattavuustavoitteet, sillä se teki historiansa korkeimman liikevaihdon ja parhaan liiketuloksen. Uusia asiakas- ja kumppanuushankkeita edistettiin ja kaupunkikonsernin ulkopuolelle myytyjen projektien määrä oli voimakkaassa kasvussa. Isoja urakoita ja uusinta tekniikkaa Hämpin parkin jakokeskusten välinen nousujohtokaapelointi oli suurin Veran sähköverkkopalveluiden toimittama yksittäinen kohde. Haastava työmaa oli myös Sähköverkon tilaama Multisilta - Vuores välin kaapelointi Särkijärven vesistökaapeloinnin osalta. Veteen laskettiin 86 m kaapelia ja tehtiin 2 kpl jatkoksia. Työmaa osoitti Veran osaamisen haastavissa olosuhteissa. 11 kv -hankkeet etenivät toivotulla tavalla. Kevättalvella asentajat hankkivat sertifikaatit Kabeldonin jatkoksiin ja päätteisiin. Tämä kannatti, sillä Vera asensi Fingridin Hikiän sähköasematyömaalle ABB:n tilaamat 3 kpl Kabeldonin 11 kv ulkopäätettä. Porvoon Energian Tolkkisten biovoimalaitoksen saneeraustyömaalla tehtiin sähköasema- ja ulkokenttätöitä. Veran laaja osaaminen tuli täälläkin esiin. Veran infrapalvelut rakensi Vuoreksen asuntomessualueen katu- ja puistoalueiden valaistuksen, joka toteutettiin nykyaikaisimmilla led-valaisimilla ja valaisinkohtaisen ohjauksen mahdollistavalla tekniikalla. Lisäksi useita satoja katuvalaisimia vaihdettiin ja valaistusta uusittiin elohopeahöyrylamput kieltävän EU-direktiivin ohjaamana. Vera jatkoi myös ulkovalaistuksen kunnossapitopalvelun tuottamista kaupungille. Noin 4 valopistettä kattava palvelusopimus uusittiin ja se on voimassa vuoden 215 loppuun. Kesän aikana Valoviikkojen valokuvioihin vaihdettiin uudet, hehkulamput korvaavat lamput. Lokakuussa avatuilla 47. Valoviikoilla valo tuotettiin ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan led-tekniikalla. Useita liikennevalojen ohjauskojeita uusittiin, kun ennakoitiin ensi vuonna tehtävää kaupungin liikennevalojen uuden ohjausjärjestelmän käyttöönottoa. Samassa yhteydessä liikennevaloja uusittiin ja näissäkin hehkulamput saivat väistyä ledien tieltä. Leppäkosken Sähkö Oy:n etäluettavien mittareiden vaihtoprojekti jatkui suunnitellusti ja Sähköverkolle vaihdettiin mittareita etäluennan onnistumisen parantamiseksi. Hienoja saavutuksia henkilöstötyössä Henkilöstötyössä saavutettiin vuoden aikana hienoja tuloksia. Työtapaturmien määrä laski vuoden aikana kahdeksasta viiteen, ja merkittävintä oli, ettei Verassa ollut yhtään vakavaa tapaturmaa. Myös poissaolojen määrä väheni alhaisimmalle tasolleen koko Veran yhtiöhistoriassa. Syksyn henkilöstökyselyssä Veran henkilöstö antoi yhtiön toiminnasta hyvin myönteisen palautteen. Erityisesti yrityksen johtaminen, toiminta yksiköissä ja organisaation toimivuus olivat parantuneet merkittävästi aiemmasta. Tulokset olivat nyt parempia kuin energiateollisuuden yrityksissä keskimäärin. Asiakaspalautteet ohjaavat toimintaa Strategisena tavoitteena on, että Veran palvelut vastaavat asiakkaiden toiveita ja ovat vähintään kilpailijoiden tasolla. Asiakastutkimusten palautteen perusteella kehitystoimenpiteet ohjataan asiakkaiden parhaaksi. Viimeisimmän tutkimuksen valossa Veran vahvuuksina ovat seuraavat asiat, joissa Vera on myös edellä kilpailijoitaan: yhteyshenkilöiden tavoitettavuus, asentajien työskentely, työn laatu kokonaisuutena ja käytännön töiden järjestelyt. Useimpien tekijöiden kohdalla näkyy aikasarjoissa myönteinen suunta, mutta kehitettävääkin riittää esimerkiksi aikataulujen pitävyydessä ja töiden raportoinnissa. 2