1 (21) Antopäivä: 8.12.2017 Voimaantulopäivä: 01.01.2018 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Valtion maksuperustelaki (21.2.1992/150) ja Valtion maksuperusteasetus (6.3.1992/211) Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Muutostiedot: Muistio on kooste viraston maksustrategiasta, sen ohjeesta sekä talousprosessien kuvauksesta, korvaa 7.6.2017 version Maksullisen toiminnan periaatteet SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 3 1.1 Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi)... 3 1.1.1 Organisaation ja toiminnan kuvaus... 3 1.1.2 Tehtävät... 3 1.2 Toiminnan ohjaus... 4 2 YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Maksuasetus ja sen perustana oleva lainsäädäntö... 4 2.2 Maksuperustelaki... 5 2.3 VN ja LVM tason periaatteet... 5 3 RAHOITUS... 5 3.1 Toiminnan rahoitus... 5 3.1.1 Maksuton viranomaistoiminta... 5 3.1.2 Trafin budjettirahoitteinen toiminta... 6 3.1.3 Veroluonteiset suoritteet... 7 3.1.4 Maksullinen toiminta ja sen rahoitus... 7 3.2 Rahoituksen ongelmia... 8 3.2.1 Rahoitusylijäämän käyttö... 8 3.2.2 Alijäämän kattaminen... 8 3.3 Kannattavuus... 8 3.4 Investoinnit... 9 3.5 Likviditeetti... 9 3.6 Vuosittaisten kysyntä- ja kustannustasojen vaihtelu... 9 4 KUSTANNUSTEN LASKENTA JA KUSTANNUSVASTAAVUUS...10 5 SUORITTEIDEN JA HINNOITTELUPERIAATTEIDEN KUVAUS...12 5.1 Yleiset periaatteet...12 5.2 Maksulliset julkisoikeudelliset suoriteryhmät ja niiden määräytymisperiaatteet...13 5.2.1 Kiinteät maksut keskimääräinen kokonaiskustannus...13 5.2.2 Omakustannushinnoittelusta poikkeaminen...14 5.2.2.1 Omakustannusarvoa alempi hinta...14 5.2.2.2 Omakustannusarvoa korkeampi hinta...15 5.3 Maksuttomat julkisoikeudelliset suoriteryhmät ja niiden määräytymisperusteet...15 5.4 Maksulliset liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoriteryhmät ja niiden määräytymisperusteet...15 5.4.1 Suhde määräävään markkina-asemaan...16 Liikenteen turvallisuusvirasto PL 320, 00101 Helsinki puh. 029 534 5000, faksi 029 534 5095 Y-tunnus 1031715-9 www.trafi.fi
2 (21) 5.4.2 Asetuksen tekstiosassa erikseen lueteltavat suoritteet ja hinnoitteluperiaate...17 6 ERÄITÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ...17 6.1 Lupien ja oikeuksien myöntäminen...17 6.2 Valtion virastojen väliset suoritteet sekä yhteistoiminta ja virka-apu...17 6.3 Viraston oman sisäisen hinnoittelun periaatteet...17 6.4 Valvontatyyppiset suoritteet...17 6.5 Vuosimaksut ja rekisterissäpitomaksut...18 6.6 Neuvonta...18 6.7 Tietojen luovutus, rajanveto julkisen tiedon avaamiseen...18 6.8 Yhtenäistämisperiaatteet...19 6.8.1 Tuntihintojen ja vähimmäismaksujen yhtenäistäminen...19 6.8.2 Asiakasryhmien tasapuolisuus...19 6.8.3 Hylkäävät päätökset tai peruutukset, kohtuullistamisperiaatteet...19 6.8.4 Matkakustannusten korvaamisen periaatteet...19 6.8.5 Hakemusten käsittelyn tai toimenpiteen lisämaksut...19 6.9 Sähköinen suoritetuotanto...20 6.10 Investointien ja kehittämishankkeiden vaikutus hintoihin...20 6.11 Virallisten dokumenttien kustannusvastaavuuslaskelmat...20 7 SISÄISEN LASKENNAN ROOLI...20
3 (21) 1 TAUSTAA 1.1 Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) 1.1.1 Organisaation ja toiminnan kuvaus Trafi on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva keskushallinnon virasto, joka kehittää liikennejärjestelmän turvallisuutta, edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja vastaa liikennejärjestelmään liittyvistä viranomaistehtävistä. Trafin visioksi asetetun vastuullisen liikenteen toteutuminen on määritelty seuraavasti: ihmiset, tavarat ja tieto liikkuvat turvallisesti, kestävästi ja sujuvasti kaikkialla Suomessa. suorituskykyinen liikennejärjestelmä luo perustan yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. liikennejärjestelmä vastaa ihmisten ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. liikennemarkkinat perustuvat toimiviin, tehokkaisiin ja innovatiivisiin palveluihin. Suomi kytkeytyy saumattomasti globaaliin liikennejärjestelmään. liikennejärjestelmä toimii häiriöttömästi kaikissa olosuhteissa. Trafin toiminta-ajatuksena on mahdollistaa hyvinvointia ja kilpailukykyä. Toimintaa ohjaaviksi strategisiksi päämääriksi on valittu vaikuttaminen, asiakkaat ja palvelut, tieto sekä henkilöstö. Trafin nykyinen organisaatio on ydinprosessien mukaisesti rakennettu matriisiorganisaatio muodostuen kolmesta toimialasta: liikennejärjestelmä ja kehittäminen, liikennevälineet sekä liikenteen toimijat. Liikennemuotojen, ilmailun, merenkulun, rautatieliikenteen, tieliikenteen sekä tiedon, toimintaa johtavat liikennemuotojohtajat esikuntineen. Lisäksi toimintaa tukevat hallinto-, lakiasiat- ja viestintä-toimintokokonaisuudet. 1.1.2 Tehtävät Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta määrittelee viraston tehtävät seuraavasti: 1) huolehtia liikennejärjestelmän yleisestä turvallisuudesta ja turvallisuuden kehittämisestä; 2) rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja; 3) huolehtia merenkulun ja ilmailun turvaamisesta; 4) huolehtia toimialaansa kuuluvista liikennemarkkinoihin liittyvistä tehtävistä; 5) valvoa erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa, että liikennejärjestelmässä noudatetaan sitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä; 6) huolehtia kuljettajantutkintojen järjestämisestä ja hoitaa toimialansa verotus- ja rekisteröintitehtäviä sekä tietopalvelutehtäviä; 7) myöntää ajokortit ja antaa toimialalla edellytettäviä lupia, hyväksyntöjä ja muita päätöksiä; 8) antaa toimialaansa koskevia oikeussääntöjä erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa; 9) tehdä valtuuksiensa puitteissa kansainvälisiä teknisluontoisia sopimuksia, jotka eivät koske lainsäädännön alaa; 10) osallistua toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön; 11) varautua toimialallaan huolehtimaan liikennejärjestelmän toimivuudesta poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa.
4 (21) Lisäksi viraston on huolehdittava myös niistä muista toimialansa viranomaistehtävistä, jotka sille erikseen säädetään. 1.2 Toiminnan ohjaus Virastoa johtaa pääjohtaja. Työjärjestyksen mukaisesti pääjohtajan tukena on virastoa koskevien laajakantoisten tai muuten tärkeiden asioiden käsittelyä varten viraston johtoryhmä. Puheenjohtajana toimivan pääjohtajan lisäksi johtoryhmän muina jäseninä ovat toimialajohtajat, liikennemuotojohtajat, viestintäjohtaja, hallintojohtaja ja lakiasiat-toiminnosta vastaava johtaja. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti viikoittain. Virastossa sovelletaan tulosjohtamista ja toimivallan hallittua delegointia mahdollisimman lähelle asian valmistelua ja asiantuntemusta. Viraston ohjaus- ja johtamistoiminnassa sekä tavassa toimia toteutetaan viraston arvoja, yhdessä sovittuja toimintalinjoja ja vuorovaikutteista yhteistyötä. Viraston toimintatavat ja -prosessit sekä sisäinen ohjeistus kuvataan viraston toimintajärjestelmässä. Trafin tulossopimus on tehty kolmeksi vuodeksi. Tulostavoitteissa asetetaan tavoitteet myös toiminnan tehokkuudelle. Tällöin mukana ovat mittarit tuottavuuden kehitykselle (työn tuottavuus, kokonaistuottavuus) ja kustannusvastaavuuden toteutumiselle. Toimintayksiköillä (kustannuspaikoilla), joilla on maksullista toimintaa, on myös aina jonkin verran maksutonta toimintaa. Tällöin maksullisen ja maksuttoman toiminnan ohjaus noudattaa hyvin pitkälle samoja periaatteita. Kustannusten jako suoritteille on täysin yhtenevä riippumatta siitä, onko suorite maksullinen tai maksuton. 2 YLEISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Maksuasetus ja sen perustana oleva lainsäädäntö Trafin suoritteista perittävät valtion maksuperustelain (150/1992) mukaiset maksut vahvistetaan liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella maksuperustelain 8 :n mukaisesti. Vuoden 2018 alusta voimaantuleva Trafin maksullisia suoritteita koskeva uusi asetus (maksuasetus) annetaan joulukuussa 2017. Trafin maksulliset suoritteet perustuvat lukuisiin eri lakeihin ja säädöksiin. Maksuasetuksen pykälätekstissä määritellään suoritteiden pääryhmät, omakustannusarvosta poikkeavat suoritteet, muut maksulliset suoritteet (liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat) sekä maksuttomat suoritteet. Suoritenimikkeet ja maksut sisältyvät asetuksen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Julkisoikeudellisten maksullisten suoritteiden ryhmittely vastaa talousarvioesityksen kustannusvastaavuuslaskelman jaottelua. Maksuasetusta on viime vuosina tarvittaessa muutettu puolen vuoden välein, jos ei ole ollut erityistä lainsäädännön voimaantulosta johtuvaa syytä muuttaa asetusta muina ajankohtina. Muutoksissa huomioidaan asetuksen voimaantulon jälkeen voimaantulleesta lainsäädännöstä johtuvat suoritelisäykset, -muutokset ja -poistot. Muutostarve voi johtua myös kustannusvastaavuusvaatimuksesta, jolloin suoritemaksuja on muutettava. Muutoksissa myös korjataan taulukossa havaittuja virheitä sekä tehdään teknisluonteisia korjauksia ja tarkennuksia.
5 (21) 2.2 Maksuperustelaki Valtion maksuperustelaki (150/1992) on yleislaki, jossa säädetään valtion viranomaisten suoritteiden maksullisuudesta ja suoritteista perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista sekä maksujen muista perusteista. Maksuperustelakia sovelletaan valtion viranomaisten maksulliseen suoritetuotantoon. Maksuperustelaissa säädetään lähtökohdaksi suoritehinnoittelussa omakustannusarvo. Omakustannusarvo on lain mukaan suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrä. Kokonaiskustannuksiin sisällytettävät kulut on selvitetty lain perusteluissa ja määritelty maksuperusteasetuksessa (211/1992). Maksuperustelaissa säädetyistä vaatimuksista voidaan erikseen laissa mainittujen poikkeusten lisäksi poiketa vain säätämällä tästä erillislailla. Maksuperustelaki antaa ministeriölle valtuuden päättää maksullisista suoriteryhmistä ja maksullisuudesta oman hallinnonalansa osalta. 2.3 VN ja LVM tason periaatteet Maksuperustelain 12a :n mukaisesti valtiovarainministeriö voi antaa ohjeita suoritteiden maksullistamiseen sekä hinnoitteluun sovellettavista yleisistä periaatteista samoin kuin muistakin valtion maksuperustelain yleiseen hallinnointiin liittyvistä menettelytavoista. Valtioneuvoston määräyksen asioiden käsittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa (3.1.2002, N:o TM 0201, muutettu 15.11.2012) mukaisesti maksuasetukset käsitellään valiokunnassa, jos esityksessä on kyse vuositasolla vähintään 5 000 000 euron määräisestä maksutulosta. Jos on kyseessä pienempi muutos, tarvitaan pelkästään valtiovarainministeriön lausunto. Liikenne- ja viestintäministeriö on hallinnonalansa osalta määritellyt maksupolitiikkansa periaatteet loppuraportissaan vuonna 2002. 3 RAHOITUS 3.1 Toiminnan rahoitus 3.1.1 Maksuton viranomaistoiminta Maksuton toiminta (maksuttomat suoritteet) määritellään erikseen maksuasetuksessa. Maksuttomat suoritteet voisivat luonteensa perusteella olla maksullisia, mutta erityisistä syistä ne on säädetty maksuttomiksi. Maksuttomia suoritteita ovat maksuasetuksen mukaisesti: 1) asetuksen liitteinä olevissa maksutaulukoissa maksuttomiksi merkityt suoritteet; 2) ilmailulain (864/2014) 3 6 kohdan nojalla tehdyt asematasotarkastukset ja niiden johdosta annetut todistukset; 3) ilmailulain 66 68 :ssä tarkoitetut luvat; 4) ilma-aluksen jatkuvan lentokelpoisuuden valvonta EU asetuksen 1321/2004 liitteen I kohdan M.B.303 mukaisesti; 5) alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain (370/1995) 3 tai 4 luvussa tarkoitettu tarkastus, jos lain 21 a :ssä ei toisin säädetä; 6) meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuden valvontaan liittyvät toimenpiteet komission täytäntöönpanopäätöksen (2015/253) mukaisesti;
6 (21) 7) rautatiealan sääntelyelimen päätökset oikaisuvaatimus- ja erimielisyysasioissa; 8) ADR-ajolupakoulutuksen, kuljettajaopetuksen ja ammattipätevyyskoulutuksen valvonta; 9) liikennetarvikevalvonta; 10) liikenneturvallisuustietoisuuden edistämiseksi tuotetut tavanomaiset painotuotteet ja tietoaineisto; 11) henkilötietolain (523/1999) 26 :ssä tarkoitetut tarkastukset, jos tarkastusoikeuden käyttämisestä on kulunut enemmän kuin vuosi; 12) ulkomaiden edustustojen palveluksessa olevien ulkomaalaisten henkilöiden ajokorttien hakemuskäsittely. Laajasta liikenneturvallisuustietoisuuden edistämiseksi tuotetusta painotuotteesta ja tietoaineistosta voidaan kuitenkin periä maksu, joka ei saa ylittää omakustannushintaa. Liikenneturvallisuustutkimus pyritään kattamaan tietopalvelun (liiketaloudellisesti hinnoiteltavan) maksutulon ylijäämillä. Muilta osin maksuttoman toiminnan rahoitus tapahtuu budjettirahoituksella. 3.1.2 Trafin budjettirahoitteinen toiminta Trafin budjettirahoitteinen toiminta saa rahoituksensa valtion talousarvion kautta. Budjettirahoitteiseen toimintaan sisältyy joiltakin osin myös ns. maksuton toiminta. Toisaalta kaikki maksuton toiminta ei ole budjettirahoitteista, koska maksullisesta toiminnasta syntyneitä ylijäämiä voidaan myös tietyissä, tarkoin rajatuissa tapauksissa käyttää maksuttoman toiminnan rahoittamiseen. Budjettiteknisesti budjettirahoitteiseen toimintaan sisältyvät myös ne tehtävät, jotka rahoitetaan veroluonteisilla maksuilla. Budjettirahoitteista toimintaa ovat mm.: ajoneuvoverotuksen hoitaminen valvonta (jollei ole nimenomaan säädetty maksulliseksi) kansalaisneuvonta kansainvälinen vaikuttaminen tietyt kansainväliset jäsenmaksut säädösten kehittäminen muut ministeriön kanssa sovittavat kohteet lentoturvallisuuden, katsastuksen ja kaupunkiraideliikenteen valvonta tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistäminen Maksullisen toiminnan ylijäämiä syntyy ylijäämäisiksi säädettyjen julkisoikeudellisten suoritteiden sekä liiketaloudellisten suoritteiden tuotoista. Näitä ylijäämiä voidaan käyttää seuraavasti: liikenneturvallisuustutkimus pyritään kattamaan tietopalvelun (liiketaloudellisesti hinnoiteltavan) maksutulon ylijäämillä. Erityisissä tapauksissa ylijäämiä voidaan käyttää myös suurten IT-hankkeiden rahoitukseen (sovitaan liikenne- ja viestintäministeriön kanssa). Ylijäämillä katetaan myös alle omakustannushintaisiksi säädettyjen suoritteiden alijäämiä, mutta niiden taloudellinen merkitys on erittäin vähäinen. Budjettirahoitteisen toiminnan menot lasketaan ottamalla huomioon ko. toimintojen erillismenot sekä niille kohdistettavat yhteiskustannukset, jotka kohdistetaan budjettirahoitteiselle toiminnalle samoilla sisäisen laskennan periaatteilla kuin maksullisellekin toiminnalle.
7 (21) 3.1.3 Veroluonteiset suoritteet Trafi kerää neljää veroluonteista maksua, lentoliikenteen valvontamaksua, katsastustoiminnan valvontamaksua, kaupunkiraideliikenteen vuosimaksua ja liikenneturvallisuusmaksua. Lentoliikenteen valvontamaksu perustuu lakiin lentoliikenteen valvontamaksusta (1249/2005). Valvontamaksua kannetaan lentoturvallisuuden valvontaa ja ilmailun julkisia hallintototehtäviä varten. Valvontamaksu on tällä hetkellä 1,20 euroa/matkustaja. Maksu peritään jokaisesta lentoasemilta lähteneestä vähintään kaksivuotiaasta matkustajasta. Maksuvelvollinen on lentoaseman pitäjä. Maksu peritään vain 20 000 euroa ylittävältä osalta. Katsastustoiminnan valvontamaksu perustuu siitä annettuun lakiin (960/2013). Maksua kannetaan ajoneuvoturvallisuuden kehittämistä ja valvontaa, katsastuksen tukitoimintoja, kehittämistä ja valvontaa sekä ajoneuvoja koskevan rekisterin pitämiseen katsastustehtäviä varten. Maksuvelvollinen on katsastusluvan haltija, ja maksun määrä on tällä hetkellä 2,20 euroa jokaisesta katsastustoimipaikalla suoritetusta, ajoneuvoliikennerekisteriin merkitystä katsastuksesta ja jälkitarkastuksesta. Kaupunkiraideliikenteen vuosimaksusta säädetään laissa kaupunkiraideliikenteestä (1412/2015). Toiminnanharjoittajan, rataverkon haltijan ja liikenteenharjoittajan, on suoritettava Trafille kaupunkiraideliikenteen vuosimaksuna 40 000 euroa vuosittain. Maksu peritään yhdeltä toiminnanharjoittajalta vuosittain vain kerran riippumatta myös siitä, toimiiko tämä sekä rataverkon haltijana että liikenteenharjoittajana. Vuosimaksulla katetaan niitä kustannuksia, jotka Trafille aiheutuvat kaupunkiraideliikenteen turvallisuuden kehittämisestä ja valvonnasta sekä kaupunkiraideliikennettä koskevan rekisterin pitämisestä ja muista kaupunkiraideliikenteen hallinnollisista viranomaistehtävistä. Liikenneturvallisuusmaksusta annetussa laissa (471/2016) säädetään liikennevakuutustoimintaa Suomessa harjoittavilta vakuutusyhtiöiltä kerättävästä liikenneturvallisuusmaksusta, jota suoritetaan valtiolle liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Maksun määrä on yksi prosentti vakuutusyhtiön liikennevakuutuksen maksukauden kokonaisvakuutusmaksutulosta, joka määräytyy samoin perustein kuin vakuutusyhtiön tilinpäätöksen tuloslaskelman mukainen vakuutusmaksutulo. Trafi laskuttaa maksut, mutta ne tuloutetaan valtion talousarvioon. Trafi saa vastaavan summan budjettirahoituksen kautta toimintamenomomentilleen ja tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämistä koskevalle momentilleen. 3.1.4 Maksullinen toiminta ja sen rahoitus Trafin toiminnassa maksullisen toiminnan osuus on suuri. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan noin 60 % Trafin menoista. Julkisoikeudellisten suoritteiden maksut pyritään asettamaan kustannusvastaavalle tasolle pl. yli tai alle omakustannusarvon hinnoitellut maksut. Liiketaloudelliset suoritteet ovat kokonaisuutena ylijäämäisiä. Maksullisen toiminnan rahoitus tapahtuu siten maksutulon kautta. Yksittäiset suoritteet saattavat kuitenkin olla säädetyt ylijäämäisiksi tai alijäämäisiksi (tätä on selostettu myöhemmin, ks. 5.2.2). Lisäksi hinnoittelu perustuu volyymiarvioihin, joiden toteutumaa ei käytännössä voi varmuudella tietää etukäteen. Näillä seikoilla on sitten vaikutuksensa myös rahoitukseen, koska Trafin toiminta tapahtuu yhden toimintamenomomentin kautta. Keskimäärin toteutuu kuitenkin maksuperustelain velvoite siitä, että suoritteesta peritään suoritteen tuottamisesta aiheutuva omakustannushinta.
8 (21) 3.2 Rahoituksen ongelmia 3.2.1 Rahoitusylijäämän käyttö Eräät Trafin suoritteet on jo lähtökohtaisesti hinnoiteltu ylijäämäisiksi maksuperustelain 6 3 momentin mukaisesti. Ylijäämäisiksi säädettyjen maksullisten suoritteiden tuotto johtaa osaltaan siirtomäärärahan kumuloitumiseen, jos ylijäämää ei ole voitu käyttää riittävässä määrin Trafin maksuttomaan toimintaan (ylijäämää ei voi käyttää muiden maksullisten suoritteiden subventointiin, ts., kunkin suoritteen tulee erikseen täyttää kustannusvastaavuuden vaatimus eikä toisella suoritteella voi subventoida toisen suoritteen tuottamista). Toisaalta ylijäämää on voinut syntyä myös siitä, että Trafi on budjetoinut tietyt menonsa liian korkealle, jolloin menot ovat toteutuneet suunniteltua pienempinä ja siirtomäärärahaa on siirtynyt seuraavalle vuodelle odotettua enemmän. Tähän seikkaan Trafi pyrkii kiinnittämään huomiota pitämällä sisäiset budjettiraamit tiukkoina. Parhaimmillaan kukin suorite olisi kustannusvastaava yhden kalenterivuoden sisällä. Käytännössä kuitenkin on monia syitä siihen, että jokin suorite ei toteuta omakustannusvaatimusta yhden vuoden tähtäimellä. Erityisesti suoritevolyymit voivat vuositasolla vaihdella ja toteutua erilaisina kuin on ennustettu. Erityisesti sähköisten suoritteiden kustannusvastaavien maksujen määrittäminen on osoittautunut haastavaksi suoritemäärien ennustamisen vaikeudesta johtuen. Mahdolliset erittäin nopeallakin aikataululla tapahtuvat kysyntämuutokset voivat aiheuttaa merkittäviä poikkeamia ennakoidusta tuotto- ja kustannuskehityksestä. Myös kehittämistoiminnan kulut voivat toteutua kalenterivuonna eri tavalla kuin on budjetoitu. Siksi periaatteena Trafin suoritteiden hinnoittelussa pidetään, että kustannusvastaavuutta voidaan tarkastella myös pidemmällä kuin yhden vuoden tarkastelujaksolla (käytännössä 4 5 vuoden aikajänteellä). Liikenneturvallisuustutkimus pyritään kattamaan tietopalvelun (liiketaloudellisesti hinnoiteltavan) maksutulon ylijäämillä. Erityisissä tapauksissa ylijäämiä voidaan käyttää myös suurten IT-hankkeiden rahoitukseen (näistä sovitaan nimenomaisesti etukäteen liikenne- ja viestintäministeriön kanssa). Ylijäämillä katetaan myös alle omakustannushintaisiksi säädettyjen suoritteiden alijäämiä, mutta niiden taloudellinen merkitys on erittäin vähäinen. 3.2.2 Alijäämän kattaminen Trafilla ei ole ollut käytännössä tilannetta, jossa maksullinen toiminta olisi keskimäärin jäänyt alijäämäiseksi. Jos tilanne tulosennusteiden valossa näyttäisi muodostuvan alijäämäiseksi, se pyrittäisiin korjaamaan ensisijaisesti menoja sopeuttamalla tai maksuasetuksen muutoksella maksuja nostamalla. Muutamia maksuja on erityisesti sosiaalisista syistä säädetty maksuperustelain 6 3 momentin perusteella alijäämäiseksi, mutta näiden suoritteiden tuotto ja vuosittainen volyymi on vähäinen, ja siksi niiden alijäämät katetaan ylijäämäiseksi säädettyjen maksujen tuotoilla. 3.3 Kannattavuus Kannattavuuden aiheuttama rahoitustarve tulee kyseeseen silloin, kun annetaan ilmaispalveluja tai peritään tuotantokustannukset alittava hinta. Alijäämä synnyttää virastolle kannattavuusongelman, joka voi olla lyhyen tai pitkän aikavälin ongelma. Toisaalta mikäli toiminnan tulot ylittävät kustannukset, muodostuu ylijäämää. Tämä on Trafin tapauksessa ollut tavan-
9 (21) omaista, jolloin on ollut määriteltävä, miten ylijäämää käytetään (3.2.1). Lukuun ottamatta jo lähtökohtaisesti ylijäämäisiä suoritteita (erityistunnukset, koenumerotodistukset ja eräät liiketaloudellisesti hinnoiteltavat) pyritään kustannusvastaavuus pitämään mahdollisimman lähellä omakustannusarvoa vastaavana, kuitenkin neljän-viiden vuoden keskiarvoa noudattaen. 3.4 Investoinnit Investoinnissa on kyse sitoutumisesta pitkävaikutteisiin menoihin, jotka tuottavat tuloa tulevina vuosina. Viraston saamien tulojen perustana olevassa maksuasetuksessa (hinnoittelupäätöksessä) lähtökohtana ovat kustannukset, eivät menot. Pitkävaikutteiset menot jaksotetaan sen vaikutusajalle vuosittaisiksi poistoiksi. Kustannuksiin sisällytetään myös pääomaan sitoutunut korko. Viraston omana tulorahoituksena kertyy siten pääomakustannuksia kattava osuus. Kustannusten veloitusten myötä hinnoittelu voidaan pitää tasaisena. Maksuperustelainsäädäntö lähtee kustannusperusteisesta hinnoittelusta. Huomattavien investointien rahoitusratkaisut katsotaan kussakin tapauksessa erikseen liikenne- ja viestintäministeriön kanssa ottaen huomioon valtionhallinnossa asiasta tehdyt linjaukset. Maksustrategisena periaatteena voidaan kuitenkin todeta, että Trafin tiettyjä investointeja ja kehittämistyötä voidaan tarkoin harkituissa tapauksissa rahoittaa maksullisen toiminnan ylijäämillä. Kyseeseen tulevien kehittämiskohteiden tulee olla riittävän laajamittaisia ja niiden tulee olla useita toimialoja koskevia. Tällaisia kohteita ovat tähän mennessä olleet suuret ATJ:n kehittämisprojektit. Kumuloituneen siirtomäärärahan käyttöä ao. tarkoituksiin puoltaa lisäksi se, että rakenteellisen ylijäämän hallinta tätä kautta mahdollistaa määrärahalle käyttökohteita, joita vastaavasti ei siten ole välttämätöntä kohdistaa hintoihin. Tällä on maksutasoa vakauttava vaikutus, koska laajat kehittämiskohteet ovat aina määräaikaisia. Kehittämiskohteiden rahoittaminen ylijäämillä ja edellisen vuoden siirtomäärärahalla on kuitenkin aina harkittava vuosittain erikseen. Koska ylijäämän syntyminen on tietyssä määrin epävarmaa, Trafin on oltava varautunut siihen, että omakustannushintaisiin suoritteisiin voidaan joutua jossakin vaiheessa kohdistamaan myös laajamittaisen kehittämisen kustannusosuutta. 3.5 Likviditeetti Likviditeettiongelma on lyhytaikainen, vuoden sisällä tapahtuva rahoituksen riittävyysongelma, lyhytaikainen kysynnän vaihtelusta johtuva tai yllättävistä kustannuksista aiheutuva rahoitusongelma. Virastolla ei kuitenkaan ole omaa kassataloutta, koska tileillä ei ole lainkaan saldoja (ns. tyhjennystilit). Likviditeetti ei ole Trafin tapauksessa muodostunut ongelmaksi, mutta asiaa seurataan soveltuvin osin budjetoinnin ja tulosennusteiden avulla. 3.6 Vuosittaisten kysyntä- ja kustannustasojen vaihtelu Parhaimmillaan kukin suorite olisi kustannusvastaava yhden kalenterivuoden sisällä. Käytännössä erityisesti suoritevolyymit voivat vuositasolla vaihdella ja toteutua erilaisina kuin on ennustettu. Volyymien mahdollisimman tarkkaan ennustamiseen pyritään kuitenkin kaikin käytettävissä olevin keinoin. Useimpien suoritteiden kysyntä noudattaa usean vuoden aikajänteellä varsin ennustettavaa tasoa. Siksi muutaman vuoden keskiarvot antavat monissa tapauksissa toimivan ennusteen siitä, mikä suoritteen kysyntä on kuluvana ja seuraavana vuonna. Tästä syystä Trafi tekee
10 (21) suoritteiden volyymeista juoksevasti tuotetilastoa lähinnä toteutuneen laskutuksen perusteella. Jotkut suoritevolyymit on kerättävä toisin menetelmin (esim. nettikaupan osalta), mutta sekin on ollut toteutettavissa riittävällä tarkkuudella. Lainmuutokset aiheuttavat toisinaan suoritteiden kysynnän muutosta (suorite voi olla uusi tai vanhoja suoritteita muutetaan). Tällöin on volyymimuutoksen ajankohta tarkkaan selvillä, mutta volyymit ovat arvionvaraisia. Markkinoiden kehitystä voidaan kuitenkin seurata elinkeinoelämän tuottaman tiedon kautta, jolloin kysyntä voidaan pyrkiä ennustamaan tietyissä rajoissa. Yleensä kulutustottumusten muutosten vaikutus ei toteudu äkillisesti, joten trendien seuranta antaa hyvissä ajoin riittävää ohjaustietoa volyymiennusteita varten. Tilanne on kuitenkin osittain muuttunut sähköisten palveluiden käyttöönoton myötä. Uusien sähköisten palvelun kysynnän arviointi on ongelmallista historiatietojen puuttuessa. Lisäksi kysyntämäärien ennakointia monimutkaistaa se, että joidenkin suoritteiden osalta on arvioitava sitä, miten kysyntä kohdistuu eri palveluihin ts. itsepalveluna tai perinteisenä henkilöpalveluna toimitettavien suoritteiden välillä. Lisäksi palveluiden sähköistämisen myötä on osoittautunut, että kysyntä voi muuttua erittäin lyhyelläkin aikavälillä syistä, jotka eivät ole budjetointivaiheessa olleet tiedossa. Maksuasetus laaditaan aina etukäteen, jolloin hinnoittelu perustuu volyymiarvioihin. Kuluvaa vuotta seurataan kuitenkin tiiviisti laatimalla kuluvasta vuodesta tulosennuste. Tämä laaditaan samalla tarkkuudella kuin budjettikin (tili- ja toimintayksikkökohtaisesti), jolloin poikkeamiin budjetista voidaan tarpeen mukaan reagoida. Käytännössä tämä on Trafissa johtanut myös maksuasetuksen muutoksiin. Tulosennusteen laatiminen on Trafissa säännönmukainen prosessi, joka toteutetaan kolme kertaa vuodessa. Tulosennusteiden kautta voidaan reagoida myös kustannustason budjettipoikkeamiin. Erityisesti kehittämistoiminnan menot voivat toteutua hyvinkin paljon budjetista poikkeavasti. Kustannustason hallintaan pyritään vaikuttamaan budjettiprosessin kautta. 4 KUSTANNUSTEN LASKENTA JA KUSTANNUSVASTAAVUUS Trafissa on kolme toimialaa, hallinto-, lakiasiat- ja viestintä- sekä liikennemuotojohtajatoiminnot. Toimialat sisältävät osastoja ja useat osastot yksiköitä. Toimialat ovat jakautuneet liikennejärjestelmä ja kehittäminen -, liikennevälineet- ja liikenteen toimijat -toimialoihin. Liikennejärjestelmä ja kehittäminen -toimialan liikenneoikeus-yksikkö sekä liikennevälineet-toimialan ajoneuvot-osaston verotus-yksikkö on budjettivaroilla rahoitettavaa toimintaa. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotanto on liikennevälineet- ja liikenteen toimijat -toimialoilla ja liiketaloudellisten tuotanto liikennejärjestelmä ja kehittäminen -toimialan liikenteen tieto -osaston tietoja tilastopalvelut -yksikössä. Talousorganisaatiossa toimintayksikköjä ovat tietyt yksiköt, osastojen johdot, osastot ja liikennemuotojohtajien sekä pääjohtajan, hallinnon ja viestinnän toimintayksiköt, jotka on esitetty seuraavassa:
11 (21) Trafin talousorganisaatio* Johto ja hallinto Liikennejärjestelmä ja kehittäminen 4570000100 Pääjohtaja ja lakiasiat 4570000200 Liikennejärjestelmä ja kehittäminen toimialajohto 4570000120 Viestintä 4570000210 Tietohallintopalvelut osastonjohto 4570000130 Hallinto 4570000211 ICT-palvelut Liikennemuotojohtajat 4570000212 Tiedonhallintapalvelut 4570000191 Ilmailu liikennemuotojohtaja 4570000220 Liikenteen tieto osastonjohto 4570000192 Merenkulku liikennemuotojohtaja 4570000221 Tieto- ja tilastopalvelut 4570000193 Raideliikenne liikennemuotojohtaja 4570000222 Arviointipalvelut 4570000194 Tieliikenne liikennemuotojohtaja 4570000223 Liikenteen uudet palvelut 4570000195 Tieto liikennemuotojohtaja 4570000230 Säädös- ja kehittämispalvelut osastonjohto 4570000231 Liikenneoikeus 4570000232 Johtamisen tuki Liikennevälineet 4570000300 Liikennevälineet toimialajohto 4570000310 Alukset 4570000413 Merenkulun pätevyydet 4570000320 Ajoneuvot osastonjohto 4570000321 Liikennekelpoisuus 4570000322 Tyyppihyväksyntä 4570000323 Katsastusluvat ja valvonta 4570000324 Verotus 4570000325 Rekisteröinti ja tukipalvelut Liikenteen toimijat 4570000400 Liikenteen toimijat toimialajohto 4570000410 Henkilöluvat osastonjohto 4570000411 Ajo-oikeudet ja kortit 4570000412 Tutkinnot ja ammattiliikenne 4570000415 Liikennelääketiede 4570000420 Organisaatiopalvelut osastonjohto 4570000421 Lentokelpoisuus 4570000422 Lentotoiminta 4570000423 Lentotoiminnan koulutus ja turvallisuuden hallinta 4570000424 Raideliikenteen toimijat 4570000414 Ilmailun lupakirjat 4570000430 Infrapalvelut osastonjohto 4570000431 Lennonvarmistus ja ilmatila Rautatiealan sääntelyelin 4570000432 Lentopaikat ja turva-asiat 4570000500 Rautatiealan sääntelyelin 4570000433 Raideliikenteen infra *pl. kiinteistötoimintayksiköt Trafin kaikki kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan toimintayksiköille (kustannuspaikoille). Palkkakustannukset kohdistetaan aina suoraan toimintayksikölle, joten sen suoritekokonaisuus saa aina niitä vastaavan palkkasumman. Erilliskustannusten kustannuslajeja ovat aineet, tavarat ja tarvikkeet, henkilöstökustannukset, vuokrat, palvelujen ostot
12 (21) ja muut kulut, ja ne muodostuvat viraston liikekirjanpidon tileistä. Näiltä kustannukset kohdistetaan toimintayksiköille joko suoraan tai ns. vyörytyksinä kustannuslaskennassa. Yhteiskustannukset kohdistetaan kustannusvastaavuuslaskelmassa vyörytyksillä. Vyörytyksillä jaetaan hallinnolliset kustannukset (ml. liikennejärjestelmä ja kehittäminen -toimialan tiedonhallintapalvelut-yksikkö, arviointipalvelut-yksikkö, liikenteen uudet palvelut -yksikkö ja johtamisen tuki -yksikkö) toimintayksiköille, joilla on maksullista ja/tai maksutonta suoritetuotantoa (substanssitoimintayksiköt). Jakoperusteena toimii substanssitoimintayksikön erilliskustannukset. ICT-palveluiden kustannukset kohdistetaan toimintayksikkökohtaisten osuuksien mukaan käytön mukaisesti substanssitoimintayksiköille. Toimintayksikköjen yhteisesti käyttämien resurssien kustannuksia kohdistetaan ns. sisäisillä siirroilla. Sisäiset siirrot ovat yleisimmin resurssien vuokraamisesta syntyneitä kustannuksia tai tietojärjestelmäkustannuksia, jotka koskevat jotain muuta toimintayksikköä kuin sitä, minne kustannukset kirjataan. Sisäisiä siirtoja koordinoidaan Trafin sisäisessä laskennassa, ja niistä on olemassa ajantasainen dokumentaatio. Kustannusvastaavuutta seurataan kuukausittain kustannusvastaavuuslaskelmaraportilla, joka noudattaa Valtiokonttorin ohjetta. Raportissa on eritelty Trafin kaikki talousorganisaation toimintayksiköt. Laskelmassa tuotot on jaettu myyntituottoihin ja muihin tuottoihin. Kustannukset on laskelmassa jaettu kuuteen kustannuslajiin: aineet, tarvikkeet ja tavarat, henkilöstökustannukset, vuokrat, palvelujen ostot, muut kustannukset ja yhteiskustannukset (vyörytykset). Laskelmassa huomioidaan poistot ja pääoman korko sekä edellä mainitut mahdolliset sisäiset siirrot toimintayksikköjenkustannuspaikkojen välillä. Kustannusvastaavuuslaskelman ohella tuottojen ja kustannusten kehitystä seurataan tulosennusteilla, jotka tehdään Trafissa kolme kertaa vuodessa. Kustannusvastaavuutta tarkastellaan pääsääntöisesti vuositasolla, mutta koska toinen tavoite on, että hinnat olisivat vakaat, voidaan kustannusvastaavuutta tarkastella myös useamman vuoden keskiarvona. Suoritekohtainen tieto saadaan tuotekalkyyleistä. Ristiinsubventointi ei ole sallittua. Hinnoilla ei ole maantieteellistä poikkeavuutta. Trafissa tavoitellaan samantasoista palvelua läpi organisaation. 5 SUORITTEIDEN JA HINNOITTELUPERIAATTEIDEN KUVAUS 5.1 Yleiset periaatteet Trafin suoritteet jaetaan julkisoikeudellisiin ja liiketaloudellisesti hinnoiteltaviin muihin suoritteisiin sekä budjettirahoitteiseen viranomaistoimintaan. Lisäksi jaottelussa on otettava huomioon pyrkimys omakustannushintaan seuraavalla tavalla: julkisoikeudelliset maksut: omakustannushintaiset julkisoikeudelliset maksut: omakustannushinnan ylittävät julkisoikeudelliset maksut: omakustannushinnan alittavat liiketaloudellisesti hinnoiteltavat maksut: omakustannushintaiset liiketaloudellisesti hinnoiteltavat maksut: omakustannushinnan ylittävät liiketaloudellisesti hinnoiteltavat maksut: omakustannushinnan alittavat (irrotuskustannuksella luovutettavat) viranomaistoiminta: rahoitetaan veroluonteisella maksulla viranomaistoiminta: rahoitetaan suoraan valtion budjetista Trafin maksullisen toiminnan tuotoista muodostuu n. 90 % julkisoikeudellisten suoritteiden tuotoista ja n. 10 % liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suoritteiden tuotoista.
13 (21) 5.2 Maksulliset julkisoikeudelliset suoriteryhmät ja niiden määräytymisperiaatteet 5.2.1 Kiinteät maksut keskimääräinen kokonaiskustannus Julkisoikeudelliset suoritteet jaotellaan seuraavasti: Ajoneuvojen rekisteröinti ajoneuvojen rekisteröintisuoritteet Ajo-oikeudet ja tutkinnot ajokorttien ja tieliikenteen henkilölupien hakemuskäsittelyyn liittyvät suoritteet kuljettajatutkintoihin ja kuljettajaopetukseen sekä ammattiliikenteeseen liittyvät suoritteet Luvat ja valvonta ilmailu, kaikki ilmailusuoritteet merenkulku, kaikki merenkulkusuoritteet rautatieliikenne, kaikki rautatieliikennesuoritteet tieliikenne, muut kuin ajoneuvojen rekisteröintiin sekä ajo-oikeuksiin ja tutkintoihin sisältyvät suoritteet liikennelääketiede, liikennelääketieteen suoritteet rautatiealan sääntelyelimen suoritteet Maksullisten suoritteiden pääryhmät noudattavat talousarvioesityksen kustannusvastaavuuslaskelman jaottelua. Pääryhmien alle suoritteet on jaoteltu asiakokonaisuus- ja liikennemuotokohtaisiksi suoriteryhmiksi. Ali- ja ylijäämäiseksi hinnoitellut suoritteet on esitetty omina suoriteryhminään taulukon lopussa. Em. suoritteet hinnoitellaan pääasiallisesti omakustannushintaisiksi (Maksuperustelaki 6 1 mom.), mikä merkitsee sitä, että maksutulolla katetaan suoritteen tuottamisesta aiheutuneet toiminnan kulut, joita ovat: aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökulut vuokrat palvelujen ostot muut kulut poistot pääoman korko vyörytettävät kulut (yhteiskustannukset) Trafissa käytössä olevassa tuotelaskennassa kaikki em. kuluerät jaetaan suoritteille, joiden kustannusvastaavuuden tulee olla mahdollisimman lähellä 100 %:a. Tuotelaskenta lähtee siitä, että kaikille suoritteille (=maksutaulukon yksi hinnoiteltu palvelu) tehdään tuotekalkyyli. Sitä sovelletaan kalenterivuoden aikana ns. standardikustannuslaskennan periaatteen mukaan. Hinnoittelussa otetaan mukaan yhteiskustannukset (vyörytettävät kulut), jotka jaetaan suoritteille erilliskustannusten mukaan. Kunkin suoritteen tulee erikseen täyttää kustannusvastaavuuden vaatimus eikä toisella suoritteella voi subventoida toisen suoritteen tuottamista. Parhaimmillaan kukin suorite olisi kustannusvastaava yhden kalenterivuoden sisällä (ks. kohta 3.6). Periaatteena Trafin suoritteiden hinnoittelussa pidetään, että yksittäisen suoritteen kus-
14 (21) tannusvastaavuutta voidaan tarkastella myös pidemmällä kuin yhden vuoden tarkastelujaksolla. Em. syistä johtuen yhden vuoden aikajänne tuottaa usein suoritekohtaisesti omakustannushinnasta poikkeavia tuloksia. Koska maksuasetusta joudutaan täydentämään 1-2 kertaa vuodessa (lähinnä säädöksistä johtuvien uusien suoritteiden sekä poistuvien suoritteiden vuoksi), on mahdollista myös korjata kesken vuotta maksutasoa ennusteista olennaisesti poikkeavan kustannusvastaavuuskehityksen vuoksi. Tavoitteena ei toisaalta ole, että hinnat muuttuisivat edestakaisin lyhyellä aikajänteellä. Pidemmällä aikajänteellä maksuja on toisinaan tietoisesti yli- tai alihinnoiteltava, jotta tehdään korjausliike aikaisempien vuosin toteutumiin. Jos tiettynä vuonna on suoritteen kustannusvastaavuus ollut selvästi yli 100 %:n, voidaan jatkossa suorittaa vastaava alihinnoittelu. Koska kalenterivuoden lopulliset toteutumat kuitenkin selviävät vasta tilinpäätöksessä, tulee korjausliike tältä osin yhden vuoden myöhässä. Ylihintaa ei tällöin voida palauttaa ko. asiakkaalle, mutta korjausliikkeen avulla maksua hyvitetään kuitenkin samalle asiakasryhmälle. Usean vuoden tarkastelujaksolla kustannusvastaavuus on tällöin keskimäärin 100 %. Edellä selostettu korjausliike toimii molempiin suuntiin: ylihinnoittelua seuraa alihinnoittelu ja päinvastoin. Vaikka pitkällä tähtäimellä pyritäänkin 100 %:n kustannusvastaavuuteen, on kuitenkin samanaikaisesti tavoitteena, että hinnat olisivat mahdollisimman vakaat. Nämä kaikki tavoitteet eivät aina voi toteutua, joten kustannusvastaavuuteen pyrkiminen tulee tällöin jossakin määrin määräävämmäksi kuin hintojen vakaus. 5.2.2 Omakustannushinnoittelusta poikkeaminen Eräät Trafin suoritteet on jo lähtökohtaisesti hinnoiteltu yli- tai alijäämäisiksi maksuperustelain 6 3 momentin mukaisesti. 5.2.2.1 Omakustannusarvoa alempi hinta Nykyisin alijäämäisiä suoritteita ovat eräät sosiaalisin syin tai oikeusturvan kannalta alihinnoitellut suoritteet, joiden volyymit ovat kuitenkin olleet pienet ja taloudellinen merkitys vähäinen. Ongelmallisimpia ovat suoritteet, joiden tulisi olla omakustannushintaisia, mutta jotka ovat olleet vuosia alijäämäisiä. Niihin on voitu tehdä vuosien mittaan suuriakin hinnankorotuksia, mutta kustannusvastaavuus on säilynyt alhaisena. Joissakin tapauksissa on ollut välttämätöntä ottaa huomioon vallitseva markkinatilanne (asiakkaiden valmius maksaa vaadittua hintaa). Koska kyse on kuitenkin suoritteista, joiden tulisi olla omakustannushintaisia, on usean vuoden tähtäimellä tehtävä sekä hinnankorotuksia että sopeutettava kustannusrakennetta, jotta kustannusvastaavuus saataisiin asianmukaiselle tasolle. Erityistapaus on Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta (4 ), jossa todetaan: Viraston suoritteista perittäviin maksuihin sovelletaan valtion maksuperustelakia (150/1992). Sen lisäksi, mitä maksuperustelain 6 :n 3 momentissa säädetään, maksu voidaan määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen omakustannusarvoa alempana tai määrätä jätettäväksi kokonaan perimättä, jos: 1) vastaavanlaisista suoritteista perittävien maksujen rakenne ja taso Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja unionin toimielimissä poikkeaa oleellisesti valtion maksuperustelain mukaan määräytyvästä maksusta;
15 (21) 2) ilmailun edellytysten turvaaminen ja ilmailun turvallisuuden edistäminen sitä välttämättä edellyttää; tai 3) kilpailun edistäminen lentoliikenteessä sitä välttämättä edellyttää. Käytännössä myös näissä tapauksissa on suoritteiden kustannusvastaavuus ollut suunnilleen 100 %. 5.2.2.2 Omakustannusarvoa korkeampi hinta Ylijäämäisiä (yli OKA-hintaisia) suoritteita ovat erityistunnukset (ylellisyyshyödykkeeksi katsottava suorite), koenumerotodistukset (tuottaa käyttäjälleen liiketaloudellista etua) ja tietopalvelusuoritteet (hinnoitellaan liiketaloudellisin periaattein). Rahoitusylijäämän käyttöä on käsitelty kohdassa 3.2.1. 5.3 Maksuttomat julkisoikeudelliset suoriteryhmät ja niiden määräytymisperusteet Lain nojalla maksuttomiksi katsottavat suoritteet määritellään erikseen ministeriön antamassa maksuasetuksessa (ks. 3.1.1). Maksuttomuuden perusteet määritellään kussakin tapauksessa erikseen noudattaen valtionhallinnon ohjeita ja käytäntöjä. 5.4 Maksulliset liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoriteryhmät ja niiden määräytymisperusteet Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien muiden suoritteiden (Maksuperustelaki 7 ) suoriteryhmät ovat maksuasetuksen mukaan seuraavat: tilaukseen tai toimeksiantoon perustuvat tietopalvelusuoritteet; tilaukseen tai toimeksiantoon perustuvat koulutus- ja asiantuntijapalvelut; tiedotustoimintaan kuulumattomat painotuotteet, lukuun ottamatta liikenneturvallisuustietoisuuden edistämiseksi tuotettavaa aineistoa; toimeksiantoon perustuvat tutkimus- ja tilauspalvelut; toimeksiantoon perustuvat muut Liikenteen turvallisuusviraston suoritteet; valokopiot ja muut jäljennökset; asiakirjojen tai muun aineiston lähettäminen, jollei aiheutuvia kustannuksia ole sisällytetty muusta suoritteesta perittävään maksuun. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää Liikenteen turvallisuusvirasto ottaen huomioon, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet Trafi ilmoittaa hinnastossaan, joka on saatavissa Trafin verkkosivuilla. Suoritteiden kustannusten laskenta tapahtuu samojen periaatteiden mukaan kuin julkisoikeudellisten suoritteiden. Hinnoittelussa noudatetaan kuitenkin sitä periaatetta, että muille kuin viranomaisille voidaan hinta asettaa korkeintaan 25 % yli omakustannushinnan. Tällöin syntyy ylijäämää, joka käytetään ensi sijassa liikenneturvallisuustutkimukseen. Trafin hinnaston suoritteiden hinnoitteluperiaatteet on esitetty seuraavassa. 1. Viranomaispalvelut: kyselyt, eräpoiminnat ja asiakirjapalvelut
16 (21) viranomaisten palvelut omakustannushinnan alittavia (ns. tiedon irrotuskustannuksia vastaava hinta) ja Trafin viranomaistehtäviä hoitavien sopimuskumppanien palvelut omakustannushintaisia 1 2. Julkiset tietopalvelut: kyselypalvelut, asiakirjapalvelu ja muut toimeksiannot omakustannushintaisia 3. Myyntipalvelu: sovelluskyselyt, suoramarkkinointipalvelut, markkinatilastopalvelut, ja tekniset tiedot -aineistopoiminta omakustannushinnan ylittävät (enintään 25 % yli omakustannushinnan) 4. Muut toimeksiannot 5. Koulutuspalvelut 6. Painotuotteet 7. Kopiot 8. Lähetysmaksu omakustannushintaisia omakustannushintaisia omakustannushintaisia omakustannushintaisia omakustannushintaisia 5.4.1 Suhde määräävään markkina-asemaan Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden hinnoittelussa noudatetaan edellä mainitun mukaisesti periaatetta, jonka mukaan hinta on korkeintaan 25 % yli omakustannushinnan. Tämän mukaisesti kaupallisessa toiminnassa hyödynnettävien tietopalvelusuoritteiden maksut on hinnoiteltu ylijäämäisiksi. Kuten edellä olevasta suoriteryhmäkohtaisesta selvityksestä käy ilmi, muita hinnaston suoritemaksuja ei kuitenkaan ole hinnoiteltu ylijäämäisiksi. Trafin rekisteritietoja luovutetaan laaja-alaisesti kaupalliseen toimintaan eli tietoja luovutetaan maksua vastaan Trafin kanssa sopimussuhteessa oleville toimijoille, jotka saavat itse hyödyntää niitä, myydä niitä eteenpäin ja tuottaa niistä palveluja asiakkailleen. Toimijoiden määrää ei ole rajoitettu, vaan toimintaa voivat harjoittaa kaikki sopimuskumppanit, jotka täyttävät palveluntuottajille asetettavat vaatimukset liittyen palvelutuotannon laatuun sekä tietosuojaan että -turvallisuuteen. Toimijoihin sovelletaan samoja ehtoja ja julkisen hinnaston mukaisia hintoja. Samantyyppisiä tietopalveluita tarjoaa tällä hetkellä useampi toimija, mikä edistää kilpailua markkinoilla. 1 Trafin lukuun toimivilta organisaatioilta ei peritä 1.1.2018 lukien maksuja rajapintojen kautta tapahtuvasta tiedonluovutuksesta, mikä huomioidaan toimijoille maksettavassa palvelukorvauksessa. Tietojärjestelmien käyttöliittymän käytöstä peritään jatkossakin hinnaston mukainen maksu, millä katetaan käyttöliittymän ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset ja mikä kannustaa toimijoiden siirtymistä rajapintojen käyttöön.
17 (21) 5.4.2 Asetuksen tekstiosassa erikseen lueteltavat suoritteet ja hinnoitteluperiaate Maksuasetuksen uudistuksessa pyritään siihen, että asetuksen tekstiosassa ei määritellä suoriteryhmiä tai yksittäisiä suoritteita ja niistä perittäviä maksuja, vaan kaikki suoritteet on lueteltu maksuineen asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa. 6 ERÄITÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ 6.1 Lupien ja oikeuksien myöntäminen Maksuasetuksen 9 mukaan myönteisestä ja kielteisestä tai hylkäävästä päätöksestä peritään samansuuruinen maksu, ellei muuta säädetä. Kielteisten päätösten määrä suhteessa kaikkiin päätöksiin on yleensä melko pieni, johtuen mm. neuvonnasta (miten vastaavanlaisissa tapauksissa on yleensä menetelty). Kielteisen päätöksen maksua on mahdollista kohtuullistaa asetuksen 9 mukaan tapauksissa, joissa suoritemaksu ylittää 10 000 euroa ja joissa on hakemuksesta peritty ennakkomaksu. Asiakkaalla on myös mahdollisuus peruuttaa hakemuksensa. Nykyisessä Trafin suoritteita koskevassa maksuasetuksessa ei ole hakemuksen peruutustilanteita koskevia säädöksiä lukuun ottamatta edellä mainittua 9 :ää, jonka mukaan voidaan peruutustapauksissa maksua kohtuullistaa, jos maksu ylittää 10 000 euroa ja hakemuksesta on peritty ennakkomaksu. 6.2 Valtion virastojen väliset suoritteet sekä yhteistoiminta ja virka-apu Maksuperustelain mukaisesti peritään Trafin julkisoikeudellisista suoritteista maksu myös viranomaisilta, jollei muuhun menettelyyn ole syytä. Trafi ei lähtökohtaisesti peri valtion virastoilta ja laitoksilta tietopalvelumaksuja. Maksuttomuus perustuu talousarvioon, jonka mukaisesti Trafin määrärahan mitoituksessa on huomioitu budjettitalouden sisäiset siirrot julkisten tietovarantojen avaamisesta. Mikäli kuitenkin tiedonluovutus edellyttää työn teettämistä Trafin ulkopuolisilla toimittajilla mm. aineiston laajuuden tai muun vastaavan teknisen syyn vuoksi, peritään tällaisesta työstä Trafille aiheutuneet erilliskulut myös valtion virastolta tai laitokselta. Muilta viranomaistahoilta kuin valtion virastoilta ja laitoksilta peritään ko. luovutuspalveluista viranomaispalveluista hinnaston mukaiset maksut. Sopimukseen perustuvasta tietopalvelujärjestelmien käytöstä perittävät maksut kattavat vain tietojärjestelmän käyttökustannukset (ns. tiedon irrotuskustannuksia vastaava hinta). Hinnat ovat lähtökohtaisesti kappalekohtaisia, joten laskutus määräytyy todellisen käytön mukaan, eikä palveluista peritä kiinteitä maksuja. Asiakirjapalvelut viranomaistehtäviin ovat kaikille viranomaisille maksuttomia. 6.3 Viraston oman sisäisen hinnoittelun periaatteet Trafissa ei ole käytössä sisäistä laskutusta. Mikäli Trafin toimintayksikkö tuottaa suoritteen tuotantoon sisältyvää palvelua toiselle toimintayksikölle, tämä huomioidaan kustannusvastaavuuslaskelmissa erilliskustannusten osalta edellä kuvattujen sisäisten siirtojen ja yhteiskustannusten osalta vyörytysten avulla. 6.4 Valvontatyyppiset suoritteet Trafin valvontasuoritteiden avulla varmistetaan liikennejärjestelmän osien teknistä toimivuutta ja turvallisuutta ja markkinoiden toimivuutta. Näihin suoritteisiin sisältyy sekä maksullisia että maksuttomia suoritteita.
18 (21) Trafin maksuttomien valvontasuoritteiden tuottamisesta hyötyy koko yhteiskunta, eikä valvonnan tuottamia hyötyjä voida kohdentaa yksittäisiin henkilöihin, yrityksiin tai muutoin rajattuun ryhmään. Tällaiseksi valvonnaksi on määritelty mm. ajoneuvoliikenteen kuljettajakoulutuksen valvonta sekä liikennetarvikevalvonta. Maksullisten valvontasuoritteiden osalta valvonta on säädöksiin perustuvaa ja valvontaa kohdistuu tarkasti määriteltävissä olevaan asiakasjoukkoon. Trafin valvontatyyppisistä suoritteista perittäviä maksuja peritään toimijoilta, joille on myönnetty tietty lupa, hyväksyntä, oikeus tms. harjoittaa tiettyä toimintaa, joka useimmiten liittyy toimijan taloudellisen toiminnan harjoittamiseen. Maksulliset valvontasuoritteet voidaan jaotella tietyistä toimenpiteistä perittäväksi suoritteisiin (esim. alusten katsastukset) ja vuosimaksuihin. 6.5 Vuosimaksut ja rekisterissäpitomaksut Vuosimaksuja peritään luvan, oikeuden tms. myöntämisen jälkeen tämän voimassaoloaikana toiminnan edellytyksenä olevan valvonnan kustannusten kattamiseksi. Osa vuosimaksuista kattaa myös luvan tms. haltijan toimintaan liittyvien muutosten aiheuttaman työn kustannukset. Vuosimaksut on maksutaulukossa selkeästi määritelty vuosimaksuiksi. Rekisterin pitämisestä aiheutuu kustannuksia, joita ei rekisterimaksujen rakennetta määritettäessä ole välttämättä suunniteltu katettavan toimenpidemaksuilla. Rekisterinpidosta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi peritään tällöin maksuasetuksen mukaista rekisterissäpitomaksua. 6.6 Neuvonta Trafin asiakkaille tarjoama neuvonta (ml. puhelinneuvonta) on maksutonta. 6.7 Tietojen luovutus, rajanveto julkisen tiedon avaamiseen Trafin tietojen luovutuksesta perittävät maksut muodostuvat pääosin ajoneuvoliikennerekisteritietojen luovutukseen liittyvistä suoritteista. Trafin ylläpitämät rekisterit ovat pääsääntöisesti henkilörekistereitä, eivätkä näin ollen luonteensa vuoksi avattavissa sellaisenaan avoimen datan periaatteen mukaisesti. Tietoaineistot, jotka katsotaan avoimeksi tiedoksi, ovat maksuttomia. Trafin avoin data on kaikkien saatavilla Trafin verkkosivuilta. Avoin data on anonymisoitua (ei sisällä liikennevälineitä taikka niiden omistajia/haltijoita yksilöiviä tietoja). Avoin data on maksutta kaikkien vapaasti käytettävissä lisenssiehtojen mukaisesti. Vaikka Trafin rekisterien tiedot ovat lähtökohtaisesti julkisia, on niiden luovuttamiselle ja käytölle määritelty sallitut käyttötarkoitukset erityislainsäädännössä. Henkilötietojen käytön on oltava tarkoituksenmukaista, eikä tietojen käyttö saa vaarantaa henkilötietojensuojaa ja luottamusta rekisteriin. Rekisterien tietoja käytetään laajasti myös kaupallisessa toiminnassa lainsäädännön asettamissa puitteissa. Trafin rekisteritietojen hyödyntämistä ei lähtökohtaisesti rajoita hinta, vaan haasteita tuo se, että Trafin tiedot ovat käyttörajoitteisia. Tietojen luovuttaminen toimijoille edellyttää aina arviointia tietojen käyttötarkoituksesta ja tietolupaa. Trafin lähtökohtana tietojen luovutuksen hinnoittelussa on se, että käyttörajoitteisesta tiedosta voidaan periä maksu. Näillä tietopalvelun käyttörajoitteisen tiedon maksuilla katetaan toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi tietopalvelun maksutulon ylijäämillä katetaan liikenneturvallisuustutkimusta (ks. 3.2.1). Jos asiakas haluaa, että Trafi hakee ja toimittaa tietoaineistoja asiakkaan käyttöön, Trafi veloittaa tiedon toimittamisesta aiheutuvat toimituskustannukset. Myös tietoaineistojen räätä-
19 (21) löinnistä, palveluiden tuottamisesta sekä muiden kuin avattavien tietoaineistojen käytöstä peritään maksu. 6.8 Yhtenäistämisperiaatteet 6.8.1 Tuntihintojen ja vähimmäismaksujen yhtenäistäminen Trafin suoritteista perittävät maksut voivat kiinteiden maksujen lisäksi olla myös tuntihintoina määriteltyjä maksuja, jolloin suoritteen maksu määräytyy siihen käytetyn työajan perusteella. Periaatteena on yhtenäistää tuntihintoja siten, että maksutaulukossa on tiettyjä tuntihintaluokkia, joita sovelletaan kaikkien liikennemuotojen suoritteisiin. Suoritteita varten on oltava eri tuntihintoja, koska eri suoritteiden kustannukset vaihtelevat lähinnä suoritteen tuottamiseen tarvittavan asiantuntijuuden tason mukaisesti. Soveltuvin osin on tavoitteena myös kaikkien tuntihintaisten suoritteiden osalta yhtenäistää periaatteet, jolla laskutettava tuntimäärä määräytyy. 6.8.2 Asiakasryhmien tasapuolisuus Kuten muutoinkin Trafin toiminnassa myös suoritteiden määrittelyssä ja hinnoittelussa asiakasryhmiä kohdellaan tasapuolisesti. Eri asiakasryhmiltä peritään samasta suoritteesta sama suoritteiden kustannuksia vastaava (jos ei ole erityisesti säädetty yli- tai alijäämäiseksi hinnoiteltavaksi suoritteeksi) maksu, eikä suoritteen tuotoilla subventoida muiden suoritteiden tuotantoa. Tasapuolisuus toteutuu myös lisämaksujen kohdalla (ks. 6.8.5). 6.8.3 Hylkäävät päätökset tai peruutukset, kohtuullistamisperiaatteet Näitä asioita on käsitelty kohdassa 6.1. 6.8.4 Matkakustannusten korvaamisen periaatteet Mikäli suoritteen tuottaminen edellyttää matkustamista, voidaan määritellyn suoritemaksun lisäksi periä korvauksena valtion matkustussäännön ja Trafin tarkentavan matkustusohjeen mukaiset korvaukset. Matkakustannusten korvausten periminen määritellään erikseen maksutaulukossa: Mikäli suoritteeseen liittyvä toimenpide suoritetaan hakijan tai tilaajan pyynnöstä ulkomailla tai suoritteeseen liittyvä valvonta edellyttää tarkastus- tai valvontakäyntejä ulkomailla, peritään suoritemaksun lisäksi toimenpiteestä aiheutuneet matkakulut. Kotimaassa suoritetuista toimenpiteistä aiheutuvat matkakulut peritään, mikäli suoritteen tai suoriteryhmän yhteydessä on näin mainittu. Jos hakija tai tilaaja peruuttaa tilaamansa toimenpiteen, voidaan aina periä ko. toimenpidettä varten varattujen matkojen peruutuksista mahdollisesti aiheutuneet kulut. Matkojen suunnittelussa on huomioitava asiakasryhmien tasapuolinen kohtelu, ja asiakkailta perittäviä matkakuluja on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä tasaamaan (esim. suorittamalla useita asiakaskäyntejä matkan aikana, siirtämällä toimenpide asiakasta lähimmän toimenpisteen hoidettavaksi yms). 6.8.5 Hakemusten käsittelyn tai toimenpiteen lisämaksut Mikäli hakemuksen käsittely tai toimenpide edellyttää työskentelyä muuna kuin normaalina virka-aikana, voidaan tällaisesta suoritteesta periä normaalin suoritemaksun lisäksi lisämaksu tai korotettu maksu johtuen suoritteen tuottamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista.