Päätös. Ympäristönsuojelulaki 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 d)

Etelä-Suomi Päätös Nro 55/2011/1 Dnro ESAVI/604/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.7.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan ympäristökeskuksen 21.12.2005 myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 1721 lupamääräysten A.2., A.3., C.4., C.6. ja C.7. muuttamista, Järvenpää. LUVAN HAKIJA Järvenpään kaupunki Tekninen lautakunta PL 41 04401 Järvenpää Y-tunnus: 0126541-4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Puolmatkan kaatopaikka Eriksnäsintie, Järvenpää Kiinteistöt: 186-403-1-161, 186-403-1-163, 186-403-1-164, 186-403-1-310, 186-403-1-340, 186-403-1-356, 186-403-1-358 Kiinteistöjen omistaja: Järvenpään kaupunki ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 27.8.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 d) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella ympäristöluvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelee ympäristöluvan myöntänyt viranomainen. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 d) mukaisesti kaatopaikkaa koskevan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. TOIMINTAA JA TOIMINTA-ALUETTA KOSKEVAT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupapäätös No YS 1721/21.12.2005, joka koski Puolmatkan kaatopaikan toimintaa ja kaatopaikan sulkemista. Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupapäätös No YS 1650/13.12.2007, joka koski Kiertokapula Oy:n Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueen toiminnan olennaista muutosta. Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupapäätös No YS 69/26.1.2009, joka koski Puolmatkan alueella harjoitettavia jätteiden käsittelytoimintoja. Vaasan hallinto-oikeuden 2.2.2009 antama päätös Nro 09/0034/1, joka koski Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämästä ympäristölupapäätöksestä No YS 1650/13.12.2007 tehtyjä valituksia. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 2725/2.11.2009, joka koski Vaasan hallinto-oikeuden 2.2.2009 antamasta päätöksestä Nro 09/0034/1 tehtyjä valituksia. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 28.7.2010 antama päätös, joka koski ympäristölupapäätöksen No YS 1721/21.12.2005 määräyksessä D.19., ympäristölupapäätöksen No YS 1650/13.12.2007 määräyksessä 24. ja ympäristölupapäätöksen No YS 69/26.1.2009 määräyksessä E.6. edellytettyjen vesien tarkkailusuunnitelmien hyväksymistä (Dnro UUDELY/1117/07.00/2010). YLEISKUVAUS Kaatopaikkatoiminta Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueella päättyi 31.10.2007. Kaatopaikan kokonaispinta-ala on noin 9,2 hehtaaria. Alueella harjoitetaan maankaatopaikka- ja lumenkaatopaikkatoimintoja, kallion louhintaa maankaatopaikan laajennusalueelta ja maa- ja kiviaineksen sekä kantojen murskausta. Lisäksi alueella saa kompostoida puhdistamolietteitä 31.12.2011 saakka.

3 Järvenpään kaupunki hakee muutosta lupamääräyksiin A.2., A.3. ja C.4. Muutokset koskevat kaatopaikan sulkemisrakenteiden valmistumisaikaa, jätemateriaalien hyödyntämistä kaatopaikkarakenteissa ja kaatopaikan pintarakennevaatimuksia. KAATOPAIKAN NYKYTILA Painumat Puolmatkan kaatopaikan painumia mitattiin kuudesta pisteestä vuosina 20062008. Painumat olivat 0,180,43 metriä. Kaatopaikan sisäisen veden pinta Kaatopaikan sisäisen vedenpinnan korkeus oli yhden kaatopaikan sisäisen veden putken päästä mitattuna 4,31 metriä vuonna 2010. VOIMASSA OLEVAT MÄÄRÄYKSET Uudenmaan ympäristökeskuksen 21.12.2005 antamassa ympäristölupapäätöksessä No YS 1721 lupamääräys A.2. on seuraava: Jätteiden läjitys kaatopaikalle ja kantojen varastointi ja haketus jätetäyttöalueella on lopetettava 1.11.2007 mennessä. Kaatopaikan sulkemisrakenteet on oltava rakennettu kuuden vuoden kuluessa jätteiden läjityksen lopettamisesta. Uudenmaan ympäristökeskuksen 21.12.2005 antamassa ympäristölupapäätöksessä No YS 1721 lupamääräys A.3. on seuraava: Kaatopaikalle saa vastaanottaa, loppusijoittaa ja hyödyntää jätteitä seuraavasti: loppusijoittaa asumisessa syntynyttä jätettä tai ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa jätettä (20 03 01) yhteensä enintään 16 000 t/a loppusijoittaa lasijätettä (20 01 02, 15 01 07) yhteensä enintään 60 t/a loppusijoittaa rakennusjätteen rejektiä (17 09 04) yhteensä enintään 3 000 t hyödyntää kaatopaikan peitemateriaalina ja muissa rakenteissa puhtaita maa- ja kiviaineksia (17 05 04) 20 000 t/a. Hyödyntämistä saa jatkaa kaatopaikan sulkemisvaiheen ajan. hyödyntää kaatopaikan peitemateriaalina ja kaatopaikkarakenteissa tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maa- aineksia (17 05 04), joiden epäorgaanisten haitta-aineiden ja orgaanisten haittaaineiden erilliskomponenttien pitoisuudet ovat alle Samase-raja-

4 arvojen, yhteensä enintään 20 000 t/a. Hyödyntämistä saa jatkaa kaatopaikan sulkemisvaiheen ajan. hyödyntää kaatopaikan peitemaana ja muissa rakenteissa sekä sijoittaa jätetäyttöön hyötykäyttöön kelpaamatonta asfalttijätettä (17 03 02) yhteensä enintään 10 000 t/a hyödyntää kaatopaikan peitemaana ja muissa rakenteissa sekä sijoittaa jätetäyttöön hyötykäyttöön kelpaamatonta kiviainespohjaista rakennusjätettä, kuten betoni- ja tiilijätettä (17 01 01, 17 01 02, 10 71 03, 10 71 07) yhteensä enintään 5 500 t/a varastoida ja hakettaa kantoja (02 01 07, 20 02 01) yhteensä enintään 500 t/a. Uudenmaan ympäristökeskuksen 21.12.2005 antamassa ympäristölupapäätöksessä No YS 1721 lupamääräys C.4. on seuraava: Pintarakenteiden rakentaminen on aloitettava heti, kun on varmistuttu, että jätetäyttö on painunut riittävästi. Esipeittokerroksen päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros 1 metri kuivatuskerros 0,5 metriä mineraalinen tiivistyskerros 0,5 metriä kaasunkeräyskerros. Kaatopaikan tiivistyskerroksen yläpuolisissa rakennekerroksissa on käytettävä puhtaita maa-aineksia. MUUTOSHAKEMUS Hakemus Määräys A.2. Kaatopaikan sulkemisrakenteet on oltava rakennettu 31.12.2015 mennessä. Määräys A.3. Kaatopaikalle saa vastaanottaa, kaatopaikalla saa käsitellä ja kaatopaikan rakenteissa saa hyödyntää kiviainespohjaista rakennusjätettä, kuten betoni- ja tiilijätettä, kaatopaikan sulkemisvaiheen ajan. Kaatopaikalla hyötykäytettävän kiviainespohjaisen jätteen määrä on yhteensä enintään 30 000 t/a.

5 Betonimursketta käytetään vain, jos se ei pääse kosketukseen bentoniittimaton kanssa eikä salaojiin kulkeutuviin vesiin liukene kalkkia siten, että salaoja saostuisi. Määräys C.4. Esipeittokerroksen päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros 1 metri kuivatuskerros 0,5 metriä tai salaojamatto mineraalinen tiivistyskerros 0,5 metriä tai bentoniittimatto tai jätemateriaalin (esimerkiksi tuhka, kuitusavi tai valimohiekka) ja keinotekoisen eristeen tai bentoniittimaton yhdistelmärakenne kaasunkeräyssalaojat ja -kaivot. Kaasunkeräyksen vaihtoehtoisena rakenteena kaatopaikan lakialueelle esitetään tehtäväksi kaasunkeräysalaojat kaatopaikan harjalle harjan suuntaisesti. Lisäksi muotoillulle lakialueelle rakennetaan kaasunkeräysalaojat noin 50 metrin välein laelta luiskan suuntaisesti. Salaojat asennetaan kaatopaikan esipeittokerrokseen tai kerroksen pintaan. Salaojat yhdistetään kaasunkeräysjärjestelmään imukaivoilla. Kaasunkeräyssalaojien materiaalina käytetään soveltuvia maa-aineksia, salaojaputkea tai salaojamattokaistaletta. Yksityiskohtainen suunnitelma esitetään kaatopaikan rakennussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Vaihtoehtoisena tiivistysrakenteena käytetään bentoniittimattoa. Bentoniittimaton vedenläpäisevyys on k 2 x 10-11 m/s. Bentoniittimaton kerrospaksuus on vähintään 6 mm, jolloin maton laskennallinen vedenläpäisevyys vastaa luvan mukaista rakennetta. Maton läpi täyttöön kulkeutuva vesimäärä on laskennallisesti noin 84 % vaatimuksen mukaiseen tiivistyskerrokseen verrattuna. Rakenteessa käytettävän bentoniittimaton yksityiskohtaiset tekniset ominaisuudet määritetään rakennussuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Matosta vaaditaan selvitys soveltuvuudesta kyseiseen kohteeseen, pitkäaikaistoimivuudesta toimivuudesta mahdollisen salaojamaton kanssa yhdistelmärakenteena ennen materiaalin toimittamista työmaalle. Toisessa vaihtoehdossa tiivistyskerros esitetään toteutettavaksi kaksiosaisena. Kerroksen alaosan paksuus on 0,5 metriä. Alaosan materiaaleina voidaan käyttää maa-aineksia tai jätemateriaaleja, teollisuuden sivutuotteita, jotka täyttävät tavanomaiselle jätteelle asetetun kaatopaikkakelpoisuuden. Käyttökelpoisia materiaaleja voivat olla esimerkiksi tuhkat, kuitusavi tai valimohiekka. Alaosan materiaalin vedenläpäisevyys on k 5 x 10-7. Tiivistyskerroksen yläosa rakennetaan bentoniittimatolla tai 1,5 mm:n keinotekoisella eristeellä (HDPE/LLDPE). Keinotekoinen eristeen päälle tulee suojakerros.

6 Vaihtoehtoiseksi kuivatuskerrosmateriaaliksi esitetään salaojamattoa. Perustelut Lupamääräys A.2. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kaatopaikan sulkemisrakenteiden on oltava valmiit 1.11.2013 mennessä. Kaatopaikan sulkeminen ei ole edennyt suunnitellusti. Tämän vuoksi Järvenpään kaupungin tekninen toimi/kaupunkitekniikka pyytää lisäaikaa Puolmatkan kaatopaikan sulkemisrakenteiden valmistumiselle 31.12.2015 mennessä. Lupamääräys A.3. Kaatopaikan rakenteissa voidaan teknisesti hyödyntää kiviainespohjaista jätemateriaalia, kuten betoni- ja tiilijätettä esimerkiksi kaasunkeräysrakenteissa, pengermateriaalina ja työmaateiden rakenteissa. Kyseisiä materiaaleja on hyödynnetty alueen sulkemisrakentamisessa. Hyödyntäminen on tehty valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Materiaalien laatuvaatimus esitetään tehtäväksi kyseisen asetuksen peitetyn rakenteen vaatimustasoisesti. Järvenpään kaupungilla on lupa vastaanottaa ja käsitellä murskaamalla kiviainesta Uudenmaan ympäristökeskuksen 26.1.2009 antaman päätöksen, Dnro UUS-2005-Y-169-111, mukaisesti. Betonijätteen käsittely vastaa alueella voimassa olevan ympäristöluvan mukaista toimintaa eikä siitä aiheudu poikkeavia ympäristövaikutuksia. Lupamääräys C.4. Suomen ympäristökeskus on julkaissut kaatopaikkojen lopettamisoppaan, jonka perusteella kaatopaikkojen pintarakenteet tulee pyrkiä mitoittamaan kohdekohtaisen arvioinnin perusteella. Oppaassa on esitetty pintarakennekerrosten mitoitusperusteet ja normaalista poikkeavien vaihtoehtoisten materiaalien ja rakenteiden käytön periaatteet kaatopaikkojen pintasuojarakenteiden toteuttamisessa. Jätetäytön muotoilu ja esipeitto sekä muotoilutäyttö on osin toteutettu maaaineksilla. Esipeittokerroksen täyttö tiivistetään enintään 1 metrin kerroksina. Muotoilun minimikaltevuus on 1:20 ja enimmäiskaltevuus 1:3. Muotoiltu jätetäyttö on painunut ja painuu muotoilun ja esipeittämisen jälkeen tasaisesti. Esipeittokerroksen pinta tasataan ja tiivistetään vielä ennen osaalueittain toteutettavia pintarakenteita. Eristyskerroksiin ei siten kohdistu rakentamisen aikana tai sen jälkeen materiaalia leikkaavia painumia, jotka voisivat rikkoa rakenteen. Ympäristöluvan mukaisen rakenteen tiivistyskerrosmateriaalien, luonnonsavi ja maabentoniitti, tiivistäminen ennakkokokeiden mukaiseen tiiveyteen luiskissa on vaikeaa, koska tiivistyskoneen paine kohdistuu materiaaliin luiskaan nähden vinosti eikä suoraan. Bentoniittimatto on yleisesti käytetty

7 kaatopaikkojen tiivistyskerrosmateriaali. Bentoniittimaton vedenläpäisevyys on pienempi kuin nykyisen ympäristöluvan mukaisessa rakenteessa. Lisäksi bentoniittimatto on tasalaatuinen, huomattavasti helpommin rakennettava ja muodonmuutosta hyvin kestävä. Kaatopaikan lopettamisoppaan mukaan kuivatuskerroksen standardirakenteesta voidaan poiketa, jos mitoituslaskelmilla osoitetaan vaihtoehtoisen rakenteen toimivuus ja pitkäaikaiskestävyys suunnittelukohteessa. Hakemuksen liitteenä on esitetty yhden vaihtoehtoisen salaojamaton mitoituslaskelmat Puolmatkan kaatopaikan olosuhteissa. Laskelmien mukaan maton vedenjohtavuus on luiska-alueella 2,9-kertaa parempi ja lakialueella 5- kertaa parempi kuin kiviainesrakenteella. Laskelmissa on otettu huomioon materiaalien pitkäaikaistoimivuuteen vaikuttavat tekijät, kuten materiaalin tukkeutuminen, kokoonpuristuminen ja mahdollinen biologinen ja kemiallinen tukkeutuminen. Laskelmien mukaan salaojamaton toimivuus Puolmatkan olosuhteissa säilyy myös pitkäaikaisesti vähintään standardirakenteen kaltaisessa virtauskapasiteetissa. Pitkäaikaistoimivuuteen vaikuttaa myös kuivatuskerrokseen imeytyvän veden määrän oleellinen väheneminen, kun pintarakenne tiivistyy ja rakenteen pintaan tulee kasvillisuus. Terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarviointi Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 liitteen 1 kohdan 5 mukainen terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarviointi on esitetty "Järvenpään kaupunki. Puolmatkan kaatopaikka. Ympäristölupahakemus. Groundia Oy. 5.8.2010." -raportissa. Arviointi on tehty, sillä suunnitellut pintarakenteet poikkeavat kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä säädetystä kerrospaksuuden ja materiaalien osalta. Suljetulta kaatopaikalta voi aiheutua ympäristö- ja terveysvaikutuksia aiheuttavaa kuormitusta pohjarakenteen läpi maaperään ja pohjavesiin. Lisäksi voi syntyä pintavesikuormitusta ja kaasupäästöjä ilmaan. Jos tiivistysrakenne rikkoontuu esimerkiksi painumisen vuoksi, sadevesi voi päästä pintarakenteen läpi jätetäyttöön ja pohjamaahan. Kaatopaikalla ei ole erillistä pohjarakennetta. Kaatopaikan suotovedet kerätään kaatopaikan pohjalla olevilla keruusalaojilla ja ympärysojilla sekä pintarakenteen toteuttamisen yhteydessä täytön alareunaan rakennettavilla salaojilla pois jätetäyttöalueelta. Kerätty vesi johdetaan jätevesiviemäriin. Suotoveden määrä vähenee oleellisesti täyttöalueen sulkemisen jälkeen. Kaatopaikan tiivistys- ja kuivatuskerros toteutetaan tiivistetyn muotoilutäytön ja esipeittokerroksen päälle. Tällöin biohajoavan jätteen hajoamisen ja jätteen tiivistymisen aiheuttamat painumat ovat tasaisia. Salaojamatto, bentoniittimatto ja kalvorakenne kestävät hyvin muodonmuutosta eikä rakenteen rikkoontuminen ole todennäköistä. Bentoniittimatto on vedenjohtavuudeltaan huomattavasti perusrakennetta tiiviimpää. Bentoniittimatto yhdistettynä erittäin hyvin kuivattavaan kuivatuskerrokseen on lähes vettä

8 läpäisemätön. Kalvorakenne on täysin vettä läpäisemätön. Esitetyt vaihtoehtorakenteet tulevat vähentämään suotovesien määrää oleellisesti nykyisen ympäristöluvan perusrakenteeseen verrattuna. Arvioitava pintasuojarakenteen tiivistys- tai kuivatuskerros ei voi aiheuttaa kuormitusta pintavesiin, koska materiaalit eivät sisällä haitallisia aineita. Kaatopaikalla ei ole vesipainetta jätetäytöstä pintarakenteen tiivistys- ja kuivatuskerroksiin, jolloin tiivistyskerroksen alapuolisista rakenteista ei voi aiheutua likaisten vesien purkautumista pintarakenteen kautta puhtaisiin pintavesiin. Teoriassa pintarakenteen rikkoutuminen voi välillisesti aiheuttaa riskin suotovesien pääsemisestä ympäristöön suotovesien keräys- tai käsittelyjärjestelmän laite- tai putkirikon seurauksena. Jos mineraalisen tiivistys- ja kuivatuskerrokset rikkoontuvat ja jos pintavesiä pääsee huuhtelemaan jätetäyttöä, voi suotovesien määrä lisääntyä. Rakenteen toimivuus voidaan todeta kaatopaikan jälkihoitovaiheen aikana, kun seurataan suotovesien määrää. Vesimäärän lisääntyessä voidaan lähteä selvittämään pintarakenteeseen mahdollisesti tulleita vaurioita. Tämäntyyppinen vaurio on erittäin epätodennäköinen. Vaurio voi aiheutua yhtä hyvin perus- ja vaihtoehtorakenteita käytettäessä. Vaikutukset pintavesiin eivät hakemuksen mukaisilla rakenteilla poikkea nykyisen ympäristöluvan mukaisista vaikutuksista. Kaatopaikan päästöjä ilmaan aiheutuu kaatopaikkakaasujen päästessä vapaasti purkautumaan ilmaan rakenteiden läpi tai täytön pinnasta. Puolmatkan kaatopaikalla on kaasujen aktiivinen talteenotto, jossa kaasut imetään alipaineella käsiteltäväksi. Pintarakenteen läpi pääsevien kaasumaisten yhdisteiden määrä riippuu pintarakenteen tiivistyskerroksen kaasunläpäisevyydestä ja pintarakenteen metaanin hapetuskapasiteetista. Tiivistyskerroksen kaasunläpäisevyys on vertailukelpoinen vedenläpäisevyyteen. Bentoniittimattorakenne tai muovikalvolla täydennetty mineraalinen tiivistyskerros estää paremmin kaasujen pääsemistä kerroksen läpi kuin nykyisen luvan mukainen perusrakenne. Kaatopaikan pintakerroksen yläosa rakennetaan kompostista. Komposti hapettaa mahdollisessa tiivistyskerroksen rikkoontumistilanteessa täytöstä purkautuvan metaanin ennen kaasun purkautumista ilmaan. Yhtenäisen kaasunkeräyskerroksen pois jättämisellä ei ole vaikutusta kaasunkeräysjärjestelmän toimivuuteen. Poikkeustilanteessa ja aktiivisen kaasunkeräyksen loputtua kaasu saadaan kerättyä täytön laelle asennettavilla salaojilla kaasunkeräyskaivoihin. Kaasu voidaan käsitellä esimerkiksi biologisesti. Päästöt ilmaan eivät lisäänny esitetyn muutoksen vuoksi. Rakenteiden toteuttaminen bentoniittimatolla tai salaojamatolla vähentävät oleellisesti työn aikaisia ilmapäästöjä, koska maa-ainesten kuljetukset ja niistä aiheutuvat päästöt jäävät pois. Esitetyllä rakenteella voidaan korvata neitseellisiä luonnonmaa-aineksia noin 200 000 tonnia.

9 Esitetyt vaihtoehtoiset rakenteet vastaavat toiminnallisuudeltaan Puolmatkan kaatopaikan ympäristöluvassa hyväksyttyjä rakenneratkaisuja. Rakenteet riittävät turvaamaan ympäristölle ja kaatopaikka-alueen lähiasutukselle riittävän ympäristönsuojelullisen tason. Rakennevaihtoehdot ovat myös useilla kaatopaikoilla testattuja ja yleisesti kaatopaikkarakenteisiin hyväksyttyjä ja käytettyjä. Lisäksi ne ovat Suomen ympäristökeskuksen yleisenä ohjeena julkaiseman kaatopaikkojen lopettamisoppaan ohjeiden mukaisia materiaaleja. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 13.1.2011, 18.1.2011, 22.6.2011 ja 27.6.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 31.1.2.3.2011 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristövastuualueen ja Järvenpään kaupungin ilmoitustauluilla sekä 25.1.2.3.2011 Tuusulan kunnan ilmoitustaululla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Järvenpään kaupungilta, Tuusulan kunnalta, Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta, Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan terveydensuojeluviranomaisilta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Tuusulan kunnanhallitus toteaa 7.3.2011 päivätyssä lausunnossaan Puolmatkan kaatopaikan sijaitsevan Vanhakylän alueella. Tuusulan puolella voimassa olevassa Ruskeala-Vanhakylä-Ritasjärvi-osayleiskaavassa kaatopaikan sijainti on otettu huomioon siten, että kaavaan on merkitty kunnan rajasta noin 500 metrin etäisyydelle ulottuva kaatopaikan suoja-alue (ek-2). Suoja-alueella on voimassa RakL 124 a :n mukainen toimenpidekielto. Kielto koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistyötä tai tähän verrattavaa toimenpidettä. Kaatopaikka-alueen välittömästi liittyvä Tuusulan kunnan puoleinen alue ei ole pohjavesialuetta eikä kunnalla ole tällä hetkellä vireillä aluetta koskevia merkittäviä maankäyttösuunnitelmia. Lupaehtojen muutoksilla ei ole erityistä merkitystä maankäytön kannalta. Yleisesti voidaan todeta, että selkeän päivämäärän asettamista sulkemisrakenteiden valmistumiselle voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Rakennusjätteen käytön lisääminen kaatopaikan rakenteissa on kannatettavaa, jos käytöstä ei aiheudu haitallisia vaikutuksia verrattuna voimassa olevan luvan mahdollistamiin ratkaisuihin.

10 Muutoshakemuksen tavoitteena on saada joustoa valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä esitettyyn perusratkaisuun hyödyntämällä rakenteissa jätemateriaaleja ja teollisia tuotteita. Hakemuksessa esitettyjä vaihtoehtoisia materiaaleja ja rakenteita on käytetty jo useilla kaatopaikoilla. Toimintaa voidaan pitää siltä osin jo vakiintuneena. Hakemuksessa ei ole esitetty varsinaisia teknisiä ominaisuuksia vaihtoehtoisille materiaaleille. Hyväksyntä siltä osin jäänee rakennussuunnitelmien hyväksymisvaiheeseen. Hyväksymisessä on pitkäaikaiskestävyyden varmistamiseksi syytä kiinnittää huomiota käytettävän bentoniittimaton kankaiden laatuun ja ottamalla huomioon kankaisiin kohdistuvat vetorasitukset sekä käytettävän bentoniitin määrä ja laatu. Lisäksi maton asennustapa mukaan lukien suojaus ja saumaukset on otettava huomioon. Yhdistelmärakenteessa on syytä kiinnittää huomiota kalvon suojaamiseen ylä- ja alapuolisia pistekuormia vastaan. Muutoshakemuksen kuvissa tällaista ei ole esitetty. Jos yhdistelmärakenteessa käytetään bentoniittimattoa, toimii maton alapuolinen kangas ohuena salaojakerroksena, jos mattoa ei kyllästetä bentoniittijauheella. Yhdistelmärakenteessa mineraalisen tiivistyskerroksen merkitys on toisarvoinen, koska rakenteen tiiveys perustuu lähes yksinomaan bentoniittimattoon tai muovikalvoon. Kaikki kalvon tai maton läpi kulkeutuva vesi läpäisee myös mineraalisen tiivistyskerroksen. Läpäisevyys johtuu tämän kerroksen suuresta k-arvosta suhteessa maton tai kalvon vedenläpäisyarvoon. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edellyttää 16.3.2011 päivätyssä lausunnossaan, että Puolmatkan kaatopaikan muotoilu on suunniteltu tehtäväksi massiivisella ylijäämä- ja pilaantuneiden maiden läjityksellä. Muotoilutyön viivästymisen ja maa-ainesten saatavuusvaikeuksien takia muotoilu on myöhässä eikä kaatopaikkaa pystytä sulkemaan 1.11.2013. Haettua noin kahden vuoden lisäaikaa voidaan pitää kohtuullisena. Järvenpään kaupungin saatteessaan 24.8.2010 betonimurskeen käytölle esittämät ehdot tulee ottaa huomioon. Jos kiviainespohjaisen rakennusjätteen käyttö sallitaan, jäte tulisi murskata alle 150 mm kappalekokoon ja siitä tulisi poistaa muut jätejakeet, kuten raudat ja eristeet. Tällöin rakennusjätteen käytön valvonta olisi yksiselitteistä. Salaojamattoa voidaan käyttää Puolmatkan kaatopaikan kuivatuskerroksena. Bentoniittimattoa voidaan käyttää tiivistyskerroksena muutoshakemuksessa esitetyin ehdoin. Maton yksityiskohtaiset tekniset ominaisuudet määritetään rakennussuunnitelmissa. Valitulta matolta edellytetään soveltuvuutta, pitkäaikaistoimivuutta ja mahdollisesti toimivuutta yhdistelmärakenteena valitun salaojamaton kanssa. Vaihtoehtona 2 esitettyä yhdistelmärakennetta ei esitetä hyväksyttäväksi vaihtoehtoiseksi tiivistysrakenteeksi hakemuksessa esitetyillä tiedoilla, koska tällöin valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi tulisi koko tiivistysrakenne vaihtoehtoisine materiaaleineen ja niiden kaikki selvitykset.

11 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Kaasunkeräyskerros on esitetty muutoshakemuksessa korvattavaksi kaatopaikan lakialueelle rakennettavilla kaasunkeräyssalaojilla sekä kaasunkeräyskaivojen korjauksilla ja lisärakentamisella. Uudenmaan ELY-keskus toteaa, että Puolmatkan kaatopaikasta syntyvää kaasua ei voida varmuudella kerätä esitetyillä salaoja- ja kaivorakenteilla. Kaasunkeräys tulisi edelleen toteuttaa kaasunkeräyskerroksella. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Luvan hakijalle on 23.3.2011 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastine annetusta lausunnoista. Järvenpään kaupungin Tekninen toimiala/kaupunkitekniikka toteaa 9.5.2011 päivätyssä vastineessaan seuraavaa: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto vastaa pääosin hakemusta. Lausunnossa on edellytetty kiviainespohjaisen jätemateriaalin murskausta alle 150 mm:n palakokoon. Lisäksi materiaalista tulisi poistaa muut jätejakeet kuten raudat ja eristeet. Järvenpään kaupunki toteaa, että materiaalin palakokoa ei ole tarpeen määrittää. Muotoilutäytössä ja rakenteissa eri rakenneosiin käytettävälle materiaalille yleisesti annetut ja kohteen työselostukseen kirjattavat ohjeelliset rakeisuusvaatimukset riittävät materiaalin laadun valvontaan. Käytännössä muotoilutäyttöön käytettävien materiaalien maksimirakeisuus voi olla noin 600 mm ja rakennekerroksiin, kuten kaasunkeräysrakenteisiin ja esipeittoon käytettävän materiaalin rakeisuus enintään 2/3 rakenteen paksuudesta. Lisäksi on otettava huomioon rakenteen tasaisuus- ja tiiveysvaatimukset. Lausunnossa vaadittu 150 mm palakoon vaatimus, ei käsittääksemme perustu kaatopaikkamääräyksiin tai voimassa olevaan ympäristölupapäätökseen. Tiivistyskerrokseen on esitetty yhdistelmärakennetta yhtenä toteutusvaihtoehtona. Yhdistelmärakenne antaa lisäturvaa esitettyihin perusrakenteisiin verrattuna. Yhdistelmärakenteessa voidaan ehkä hyödyntää rakennemateriaaliksi soveltuvia teollisuuden sivutuotteita, jotka muuten päätyvät kaatopaikoille loppusijoitettavaksi. Tämä ei ole jätelain periaatteiden mukaista. Jätemateriaalien hyödyntämisellä rakenteissa voidaan alentaa jätteen tuottajien ja Puolmatkan kaatopaikan sulkemisen jätehuollon kustannuksia. Ympäristönsuojelun kannalta yhdistelmärakenne vastaa ympäristönsuojelullisesti VNp:n kaatopaikoista mukaista rakennetta. Rakenne olisi siten hyväksyttävä kohteeseen. ELY-keskus on perustellut rakenteen hylkäämistä sillä, että he joutuisivat silloin hyväksymään käytettävät materiaalit ja selvitykset. Käsittääksemme tämä tehtävä kuuluu heidän toimenkuvaansa muutenkin.

12 Kaasunkeräyskerros on esitetty toteutettavaksi kaasukaivojen täydennyksillä ja rikkimenneiden imulinjojen uusimisella. Tämän lisäksi esitetään toteutettavaksi kaatopaikan kaasunkeräyssalaojat. Kaatopaikalla on aktiivinen kaasunkeräysjärjestelmä, jolla kaasut imetään kaasukaivoihin ja pumpataan poltettavaksi soihtupolttimessa. Kaasunkeräyskerroksella ei ole mitään toiminnallista merkitystä niin kauan kun aktiivinen kaasunkeräysjärjestelmä on käytössä, koska kaasut pumpataan pintakerroksesta kaasukaivoihin. Kaasunkeräysjärjestelmää tullaan käyttämään kaatopaikalla niin kauan kun kaasua muodostuu merkittävästi. Tämän jälkeen kaasut poistetaan alueelta pintarakennekerrosten alapuolelle asennettavilla kaasunkeräyssalaojilla. Kerätyt kaasut johdetaan ilmaan tai käsitellään esimerkiksi biologisesti. Kaasunkeräyskerroksella ei siten ole merkitystä kaasunmuodostumisen aikana kaatopaikkakaasun keräämiseen tämäntyyppisellä kaatopaikalla. Tuusulan kunnanhallitus Lausunnossa on kiinnitetty huomioita yhdistelmärakenteen kalvon suojaamiseen pistekuormia vastaan ja esitetty, että bentoniittimaton alapuolinen kangas toimisi salaojakerroksena. Kalvon suojaamisen periaatteet ovat rakennussuunnitelma-asioita, jotka esitetään ennen rakentamista esitettävässä työselostuksessa ja asennussuunnitelmassa. Bentoniittimatto toimii siten, että sen alapuolinen suodatinkangas kyllästyy läpi maton bentoniitista, eikä maton alapuolelle näin voi syntyä vettä johtavaa rakennekerrosta. Lausunnossa esitetään, että yhdistelmärakenteessa kaikki bentoniittimaton läpi menevä vesi läpäisee myös alapuolisen mineraalisen kerroksen johtuen tämän kerroksen suuresta k-arvosta. Veden johtuvuus perustuu yhdistelmärakenteessa yksittäisten kerrosrakenteiden k-arvojen lisäksi tiivistysrakenteiden rajapintojen hydrauliseen paineeseen, joka rakenteiden välissä on pienempi kuin ylemmän rakenteen yläpinnassa. Siten yhdistelmärakenteen alemmasta kerroksesta läpi menevän veden määrä on todellisuudessa pienempi kuin se olisi vastaavasta materiaalista toteutetussa yksikerrosrakenteessa. Siten yhdistelmärakenne on perusteltu esitetyssä muodossaan. Lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon hakemusta tehdessä. Järvenpään kaupunki esittää lupahakemukseen ja edellä esitettyihin perusteluihin viitaten Puolmatkan kaatopaikan ympäristölupapäätöksen No YS 172/21.12.2005 lupamääräysten muuttamista ympäristölupahakemuksen mukaisesti. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Järvenpään kaupungin tekniselle lautakunnalle Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueelle Uudenmaan ympäristökeskuksen 21.12.2005 myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS

13 Muutetut lupamääräykset 1721 lupamääräykset A.2., A.3., C.4., C.6. ja C.7. kuulumaan seuraavasti sekä antaa lisäksi uudet lupamääräykset A.3.a. ja A.3.b. Muutokset on alleviivattu. A.2. Jätteiden läjitys kaatopaikalle ja kantojen varastointi ja haketus jätetäyttöalueella on lopetettava 1.11.2007 mennessä. Kaatopaikan sulkemisrakenteet on oltava rakennettu 31.12.2015 mennessä. A.3. Kaatopaikalle saa vastaanottaa, loppusijoittaa ja hyödyntää jätteitä seuraavasti: loppusijoittaa asumisessa syntynyttä jätettä tai ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa jätettä (20 03 01) yhteensä enintään 16 000 t/a loppusijoittaa lasijätettä (20 01 02, 15 01 07) yhteensä enintään 60 t/a loppusijoittaa rakennusjätteen rejektiä (17 09 04) yhteensä enintään 3 000 t hyödyntää kaatopaikan peitemateriaalina ja muissa rakenteissa puhtaita maa- ja kiviaineksia (17 05 04) 20 000 t/a. Hyödyntämistä saa jatkaa kaatopaikan sulkemisvaiheen ajan hyödyntää kaatopaikan peitemateriaalina ja kaatopaikkarakenteissa tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maa- aineksia (17 05 04), joiden epäorgaanisten haitta-aineiden ja orgaanisten haittaaineiden erilliskomponenttien pitoisuudet ovat alle Samase-rajaarvojen, yhteensä enintään 20 000 t/a. Hyödyntämistä saa jatkaa kaatopaikan sulkemisvaiheen ajan hyödyntää kaatopaikan peitemaana ja muissa rakenteissa sekä sijoittaa jätetäyttöön hyötykäyttöön kelpaamatonta asfalttijätettä (17 03 02) yhteensä enintään 10 000 t/a varastoida ja hakettaa kantoja (02 01 07, 20 02 01) yhteensä enintään 500 t/a. Tiivistyskerroksen alapuolisissa rakennekerroksissa saa hyödyntää pysyväksi ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa betonijätettä (10 13 14, 17 01 01, 17 01 07, 19 12 12) yhteensä enintään 30 000 t/a. Betonijäte ei saa sisältää muuta purkujätettä, kuten eristeitä, rautaa, puuta, eikä sitä saa tuoda työmailta, joissa ei ole tehty asianmukaista asbestikartoitusta. Hyötykäytettävän betonijätteen kappalekoon on oltava alle 150 mm. Betonimurskeessa saa olla enintään 30 painoprosenttia tiilimursketta. Hyödynnettävän betonimurskeen haitallisten aineiden pitoisuuksien (mg/kg) ja liukoisuuksien (L/S=10 l/kg) enimmäisraja-arvot saavat olla seuraavat:

14 Haitallinen Pitoisuus mg/kg Liukoisuus L/S=10 l/kg aine kuiva-ainetta PCB 1,0 PAH 20 Mineraaliöljy 500 DOC 500 Antimoni 0,06 Arseeni 50 0,5 Barium 20 Kadmium 10 0,02 Kromi 400 0,5 Kupari 400 2,0 Elohopea 0,01 Lyijy 300 0,5 Molybdeeni 0,5 Nikkeli 0,4 Vanadiini 2,0 Sinkki 700 4,0 Seleeni 0,1 Fluoridi 50 Sulfaatti 6 000 Kloridi 800 Edellä esitetyn lisäksi betonijätteen hyödyntämisessä on otettava huomioon jäljempänä määräyksissä A.3.a. ja A.3.b. edellytetty. A.3.a. Betonimurske on hyödynnettävä siten, että sitä käytetään vain kaatopaikkarakentamisen kannalta tarvittava määrä. Betonimursketta sisältävän rakenteen enimmäispaksuus saa olla enintään 1,5 metriä. Hyödynnettävien materiaalien laatu ja määrä on valittava siten, että Puolmatkan kaatopaikan jätetäytön olosuhteissa tai kaatopaikan sisäisen veden laadussa ei tapahdu sellaisia muutoksia, että kaatopaikan päästöt ilmaan, maaperään tai pinta- ja pohjaveteen lisääntyvät tai siten, että kaatopaikasta aiheutuu muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Käytettävistä materiaaleista liukeneva kalsium ja muut mahdolliset aineet eivät saa aiheuttaa kaatopaikkaveden keräys- ja johtamisjärjestelmien toimivuuden heikkenemistä tai tukkeutumista. Lisäksi materiaaleista on oltava selvitetty tekninen-, ympäristö- ja hyötykäyttökelpoisuus. Tässä päätöksessä hyväksytyn hyödyntämistoiminnan aloittamisesta on tiedotettava ja hyödynnettävistä materiaaleista on tehtävä selvitys. Selvityksessä on esitettävä materiaalien laadun ja määrän valintaperusteet. Aloittamisilmoitus ja selvitys materiaaleista on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään kuukautta ennen toiminnan aloittamista.

15 Hyödynnettävien materiaalien kirjanpito ja raportointi on tehtävä Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 1721/21.12.2005 määräysten D.22. ja D.25. mukaisesti. A.3.b. C.4. Betonimursketäytön ja bentoniittimaton väliin on rakennettava vähintään 0,2 metrin paksuinen mineraalisesta maa-aineksesta tai sitä vastaavasta materiaalista tehty erottava kerros tai muu riittävän suojaustason antava rakenne. Pintarakenteiden rakentaminen on aloitettava heti, kun on varmistuttu, että jätetäyttö on painunut riittävästi. Esipeittokerroksen päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros 1 metri kuivatuskerros 0,5 metriä tai salaojamatto tiivistyskerros 0,5 metriä tai bentoniittimatto kaasunkeräyskerros. Kaatopaikan tiivistyskerroksen yläpuolisissa rakennekerroksissa on käytettävä puhtaita maa-aineksia. C.6. Tiivistyskerros on rakennettava mineraalisesta materiaalista. Materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava k 1 x 10-9 m/s. Tiivistyskerroksessa käytettäväksi valittavan materiaalin tekninen ja ympäristöllinen soveltuvuus rakenteeksi ja materiaalin rakennettavuus kyseisellä kaatopaikalla on osoitettava ja perusteltava erillisellä selvityksellä. Selvitys on esitettävä rakennusja laadunvarmennussuunnitelmien erillisenä liitteenä. Kaatopaikan luiska-alueilla tiivistysrakenne on rakennettava siten, että tiivistyskerros liittyy tiiviisti mahdollisimman yhtenäiseen huonosti vettä läpäisevään maa-aineskerrokseen. Tiivistyskerroksen on ulotuttava riittävän kauas luiskatun jätepenkereen alareunasta ja siten ettei alueelle mahdollisesti kertyvä vesi pääse jätetäyttöön. Tiivistysrakenteen vaurioituminen, kuten haitallinen jäätyminen tai kuivuminen, on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä rakentamisen aikana ja sen jälkeen esimerkiksi suojamaakerroksella. Tiivistyskerroksessa saa käyttää mineraalista teollisuuden sivutuotetta tai uusiomateriaalia, jos materiaali täyttää pysyvälle jätteelle asetetut vaatimukset, ja jos materiaalin ympäristö- ja tekninen kelpoisuus on selvitetty luotettavasti riippumattomalla asiantuntijalla. Yksikään tiivistyskerroksen eri rakennekerroksista ei saa olla vedenläpäisevyydeltään k > 1 x 10-9 m/s. Ohennetun tiivistysrakenteen vedenläpäisevyyden on täytettävä 0,5 metrin paksuista kerrosta ja k 1 x 10-9 vastaava suojaustaso.

16 C.7. Kuivatuskerroksessa käytettävän materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava k 1 x 10-3 m/s. Kerroksen kaltevuuden on oltava riittävä, jotta vesi voidaan johtaa kerroksesta tehokkaasti vesienkeräilyjärjestelmien kautta avoojaan. Kuivatuskerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten, että kerroksen toimivuus ei heikkene haitallisesti pitkän ajankaan kuluessa tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena. Kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi kerroksen pinta ja tarvittaessa pohja on suojattava tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Kaatopaikan luiskan alareunassa kuivatuskerros on varustettava salaojilla ja tarkkailukaivoilla. Rakenne on toteutettava siten, että kuivatuskerroksen toimivuutta, kuten kerroksesta poistuvan veden määrää, voidaan tarkkailla. Valitun kuivatusrakenteen pitkäaikaistoimivuus on osoitettava luotettavasti rakennus- ja laadunvarmennussuunnitelmien erillisenä liitteenä. Kerrokseen valittavan salaojamaton on oltava tarkoitettu käytettäväksi kaatopaikkarakentamisessa. Salaojamatolla toteutettavassa kuivatuskerroksessa on varmistettava veden tehokas poistuminen luiskan alaosasta käyttämällä salaojaputkitusta, rakentamalla luiskan alaosa mineraalisesta materiaalista tai muulla asianmukaisella menetelmällä. Valittavasta salaojamatosta on esitettävä yksityiskohtaiset maton mitoituslaskelmat. Selvitys salaojamattorakenteen pitkäaikaistoimivuudesta ja mitoituslaskelmat on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen 21.12.2005 myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 1721 määräyksen C.10. rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmien erillisinä liitteinä. RATKAISUN PERUSTELUT Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tutkinut lupaharkinnassa toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen. Päätöksen määräyksissä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaiset periaatteet sekä ympäristönsuojelulain 42 :ssä säädetty. Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta betonijätteen hyödyntäminen kaatopaikan rakenteissa ja poikkeaminen kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 liitteessä 1 määrätyistä pintarakennevaatimuksista täyttävät ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetetut lupamääräykset huomioituna aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä

17 naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Kun Puolmatkan kaatopaikalla toimitaan esitettyjen suunnitelmien ja asetettujen lupamääräyksien mukaisesti, ei toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu edellä kuvattuja haitallisia vaikutuksia. Hakemuksessa esitetyn lisäksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto on muuttanut myös määräykset C.6. ja C.7. Määräykset on muutettu vastaamaan hakemuksessa esitettyjen uusien pintarakennevaihtoehtojen vaatimuksia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on käyttänyt ratkaisun tausmateriaalina "Kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008. Suomen ympäristökeskus." -julkaisua. Määräys A.2. Kaatopaikan pintarakenteiden valmistumisen määräaika on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisena. Kun otetaan huomioon kaatopaikan kokonaispinta-ala ja hakemuksessa esitetty kaatopaikan sulkemistöiden nykytila, voidaan esitettyä aikataulua pitää kohtuullisena ja asianmukaisena. (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8 ) Määräys A.3. Eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetusta (403/2009) voidaan pitää ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaisena betonijätteen hyötykäytön ohjeistuksena. Edellä esitetyn perusteella asetusta on käytetty taustamateriaalina muutoshakemuksessa esitetyn betonijätteen hyödyntämistoiminnan ratkaisussa. Betonijätteen hyödyntäminen on pääasiallisesti hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisena. Jäteverolain 1126/2010 6 :n mukaan veroa ei ole suoritettava kaatopaikalle muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta jätteestä, joka hyödynnetään kaatopaikalla sen perustamisen, käytön tai käytöstä poistamisen kannalta välttämättömissä rakenteissa tai rakennuksissa. Edellä tarkoitettuna verottomana jätteenä ei kuitenkaan pidetä lasijätettä eikä halkaisijaltaan yli 150 millimetrin kokoisista kappaleista koostuvaa betonijätettä. Edellä esitetyn perusteella Puolmatkan kaatopaikalla on tarkoituksenmukaisinta käyttää halkaisijaltaan alle 150 mm:n betonimursketta. (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8 ) Määräys A.3.a. Hyödynnettävän materiaalin määrä ja kerrospaksuus on rajattu määräyksessä velvoitetulla tavalla, jotta voidaan määrittää rajapinta jätemateriaalien hyödyntämisen ja loppusijoituksen välille. Toiminnan aloittamisesta ilmoittaminen ja selvitysvelvoite hyödynnettävistä materiaaleista ovat tarpeen viranomaisvalvonnan järjestämiseksi, ja ettei hyödynnettävistä materiaaleista aiheudu kaatopaikan ympäristökuormituksen lisääntymistä. (YSL 43, YSA 20, JL 6, 52, JA 8 ) Määräys A.3.b. "Pilaantuneen maan kunnostaminen ja laadunvarmistus. Ympäristöopas 110. Suomen ympäristökeskus. 2004." -julkaisun mukaan käytettäessä bentoniittia eritysmateriaalina on varmistettava, että kuormit-

18 tavat kemikaalit eivät aiheuta bentoniitin paisumis- ja tiivistysominaisuuksien heikkenemistä. Haitallisesti vaikuttavia aineita ovat muun muassa suolat, hiilivedyt, kaksiarvoiset kationit, kuten Ca 2+ ja Mg 2+ sekä vahvat hapot (ph < 3) ja emäkset (ph > 11). Mineraalisella maa-aineskerroksella tai muulla suojarakenteella estetään betonin välitön kontakti bentoniittia sisältävään tiivistysmateriaaliin ja varmistetaan bentoniittimaton eristysominaisuuksien säilyminen pitkäaikaisesti. (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8, VNp 861/1997) Määräys C.4. Ohennettu tiivistys- ja kuivatuskerros on hyväksytty pääsääntöisesti hakemuksessa esitetyn mukaisina. Uudenmaan ympäristökeskuksen 21.12.2005 myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 1721 sivuilla 7 ja 8 on esitetty laskelmat jätetäyttöalueen sisäisestä vakavuudesta. Laskelmissa pienimmäksi kokonaisvarmuudeksi sortumisia vastaan on luiskankaltevuudella 1:3 saatu F = 1,53. Laskelmissa vedenpinnan on oletettu olevan maanpinnan tasossa. Kokonaisvarmuuden vähimmäisarvona kohteessa voidaan pitää F = 1,5. Kun otetaan huomioon edellä esitetty, on Puolmatkan kaatopaikalla tarkoituksenmukaisinta rakentaa pintarakenteet hakemuksessa esitetyillä ohennetuilla rakennemateriaaleilla. Tiivistyskerroksen osana ei voida käyttää sellaisia materiaaleja, joilla ei ole riittäviä eristysominaisuuksia. Useasta materiaalista rakennettavan kerroksen jokaisen osan vedenläpäisevyyskertoimen on siten aina oltava Uudenmaan ympäristökeskuksen 21.12.2005 myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 1721 määräyksessä C.6. määrätyn mukaisesti vähintään k 10-9 m/s. Lisäksi on otettava huomioon, että hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan bentoniittimatto yksinään on riittävä kaatopaikan pintarakenteen tiivistysmateriaali. Esitetyllä tiivistyskerroksen alaosalla, jonka vedenläpäisevyys on k 5 x 10-7, ei saavuteta oleellista ympäristönsuojelullista hyötyä, kuten jätetäyttöön imeytyvän veden ja siten muodostuvan kaatopaikkaveden määrän vähentymistä. Kun otetaan huomioon ympäristölupapäätöksen No YS 1721/21.12.2005 tiedot jätetäytön sisäisestä vakavuudesta ja edellä esitetty, hakemuksessa esitettyä yhdistelmärakennetta ei ole hyväksytty osaksi kaatopaikan tiivistyskerrosta. "Kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008. Suomen ympäristökeskus." -julkaisussa kaasunkeräyskerrokselle on lueteltu muun muassa seuraavat toiminnalliset vaatimukset: kaasunkeräyskyvyn mitoitus kerrospaksuuden ja kaasunläpäisevyyden perusteella kestävyys aggressiivisille kaasukomponenteille kestävyys suotovirtauksille kyky olla karstaantumatta kaasusta peräisin olevasta materiaalista kerroksen minimipaksuus on 0,3 metriä.

19 Puolmatkan kaatopaikan kaasunkeräyskerroksessa tarvittava vähimmäismateriaalimäärä on arviolta 27 600 m 3. Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 69/26.1.2009 määräysosiossa C. on sallittu muun muassa maa- ja kiviainesten käsittely seulomalla ja murskaamalla sekä materiaalien varastointi. Käsiteltävä määrä on enintään 20 000 t/a (arviolta 12 500 m 3 /a). Edellä esitetyn perusteella Puolmatkan jätteidenkäsittelyalueella on lainvoimainen mahdollisuus valmistaa vastaanotettavista maa-aineksista kaasunkeräyskerrokseen soveltuvaa materiaalia. Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisia menetelmiä pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden ja kun otetaan huomioon ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2008 esitetty, kaasunkeräyskerroksen voidaan arvioida edustavan parasta käyttökelpoista kaatopaikkakaasujen keräystekniikkaa. Kaatopaikkakaasujen keräyksellä ja käsittelyllä vähennetään kasvihuonekaasujen haitallista purkautumista ilmakehään ja estetään kaatopaikasta aiheutuvia hajuhaittoja ympäristöön. Ympäristönsuojelulain 4 :ään on kirjattu ennalta ehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate. Ympäristönsuojelulain hallituksen esityksessä (HE 84/1999) on todettu muun muassa, ennalta ehkäisy on yleensä taloudellisesti järkevin ratkaisu, koska haittojen korjaaminen jälkikäteen on erittäin vaikeaa ja kallista. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 1721/21.12.2005 sivujen 10 ja 18 mukaan luvan hakemisen aikaan kaatopaikan pinnantaso oli noin +74+87. Kaatopaikan sisäisen veden pinnan taso oli +76,52+76,69 vuonna 2004 tehdyissä mittauksissa. Vuonna 2010 kaatopaikan sisäisen vedenpinnan korkeus oli yhden kaatopaikan sisäisen veden putken päästä mitattuna 4,31 metriä. Edellä esitetyn mukaan kaatopaikan sisäisen vedenpinnan taso Puolmatkan jätetäyttöalueella on ilmeisen korkea. Ennalta arvioiden kaatopaikan sisäisen veden pinnan taso tulee laskemaan vähitellen kaatopaikan tiivistys- ja muiden pintarakenteiden rakentamisen jälkeen ja siten lisääntynee jätetäytöstä vapautuvan kaatopaikkakaasun määrä. Kun otetaan huomioon edellä esitetty, on Puolmatkan kaatopaikalla tarpeen varautua tehokkaaseen kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmän rakentamiseen ja siten ehkäistä ennalta kaatopaikkakaasusta mahdollisesti aiheutuvat haitat. (YSL 43, YSA 37, NaapL 17, JL 6, JA 8, VNp 861/1997) Määräys C.6. Tässä päätöksessä on hyväksytty tiivistyskerroksen rakennemateriaaliksi hakemuksessa esitetty ohennettu mineraalinen eristysmateriaali, bentoniittimatto. Materiaali oli hyväksyttävissä, sillä bentoniittimatto on yleisesti kaatopaikkarakentamisessa käytetty ja sen ominaisuudet ovat tiedossa.

20 "Kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008. Suomen ympäristökeskus."-julkaisussa bentoniittimatolle on lueteltu muun muassa seuraavat vaatimukset: bentoniitin tulee olla luonnon natriumbentoniittia bentoniitin laatu on varmistettava bentoniitin minimimäärän on oltava 4 000 g/m 2 0 %:n kosteudessa yläpuolisen kuitukankaan tulisi olla neulasidottu ja painoltaan vähintään 200 g/m 2 alapuolisen tukikankaan tulisi olla yhdistelmäkudotusta (vähintään 100 g/m 2 ) ja neulasidotusta (vähintään 100 g/m 2 ) maton vetolujuuden tulee olla vähintään 7 kn/m maton repimislujuuden tulee olla Peel testillä (ISO 10319) mitattuna 60 N/10 cm maton murtovenymän tulee olla olla vähintään 25 %. maton vedenläpäisevyyden tulee olla < 5 x 10-11 m/s tai < 5 x 10-9 m 3 /m 2 /s. (YSL 43, YSA 37, JL 6, JA 8, VNp 861/1997) Määräys C. 7. Tässä päätöksessä on hyväksytty kuivatuskerroksen materiaaliksi salaojamatto. "Kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008. Suomen ympäristökeskus." -julkaisussa salaojamatolle on lueteltu muun muassa seuraavat vaatimukset: maton molemmin puolin tulee olla suodatinkankaat maton tulee olla vaakatasossa kahteen suuntaan vettä johtava. Ohjeessa 1/2008 on virheellisesti esitetty salaojamaton ytimen vähimmäispaksuudeksi 20 mm. Yleisesti käytetty salaojamaton vähimmäispaksuus on 6 mm. Pitkäaikaistoimivuudella tarkoitetaan vedenjohtavuuden säilymistä ja materiaalien kestävyyttä sekä materiaalien riittävää stabiliteettia luiskissa. Mitoituslaskelmilla osoitetaan salaojamaton kuivatuskapasiteetin riittävyys. Laskelmissa otetaan huomioon muun muassa maksimipintakuorma, luiskakaltevuudet ja vedenjohtavuuteen vaikuttavat tekijät, kuten paksuuden pieneneminen, kemiallinen ja biologinen tukkeutuminen sekä kankaiden tunkeutuminen ytimeen. Salaojamattorakenteessa edellytetty luiskan alareunarakenne parantaa luiskan alareunan stabiliteettia ja lisää kuivatuskerroksen varastointikapasiteettia ääritilanteessa. Lisäksi rakenteella varmistetaan, että pintarakenteen kuivatusrakenteen poisto-oja ei ala padottaa luiskista tulevaa vettä. (YSL 43, YSA 37, JL 6, JA 8, VNp 861/1997)

21 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Tuusulan kunnanhallitus Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 1721/21.12.2005 määräyksissä C.6. ja C.10. on velvoitettu esittämään tiedot käytettävästä tiivistyskerrosmateriaalista. Tässä päätöksessä ei siten ole tarpeen asettaa lisämääräyksiä materiaalin kelpoisuuden osoittamiselle. Tiivistyskerroksen yhdistelmärakennevaihtoehtoa ei ole hyväksytty. Ratkaisu on perusteltu lupamääräyksen C.6. yksityiskohtaisissa perusteluissa. Lausunnossa esitetty on muutoin otettu huomioon muutetuissa lupamääräyksissä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnossa esitetty on otettu huomioon muutetuissa lupamääräyksissä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. (YSL 100 ) Muilta osin Puolmatkan kaatopaikan sulkemisessa on noudatettava Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 1721/21.12.2005 määräyksiä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 53, 54, 56, 58, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19, 20, 37 Jätelaki (1072/1993) 6 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 8 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 2 874.

22 Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon liitteen kohdan 2.1. mukaan lupamääräysten muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 % taulukon mukaisesta maksusta. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan käsittelymaksu on 9 580 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Järvenpään kaupunki Tekninen lautakunta PL 41 04401 Järvenpää Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Järvenpään kaupunginhallitus Tuusulan kunnanhallitus Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Järvenpään kaupungin terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-604-04-08-2010 mukaisesti. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristövastuualueen ilmoitustaululla. Päätös kuulutetaan Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. (YSL 54 )