HARJUSKANNAT JA NIIDEN HOITO JA VÄHÄN SUOMEN KALAKIRJASTOSTA Ari Savikko Tutkimusmestari Luke/Inari Naturresursinstitutet
Harjuskannat ja niiden hoito
Harjusten ryhmittely Harjus (Thymallus thymallus) ryhmitellään viiteen muotoon elinympäristön ja vaelluskäyttäytymisen perusteella: paikallinen karikoilla kuteva järviharjus, meressä elävä meriharjus, paikallinen virtapaikoilla elävä jokiharjus sekä järvestä tai merestä jokeen kudulle vaeltava harjus. Samassa vesistössä voi elää useampia muotoja.
Harjuksen kasvu ja kutukypsyys
Mukana on 34 vesistöä Pohjois-Suomesta ja näytteitä on yhteensä 19 369 kappaletta.
Ikä rakenne Koko aineiston harjusten keskikoko on 30 cm. Aineistossa on eniten 4-vuotiaana pyydettyjä (4947 kpl) ja toiseksi suurin ryhmä on 5-vuotiaat (4472 kpl). Nämä ikäluokat edustavat 46,3 % koko aineistosta. 6-vuotiaita on 2729 kpl eli 14 % koko aineistosta.
Alamittasta Harjus saavuttaa alamittansa 30 cm (Lapissa) 4-6- vuotiaana, etelässä aikaisemmin kuin pohjoisessa. Kalojen alamittaa määrätessä tulisi varmistaa että kalat ehtisivät kutea ainakin kerran, joten 30 cm alamitta on harjuksen osalta liian pieni, ne pyydetään yleensä liian nuorina ja kaikki eivät ehdi jatkaa sukua
Kalakanta kääntyy laskuun, jos yksi kuteva kala ei elämänsä aikana saa aikaiseksi keskimäärin yhtä kutevaksi ehtivää kalaa.
Kertakutuperiaate Harjuksen alin pyyntimitta on kalastusasetuksen mukaan eteläisen Suomen alueella vähintään 35 cm ja pohjoisilla alueilla vähintään 30 cm. Pyyntimitan nostaminen asetuksen mittaa suuremmaksi olisi tehokkain keino turvata harjukselle mahdollisuus edes yhteen kutukertaan.
Elinympäristö
Elinympäristö vaatimukset Harjus vaatii veden laadulta paljon. Se suosii viileää, vähäravinteista, happipitoista vettä. Vedet, joiden lämpötila nousee säännöllisesti yli 20 asteen ( C), eivät sovellu harjukselle. Heikoimmin harjus viihtyy rauta- ja humuspitoisissa vesissä, joiden ph on alle 6.
Vedenlaatu tärkeä Harjus reagoi helposti veden laadun muutoksiin. Oleellista on estää vesistöjen rehevöityminen ja kiintoaineen huuhtoutuminen vesiin, sillä molemmat heikentävät harjuksen elinolosuhteita varsinkin mäti- ja pienpoikasvaiheessa.
Kutualueet Kutualueen tärkeimpiä elinympäristötekijöitä on pohjan laatu. Ihanteellisin on sorapohja, jossa raekoko on 16 32 millimetriä. Suotuisin veden syvyys kutupaikoilla on 30 40 senttimetriä ja virtausnopeus 50 60 senttimetriä sekunnissa (cm/s).
Harjuskantojen hoitomenetelmät Vesistökunnostukset Kalastuksen säätely Istuttaminen
Vesistökunnostukset
Vesistökunnostukset harjukselle Harjusta varten tehtävistä vesistökunnostuksista on toistaiseksi niukasti kokemuksia. Kiviä siirtelemällä voidaan paljastaa lisää kutusoraikkoa kivien väliin, ja kutualueille voidaan tuoda uutta soraa. On myös mahdollista rakentaa keinotekoisia kutusoraikkoja ja poikasalueita. Jos kiintoaineen laskeutuminen jatkuu, kunnostusten vaikutus jää lyhytaikaiseksi.
Kalastuksen rajoittaminen
Kalastuslaki lähtökohtana Kalastuksen ohjauksessa lähtökohtana ovat kalastusasetuksen säännökset. Asetuksen mukaan harjus on rauhoitettu leveyspiirin 67 00 N eteläpuolisissa vesissä 1.4. 31.5. Pieniin virtavesiin kannattaa muuallakin asettaa kuturauhoitus huhti-toukokuulle. Jos kannat ovat hyvin heikot, ne on syytä rauhoittaa joksikin aikaa kaikelta kalastukselta.
Pilkkikalastuksen rajoittaminen pienissä virtavesissä
Verkkokalastus rajoituksia Jos harjuksen esiintymisalueilla kalastetaan verkoilla esimerkiksi siikaa, verkkojen solmuväli on niin pieni, että pyydyksiin jää myös alamittaisia harjuksia. Harjuksia säästäisi esimerkiksi se, että alle 50:n tai 55 millimetrin solmuvälin käyttö kiellettäisiin keväisin ja alkukesällä matalilla alueilla. Harjuksen tärkeillä esiintymisalueilla on usein tarpeen kieltää kalastus sataa metriä lähempänä rantaa.
Monimuotoiset kannat Harjuskantojen hoidossa tärkeintä on säilyttää luontaiset kannat mahdollisimman monimuotoisina Jos istutukset nähdään tarpeellisiksi, ne kannattaa keskittää vesistöihin, joiden kanta on heikentynyt tai hävinnyt.
Istutukset
Istukset vesistön omalla kannalla Tuki- ja elvytysistutuksissa on käytettävä vesistön omaa harjuskantaa. Kotiutettaessa harjusta uusille alueille käytetään mahdollisimman samankaltaisista oloista peräisin olevaa kantaa. Onnistumisen kannalta keskeistä on, että vesi on riittävän hyvälaatuista ja alueella on sopivia lisääntymisalueita.
Luken kalanviljelylaitoksilla vuonna 2018 saatavissa olevat harjuskannat Iijoki, Kemijoki, Kitkajärvi ja Perämeri. Iijoen ja Kemijoen yläosan kannat ovat jokikutuisia, Kitkajärven kanta on järvikutuinen. (Taivalkoski) Keminmaassa on viljelyssä Perämeren meriharjus (varaparvi Taivalkoskella)
Harjuksen mätiä Lukella Taivalkoskella Spa-mätiä yhteensä 6 miljoonaa Iijoki 3 milj. kpl Kemijoki 1 milj. kpl Kitka 2 milj. kpl Luonnonravintolammikoista 50 000 100 000 kpl kesänvanhaa (Iijoki) Altaissa kesänvanhoja 100 000 kpl (Iijoki) 50 000 kpl (Kemijoki) 50 000 kpl (Kitka)
Siirtoistutukset Harjusistutukset voidaan tehdä myös siirtoistutuksina eli siirtämällä tyhjille kutualueille lähialueen vahvan kutevan harjuskannan hedelmöitettyä mätiä tai poikasia. Aina oltava lupa!
Istutuksen mitoitus Parhaille alueille voidaan istuttaa 2 3 yksikesäistä poikasta rantametriä kohti, matalikoille ja karikoille 0,2 4 poikasta aarille. Kookkaat kesänvanhat poikaset selviytyvät parhaiten ensimmäisestä talvesta. Jokavuotinen istuttaminen ei ole välttämätöntä. Parhaan tuloksen saattaa tuottaa istuttaminen joka toinen tai kolmas vuosi.
Vastuu vapaa-ajankalastajilla Harjukseen ei kohdistu ammattimaista pyyntiä, joten vastuu harjuskannoista on vapaaajankalastajilla. Mitkään lait eivätkä asetukset yksin riitä, sillä kaikki lähtee kalastajan omasta asenteesta. Jo nykyisen alamitan noudattaminen edesauttaisi harjuskantoja, mutta nostamalla alamitan 35 senttiin saataisiin tulevaisuudessa nauttia paremmista harjuskannoista.
Kysymyksiä?
Suomen Kalakirjasto
Kalakirjaston toiminta-ajatus Kirjaston ideana on olla avoin kirjasto tutkijoille, keräilijöille ja muille asiasta kiinnostuneille. Kirjastorakennukssa on majoitus ja työskentelytila, joten kirjastossa voisi työskennellä lyhyitä jaksoja esim. väitöskirjan tekijä tai pieni työryhmä. Lainaustoimintaa Suomen Kalakirjastolla ei ole
Kalakirjasto ideasta toteutukseen Suomen Kalakirjasto ry merkittiin yhdistysrekisteriin 23.11.2015. Suomen Kalakirjasto hyväksyttiin yhdeksi Suomi100 hankkeeksi vuonna 2015 Verkkotunnus www.suomenkalakirjasto.fi myönnettiin 11.12.2015 Yhdistyksen ensimmäinen kokous pidettiin 1.1.2016 Kyläkulttuuria tuntureiden maassa hallitus teki 7.4.2106 myönteisen päätöksen Suomen Kalakirjaston rakentamisen tukemisesta
Vuokrasopimus ja rakennuslupa Kalakirjaston tontista tehtiin vuokrasopimus Markus Roosin kanssa. Vuokra-aika on 25 vuotta Haettiin rakennuslupaa 127 neliön kirjastorakennukselle. 100 neliötä on varsinainen kirjastopuoli ja 27 neliötä asuintila, jossa on tupa keittiö ja 2 makuuhuonetta. Piirustukset rakennukseen teki Teemu Lehmikangas. Kustannusarvio 223 000 Suomen kalakirjastolle myönnettiin rakennuslupa 28.10.2016
Rakentaminen alkaa Ohjausryhmän 1.kokous pidettiin 6.4.2017 27.5. puuston poistettiin tontilta 5.6.2017 aloitettiin maanrakennustyöt 9.6.2017 saatiin sähköt rakennustyömaalle 16.6.2017 perustukset valmiit 12.7.2017 Kehikko pystyssä Avajaiset 25.9.2018
Kalakirjasto rekennettiin talkoilla Talkootyötunteja yli 5000 tuntia Talkoisiin osallistui noin 20 ihmistä Markus Roos kantoi rakentamisesta päävastuun
Kalakirjasto vihittiin käyttöön 25.8.2018
Suomen Kalakirjasto Elokuussa 2018
Boknäsin kirjahyllyt
Kalakirjaston kokoelma Kirjastossa on Suomen kattavin kala-/ kalastusaiheinen julkaisukokoelma. Kokoelma käsittää suomalaista kalakirjallisuutta vuodesta 1730 aina nykyvuosiin asti. Kirjaston erikoisalaa on suomalainen ennen vuotta 1950 ilmestynyt kalakirjallisuus. Tietokannassa on yli 23 000 kirjaa tai kirjoitusta. Mukana on kaikki ne ammattilehtien lehtiartikkelit jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1940.
Kalakirjastossa majoitustilaa Majoitustilaa lyhyt aikaiseen työskentelyyn 2 yhdenhengen huonetta+ lisävuode Keittiö (jääkaappi, mikro, kahvinkeitin, vedenkeitin, astiasto) Suihku/wc-tila
http://www.suomenkalakirjasto.fi/
Kemiläisen metsätie 151, Muonio
Opasteet Pallaksentieltä
Kalakirjojen pelastaminen jatkuu Suomen Kalakirjasto ottaa vastaan kala- ja vesiaiheista kirjallisuutta, penpainatteita ja harmaatakirjallisuutta joka on menossa poistoon. Yhteyttä voi ottaa sähköpostilla info@suomenkalakirjasto.fi tai soittamalla Ari Savikko 045 1204705
Kiitos