Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Paino: PK-Paino Oy, Tampere 2011 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2011 ISSN 1796-3087

SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2010

Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Paino: PK-Paino Oy, Tampere 2011 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2011 ISSN 1796-3087

SISÄLTÖ 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY... 4 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA... 4 2.1. Kesäyliopistolaitoksen kasvu... 4 2.2. Kesäyliopistojen hallinto... 4 2.3. Kesäyliopistojen toiminta-ajatus... 4 2.4. Opetusohjelmat ja yhteistyötahot... 5 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA 2010... 6 3.1. Opetustoiminta... 6 3.2. Opettajat... 7 3.3. Opiskelijat... 7 4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET... 8 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS... 8 5.1. Tulot... 8 5.2. Menot... 8 TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2010... 9 Taulukko 1a Kesäyliopistojen perustamisvuosi, ylläpitäjä, toimihenkilöiden ja toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilötyövuodet 2010... 10 Taulukko 1b Kesäyliopistojen koulutuksien järjestämispaikkakunnat 2010... 11 Taulukko 2 Kaikkien kurssien/opintojaksojen lukumäärä, osallistumiset ja opetustunnit yhteensä... 12 Taulukko 3 Yhteenveto kesäyliopistojen toiminnasta koulutustyypeittäin vuonna 2010... 13 Taulukko 4 Avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineiden lukumäärä sekä suoritetut opintopisteet korkeakouluittain... 14 Taulukko 5 Avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyt opintojaksot... 15 Taulukko 6 Ammatillinen lisäkoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus sekä työnantajan tilaama koulutus... 16 Taulukko 7 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus, muut koulutukset sekä alle 6 tunnin koulutukset ja lapsille/nuorille järjestetyt koulutukset... 17 Taulukko 8 Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus sekä EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestetty koulutus... 18 Taulukko 9 Opetushenkilökunta... 19 Taulukko 10 Opiskelijamäärä kesäyliopistoissa 2000-2010 sekä avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet 2010... 20 Taulukko 11 Opiskelijoiden ammatti ja kieli... 21 Taulukko 12 Opintojen tarkoitus... 22 Taulukko 13 Opiskelijoiden koulutustausta ja pääasiallinen toiminta... 23 Taulukko 14 Opiskelijoiden kotipaikka... 23 Taulukko 15 Opiskelijoiden ikä... 24 Taulukko 16 Tulot... 25 Taulukko 17 Talouden suhdelukuja vuoden 2010 toiminnasta... 26

1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. Kesäyliopistojen järjestäytynyt yhteistyö alkoi vuonna 1968, jolloin perustettiin niiden yhteistoimikunta. Vuodesta 1972 toimintaa on jatkanut Suomen kesäyliopistot ry. (rekisteröity 20.1.1972), joka toimii kesäyliopistojen valtakunnallisena yhteenliittymänä. Suomen kesäyliopistot ry:n jäseninä vuonna 2010 olivat kaikki Suomen 20 kesäyliopistoa ylläpitävää yhteisöä. Suomen kesäyliopistot ry:n keskeisimpiin toimintoihin kuuluvat: - kesäyliopistojen edunvalvonta taloudellisissa ja säädöksellisissä asioissa - yhteydenpito mm. valtion- ja kuntien hallintoon sekä eri järjestöihin - koulutuspolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen - yhteisten kehittämishankkeiden valtakunnallinen suunnittelu ja koordinointi - kesäyliopistojen yhteistiedotuksesta vastaaminen - kesäyliopistotoimintaa kuvaavien selvitysten ja tilastojen laadinta - kesäyliopistojen kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen. Kesäyliopistojen toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Suomen kesäyliopistot ry:n hallitukseen vuonna 2010 kuuluivat: kaupunginjohtaja Martti Jalkanen (puheenjohtaja), toiminnanjohtaja Helena Tiilikainen (vpj.) sekä jäseninä tiederehtori Timo Aarrevaara, rehtori Sannaleena Härkönen, tiederehtori, johtaja, Kari Laine, toiminnanjohtaja Ari Salo ja johtokunnan puheenjohtaja Raimo Turunen. Yhdistyksen pääsihteerinä toimii Mika Nirvi. 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA 2.1. KESÄYLIOPISTOLAITOKSEN KASVU Ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin vuonna 1912 Jyväskylään, toinen 1936 Turkuun ja kolmas 1951 Ouluun. Lähtökohtana olivat paikalliset koulutustarpeet, erityisesti opetusalan tarve saada yliopistotasoista täydennys- ja jatkokoulutusta. Monissa tapauksissa kesäyliopistot, paitsi toivat akateemisen koulutuksen korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolisille alueille, myös muodostivat luontevan lähtökohdan korkeakoulun saamiselle sijaintipaikkakunnalleen. Kesäyliopistojen määrä kasvoi etenkin 1950- ja 1960- luvuilla, kun taas 1970- ja 1980-luvuilla laajeneminen tapahtui perustamalla kesäyliopistoille uusia toimipaikkoja. Alueellisuutta on lisätty edelleen järjestämällä koulutusta varsinaisten toimipaikkojen ulkopuolella. Kesäyliopistot järjestävät koulutusta myös ulkomailla, lähinnä eri Euroopan maissa. Vuonna 2010 Suomessa toimi 20 kesäyliopistoa. Niillä oli vakinaisia toimipaikkoja yhteensä 36 paikkakunnalla. Yksittäisiä koulutustapahtumia toimeenpantiin kaikkiaan 106 paikkakunnalla. 2.2. KESÄYLIOPISTOJEN HALLINTO Kesäyliopistojen ylläpitäjiä ovat pääsääntöisesti tätä toimintaa varten perustetut kesäyliopistoyhdistykset. Vuonna 2010 kolmentoista kesäyliopiston ylläpitäjänä oli kesäyliopisto- tai korkeakouluyhdistys, kahden alueellinen kuntaliitto. Kolmen kesäyliopiston ylläpitävänä organisaationa oli säätiö ja kahden koulutuskuntayhtymä. Ahvenanmaan Högskolan på Åland:a piti yllä maakuntahallitus. Kesäyliopistoja ylläpitävissä organisaatioissa alueen kunnat ovat keskeisessä asemassa. Yli 50 % Suomen kunnista on kesäyliopistoa ylläpitävän yhdistyksen jäsenkunta. Toiminnasta vastaa organisaation hallitus tai johtokunta. Hallintoelinten päätösten mukaisesta toiminnasta vastaa rehtori, toiminnanjohtaja tai johtaja riippuen mitä nimitystä kesäyliopisto käyttää. Tiederehtorit toimivat kesäyliopistojen edustajina yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja osallistuvat kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopistoopetuksen laadun kehittämiseen ja seurantaan. Tuottamiensa koulutuspalvelujen määrään verrattuna kesäyliopistot tulevat toimeen varsin pienellä hallinto- ja suunnitteluhenkilöstöllä. Vuonna 2010 niiden palveluksessa oli yhteensä 113 vakinaista toimihenkilöä. Kesäyliopistojen hallinto voidaan kuvata yleistäen seuraavasti: Kunnat (ym. ylläpitäjät) Kesäyliopistotoimintaa ylläpitävän yhdistyksen kokous Kesäyliopiston tiederehtori Yhdistyksen hallitus Rehtorin johtama kesäyliopiston toimisto 2.3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA-AJATUS Vuonna 2010 voimaan tulleen vapaan sivistystyön lain mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. 4

Kesäyliopistot ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalvelujen tuottajia, joiden tarkoituksena on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. Kesäyliopistojen identiteetti muodostuu seuraavista asioista: alueellisuus (palvelee kuntaa laajempaa väestöä ja sen tarpeita) avoimuus (kaikilla on mahdollisuus osallistua) korkea-asteen opetuksen järjestämiseen erikoistunut oppilaitos (mutta voi järjestää myös esim. toisen asteen koulutusta) keskittyy koulutukseen ja koulutusta tukeviin oheispalveluihin nopealiikkeisyys (raskaat, ratkaisuja hidastavat rakenteet puuttuvat) virtuaalisuus (ei vakinaista opetushenkilökuntaa eikä omia rakennuksia) verkottuneisuus joustavuus (pystyvät vastaamaan erilaisiin tarpeisiin) kustannustehokkuus (kiinteät kustannukset pieniä) omistuspohja kunnallinen tai yksityinen elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ja tukeminen. Kesäyliopistolaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Tässä tarkoituksessa kesäyliopistot järjestävät: avoimia yliopisto-opintoja ja avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä muita korkea-asteen koulutuspalveluja ja niitä tukevaa asiakaskeskeistä opintoneuvontaa ja ohjaustoimintaa ammatillissivistävää koulutusta yleissivistävää koulutusta luovan ja esittävän kulttuurin sekä harrastustoiminnan edistämiseen tähtäävää koulutusta koulutukseen liittyvää ja sitä tukevaa kehittämisja palvelutoimintaa ikäihmisten koulutustoimintaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja lisäävää koulutusta kieli- ja kulttuurikoulutusta yhteiskuntaan integroivia opintoja maahanmuuttajille kansalaistaitoja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviä opintoja avoimen yliopiston opintoihin valmentavaa koulutusta. Kesäyliopistolaitoksen visio on, että kesäyliopistot ovat osa Suomen avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan kokonaisjärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on kesäyliopistotoiminnalle tyypillistä. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelu-, toteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Kesäyliopistot nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta maan eri puolilla. Kesäyliopistot täydentävät alueellisesti ja sisällöllisesti yliopisto- ja korkeakouluverkkoa ja lisäävät näin alueellisella toiminnallaan koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan erityiskehittämisalueena ns. avoimen yliopiston väylä, alueita palvelevat avoimen yliopiston opetuskokonaisuudet ja näitä tukevat uudet tieto- ja viestintätekniset opetusjärjestelyt. Kesäyliopistolaitoksen missioksi nähdään: Kesäyliopistot toimivat ympäristönsä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja ylläpitäjinä tarjoten sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluita eri asiakasryhmille. Aikuisväestön sivistyssisällöt ja ammattitaidot kaipaavat yhä useammin päivittämistä. Lisäksi syrjäytymistä aiheuttava työttömyys asettaa kesäyliopistoille haasteen toimia omalta osaltaan yhteiskunnallisesti haitallisten ilmiöiden lievittäjänä. 2.4. OPETUSOHJELMAT JA YHTEISTYÖTAHOT Avoin korkeakouluopetus järjestetään yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa alueellisten koulutustarpeiden mukaan. Avoimella yliopisto-opetuksella on aina korkeakoulun vahvistus. Opetus toteutetaan yliopistojen tiedekuntien tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien mukaisesti; se vastaa sisällöltään ja vaatimustasoltaan sekä opettajien pätevyyden osalta yliopistoissa edellytettyä tasoa. Suoritetuista opinnoista todistuksen antaa aina yliopisto. Avoin ammattikorkeakouluopetus toteutetaan vastaavilla periaatteilla ammattikorkeakoulujen hallintokäytänteiden mukaisesti. Ammatillissivistävä koulutus toteutetaan joko omaehtoisena koulutuksena tai työnantajien tilaamana henkilöstökoulutuksena. Kesäyliopistot järjestävät myös oppisopimuskoulutusta. Ammatillissivistävän koulutuksen suunnittelua ja koulutustarpeiden selvittämistä varten kesäyliopistoilla on kiinteät yhteydet eri ammattikuntien edustajiin, joista on muodostettu suunnittelu- ja ideointiryhmiä. Tällöin asiakas on koulutuksen suunnittelun keskiössä. Työttömille suunnattu työvoimakoulutus sekä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet toteutetaan alueellisten ELYkeskusten ostotoiminnan mukaisesti. 5

Lisäksi kesäyliopistot järjestävät vapaatavoitteista koulutusta, joka on lähinnä kieltenopetusta sekä taide- ja kulttuurialojen koulutusta. Kesäyliopistot järjestävät myös ikääntyvien yliopistotoimintaa. Opetustarjonnallaan kesäyliopistot pystyvät vastaamaan myös nuorisoasteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden korvaavien ja täydennysopintojen tarpeisiin. Kesäyliopistot toimivat yhteistyössä toiminta-alueensa eri oppilaitosten kanssa. Opetus suunnitellaan vastaamaan alueellisiin tai valtakunnallisiin koulutustarpeisiin. Lisäksi kesäyliopistot organisoivat ja ovat mukana toiminta-alueensa kansainvälistymis- ym. alueelliseen kehitykseen tähtäävissä koulutus- ja kehittämisprojekteissa. Aloitteet koulutuksen järjestämiseksi tulevat alueen kunnista, valtion paikallis- ja keskushallinnon viranomaisilta sekä elinkeinoelämän ja eri järjestöjen edustajilta. Kesäyliopistot ottavat mielellään vastaan koulutusta koskevia aloitteita myös yksityishenkilöiltä. 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA 2010 3.1. OPETUSTOIMINTA Vuonna 2010 kesäyliopistot järjestivät yhteensä 1 4 849 kurssia/opintojaksoa 100 510 opetustuntia 110 244 osallistujalle. Kesäyliopistojen toiminta on nimestä huolimatta ympärivuotista. Varsinaisen kesälukukauden (1.5.-30.9.) ulkopuolella järjestetään koulutuksesta puolet kaikista kursseista. Kesäyliopistojen järjestämällä avoimella korkeakouluopetuksella on tärkeä merkitys kesällä, jolloin yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut eivät toimi. Kesäyliopistojen avoimesta korkeakouluopetuksesta merkittävä osa järjestetään kesälukukaudella 1.5.-30.9. Täten kesäyliopistot tehostavat avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa sekä alueellisesti että ajallisesti. Avointa yliopisto-opetusta järjestettiin yhteensä 13 eri yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan yhteensä 493 oppiaineessa. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston aineet muodostivat lähes puolet oppiainesta. Avoimen yliopisto-opetuksen osuus kaikista kesäyliopistojen järjestämistä opintojaksoista ja opetustunneista oli 45 %. Suurin osa opintojaksoista oli kasvatustieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteiden alalta. Avoimen yliopistoopetuksen opintojaksoja järjestettiin kesäyliopistoissa vuonna 2010 kaikkiaan 2 557, lukuun on laskettu sekä opetus ja siihen liittyvät kuulustelut että erillisinä kuuluste- 1 Tiedot on kerätty kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamista tiedoista. luina järjestetyt opintojaksot. Opintopistesuorituksia 2 kertyi yhteensä 74 346. Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntimäärä oli yhteensä 44 764 ja opetukseen osallistumisia kertyi 34 700. Vuonna 2009 3 opintojaksoista 80,6 % oli perusopintoja, 18 % aineopintoja ja 1,4 % syventäviä opintoja. Vastaavasti opetustunneista 83,7 % oli perusopintoja, 15,8 % aineopintoja ja 0,5 % syventäviä opintoja. Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntien jakautuminen vuonna 2009 Perusopinnot 83,7 % Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen tarjonta on vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista laajin ja syvin. Kesäyliopistot järjestivät 4 vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta yliopisto-opetuksesta v. 2009 63,2 %. Kansanopistojen osuus oli 21,6 % ja kansalaisopistojen 14 %. Koulutustarjonnan syvyys näkyy myös siinä, että kesäyliopistot järjestävät perusopintojen yli meneviä opintokokonaisuuksia aineopintotasolla ja antavat opiskelijoille mahdollisuuden edetä opinnoissaan pidemmälle. Avointa ammattikorkeakouluopetusta järjestettiin kolmessa kesäyliopistossa yhteensä 32 kurssia. Opetusta annettiin 1 695 tuntia, osallistumisia kertyi 578 ja opintopistesuorituksia 1 713. Ammatillisia täydennyskoulutuskursseja 5 järjestettiin 1 299 kpl, joka on 27 % kaikista kursseista. Opetusta annettiin 30 682 tuntia, joka on 31 % kaikista opetustunneista. Kursseille osallistumisia kertyi yhteensä 46 491. Vapaana sivistystyönä järjestettyä koulutusta sekä muuta koulutusta 6 järjestettiin 961 kurssia/opintojaksoa 23 369 opetustuntia 28 378 osallistujalle. Syventävät opinnot 0,5 % Aineopinnot 15,8 % 2 Luvuista puuttuvat Hangö sommaruniversitetin tiedot. 3 Tietoa ei ole tilastoitu vuodelta 2010. 4 Tilastokeskus / Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus 2009. 5 Lukuihin sisältyy omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta 1 155 kurssia, 36 756 osallistumista ja 23 432 opetustuntia (taulukko 3, s.13). 6 Luvuista puuttuvat edellisessä kappaleessa ilmoitetut omaehtoisen ammatillissivistävän koulutuksen luvut. 6

3.2. OPETTAJAT Kouluttajia ja opettajia oli kesäyliopistoissa vuonna 2010 yhteensä 3 830 henkilöä. Kouluttajat ja opettajat ovat kurssi- ja koulutusohjelmakohtaisesti palkattuja, avoimessa yliopisto-opetuksessa yliopistojen opettajia sekä ammatillissivistävässä koulutuksessa eri sisältöalueiden asiantuntijoita. Opettajista 36 % toimi avoimessa yliopistoopetuksessa ja 64 % ammatillissivistävässä koulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Avoimen yliopisto-opetuksen opettajista 93 %:lla oli korkeakoulututkinto. Heistä 15 % oli professoreita ja dosentteja ja 27 % muita yliopistollisen jatkotutkinnon (vähintään lisensiaattitutkinnon) suorittaneita opettajia. Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen opettajat ovat yliopistojen omia opettajia. Kesäyliopistojen oman henkilökunnan osuus avoimen yliopiston opettajista oli 0,8 % eli 11 henkilöä. Nämä henkilöt toimivat eri oppiaineiden tuutoreina. Kesäyliopistojen koko opettajakunnasta neljäsosa asuu kesäyliopistopaikkakunnalla. Kesäyliopistot ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka käyttävät pääsääntöisesti toimipaikkakuntansa ulkopuolisia kouluttajia ja opettajia. Opettajista 2,8 % oli ulkomaalaisia. 3.3. OPISKELIJAT Kesäyliopistoissa opiskeli vuonna 2010 yhteensä 60 315 opiskelijaa, joista 11 735 opiskelijaa kirjoittautui avoimeen yliopisto-opetukseen, joista 3 919 oli korkeakoulussa kirjoilla 470 opiskelijaa kirjoittautui avoimeen amk-opetukseen. Opiskelijoiden ikäjakauma oli seuraava: yli 40-vuotiaita 25-39-vuotiaita alle 25-vuotiaita 10 % 24 % 55 % Opiskelijoiden pääasiallinen toiminta jakaantui seuraavasti: Työllinen Opiskelija Muu Eläkeläinen Työtön 3 % 10 % 10 % 14 % Opiskelijoiden ammattijakauma oli seuraava: 63 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Opettajat Terveydenhoitoala Opiskelijat ja koululaiset Muut (esim. yrittäjät) Muut valtion ja kunnan viranhalt. sekä luott.henk. Sosiaaliala Palvelu-, teollisuus, maatalousala ei tietoa 13 % Naisten osuus kesäyliopistojen koulutuksiin osallistuneista opiskelijoista vuonna 2010 oli 75 %. Opiskelijoista 51 % ilmoitti kotipaikakseen kesäyliopistopaikkakunnan. Lähes puolet opiskelijoista tulivat kesäyliopistopaikkakunnan ulkopuolelta. Näiden paikkakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja myös opettajien työllistävät ym. kerrannaisvaikutukset ovat arvioitavissa varsin merkittäväksi kesäyliopiston sijaintipaikkakunnan eduksi. Luku ilmentää myös kesäyliopistotoiminnan alueellista luonnetta. Ulkomailla asuvien opiskelijoiden osuus oli 1,5 %. Vuonna 2010 ulkomailla asuvia opiskelijoita oli yhteensä 876. Lukumäärä koostuu pitkälti suomen kielen ja kulttuurin kursseille osallistuneista. 7 % 11 % 10 % 13 % 13 % 12 % 20 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % ei tietoja 11 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kesäyliopisto-opiskelijoiden määrä 1980-2010 Opiskelijoiden koulutustausta oli seuraava: Korkea-aste 41 % 70 000 60 000 50 000 Toinen aste 31 % 40 000 Perusaste ei tietoa 12 % 16 % 30 000 20 000 10 000 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 7 0 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET Innostunut ja välitön ilmapiiri, motivoituneet opiskelijat sekä koulutusryhmien heterogeenisuus on leimallista kesäyliopisto-opetukselle. Opiskelijoille kesäyliopisto merkitsee valinnanvaran lisääntymistä, korkeakoulurajat ylittävien opintojen mahdollistamista ja monitieteellisyyttä. Korkeakoulujen perusopiskelijat lyhentävät kesäyliopistoopinnoilla tutkintojensa suoritusaikoja osallistumalla opetukseen kesäaikaan. Vuonna 2010 kesäyliopistoissa opiskeli 3 919 7 korkeakouluissa kirjoilla olevaa opiskelijaa. Kesäyliopistot järjestävät useamman yliopiston korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaista opetusta, ja välittävät siten opiskelijoille niitä oppiaineita, joita oma korkeakoulu ei tarjoa. Vuonna 2010 kesäyliopistot järjestivät opetusta 13 yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan. Kesäyliopistot vastaavat vuosittaisella tuotoksellaan hyvinkin yhtä yliopistoa maassamme, sillä niissä suoritettiin esim. vuonna 2010 yhteensä 74 346 opintopistettä, jotka merkitsevät 413 yliopistollista alempaa korkeakoulututkintoa (á 180 op). Alueellisina koulutusorganisaatioina kesäyliopistot vastaavat kuntaa laajemman väestön koulutustarpeisiin ja organisoivat erilaisia toiminta-alueensa koulutus- ja kehittämisprojekteja. Ne voivat myös välittää eri eurooppalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen koulutustarjontaa maahamme. Kesäyliopisto-opiskelijoilta tiedustellaan vuosittain opintojen tarkoitusta. Enemmistö (49 %) vuonna 2010 nimesi opintojen tarkoitukseksi ammatillisen täydennyskoulutuksen, harrastuksenaan kesäyliopistoissa opiskeli 21 % ja korkeakoulututkinto oli tavoitteena 9 %:lla. Avoimeen yliopistoon kirjoittautuneista korkeakoulututkinto oli tavoitteena 36 %:lla ja 34 %:lla opintojen tarkoituksena oli ammatillinen täydennyskoulutus. 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Kesäyliopistojen kokonaistulot vuonna 2010 olivat yhteensä 17 420 669 euroa (v. 2009 yhteensä 16 548 587 euroa). 5.1. TULOT Kesäyliopistojen tulot muodostuvat opiskelijamaksuista, kuntien avustuksista ja maksuosuuksista, valtion avustuksista, sekä opetushallinnon ja työvoimahallinnon koulutusostoista. Valtionavustuksen osuus kesäyliopistojen tulorahoituksesta on ollut koulutuksen määrään nähden riittämätön, joten toiminnan rahoituksessa on korostunut opiskelijamaksut ja kuntien maksuosuudet. (Ks. kaavio alla.) Opiskelijamaksutuloja kesäyliopistoille kertyi vuonna 2010 yhteensä 7,2 miljoonaa euroa (v. 2009 7,5 Meur), joka on 41 % kesäyliopistojen kaikista tuloista. ELY-keskusten, Opetushallituksen, oppisopimustoimistojen ostaman koulutuksen sekä EU-hankkeiden arvo vuonna 2010 oli yhteensä 1 532 517 euroa eli 8,8 % kaikista tuloista (v. 2009 4,7 %). Maksupalvelu- ja tilauskoulutus olivat 520 883 euroa eli 3 % kaikista tuloista (v. 2009 4,5 %). Muut tulot olivat yhteensä 508 540 euroa eli 2,9 % kaikista tuloista (v. 2009 2 %). Kesäyliopistoille osoitettujen kaikkien maksuosuuksien ja avustusten kokonaissumma oli vuonna 2010 yhteensä 7,7 Meur eli 44 % kesäyliopistojen kaikista tuloista (v. 2009 7,2 Meur, l. 43,6 %). Kuntien avustukset olivat yhteensä 1,9 Meur eli 11 % kesäyliopistojen koko tulokertymästä (v. 2009 11,8 %). Valtionavustuksia sekä muita avustuksia (mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, eri keskusvirastot, läänien taidetoimikunnat) kesäyliopistot saivat kaikkiaan 5,6 miljoonaa euroa, joka oli n. 31,9 % kesäyliopistojen tuloista. 5.2. MENOT Opetushallitus kerää vuosittain kesäyliopistojen menot. Suomen kesäyliopistot ry kerää menoista kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopisto-opetuksen tiedot. Kesäyliopistojen tulorakenne vuonna 2010 Opiskelijamaksut 41,3 % Kesäyliopistojen taloudellista toimintastrategiaa voidaan kuvata sanoilla joustavuus ja säästäväisyys. Hallinnolliset kulut on pystytty pitämään pieninä. Vuosien mittaan hallintoa ei ole paisutettu. Kesäyliopistoilla ei myöskään pääsääntöisesti ole omia kiinteistöjä, vaan opetus on järjestetty koulutuskohtaisesti sopivissa vuokratiloissa. Yli puolet kesäyliopistoista järjestää valtaosin avoimen yliopiston opetuksen yliopistojen tiloissa. Valtionosuus ja avustukset 31,9 % Muut avustukset 1,1 % OPH:n ostamat koulutuspalvelut 1,3 % ELY-keskusten koulutusostot 2,3 % Oppisop.toimistojen ostama koulutus 2,6 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 3,0 % 7 Luvusta puuttuvat kahden kesäyliopiston tiedot. Kuntien avustukset 11,0 % EU; kansallinen ja kans.väl. rahoitus sekä muut tulot 5,6 % 8

TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2010 20 kesäyliopistoa 113 vakinaista työntekijää 3 830 tuntiopettajaa 17,4 Meur tulot yhteensä 60 315 opiskelijaa 110 244 osallistujaa 4 849 opintojaksoa/kurssia 100 510 opetustuntia Opetustuntien jakautuminen vuonna 2010 8 Avoin yliopisto-opetus 44,5 % Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus 23,3 % Vapaana sivistystyönä järj. koulutus 19,6 % Muut koulutukset Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisop. Avoin ammattikorkeakouluopetus Työnantajan tilaama koulutus Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisop. 3,6 % 3,3 % 1,9 % 1,7 % 1,3 % 0,8 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % Kesäyliopistojen tulorakenne 2010 2009 Milj. euroa Osuus Milj. euroa Osuus Opiskelijamaksut 7,19 41,3 % 7,48 45,2 % Valtionosuus ja avustukset 5,56 31,9 % 5,00 30,2 % Kuntien avustukset 1,92 11,0 % 1,95 11,8 % EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus sekä muut tulot 0,97 5,6 % 0,49 3,0 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 0,52 3,0 % 0,74 4,5 % Oppisopimustoimistojen ostama koulutus 0,45 2,6 % 0,29 1,7 % ELY-keskusten koulutusostot 0,41 2,3 % 0,14 0,9 % OPH:n ostamat koulutuspalvelut 0,22 1,3 % 0,18 1,1 % Muut avustukset 0,19 1,1 % 0,26 1,6 % Yhteensä 17,43 100,1 % 16,53 100,0 % 8 Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin. Vapaana sivistystyönä järjestetystä koulutuksesta on omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus esitetty omana prosenttilukuna. Muut koulutukset sisältää myös alle 6 tuntia kestäneet sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset. 9

TAULUKKO 1a KESÄYLIOPISTOJEN PERUSTAMISVUOSI, YLLÄPITÄJÄ, TOIMIHENKILÖIDEN JA TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ HENKILÖTYÖVUODET 2010 YLLÄPITÄVÄ YHTEISÖ Perustamisvuosi Toimihenkilöt* Hlövuodet ** Vak. toimipaikat Yksitt. kurssien pitopaikat *** Etelä- Karjala 1956 Itä-Suomen Yliopistoseura r.y. 6 8,2 2 5 Etelä-Pohjanmaa 1961 Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 6 7,5 1 5 Hangö 1966 Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet 2 1,5 2 5 Helsingin seutu 1966 Helsingin seudun kesäyliopistosäätiö 8 11,8 1 1 Häme 1972 Hämeen liitto 6 7,0 1 6 Jyväskylä 1912 Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys r.y. 7 6,5 1 1 Kainuu 1968 Kainuun Korkeakouluyhdistys r.y. 3 3,5 1 1 Keski-Pohjanmaa 1965 Keski-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 2 4,2 2 5 Kuopio 1956 Kuopion Yliopistoseura r.y. - 31.7.2010 Snellman-instituutti 1.8.2010-9 7,7 3 4 Kymenlaakso 1967 Kymenlaakson liitto 5 3,7 2 8 Lappi 1962 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 5 5,5 3 10 Länsi-Suomi 1965 Länsi-Suomen Korkeakouluyhdistys r.y. 6 6,5 4 9 Mikkeli 1970 Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys r.y. 3 4,1 1 1 Pohjois-Karjala 1966 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 6 6,1 1 13 Pohjois-Pohjanmaa 1951 Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistoseura r.y. 16 22,6 5 12 Päijät-Häme 1963 Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys r.y. 5 5,6 1 3 Savonlinna 1964 Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys r.y. 2 4,5 1 5 Tampere 1955 Tampereen kesäyliopistoyhdistys r.y. 5 12,7 1 5 Turku 1936 Turun Aikuiskoulutussäätiö 8 9,0 1 5 Vaasa 1960 Vaasan Kesäyliopisto - Vasa Sommaruniversitet r.y. 3 4,6 2 2 Åland 1969 Ålands Landskapstyrelse **** **** **** **** Y H T E E N S Ä 113 142,6 36 106 Keskimäärin 6 7,1 2 5 * Osa vakinaisista toimihenkilöistä on osapäiväisiä ** Sisältää määräaikaiset toimihenkilöt sekä harjoittelijat ja muut lyhytaikaiset työsuhteet *** Sisältää myös vakinaiset toimipaikat **** Ei tilastoituja tietoja 10

TAULUKKO 1b KESÄYLIOPISTOJEN KOULUTUKSIEN JÄRJESTÄMISPAIKKAKUNNAT 2010 Päätoimipaikat lkm Sivutoimipaikat lkm Yksittäisten kurssien järjestämispaikkakunnat lkm Yhteensä Etelä- Karjala Lappeenranta, Imatra 2 - Suomenniemi, Helsinki, Riika 3 5 Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 1 - Alajärvi, Ilmajoki, Kuortane, Lappajärvi 4 5 Hangö Hangö 1 Helsingfors 1 Ingå, Esbo, Åbo 3 5 Helsingin seutu Helsinki 1 - - 1 Häme Hämeenlinna 1 - Forssa, Riihimäki, Urjala, Santorini (Kreikka), Zermatt (Sveitsi) 5 6 Jyväskylä Jyväskylä 1 - - 1 Kainuu Kajaani 1 - - 1 Keski-Pohjanmaa Kokkola 1 Pietarsaari 1 Ilmajoki, Perho, Vaasa 3 5 Kuopio Kuopio 1 Iisalmi, Varkaus 2 Siilinjärvi 1 4 Kymenlaakso Kouvola, Kotka 2 - Hamina, Helsinki, Järvelä, Porvoo, Tallinna (Viro), Saarenmaa (Viro) 6 8 Lappi Rovaniemi 1 Kemi, Tornio 2 Piteå (Ruotsi), Sör-Varanger (Norja), Barcelona (Espanja), Bristol (Iso-Britannia), Eichstätt (Saksa), Ljubljana (Slovenia), Valencia (Espanja) 7 10 Länsi-Suomi Pori 1 Rauma, Kokemäki, Harjavalta 3 Eurajoki, Huittinen, Kankaanpää, Sastamala, Ulvila 5 9 Mikkeli Mikkeli 1 - - 1 Pohjois-Karjala Joensuu 1 - Helsinki, Juuka, Jämsänkoski, Kitee, Kuru, Lieksa, Mikkeli, Nurmes, Polvijärvi, Taivalkoski, Valtimo, Santorini (Kreikka) 12 13 Pohjois-Pohjanmaa Oulu 1 Kuusamo, Pyhäjärvi, Raahe, Ylivieska 4 Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Nivala, Oulainen, Reisjärvi, Sievi 7 12 Päijät-Häme Lahti 1 - Hollola, Riihimäki 2 3 Savonlinna Savonlinna 1 - Tampere Tampere 1 - Turku Turku 1 - Mikkeli, Pieksämäki, Rantasalmi, Varkaus Helsinki, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Urjala Helsinki, Kärkölä, Naantali, Salo 4 5 4 5 4 5 Vaasa Vaasa 1 Pietarsaari 1-2 Yhteensä 22 14 70 106 11

TAULUKKO 2 KAIKKIEN KURSSIEN / OPINTOJAKSOJEN LUKUMÄÄRÄ, OSALLISTUMISET JA OPETUSTUNNIT YHTEENSÄ * Kaikkien kurssien määrä Kaikkien kurssien osallistumismäärä Joista naisia Kaikkien opetustuntien määrä Etelä-Karjala 255 5 469 4 309 3 916 Etelä-Pohjanmaa 95 2 930 2 142 1 855 Hangö 80 1 203 941 3 273 Helsingin seutu 476 12 934 9 440 15 764 Häme 284 6 694 4 518 6 144 Jyväskylä 127 7 870 5 827 3 054 Kainuu 169 3 806 2 745 1 910 Keski-Pohjanmaa 166 2 647 2 253 2 499 Kuopio 574 9 871 7 701 4 842 Kymenlaakso 90 2 245 1 821 2 607 Lappi 116 1 973 1 591 2 300 Länsi-Suomi 164 6 582 5 035 2 315 Mikkeli 138 2 066 1 467 2 225 Pohjois-Karjala 195 8 142 5 559 3 210 Pohjois-Pohjanmaa 723 12 280 9 259 12 696 Päijät-Häme 194 3 662 3 150 3 345 Savonlinna 271 4 563 3 239 4 022 Tampere 395 8 225 6 197 14 723 Turku 193 3 708 3 117 6 416 Vaasa 144 3 374 2 648 3 394 Y H T E E N S Ä 4 849 110 244 82 959 100 510 Keskimäärin 242 5 512 4 148 5 026 * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 12

TAULUKKO 3 YHTEENVETO KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA KOULUTUSTYYPEITTÄIN VUONNA 2010 * Kurssien / opintojaksojen lkm yhteensä % Osallistumisia yhteensä % Naisia % Annetut opetustunnit yhteensä % 1. Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus 27 0,6% 2 003 1,8% 1 651 2,0% 786 0,8% 2. Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 25 0,5% 918 0,8% 731 0,9% 1 864 1,9% 3. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 13 0,3% 206 0,2% 183 0,2% 3 318 3,3% 4. Työnantajan tilaama koulutus 79 1,6% 6608 6,0% 5013 6,0% 1 282 1,3% 5. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus - josta omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta 1569 32,4% 46 121 41,8% 33 855 40,8% 43 125 42,9% 1155 23,8% 36 756 33,3% 23 432 23,3% 6. Avoin ammattikorkeakouluopetus 32 0,7% 578 0,5% 392 0,5% 1 695 1,7% 7. Avoin yliopisto-opetus 2557 52,7% 34 700 31,5% 26 840 32,4% 44 764 44,5% 8. Muut koulutukset 9. Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä yksinomaan lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset - sisältää ed. mainittuja koulutuksia 100 2,1% 2 982 2,7% 2 188 2,6% 1 835 1,8% 447 9,2% 16 128 14,6% 12 106 14,6% 1 841 1,8% Yhteensä 4 849 100,0% 110 244 100,0% 82 959 100,0% 100 510 100,0% Ed. mainituihin lukuihin sisältyy EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestettyä koulutusta 165 kurssia, 5 281 osallistumista ja 5 040 opetustuntia * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 13

TAULUKKO 4 AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ SUORITETUT OPINTOPISTEET KORKEAKOULUITTAIN HY Helsingin yliopisto LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto TaY Tampereen yliopisto UEF Itä-Suomen yliopisto OY Oulun yliopisto TeaK Teatterikorkeakoulu JY Jyväskylän yliopisto Sib Sibelius-Akatemia TY Turun yliopisto LaY Lapin yliopisto Aalto Aalto-yliopisto VY Vaasan yliopisto ÅA Åbo Akademi Oppiaineiden lkm HY UEF JY LaY LTY OY Sib Aalto TaY TeaK TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala 1 11 3 1 16 Etelä-Pohjanmaa 2 1 1 9 13 Hangö 1 14 15 Helsingin seutu 21 4 2 2 1 3 7 40 Häme 2 12 5 1 2 6 5 33 Jyväskylä 2 4 1 3 10 Kainuu 16 9 2 27 Keski-Pohjanmaa 6 1 4 9 20 Kuopio 21 10 1 2 34 Kymenlaakso 6 2 8 Lappi 3 2 2 9 7 2 25 Länsi-Suomi 2 3 1 2 1 9 1 19 Mikkeli 1 9 8 1 19 Pohjois-Karjala 7 2 1 1 11 Pohjois-Pohjanmaa 2 7 5 10 16 1 1 42 Päijät-Häme 5 11 6 9 5 36 Savonlinna 18 1 19 Tampere 5 9 1 20 1 6 42 Turku 2 1 2 24 29 Vaasa 2 1 4 3 14 11 35 YHTEENSÄ (brutto) 493 Suoritetut opintopisteet HY UEF JY LaY LTY OY Sib Aalto TaY TeaK TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala 1749 129 1 878,0 Etelä-Pohjanmaa 308,0 107 15 2734,4 3 164,4 Hangö * * * Helsingin seutu 4 219,0 2 050 600 581 312 287 290 8 339,0 Häme 154,0 2 322 989 132 21 648 295 4 561,0 Jyväskylä 994,5 632 132 459 2 217,5 Kainuu 857 1 246 2 103,0 Keski-Pohjanmaa 219 596 1429,5 2 244,5 Kuopio 5381 2010 4 127 7 522,0 Kymenlaakso 1 941 319 2 260,0 Lappi 37,0 51 245 346 381 115 1 175,0 Länsi-Suomi 98 224 96 45 280 2182 18,0 2 943,0 Mikkeli 27,0 882 885 8 1 802,0 Pohjois-Karjala 1029 318 15 189 1 551,0 Pohjois-Pohjanmaa 386,0 1250 877 3384 3556 103 20,0 9 576,0 Päijät-Häme 566,0 1256 327 938 614 3 701,0 Savonlinna 1 117 137 1 254,0 Tampere 1106 3019 265 2917 624 1428,5 9 359,5 Turku 232 255 121 3848 4 456,0 Vaasa 685,0 60 516 515 1277,5 1186 4 239,5 YHTEENSÄ 7 376,5 22 339 12 111 4 583 938 5 110 291 117 5 455 691 7 241 6 907,9 1186 74 346,4 * Tietoja ei ole tilastoitu 14

TAULUKKO 5 AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA JÄRJESTETYT OPINTOJAKSOT Opintojaksojen lkm Osallistumiset lkm Opetustunnit yhteensä Suoritetetut opintopisteet Etelä-Karjala 124 1 103 1 255 1 878,0 Etelä-Pohjanmaa 63 1 035 1 338 3 164,4 Hangö 46 724 1 509 * Helsingin seutu 145 4 054 5 576 8 339,0 Häme 163 1 812 2 437 4 561,0 Jyväskylä 55 593 780 2 217,5 Kainuu 120 2 227 1 411 2 103,0 Keski-Pohjanmaa 77 641 1 862 2 244,5 Kuopio 353 3 690 2 531 7 522,0 Kymenlaakso 31 749 577 2 260,0 Lappi 67 435 957 1 175,0 Länsi-Suomi 56 1 005 1 489 2 943,0 Mikkeli 81 708 1 191 1 802,0 Pohjois-Karjala 91 991 1 023 1 551,0 Pohjois-Pohjanmaa 434 6 052 8 012 9 576,0 Päijät-Häme 106 1 336 1 409 3 701,0 Savonlinna 171 652 1 003 1 254,0 Tampere 205 4 206 5 501 9 359,5 Turku 107 1 621 2 821 4 456,0 Vaasa 62 1 066 2 082 4 239,5 YHTEENSÄ 2 557 34 700 44 764 74 346,4 Keskimäärin 128 1 735 2 238 3 913 * Tietoja ei ole tilastoitu 15

TAULUKKO 6 AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS * Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme 4 257 46 Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa 2 262 11 Kuopio 11 488 83 Kymenlaakso Lappi 9 953 136 9 142 168 Länsi-Suomi 3 610 90 2 36 144 11 1 024 86 Mikkeli 1 2 48 Pohjois-Karjala 3 479 442 13 1 940 342 Pohjois-Pohjanmaa 1 20 90 19 645 234 Päijät-Häme 6 322 72 Savonlinna 3 514 17 Tampere 4 64 3 150 9 1 155 387 Turku 15 440 560 18 381 1 140 Vaasa 1 1 4 Y H T E E N S Ä 27 2 003 786 25 918 1 864 13 206 3 318 79 6 608 1 282 Keskimäärin 1 100 39 1 46 93 1 10 166 4 330 64 * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 16

TAULUKKO 7 VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUT KOULUTUKSET SEKÄ ALLE 6 TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILLE JÄRJESTETYT KOULUTUKSET* Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 73 2 336 2 334 4 206 147 54 1 824 180 Etelä-Pohjanmaa 14 874 325 12 638 179 6 383 13 Hangö 31 409 1 746 1 20 13 2 50 5 Helsingin seutu 309 8 388 9 486 14 399 660 8 93 42 Häme 84 3 494 3 577 33 1 131 84 Jyväskylä 70 7 259 2 236 2 18 38 Kainuu 49 1 579 499 Keski-Pohjanmaa 67 1 408 531 20 336 95 Kuopio 125 2 380 1 961 7 121 68 78 3 192 199 Kymenlaakso 58 1 484 2 006 1 12 24 Lappi 28 386 1 027 3 57 12 Länsi-Suomi 17 366 265 75 3 541 241 Mikkeli 41 1 073 917 15 283 69 Pohjois-Karjala 43 2 800 1 092 12 419 198 33 1 513 113 Pohjois-Pohjanmaa 181 2 911 3 381 33 1 079 516 55 1 573 463 Päijät-Häme 63 1 234 1 783 19 770 81 Savonlinna 51 2 736 2 554 22 241 290 24 420 158 Tampere 153 2 488 4 636 17 159 1 022 7 153 27 Turku 45 997 1 527 4 87 351 4 182 17 Vaasa 67 1 519 1 242 3 161 24 11 627 42 Y H T E E N S Ä 1 569 46 121 43 125 32 578 1 695 100 2 982 1 835 447 16 128 1 841 Keskimäärin 78 2306 2156 2 29 85 5 149 92 22 806 92 * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 17

TAULUKKO 8 OMAEHTOINEN AMMATILLISSIVISTÄVÄ KOULUTUS EU- TAI MUULLA KANSAIVÄLISELLÄ, KANSALLISELLA TAI ALUEELLISELLA RAHOITUKSELLA JÄRJESTETTY KOULUTUS Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 79 3 133 2 016 4 206 147 Etelä-Pohjanmaa 13 1 166 198 12 638 179 Hangö 27 434 1 466 Helsingin seutu 34 756 444 Häme 54 3 214 2 193 12 213 24 Jyväskylä 62 7 185 2 009 2 18 38 Kainuu 49 1 579 499 Keski-Pohjanmaa 83 1 947 453 Kuopio 94 2 231 890 13 380 77 Kymenlaakso 58 1 484 2 006 1 12 24 Lappi 13 183 516 11 390 168 Länsi-Suomi 31 1 112 233 Mikkeli 50 1 261 933 Pohjois-Karjala 51 1 951 692 14 454 216 Pohjois-Pohjanmaa 195 3 174 2 174 55 1 256 377 Päijät-Häme 62 1 363 1 619 Savonlinna 45 1 643 603 21 231 276 Tampere 123 1 894 3 766 13 1 194 3 304 Turku 14 199 619 4 127 186 Vaasa 18 847 103 3 162 24 Y H T E E N S Ä 1 155 36 756 23 432 165 5 281 5 040 Keskimäärin 58 1 838 1 172 8 264 252 18

TAULUKKO 9 OPETUSHENKILÖKUNTA Yhteensä Avoimessa yliopistoopetuksessa - joista prof. ja dos. OPETTAJIA OPETTAJIEN KOTIPAIKKA - joista toht. ja lis. - joista kktutkinnon suorittaneita - joista muun tutkinnon suorittaneita - joista kesäyliop. hall.hlökunnasta opettajana toimineet Muussa opetuksessa kesäyliopistopaikkakunta talousalue muu alue Suomessa Etelä-Karjala 285 39 11 8 19 1 1 246 66 41 176 2 muu maa Etelä-Pohjanmaa 74 37 3 15 15 4 37 11 11 52 Hangö 99 42 3 10 29 57 4 50 30 15 Helsingin seutu 251 79 9 16 47 7 172 130 78 33 10 Häme 452 70 6 25 36 3 382 46 23 379 4 Jyväskylä 121 39 12 20 4 3 82 25 1 95 Kainuu * * * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa 113 39 4 16 18 1 74 9 2 102 Kuopio 214 89 14 18 57 2 125 64 20 129 1 Kymenlaakso 108 24 4 11 9 1 84 20 4 69 15 Lappi 113 33 6 8 19 80 45 3 35 30 Länsi-Suomi 99 34 1 7 24 2 1 65 27 5 67 Mikkeli 94 35 5 10 19 1 2 59 20 74 Pohjois-Karjala 152 35 4 11 20 117 * * * * Pohjois-Pohjanmaa 485 208 27 64 98 19 2 277 82 90 313 Päijät-Häme 173 89 13 19 57 84 23 8 142 Savonlinna 250 83 17 20 46 1 167 58 9 169 14 Tampere 366 243 27 34 138 44 1 123 151 67 148 Turku 209 89 16 23 47 3 120 131 17 54 7 Vaasa 172 58 10 13 32 3 114 92 3 69 8 Y H T E E N S Ä 3 830 1 365 192 348 734 91 11 2 465 1 004 432 2 136 106 Keskimäärin 202 72 10 18 39 5 1 130 56 24 119 6 * Tietoja ei ole tilastoitu 19

TAULUKKO 10 OPISKELIJAMÄÄRÄ KESÄYLIOPISTOISSA VUOSINA 2000-2010 SEKÄ AVOIMEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN KIRJOITTAUTUNEET VUONNA 2010 Avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet (netto) **** 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yht. ** Miehiä Naisia Etelä-Karjala 3 363 4 180 3 659 3 701 3 802 3 626 3 338 3 431 4 268 3 810 4 092 209 19 190 40 Korkeakoulussa kirjoilla *** Etelä-Pohjanmaa 1 643 2 110 2 144 2 237 1 654 1 710 1 521 1 556 1 582 2 041 1 836 284 101 183 47 Hangö 803 726 713 799 759 683 780 920 810 750 692 273 73 200 150 Helsingin seutu 7 756 8 005 7 338 7 241 8 001 7 898 7 394 6 679 6 981 6 894 6 725 2 195 593 1 602 732 Häme 3 888 4 089 3 961 3 742 3 606 3 599 3 551 3 704 3 819 3 698 4 188 584 146 438 133 Jyväskylä 4 263 4 964 3 721 4 423 3 969 4 639 5 169 6 282 5 789 5 725 4 431 143 40 103 143 Kainuu 2 061 3 295 3 605 2 848 3 127 1 430 1 322 1 418 1 458 1 092 1 017 110 23 87 * Keski-Pohjanmaa 2 484 1 752 1 374 1 623 1 705 950 1 340 1 124 1 195 1 519 1 495 192 41 151 11 Kuopio 5 503 4 474 4 810 4 693 4 995 5 072 5 888 5 463 5 847 4 453 4 711 1 114 261 853 460 Kymenlaakso 3 411 3 481 3 051 2 971 2 844 2 995 3 104 1 994 2 356 2 897 1 731 255 22 233 14 Lappi 3 070 2 632 3 237 2 185 2 438 1 912 1 593 1 021 1 180 1 804 1 376 223 51 172 223 Länsi-Suomi 2 866 3 010 2 733 2 752 3 419 2 654 2 415 2 695 3 041 3 743 2 816 428 153 275 61 Mikkeli 3 670 2 219 2 089 2 003 2 060 1 997 2 138 1 517 1 338 1 320 1 663 301 76 225 85 Pohjois-Karjala 3 810 2 060 1 712 1 331 1 520 2 600 2 526 4 653 3 702 4 034 3 947 190 22 168 * Pohjois-Pohjanmaa 7 779 8 438 7 370 7 964 6 265 5 502 6 310 7 208 5 378 6 207 5 942 1 275 315 960 667 Päijät-Häme 2 204 1 977 1 787 2 545 2 280 2 828 2 871 2 525 2 790 2 841 2 534 536 98 438 184 Savonlinna 1 707 2 000 2 375 2 522 1 953 2 279 2 742 2 420 2 836 3 068 2 848 139 26 113 16 Tampere 2 304 2 289 2 710 3 089 3 181 3 012 3 316 3 439 3 574 3 585 4 166 1 880 488 1 392 492 Turku 3 498 2 744 2 912 3 670 3 752 3 833 3 622 2 825 2 477 2 632 2 256 767 163 604 178 Vaasa 2 553 1 937 1 766 1 996 1 908 1 880 1 674 1 836 1 751 1 812 1 849 637 171 466 283 Åland 901 876 933 * * * * * * * * * * * * Y H T E E N S Ä 69 537 67 258 64 000 64 335 63 238 61 099 62 614 62 710 62 172 63 925 60 315 11 735 2 882 8 853 3 919 Prosenttia (%) 100 % 19 % 25 % 75 % 33 % Keskimäärin 3 311 3 203 3 048 3 217 3 162 3 055 3 131 3 136 3 109 3 196 3 016 587 144 443 218 * Tietoja ei ole tilastoitu ** Luvut sisältyvät edellisen sarakkeen kokonaisopiskelijamäärään *** Luvut sisältyvät avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneiden määrään **** Kaikista kesäyliopistoissa opiskelleista 19% olivat avoimessa yliopistossa, joista 25% on miehiä ja 33% on kirjoilla korkeakoulussa 20

TAULUKKO 11 OPISKELIJOIDEN AMMATTI JA KIELI 1 = opiskelijat ja koululaiset 2 = opettajat 3 = terv.hoitoalan työntekijät 4 = sosiaalialan työntekijät 5 = muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt 6 = palvelualojen, teollisuuden sekä maatalouden työntekijät 7 = muut (esim. yrittäjät) 8 = ei tietoja 9 = korkeakoulussa kirjoilla (sisältyy kohtaan 1 Opisk. yht. Ammatti Kieli 1 2 3 4 5 6 7 8 9 suomi ruotsi muu Etelä-Karjala 4 092 292 788 555 392 709 246 343 767 40 4 023 20 49 Etelä-Pohjanmaa 1 836 103 834 141 27 135 179 280 137 47 1 788 12 36 Hangö * * * * * * * * * 150 692 Helsingin seutu 6 725 2 179 563 413 158 419 677 560 1 756 732 5 099 240 1 386 Häme 4 188 325 1 679 480 420 180 230 452 422 133 4 084 58 46 Jyväskylä 4 431 187 328 510 306 222 201 2 463 214 143 4 380 51 Kainuu * * * * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa 1 495 85 192 357 159 406 124 163 9 11 1 386 109 Kuopio 4 711 461 908 673 606 451 355 299 958 460 4 651 5 55 Kymenlaakso 1 731 78 210 380 418 335 146 164 14 1 673 58 Lappi 1 376 230 420 210 73 226 91 44 82 223 1 284 2 90 Länsi-Suomi 2 816 291 643 453 540 408 107 250 124 61 2 790 21 5 Mikkeli 1 663 179 215 425 165 214 172 245 48 85 1 651 2 10 Pohjois-Karjala 3 947 9 967 281 302 299 112 101 1 876 * 3 513 5 429 Pohjois-Pohjanmaa 5 942 1 096 1 461 670 561 871 480 217 586 667 5 772 6 164 Päijät-Häme 2 534 182 332 427 716 416 149 236 76 184 2 486 7 41 Savonlinna 2 848 303 1 074 230 249 448 331 213 16 2 784 12 52 Tampere 4 166 1 070 621 424 154 154 258 577 908 492 3 883 13 270 Turku 2 256 335 254 593 286 79 165 236 308 178 2 111 52 93 Vaasa 1 849 378 122 248 143 201 159 196 402 283 1 207 588 54 Y H T E E N S Ä 58 606 7 783 11 611 7 470 5 675 6 173 4 182 7 039 8 673 3 919 54 565 1 844 2 889 Prosenttia (%) 100 % 13 % 20 % 13 % 10 % 11 % 7 % 12 % 15 % 50 % 92 % 3 % 5 % * Tietoja ei ole tilastoitu 21

TAULUKKO 12 OPINTOJEN TARKOITUS 1 = valmentautuminen yo-tutkintoon 5 = harrastus- tai sivistysintressi 2 = valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen 6 = luottamustoimen hoito 3 = korkeakoulututkinto 7 = muu 4 = ammatillissivistävä/ammatillinen 8 = ei tietoa täydennyskoulutus 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteensä Etelä-Karjala 187-150 2 041 224 796 166 528 4 092 Etelä-Pohjanmaa 66 7 144 1 203 248 2 6 160 1 836 Hangö * * * * * * * * * Helsingin seutu 676 107 961 1 123 2 823 16 539 480 6 725 Häme 185 21 280 2 545 435 11 291 420 4 188 Jyväskylä 75 13 83 1 330 2 599 50 3 278 4 431 Kainuu * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa 36, 80 1 232 116 27 3 1 1 495 Kuopio 65 44 699 2 326 620 11 210 736 4 711 Kymenlaakso - 168 1 065 349 97 52-1 731 Lappi 118-108 906 82 144 12 6 1 376 Länsi-Suomi 95 85 83 2 036 219 218 57 23 2 816 Mikkeli 47 1 127 967 281 17 151 72 1 663 Pohjois-Karjala 43 9 95 1 713 111 26 123 1 827 3 947 Pohjois-Pohjanmaa 296 37 749 3 635 772 96 96 261 5 942 Päijät-Häme 70 19 303 1 843 152 11 104 32 2 534 Savonlinna 43 26 49 1 436 1 222 21 51-2 848 Tampere 601 73 654 1 475 1 184 16 163-4 166 Turku 99 25 190 1 208 622 3 40 69 2 256 Vaasa 45 2 367 830 220 2 41 342 1 849 Y H T E E N S Ä 2 747 469 5 290 28 914 12 279 1 564 2 108 5 235 58 606 Prosenttia (%) 5 % 1 % 9 % 49 % 21 % 3 % 4 % 9 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu 22

TAULUKKO 13 OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA JA PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Perusaste Toinen aste Korkea-aste Ei tietoa Yht. Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Etelä-Karjala 527 1 279 1 510 776 4 092 2 757 44 343 205 743 Etelä-Pohjanmaa 580 1 014 242 1 836 1 503 21 103 195 14 Hangö * * * * * * * * * * Helsingin seutu 1 434 2 119 2 682 490 6 725 3 026 739 1 749 639 572 Häme 353 1 075 2 229 531 4 188 3 144 56 347 215 426 Jyväskylä 367 1 791 1 693 580 4 431 1 685 211 200 2 298 37 Kainuu * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa 108 767 619 1 1 495 1 307 9 83 96 Kuopio 413 1 384 1 937 977 4 711 2 844 115 538 378 836 Kymenlaakso 262 582 887 1 731 1 475 23 100 111 22 Lappi 176 360 787 53 1 376 1 063 23 215 67 8 Länsi-Suomi 377 1 062 1 319 58 2 816 2 306 56 266 66 122 Mikkeli 165 658 815 25 1 663 1 215 39 179 148 82 Pohjois-Karjala 822 976 893 1 256 3 947 1 893 33 188 44 1 789 Pohjois-Pohjanmaa 484 2 141 2 795 522 5 942 4 087 95 1 142 254 364 Päijät-Häme 87 459 527 1 461 2 534 2 164 66 214 34 56 Savonlinna 413 840 1 595 2 848 2 148 71 315 245 69 Tampere 397 949 1 210 1 610 4 166 1 807 99 1 070 402 788 Turku 383 749 1 124 2 256 1 505 52 372 234 93 Vaasa 484 201 656 508 1 849 1 192 10 580 57 10 Y H T E E N S Ä 7 252 17 972 24 292 9 090 58 606 37 121 1 762 8 004 5 688 6 031 Prosenttia 12 % 31 % 41 % 16 % 100 % 63 % 3 % 14 % 10 % 10 % * Tietoja ei ole tilastoitu TAULUKKO 14 OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA Kesäyliopistopaikkakunta % Talousalue % Muu Suomi % Muu maa % Yhteensä Etelä- Karjala 2 141 52,3 % 796 19,5 % 1 153 28,2 % 2 0,0 % 4 092 Etelä-Pohjanmaa 604 32,9 % 966 52,6 % 266 14,5 % 1 836 Hangö 50 7,2 % 602 87,0 % 20 2,9 % 20 2,9 % 692 Helsingin seutu 3 893 57,9 % 2 060 30,6 % 331 4,9 % 441 6,6 % 6 725 Häme 1 234 29,5 % 783 18,7 % 2 171 51,8 % 0,0 % 4 188 Jyväskylä 2 324 52,4 % 2 034 45,9 % 24 0,5 % 49 1,1 % 4 431 Kainuu * * * * * Keski-Pohjanmaa 598 40,0 % 567 37,9 % 328 21,9 % 2 0,1 % 1 495 Kuopio 2 302 48,9 % 1 385 29,4 % 1 011 21,5 % 13 0,3 % 4 711 Kymenlaakso 1 117 64,5 % 326 18,8 % 240 13,9 % 48 2,8 % 1 731 Lappi 850 61,8 % 265 19,3 % 155 11,3 % 106 7,7 % 1 376 Länsi-Suomi 1 686 59,9 % 609 21,6 % 520 18,5 % 1 0,0 % 2 816 Mikkeli 830 49,9 % 241 14,5 % 592 35,6 % 1 663 Pohjois-Karjala 1 786 45,2 % 958 24,3 % 1 162 29,4 % 41 1,0 % 3 947 Pohjois-Pohjanmaa 3 364 56,6 % 2 066 34,8 % 497 8,4 % 15 0,3 % 5 942 Päijät-Häme 1 189 46,9 % 705 27,8 % 637 25,1 % 3 0,1 % 2 534 Savonlinna 1 161 40,8 % 277 9,7 % 1 364 47,9 % 46 1,6 % 2 848 Tampere 2 457 59,0 % 1 210 29,0 % 453 10,9 % 46 1,1 % 4 166 Turku 1 286 57,0 % 762 33,8 % 171 7,6 % 37 1,6 % 2 256 Vaasa 1 336 72,3 % 381 20,6 % 126 6,8 % 6 0,3 % 1 849 Y H T E E N S Ä 30 208 50,9 % 16 993 28,7 % 11 221 18,9 % 876 1,5 % 59 298 * Tietoja ei ole tilastoitu 23

TAULUKKO 15 OPISKELIJOIDEN IKÄ -19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60 - Ei tietoa Yht. Etelä-Karjala 188 154 148 234 324 378 533 524 537 470 602 4 092 Etelä-Pohjanmaa 34 50 117 212 221 214 211 152 160 276 189 1 836 Hangö * * * * * * * * * * * * Helsingin seutu 531 984 986 935 609 473 506 481 377 654 189 6 725 Häme 140 119 196 335 475 506 529 485 373 524 506 4 188 Jyväskylä 74 86 145 128 162 210 461 328 326 2 366 145 4 431 Kainuu * * * * * * * * * * * * Keski-Pohjanmaa 36 24 67 108 176 166 275 217 235 185 6 1 495 Kuopio 100 252 334 402 446 517 612 553 369 469 657 4 711 Kymenlaakso 40 59 96 156 210 275 294 280 200 121 1 731 Lappi 106 41 63 80 114 170 205 209 164 125 99 1 376 Länsi-Suomi 38 206 155 184 286 373 424 428 418 302 2 2 816 Mikkeli 57 63 51 119 127 181 236 249 217 306 57 1 663 Pohjois-Karjala 49 39 141 184 257 379 305 156 26 29 2 382 3 947 Pohjois-Pohjanmaa 250 409 449 540 538 684 766 774 587 543 402 5 942 Päijät-Häme 45 100 161 236 274 343 371 361 299 201 143 2 534 Savonlinna 112 124 137 172 237 316 373 514 427 436 2 848 Tampere 426 400 431 375 381 300 385 250 264 488 466 4 166 Turku 130 122 163 203 217 230 250 256 194 334 157 2 256 Vaasa 44 184 192 160 129 144 156 160 142 173 365 1 849 Y H T E E N S Ä 2 400 3 416 4 032 4 763 5 183 5 859 6 892 6 377 5 315 8 002 6 367 58 606 Prosenttia 4 % 6 % 7 % 8 % 9 % 10 % 12 % 11 % 9 % 14 % 11 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu 24

TAULUKKO 16 TULOT A Kesäyliopistopaikkakunta/kunnat G OPH:n myöntämä ylimääräinen avustus M Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijamaksut B Muut kunnat H Muut avustukset yhteensä N Muut opiskelijamaksut C Muut kunnan yhteisöt I Kaikki maksuosuudet / avustukset yhteensä O Maksupalvelu- ja tilauskoulutus D OKM J ELY-keskusten koulutusostot P EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus E OPH:n 14 muk. erit.av. K OPH:n ostamat koulutuspalvelut Q Muut tulot F Erityisavustus, opintoseteli L Oppisopimustoimistojen ostama koulutus Kuntien avustukset Valtionosuus ja avustukset Koulutustoiminnan tulot A B C Yht. D E F G Yht. H I J K L M N O P Q Kaikki tulot yhteensä Etelä-Karjala 113 300 113 300 218 057 7 000 225 057 45 818 384 175 81 822 483 569 116 364 8 051 1 073 981 Etelä-Pohjanmaa 77 915 37 384 1 525 116 824 117 070 4 000 3 537 15 000 139 607 19 726 276 157 103 466 103 927 114 216 597 766 Hangö 40 000 40 000 173 478 173 478 55 029 268 507 8 875 35 811 313 193 Helsingin seutu 102 000 32 950 134 950 826 169 267 8 445 834 881 969 831 414 251 540 464 12 953 1 937 499 Häme 164 700 2 217 166 917 266 050 2 000 7 475 275 525 2 878 445 320 144 209 433 474 9 035 39 231 23 608 1 094 877 Jyväskylä 20 000 2 400 22 400 236 656 5 000 7 500 25 000 274 156 27 618 324 174 35 409 183 475 37 773 580 831 Kainuu 158 376 4 000 5 500 20 000 187 876 187 876 ** 145 364 333 240 Keski-Pohjanmaa 73 000 660 73 660 140 583 140 583 214 243 73 501 148 397 5 878 442 019 Kuopio 117 000 117 000 332 117 4 000 9 000 345 117 462 117 29 681 215 005 238 446 34 182 24 551 1 003 982 Kymenlaakso 168 500 168 500 151 800 3 000 5 000 159 800 6 000 334 300 39 400 258 700 632 400 Lappi 121 082 4 000 4 000 129 082 228 129 310 55 143 39 250 43 379 157 233 44 520 103 103 37 224 609 162 Länsi-Suomi 151 130 9 572 160 702 115 508 54 794 4 645 174 947 335 649 33 336 69 767 153 787 15 175 8 265 615 979 Mikkeli 56 000 1 200 57 200 111 342 4 000 4 500 119 842 10 000 187 042 22 000 4 300 72 235 191 480 4 500 481 557 Pohjois-Karjala 24 338 24 338 155 167 320 7 708 163 195 17 500 205 033 70 950 58 153 55 810 217 149 166 650 14 175 787 920 Pohjois-Pohjanmaa 108 500 2 200 110 700 769 152 60 432 11 214 840 798 1 500 952 998 2 301 8 000 245 403 421 640 84 279 17 993 30 591 1 763 205 Päijät-Häme 98 056 23 543 121 599 207 584 5 000 5 590 15 000 233 174 354 773 151 173 232 449 50 145 775 789 315 Savonlinna 42 454 6 740 170 49 364 179 553 7 242 2 934 10 000 199 729 249 093 41 050 183 811 33 581 60 989 568 524 Tampere 207 877 61 892 269 769 526 423 5 000 12 000 543 423 2 500 815 692 349 054 35 950 249 700 467 050 53 352 53 870 9 151 2 033 819 Turku 46 200 46 200 227 891 4 000 5 500 237 391 283 591 20 000 345 447 137 152 201 464 29 964 234 109 1 251 727 Vaasa 50 000 74 000 124 000 135 988 4 000 3 500 15 000 158 488 3 000 285 488 78 270 135 793 10 122 509 673 YHTEENSÄ 1 636 632 204 436 76 355 1 917 423 5 170 046 171 055 115 048 100 000 5 556 149 191 797 7 665 369 406 498 217 831 449 236 2 405 241 4 788 119 520 883 458 952 508 540 17 420 669 * * Sisältää 535 292 euroa korkeakoulujen perimiä palvelumaksuja, jotka peritty opiskelijoilta ja tilitetty korkeakouluille ** Sisältää muut opiskelijamaksut 25