ÖREBRO -VAIKUTTEISET VANHEMPAINILLAT KÄSIKIRJA ÖREBRO -TOIMINTAMALLIA NOUDATTAVAN VANHEMPAINILLAN TOTEUTTAMISEEN
Sisällysluettelo Johdanto... 2 Näin kehitettiin Örebro vaikutteiset vanhempainillat... 3 Mitä saavutettiin:... 4 Keskeisimmät tulokset:... 4 Muita merkittäviä tuloksia:... 4 Entä sitten?... 5 Vanhempainiltojen kulku... 6 Lähteet... 7 1
Johdanto Nuorten keskuudessa on olemassa yhä enemmän ryhmiä, jotka suosivat päihteetöntä elämää. Kuitenkin samaan aikaan kun alkoholin käyttö on tilastollisesti vähentynyt, on runsaasti juovien nuorten määrä lisääntynyt. (Pitkonen, 2014). Alkoholi on nuorten yleisimmin käyttämä päihde. Alkoholin haittojen tiedetään heijastuvan monenlaisina haittoina nuorten elämään niin nykyhetkessä kuin myöhemmissä elämänvaiheissa. Alkoholin fysiologisten ja sosiaalisten haittojen, seksuaalisen riskikäyttäytymisen ja laittomuuksien ehkäisemiseksi tarvitaankin vaikuttamista alkoholiasenteisiin. (Samposalo, 2013) Örebro -toimintamalli perustuu Ruotsissa 1999-2001 tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin onko nuorten juomista mahdollista vähentää ehkäisevin toimenpitein. Tutkijaryhmä havaitsikin, että vanhempien asenne nuorten juomista kohtaan korreloi selvästi nuorten alkoholin käytön kanssa. Ne nuoret, joiden vanhemmat suhtautuivat kielteisesti nuorten juomiseen, käyttivät alkoholia selvästi vähemmän kuin ne nuoret, joiden vanhemmat hyväksyivät alkoholin käytön. (Hack, 2010). Örebro -toimintamallissa nuorten juomiseen vaikutetaan vanhempien välityksellä (Hack, 2010.) Vanhemmuus on vaativa tehtävä ja nyky-yhteiskunta asettaa vanhemmille monenlaisia haasteita. Vanhemmat tarvitsevatkin tukea kasvatustehtävässään jolloin myös koulu on toiminnassa keskeisessä roolissa. (Virtanen, 2012). 2
Näin kehitettiin Örebro vaikutteiset vanhempainillat Hågan Stattin ja Nikolaus Koutakis selvittivät Ruotsin Örebrossa toteutetussa tutkimuksessa. Tutkijat olivat kiinnostuneita, onko nuorten alkoholin käyttöä mahdollista vähentää ehkäisevin keinoin? Tutkimuskysymykset olivat: - Onko mahdollista vaikuttaa vanhempiin niin, että heidän suhtautumisensa nuorten juomista kohtaan muuttuisi aiempaa rajoittavammaksi? - Mitä vaikutusta tällä on nuorten juomiseen Testi - ja verkkoryhmiin valittiin molempiin 900 vanhempaa. Ainoastaan testiryhmän vanhempien kanssa työskenneltiin: Vanhempia informoitiin vanhempien rajoittavan suhtautumisen suojelevan nuoria merkittävällä tavalla varhaiselta alkoholin käytöltä. Vanhempien valmennuksessa käsiteltiin myös huumeiden käyttöä. Työskennellessä purettiin myyttejä jos saa kotona maistaa, oppii hallitun tavan käyttää alkoholia eikä juo salaa. Vanhemmille tarjottiin yksinkertaisia työkaluja, joilla nuoren alkoholin käyttöön voi vanhempana puuttua. Suurin osa vanhemmista sopi keskenään aiempaa tiukemmasta suhtautumisesta nuoren alkoholin käytön suhteen. Vanhemmat vaihtoivat puhelinnumeroita, sopivat vaihtavansa tietoja nuorten liikkumisista, yökyläilyistä ja havainnoistaan. Lisäksi vanhempien verkostoitumista jatkettiin koko yläkoulun ajan. 3
Mitä saavutettiin? Testiryhmän vanhemmat säilyttivät nuoren kasvaessa rajoittavan suhtautumisen hänen alkoholin käyttöön. Verrokkiryhmän vanhemmista suurin osa muutti suhtautumistaan sallivammaksi nuoren tullessa 14-,15- ja 16-vuoden ikään. Testiryhmän vanhempien suhtautuminen nuorensa alkoholin käyttöön pysyi enimmäkseen samanlaisena kuin se oli nuoren ollessa 13- vuotias. Keskeisimmät tulokset Nuoret, joiden vanhemmat suhtautuivat kielteisesti nuoren juomiseen, käyttivät alkoholia selvästi vähemmän kuin ne nuoret, joiden vanhemmat hyväksyivät alkoholinkäytön. Omien ja luokkakavereiden vanhempien yhtenäinen rajoittava suhtautuminen nuorten alkoholinkäyttöön ja yhteydenpito nuorten tekemisistä myöhensi alkoholin käytön aloittamisikää useimpien nuorten kohdalla. Testiryhmän vanhempien nuoret joivat huomattavan paljon harvemmin kuin verrokkiryhmän nuoret. Testiryhmäläisten vanhempien nuorten humalahakuinen juominen oli harvinaisempaa. Muita merkittäviä tuloksia Testiryhmän nuorten rikollinen toiminta ja keskinäinen väkivalta olivat harvinaisempaa kuin verrokkiryhmässä. Näytti siltä että: 4
Vanhempien rajoittava suhtautuminen alkoholinkäyttöön sai nuoret pohtimaan suhtautumistaan myös muuhun tekemisiin. Vanhempien toistuvilla tapaamisilla koulussa ja tapaamisten välillä oli oma osuutensa. Vanhempien välisellä yhteistyöllä oli merkitystä. Tuloksia saavutettiin myös riskiryhmissä Nuorten keskuudessa, joilla oli jo alkoholin käyttöä, rikkeitä tai väkivaltaa takanaan ennen tutkimuksen alkua. Nuorten keskuudessa, joiden omia vanhempia ei saatu mukaan luokan muiden vanhempien osallistumisesta huolimatta. Entä sitten? Nuoriin vaikutetaan heidän vanhempiensa kautta. On tärkeää huomata, että mallissa työskenneltiin vanhempien kanssa eikä suoraan nuorten kanssa. Vanhempia tuetaan säilyttämään se rajoittava suhtautuminen nuorensa alkoholin käyttöön, kuin useimmilla on vaikkapa 11- vuotiasta lastaan kohtaan. Vanhempia tuetaan yhteistyöhön, tietojen vaihtoon ja säännöllisiin tapaamisiin nuorten asioissa. VANHEMPIEN ASENTEILLA JA MIELIPITEILLÄ ON HUOMATTAVA MERKITYS KUN NUORTEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN HALUTAAN PUUTTUA. 5
Vanhempainiltojen kulku: Terveydenhoitaja pitää vanhemmille ja nuorille tarkoitetussa yhteisessä tilaisuudessa luennon päihteisiin liittyen. Luennon tarkoitus on nostaa avoimesti esille ajatus vanhempien asenteen vaikutuksesta nuorten alkoholin käyttöön. Luento sisältää myös tietoa oman koulun nuorten päihteiden käytöstä viimeisimmän kouluterveyskyselyn perusteella. Kts. esimerkki vanhempainiltarungosta. http://kettu.sosiaaliportti.fi/attachments/neuvoaantavat/vanhempainilta_paihteet_verkkopakka.pdf Yhteisen tilaisuuden jälkeen luokan ohjaaja ottaa päihdeasian puheeksi luokassa. Luokan ohjaajat voivat ennen vanhempainiltaa suunnitella keskustelun avauksen ja kysymykset etukäteen lisätietona olevaa materiaalia hyödyntäen. Keskustelua voi herätellä myös seuraavien kysymysten avulla: Mitä ajatuksia heräsi nuorten päihteiden käytöstä? Miltä nuorten päihteiden käyttö näyttää verrattuna omaan nuoruuteen? Oletko pohtinut omaa päihteiden käyttöä nuoren kasvaessa -Tunnistatko olevasi roolimalli? Oletko puhunut nuoren kanssa päihteiden käytöstä? Oletteko laatineet pelisäännöt päihteiden käytöstä? Oletko kysynyt nuoreltasi minkälaisia pelisääntöjä kavereiden keskuudessa on laadittu? Mitä tekisit jos näkisit nuoresi kaverin päihtyneenä puistossa? Opettajan tehtävä on kannustaa vanhempia verkostoitumaan keskenään. On tärkeää, että vanhemmat ovat tietosia nuortensa tekemisistä ja ystäväpiiristä. 6
Lähteet Hack Vesa. 2010. http://vesahack.puheenvuoro.uusisuomi.fi/31369-ruotsi-onsosiaalipalveluiden-mekka-23 Luettu 17.3.15 Pitkänen Pertti. 2014. http://yle.fi/uutiset/raittius_kasvava_nuorisotrendi alkoholi_ei_kiinnosta/7655 591 Luettu 18.3.15 Samposalo Hanna. 2013. Juomatapojen yhteys alkoholihaittoihin ja riskikäyttäytymiseen 14-16 vuotiailla nuorilla. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden laitos. Akateeminen väitöskirja. Virtanen Sisko. 2012. Vanhempien osallistaminen päihdekasvatuksessa. Turun ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö. Opinnäytetyö. Lisätietoa: https://www.thl.fi/fi/web/terveyden-edistaminen/toimijat/terveydenedistaminen-eri-toimialoilla/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminenammatillisessa-koulutuksessa/ehkaiseva-paihdetyo/paihteiden-kayton-haitat http://www.ehyt.fi/ http://www.nuortenlinkki.fi/ http://www.paihdelinkki.fi/?gclid=cl3sr83f5sqcfelbcgodq4yazq 7
Liite 1. Päihteettömyys sopimus Tervetuloa mukaan tekemään päihteettömyys sopimusta! Kouluterveyskyselyn (2014) mukaan Etelä-Savon peruskoulun yläkoululaisista tupakoi lähes puolet käyttää alkoholia (verrattuna kysymykseen ei tupakoi tai ei käytä alkoholia laisinkaan). Tupakointi vakiintuu 12-18 vuoden iässä. Varhain aloitettu tupakointi jatkuu yleensä aikuisiällä. Varhainen alkoholin käytön aloittaminen ja runsas juominen myöhäisnuoruudessa ovat yhteydessä alkoholin ongelmakäyttöön aikuisiällä. Vaikka nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt Suomessa 2000 luvulla, on se kuitenkin edelleen yleisempää kuin Keski-Euroopassa keskimäärin. Muutkin päihteet esim. nuuska ja huumeet houkuttelevat tämän päivän nuoria yhä useammin. Päihteettömyyden kontrollointi tapahtuu kotona. Vanhempien asenne ja esimerkki ovat tärkeitä. Juuri nyt on hyvä aika vaikuttaa nuortemme tulevaisuuteen. 8
Lähteet: Kouluterveyskysely (THL 2014). Nuorten päihdekokeilut ja asenteet muutokseen -Mannerheimin Lastensuojelu Liiton ehkäisevän päihdetyö hankkeen seurantatutkimus (2010). Päihteettömyyssopimus Tämän sopimuksen allekirjoittajana sitoudun päihteettömään elämäntapaan 18- vuotissyntymäpäiväänsä asti. Samalla olen oikeutettu saamaan vanhempien kanssa yhdessä sovitun palkinnon. Lupaan sitoutua päihteettömyyteen: Päihteillä tarkoitetaan tässä yhteydessä tupakkatuotteita, nuuskaa, alkoholia ja kaikkia huumeeksi luokiteltavia aineita. Päiväys: / 20 Allekirjoitus: Nimenselvennys: Lupaan sitoutua nuoren palkitsemiseen yhdessä sopimallamme tavalla. Sovittu palkinto : Päiväys: / 20 Huoltajan allekirjoitus: Nimen selvennys: 9
Mikkelissä 9.4.2015 Paula Kaukorinne Paula Kaukorinne Hankekoordinaattori Terveempi Itä-Suomi -hanke http://terveishanke.wordpress.com/ http://www.innokyla.fi/web/hanke210616 paula.kaukorinne@esshp.fi Taina Pylkkänen Taina Pylkkänen Päihdetyönohjaaja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Mikkelin palvelutuotantoyksikkö/ Perhetyö Nuorten päihdetyö/ Olkkari taina.pylkkanen@mikkeli.fi puh: 050 3117080 10