Tieteellisen tekstin ominaispiirteet Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, luento 2 Tapani Möttönen tapani.mottonen@aalto.fi
Maailman meriin päätyy vuosittain 12 miljoonaa tonnia muovijätettä. Se on niin käsittämättömän suuri luku, ettei sitä pysty ymmärtämään. Iso osa tästä muovijätteestä syntyy kuluttamisen sivutuotteena, pakkausjätteenä. Kolmasosa mereen päätyvästä jätteestä on juomapakkauksia, kuten muovisia vesipulloja, jotka ihmiset heittävät ympäristöön. Vuonna 2016 Suomessa syntyi pantitonta muovipakkausjätettä yhteensä 107 000 tonnia. Kierrätykseen tästä päätyi vajaat 16 800 tonnia, joka on noin 15,7 prosenttia kokonaisjätemäärästä. Pohjaolosuhteiden, ympäristön ja kaivantorakenteiden vaativuus voivat vaihdella oleellisesti putkilinjojen eri osissa. Tällöin putkilinja on syytä jakaa pohjaolosuhteiltaan ja vaativuudeltaan homogeenisiin osuuksiin maastokatselmusten, maaperäkarttojen ja ympäristön pohjatutkimusten perusteella. Pohjatutkimusohjelma voidaan tällöin suunnitella vastaavasti osuuksittain. Tutkimuspisteet sijoitetaan yleensä putkikaivannon keskilinjalle. Tutkimuspisteiden tarpeellisuus kaivannon sivualueilla tulee harkita erikseen. Esimerkiksi sivukaltevassa maastossa tutkimusalueen tulee kattaa kaivannon kokonaisvakavuuden kannalta merkityksellinen alue. 2
1. Kielikeskuksen osuus seminaarista Suorittaminen Luennot: 29.1. Tieteellinen kirjoittaminen I: tiet. tekst. rakenne ja prosessi 5.2. Tieteellinen kirjoittaminen II: tiet. tekst. ominaispiirteet Tekstipajat Tekstipaja 1: viikot 9 & 10 *** väliversion palauttaminen ohjaajalle ja TP-opettajalle*** Tekstipaja 2: viikot 13 & 14 Tekstin muokkaaminen palautteen pohjalta TP2:n jälkeen Hyväksytty tekstinäyte = hyväksytty tekstiosuus ja kypsyysnäyte 3
Luennon rakenne 6.2.2017 1.??? 2. Argumentointi 3. Referointi 4. Lähteiden käyttö 5. Tieteellinen tyyli 4
Tekstiesimerkki Tässä kandidaatintyössä on tarkasteltu jäätiköiden muutosten seurantaa satelliiteista käsin tapahtuvan kaukokartoituksen avulla. Opinnäytetyössä on käsitelty sekä yleisiä kaukokartoituksen keinoja, joita voidaan soveltaa tähän tarkoitukseen, että muutamia merkittäviä sovelluksia ja havaintoja. Tutkimusmenetelmänä on ollut kirjallisuustutkimus. Aineistona on käytetty kirjoja, tieteellisiä artikkeleja ja seurantaohjelmien verkkosivuja. 5
Metateksti Tekstiä tekstistä: tavoitteiden, keinojen ja rakenteen avaaminen lukijalle, selittäminen, ennakointi, kommentointi Tekee tekstistä yhtenäisen, sidosteisen ja konventioiden mukaisen Ohjaa lukijan tulkintaa, luo vuorovaikutusta 6
Metateksti: tehtäviä Kertoo tekstin rakenteesta ja siitä, mitä tekstissä tehdään Seuraavaksi käsitellään Edellä esitetyt tiedot Ensiksi / Toiseksi / Kolmanneksi Kokoavasti voidaan todeta, että Usein tekstin osien alussa ja lopussa Toimii määrittelemisen, selittämisen, argumentoinnin, kommentoinnin ja referoinnin välineenä X:llä tarkoitetaan Y:tä Tulos toisin sanoen osoittaa, että Oletus perustuu siihen, että Oletettavasti, mahdollisesti A:n mukaan 7
Metateksti: sudenkuoppia Osoita miksi, älä tyydy toteamaan Yhteisöllisyys on monimuotoinen ja tärkeä teema. Yhteisöllisyys on organisaatioiden toiminnan kannalta merkittävä voimavara, ja sen vaikutuksesta työntekijöiden hyvinvointiin on vahvaa empiiristä näyttöä (ks. esim ) Ei itsestäänselvyyksiä Jotta aihetta voisi ymmärtää, on tärkeää ensin määritellä keskeiset käsitteet. Yhteisöllisyyden analyysissa keskeinen käsite on X, joka voidaan määritellä Ei epämääräisyyksiä Koska aihe on laaja, käsittelen siitä tässä vain pientä osaa. Yhteisöllisyyden eri muodoista tässä keskitytään 8
Metateksti: konventioita Tämä + (kandidaatin) tutkielma, opinnäyte (ei työ, artikkeli, teos, julkaisu, kirjoitus, dokumentti, paperi ) Luku (ei kappale, osio), alaluku, Luvussa 3.3 tarkastellaan Kielletyt ilmaukset: - mielestäni - on mielenkiintoista - kiinnostuin aiheesta, koska 9
Viittaaminen kirjoittajaan itseensä? 3. persoona Tämä tutkielma käsittelee / Tulokset osoittavat Passiivi Tässä tutkielmassa tarkastellaan Minä-muoto (me, jos useita kirjoittajia) Vrt. Olen laatinut Reevesin mallista kyselylomakkeen / Reevesin mallista on laadittu kyselylomake 10
Aikamuodot Preesens Johdanto: viitatessa kirjalliseen työhön Tässä kandidaatintyössä käsitellään Referointi: abstraktiin toimintaan viittaaminen Karlsson arvelee, että Imperfekti (/perfekti) Johdanto: viitatessa prosessiin Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli Referointi + konkreettiseen toimintaan viittaaminen Karlsson havaitsi, että Karlsson on havainnut, että Mallinnus toteuttiin data kerättiin haastattelut tehtiin 11
Argumentointi Väite + perustelu (selitys): Kysymyksiin mistä me tulemme / keitä me olemme annetut vastaukset ovat kuitenkin monella tavoin mielenkiintoisia, sillä ne kertovat aina jotakin siitä ajasta, jolloin ne ymmärretään totuuksiksi. [Teoksesta Ruuska 2004] Perustelu + väite (seuraus tai teko): Koska parenteettiset lisäykset voivat olla itsekorjauksia mutta kaikki itsekorjaukset eivät ole parenteettisia lisäyksiä, käyn rajaa tässä luvussa. [Teoksesta Routarinne 2003] 12
Argumentointi: kielelliset keinot Asioiden väliset suhteet, erityisesti kausaalisuus (koska, siksi, joten) Ilmiöiden yleisyys (yleensä, poikkeuksetta) Vastakohtaiset näkökulmat (mutta, toisaalta, kun taas) Tiedon varmuusaste (voida, tuskin, mahdollinen, ilmiö osoittanee) Pohjaolosuhteiden, ympäristön ja kaivantorakenteiden vaativuus voivat vaihdella oleellisesti putkilinjojen eri osissa. Tällöin putkilinja on syytä jakaa pohjaolosuhteiltaan ja vaativuudeltaan homogeenisiin osuuksiin maastokatselmusten, maaperäkarttojen ja ympäristön pohjatutkimusten perusteella. 13
Argumentointi: esimerkkejä Osoita miksi, älä tyydy toteamaan: Liikenteen ohjaaminen on vaikea ja tärkeä ongelma. Tunnista väite ja perustelut: Koska kaupunkiasuntoja ei ole suunniteltu majoittamaan useampia sukupolvia, vanhukset kokevat lasten luona asumisen usein hankalaksi. Miksi argumentointi ei ole onnistunut? Projektit ja prosessit muistuttavat osittain paljon toisiaan. Niiden erottaminen voi olla vaikeaa. Nämä toiminnanmuodot tuleekin erottaa selkeästi toisistaan. Niiden pääerot on tärkeää tunnistaa. 14
Lähteiden käyttö tieteellisessä tekstissä (ja kirjoittamisessa) Miksi lähteitä käytetään? Millainen on hyvä lähde? Mitä plagiointi on? 15
Lähteiden käyttö: miksi? Oma työ sidotaan ja suhteutetaan olemassa olevaan tietoon. Lähdeviitteet: lainatun ja oman tiedon erottaminen (entä alan yleiset tiedot?) Huolellisuus lähdeviitteissä = tahattoman plagioinnin välttäminen Pikaohjeet http://www.kielijelppi.fi 16
Lähteiden käyttö: lainaaminen Referointi (omin sanoin): suositeltavaa Ydinajatus tiivistettynä (esim. yksi virke) Pääasioiden summaaminen (esim. yksi kappale) Piru raamattua -referointi: ei välttämättä tiivistä lainkaan. Parafraasitekniikka. Toisin sanoen Suorat sitaatit (tarkkuus) Lainausmerkit (1 3 riviä) Sisennys + pienempi fontti Jos käännös, mainitse suomentaja Pois jätetty osa Siteeraa sanatarkasti > virheitä ei saa korjata Hän teki paljon kirjoitusvihreitä [sic]. Mahdolliset täydennykset hakasulkeisiin [ ] 17
Lähteiden käyttö: referointi Sisältöpainotteinen viittaus Ideaaliyhteisön piirteitä ovat vapaaehtoisuus, demokraattisuus ja tasa-arvoisuus 1. Ideaaliyhteisön piirteitä ovat vapaaehtoisuus, demokraattisuus ja tasa-arvoisuus (Lehtonen 2009, s. 43). Jos lainaus sisältää useita virkkeitä, se ulottuu takautuvasti (edellinen viite / kappale). 1 Lehtonen 2009, s. 43. Numeroviitejärjestelmä: [1], [2], [3] jne. > lähdeluettelossa numerojärjestys 18
Lähteiden käyttö: referointi Asiantuntijapainotteinen viittaus Hyypän mukaan perusluottamus on yksi yhteisöllisyyden rakennusaine 1. Hyypän (2008, s. 58) mukaan perusluottamus on yksi yhteisöllisyyden rakennusaine. Jos lainaus sisältää useita virkkeitä, se ulottuu etenevästi (seuraava viite / kappale). 1 Hyyppä 2008, s. 58. 19
Lähteiden käyttö: referointi KUKA + VERBI + ETTÄ-LAUSE (/ lauseenvastike) Vilppunen [1, s. 44] väittää, että maapallo on soikea. Vilppunen (2003, 44) olettaa maapallon olevan soikea. EI ETTÄ-LAUSETTA Vilppunen [1] käsittelee tätä toisesta näkökulmasta. Vilppusen (2003) mukaan asia jakaantuu kahteen osaan. Referointiverbin valinta: toteaa, huomauttaa, korostaa, väittää (Miten lähde sanoo tai tekee?) arvelee, olettaa, epäilee, pohtii (Miten lähde asennoituu?) 20
Referointiverbejä ehdottaa, esittää, huomauttaa, ilmaisee, jatkaa, kirjoittaa, kuvaa, käsittelee, lisää, mainitsee, sanoo, selostaa, toteaa, tuo esille tai julki, luettelee, listaa, nimeää, nimittää, kutsuu ajattelee, arvelee, harkitsee, havaitsee, huomaa, olettaa, otaksuu, pohtii, tarkastelee, uskoo korostaa, painottaa, tähdentää, vertaa, arvioi, pitää jonakin väittää, kieltää, kiistää, kumoaa, vastustaa, epäilee, hylkää, torjuu, yhtyy jonkun ajatuksiin, myöntää arvioi, laskee, mittaa, tilastoi, määrittää, määrittelee, kerää, analysoi, erittelee 21
Referointi: paketointitekniikka Rajataan referoinnin alku paljastamalla lähteen kirjoittajat (Mäkelän mukaan ) Referointia (1 n virkettä) Rajataan referoinnin loppu tekstiviitteellä Jakobson näkee teollisessa rakentamisessa suunnittelua rajoittavina tekijöinä yksiköiden toistuvuuden ja tekniikan läheisen niveltymisen asemakaavasuunnitteluun. Hän pitää tärkeänä teollisen rakentamisen hyötyjen huolellista selvittämistä epäillen kuitenkin samalla järjestelmärakentamisen edustajien usein liioittelevan kustannussäästöä. (Jakobson 2007, 53.) 22
Referointi: vinkkejä Älä unohda omia havaintoja, analyysia, synteesiä teksti ei saa olla pelkkää referointia: - yhdistele tietoja eri lähteistä - osoita se, mihin uskot esim: referoivan osuuden jälkeen väitelause ja tekstiviite - ota kantaa tieteelliseen erimielisyyteen /ristiriitaan lähteiden välillä Merkitse viite mahdollisimman lähelle lainausta (ei kaikkia kappaleen loppuun) 23
Tekstiviitteet Viite ei ole tekstin osa: Lähteen [5] mukaan Korjaus: Virtasen [5] mukaan Älä kuvaile tekstiä ja kirjoittajaa Ei titteliä eikä (yleensä) etunimeä Ei tekstilajia tai otsikkoa (diplomityössään / artikkelissaan Embodied user interface ) Bennett ym. käsittelivät 24
Pisteen paikka Francon hallitus määritteli Espanjan vähemmistökielet murteiksi, joiden puhuminen leimattiin epäisänmaalliseksi, maalaisten ja kouluttamattomien henkilöiden puuhaksi (Mar-Molinero 2000, 97 98). Tyypillisin tulkitseva tutkimusmenetelmä on hermeneutiikka. Hermeneutiikka merkitsee sanoman tai tekstin tulkintaa. (Lehtinen 2003, 25.) 25
Toisen käden lähteet ja havainnollistavat lähteet Suhtaudu toissijaisiin lähteisiin varauksellisesti. Yritä parhaasi mukaan hankkia ensisijaisia lähteitä. Merkitse viite tarkasti. Esimerkiksi: Åberg (1986) korostaa viestinnän tehtävää tuloksen tekijänä (Juholin 2010, 35). Työtaistelukeinojen oheisvaikutuksista on huomattavia erimielisyyksiä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi ammattiyhdistysliikkeen tammikuussa 2018 järjestämän poliittisen lakon taloudellisiksi vahingoiksi 120 miljoonaa euroa (EK 2018). 26
Vielä viittaustekniikasta Prioriteetti #1: johdonmukaisuus Prioriteetti #2: oikeaoppisuus Bonuspisteet: eri viitetyyppien monipuolinen käyttö 27
Puhetyyli arkityyli asiatyyli Asiatyyli tieteellinen tyyli Asiatyylinen ilmaus ei automaattisesti sovi tieteelliseen tyyliin: - ikävä kyllä, erinomainen analyysi, yhtäkkiä, valitettavasti - Möttösen analyysi ei ikävä kyllä ole johdonmukainen, sillä 28
Tieteellinen tyyli: vältä arkityylisiä ilmauksia (näppärä, hienosti, pärjätä, etänä, porukka, meinata, satsata, loistava, mahtava ) kielikuvia (olla lapsenkengissä, nostaa kissa pöydälle, tulla puun takaa, näyttää vihreää valoa, poimia rusinat pullasta ) muoti-ilmauksia (pitkässä juoksussa, loppupeleissä, loppukädessä, loppuviimeksi, isossa kuvassa, pelittää, randomilla ) ja anglismeja (ks. edellä). Vielä: älä käytä puolipistettä virkkeiden jäsentämisessä. 29
Tieteellinen tyyli: vältä joutumista ojasta allikkoon eli kapulakielen pauloihin: Erityisen tärkeää on järjestelmän helppokäyttöisyyden eli ennen kaikkea toimintojen johdonmukaisen löydettävyyden varmistaminen loppukäyttäjälle. Erityisen tärkeää on, että järjestelmä on helppokäyttöinen loppukäyttäjälle. Tätä tukee erityisesti Erityisen tärkeää on, että järjestelmä on helppokäyttöinen loppukäyttäjälle. Tämä edellyttää sitä, että 30
Kielikeskuksen osuus seminaarista Tekstinäyte tekstipajaa 1 varten Ei ennakkopalautusta, vaan riittää kun tuot tekstin mukanasi (printti tai läppärillä tms.) Tekstinäyte: alustava johdanto. 31
Kielikeskuksen osuus seminaarista Tekstinäyte tekstipajaa 2 varten Työnimi Alustava sisällysluettelo Alustava johdanto Jokin sisältöluku (väh. 5 sivua), jossa sovellat tutkimusviestinnän konventioita (Alustava diskussio, jos olet ehtinyt sinne asti) Alustava lähdeluettelu Tuo mukanasi 3 printtikopiota Palautus lähtökohtaisesti: Kielikeskus, Otakaari 1, U-siipi 2. krs, entinen Biz Lounge. Tuo teksti tulostettuna pajaopettajan lokeroon Kanteen seuraavat tiedot: Määräaika: viikko ennen TP-2:ta Nimesi ja opiskelijanumerosi Laitos ja tutkinto-ohjelma Tekstipajan tunnus (numero/kirjain) Tekstipajan opettajan nimi Yhteystietosi Mahdolliset kysymyksesi ja toiveesi 32
Kielikeskuksen osuus seminaarista palauttaminen TP-2:n jälkeen ASAP pajan jälkeen. Pajassa annettu palaute on kuitenkin saatava hyödynnettyä. Palauttaminen Mycoursesiin: kunkin pajan omaan palautelokeroon. Teksti: sen hetkinen versio kokonaisesta tutkielmasta Saat palautetta viikon sisään ehdotetuista ja mahdollisista välttämättömistä muokkauksista. Kun jätät arvosteltavan version, jätä versio myös TPopettajalle, jos tekstiin on edellytetty välttämättömiä muutoksia. 33