RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSSUUNNITELMA

FCG Planeko Oy TAMPEREEN KAUPUNKI RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSSUUNNITELMA Suunnitelmaselostus 0155-D1985 6.11.008

FCG Planeko Oy Tampereen kaupunki I Rimmin asemakaava-alueen hulevesien 6.11.008 Suunnitelmaselostus 0155-D1985 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Lähtökohdat... 1 1. Projektiorganisaatio... 1 1.3 Käsitteitä... 1 HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA....1 Lähtökohdat.... Mitoituslaskelmat....3 Korttelikohtaisten menetelmien kuvaus... 3.3.1 Yleistä... 3.3. Maanalaiset viivytyskaivannot... 3.3.3 Maanpäälliset viivytyspainanteet... 4.4 Pilkkakuusen hulevesiallas... 4.5 Liikuntapuiston hulevedet... 4 3 TULVAREITIT... 5 4 RAKENTAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA... 5 5 HULEVESIEN HALLINNAN TEHOKKUUS JA VAIKUTUKSET... 6 LIITTEET Liite 1: Yleissuunnitelma, asemapiirros VHT-0155-D1985-01, 5.11.008 Liite : Yhteenveto Virolaisten ja Pilkkakuusen valuma-alueiden hulevesien hallinnan yleissuunnitelmasta, 31.10.008 P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunki_0155\d1985_rimmi\c Suunnitelmat\raporttitekstit\rimmi_suunnitelmaselostus_081104.doc

FCG Planeko Oy Tampereen kaupunki 1 (6) Rimmin asemakaava-alueen hulevesien 6.11.008 Suunnitelmaselostus 0155-D1985 TAMPEREEN KAUPUNKI RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSSUUNNITELMA 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat 1. Projektiorganisaatio 1.3 Käsitteitä Tampereen ja Lempäälän rajalla, Hervannan länsipuolella sijaitsee rakenteilla oleva Vuoreksen uusi asuinalue, johon suunnittelun kohteena oleva Koukkujärven laskuojan valuma-alue kuuluu. Vuoreksen alueella sijaitsee lukuisia pieniä ja vedenlaadultaan hyviä järviä, joiden pelätään kärsivän rakentamisen aiheuttamasta hulevesikuormituksesta. Alueella tullaankin toteuttamaan hulevesien hallintatoimia mahdollisten haittavaikutusten vähentämiseksi. Työssä laadittiin hulevesien Vuoreksen osayleiskaava-alueella sijaitsevalle Rimmin asemakaava-alueelle. Työssä suunniteltiin hule-9 asemakaavamääräyksen mukaiset hulevesien hallintamenetelmät sekä tarkasteltiin hulevesien johtamissuuntia. Tämä raportti on yleissuunnitelmapiirrosta VHT-0155-D1985-01 (liite 1) selittävä suunnitelmaselostus. Hulevesien on tehty konsulttityönä FCG Planeko Oy:ssä. Konsultin työryhmän kuuluivat dipl.ins. Perttu Hyöty ja tekn.yo. Hannes Björninen Työn tilaaja on Tampereen kaupunki, Vuores-projekti ja yhteyshenkilö projektijohtaja Pertti Tamminen. Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä veden pintavalunta nopeutuu. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta taas huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja sadevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purkuuomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 1. Hulevesien aiheuttamien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi on suunniteltu vaihtoehtoisia hallintamenetelmiä, joilla hulevesien määrää ja laatua pyritään kontrolloimaan siten, että veden kiertokulku alueella rakentamisen jälkeen olisi mahdollisimman paljon luonnontilaisen kaltainen. Keinoja hulevesien hallintaan ovat mm. 1 US EPA. 1999. Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-81-R-99-01. Washington D.C. P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunki_0155\d1985_rimmi\c Suunnitelmat\raporttitekstit\rimmi_suunnitelmaselostus_081104.doc

FCG Planeko Oy Tampereen kaupunki (6) Rimmin asemakaava-alueen hulevesien 6.11.008 Suunnitelmaselostus 0155-D1985 päällystettyjen pintojen minimoiminen syntyneiden hulevesien imeyttäminen maaperään epäpuhtauksien vähentäminen hulevesistä suodattamalla, laskeuttamalla ja kasvillisuuden avulla hulevesien viivyttäminen, eli pintavalunnan jakaminen pitkälle ajanjaksolle Hulevesien vaihtoehtoisten hallintamenetelmien toteuttaminen vaatii perinteiseen sadevesiviemäröintiin verrattuna enemmän tilaa ja niiden kustannukset etenkin ylläpidon osalta ovat sadevesiviemäröintiä suuremmat. Tästä johtuen vaihtoehtoiset hallintamenetelmät soveltuvat parhaiten uusille rakennettaville alueille, joissa niiden asettamat vaatimukset voidaan parhaiten ottaa huomioon. HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA.1 Lähtökohdat. Mitoituslaskelmat Suunnittelun lähtökohtana on asemakaavamääräys hule-9, jonka mukaan Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 1 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Kaavamääräystä on suunnittelussa tulkittu siten, että läpäisemättömien pintojen määrä lasketaan kaikkien korttelialueiden pintojen ja niiden valumiskertoimien tulona. Tällöin myös osittain läpäisevillä pinnoilla muodostuvia hulevesiä viivytetään. Kokonaisviivytystarve määräytyy siis laskennallisen läpäisemättömän pinnan määrän mukaan, ei suoraan eri alueiden pinta-alojen perusteella. Istutettavat tai luonnontilaiset alueet on luettu viheralueiksi, joilla muodostuvia hulevesiä ei viivytetä. Korttelikohtaiset suunnitelmat on laadittu yleissuunnitelmina, ja tarkoitus on että menetelmien lopullinen sijainti, rakenne ja mitoitus määritellään tonttien rakennussuunnitteluvaiheessa kun tasaukset ja rakenteelliset ratkaisut ovat lopullisessa muodossaan. Mitoituslaskelmia varten kortteleista määritettiin asemakaavan havainnepiiroksen perusteella erilaiset pintamateriaalit ja niiden pinta-alat, jotka on esitetty yhdessä mitoituksessa käytettyjen valumakertoimien kanssa taulukoissa 1 ja. Pintojen sijoittuminen käy ilmi liitteenä 1 olevasta asemapiirroksesta. Mitoitusvesimäärä on kaavamääräyksen mukainen 10 mm sade. Sadevesiviemäreiden mitoituksessa tulee käyttää kerran viidessä vuodessa toistuvaa 10 minuutin mitoitussadetta rankkuudeltaan 160 l/s*ha. Kortteleittain vaadittava viivytystilavuus on esitetty taulukossa 3. P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunki_0155\d1985_rimmi\c Suunnitelmat\raporttitekstit\rimmi_suunnitelmaselostus_081104.doc

FCG Planeko Oy Tampereen kaupunki 3 (6) Rimmin asemakaava-alueen hulevesien 6.11.008 Suunnitelmaselostus 0155-D1985 Taulukko 1. Mitoituksessa käytetyt valumiskertoimet Pinnan tyyppi Valumiskerroin Kattopinnat 0,9 Päällystetyt pinnat (asfaltti) 0,8 Osittain läpäisevät pinnat (sora tms.) 0,3 Taulukko. Mitoituksessa huomioitavien pintojen jakauma kortteleittain Pinta-ala [m] Läpäisemättömät Osin läpäisevät Kortteli Katto Asfaltti Sora tms. 7640 53 1900 1000 7641 76 30 1706 764 151 1010 51 7643 1660 1160 810 7644 3846 1870 1706 Taulukko 3. Korttelikohtainen valumiskerroin ja viivytystilavuus Kortteli V_kerroin Vviiv [m3] 7640 0,41 38 7641 0,39 56 764 0,36 3 7643 0,8 7 7644 0,30 55.3 Korttelikohtaisten menetelmien kuvaus.3.1 Yleistä.3. Maanalaiset viivytyskaivannot Rimmin asemakaava-alueella on päädytty esittämään pääasiassa maanalaisia viivytysratkaisuja johtuen tilanpuutteesta, tarkoituksenmukaisuudesta sekä tonttien korkeuseroista. Hulevesien kerääminen ja johtaminen viivytysrakenteisiin tapahtuu sadevesiviemäröinnillä. Muutamien korttelien kohdalla hulevesiä viivytetään myös maanpäällisissä painanteissa. Viivytyskaivannot koostuvat suurella lietepesällä varustetusta tulokaivosta, johon tonttien sadevesiviemärit purkavat. Tulokaivosta vedet johdetaan kaivannossa sijaitsevaan pohjattomaan jakokaivoon. Hulevedet leviävät jakokaivosta kiviainestäytön sekaan kaivon pohjan sekä jakoputkien kautta. Kaivannon pohja rakennetaan viettämään purkupäätä kohden kuivatuksen varmistamiseksi. Purkupäässä on rei itetty keruukaivo, jossa vesipinta on periaatteessa samassa tasossa kuin muuallakin kaivannossa. Keruukaivossa sijaitsee reikäputki, joka säätelee kaivosta eteenpäin johtuvaa virtaamaa. Reikien määrällä ja koolla voidaan virtaama säätää halutun suuruiseksi, jotta toivottu viivytysvaikutus saadaan aikaiseksi. Kaivannon yläosaan on rakennettu lisäksi ylivuotoputki, jota pitkin vedet ohittavat kaivannon viivytystilavuuden ollessa täynnä. Kaivannot on mitoitettu siten, että kiviainestäytön huokostilavuudeksi on arvioitu 0,5. Tämä edellyttää kiviaineksen seulomista hienomman aineksen P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunki_0155\d1985_rimmi\c Suunnitelmat\raporttitekstit\rimmi_suunnitelmaselostus_081104.doc

FCG Planeko Oy Tampereen kaupunki 4 (6) Rimmin asemakaava-alueen hulevesien 6.11.008 Suunnitelmaselostus 0155-D1985.3.3 Maanpäälliset viivytyspainanteet.4 Pilkkakuusen hulevesiallas.5 Liikuntapuiston hulevedet poistamiseksi. Kaivantojen viivytyskerroksen paksuudeksi on esitetty 1 metri, jolloin kaivantojen pohja on noin metriä maanpinnan alapuolella. Suunnitelmissa kaivantojen täyttömateriaaliksi on esitetty kiviainesta. Täyttömateriaalina voidaan käyttää myös erityisesti hulevesien hallintaan suunniteltuja muovisia kennostoja, joita valmistaa ja myy esim. Wavin-Labko Oy. Muovikennostojen kantavuus on huonompi kuin kiviaineksella, mutta niiden hyötytilavuus on noin 95 %, mikä vähentää kaivantojen tilantarvetta merkittävästi. Muutamissa kortteleissa on esitetty viivytysmenetelmiksi maanpäällisiä viivytyspainanteita. Painanteet ovat nimensä mukaisesti ympäristöään alempana olevia istutettavan alueen osia, jossa hulevedet voivat lammikoitua. Painanne tulisi tehdä vettä imeyttäväksi, jolloin joko massanvaihdolla tai irtilouhinnalla on varmistettu veden imeytyminen maahan. Painanteeseen johdettavat vedet lammikoituvat hetkeksi ennen kuin ne suotautuvat pinnan kasvillisuuskerroksen läpi alapuoliseen hyvin vettä läpäisevään kerrokseen ja imeytyvät edelleen ympäröivään maaperään. Sadepuutarhan tulisi myös tyhjentyä vedestä sadetapahtumien välissä, mistä johtuen rakenne voidaan joutua salaojittamaan jos veden imeytyminen on liian vähäistä. Rimmin asemakaava-alueelle sijoittuu myös alueellinen, koko Pilkkakuusen valuma-alueen hulevesien ja pintavalunnan hallitsemiseen tarkoitettu, tulvaallas. Tämän ns. Pilkkakuusen hulevesialtaan tarkoituksena on säädellä valuma-alueelta Vuoreksen Keskuspuistoon purkautuvaa virtaamaa siten, että virtaama säilyy rakentamista edeltäneellä tasolla. Mitoitusperusteena on kerran viidessä vuodessa toistuva sadetapahtuma. Altaaseen johdetaan suuri osa myös Rimmin asemakaava-alueella muodostuvista hulevesistä joko korttelikohtaisen käsittelyn jälkeen tai katualueiden tapauksessa suoraan. Hulevesialtaan mitoitusta ja toimintaperiaatetta on kuvattu tarkemmin Virolaisten ja Pilkkakuusen valuma-alueiden hulevesien ssa, jonka yhteenveto on esitetty liitteessä. Rimmin asemakaavassa on osoitettu asuinalueen lisäksi Rimmin selänteen koillispuolinen alue liikuntapuistoksi. Puistoon tulee rakenteita, jotka lisäävät alueella muodostuvien hulevesien määrää. Puistoalueen hulevedet johdetaan puistosuunnitelman mukaisesti osin Pilkkakuusen hulevesialtaaseen ja osin Vuoreksen Puistokadun alitse Virolaisten hulevesijärjestelmään. Puistoalueen edellyttämä hulevesien viivytystarve on otettu huomioon näiden järjestelmien mitoituksessa. P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunki_0155\d1985_rimmi\c Suunnitelmat\raporttitekstit\rimmi_suunnitelmaselostus_081104.doc

FCG Planeko Oy Tampereen kaupunki 5 (6) Rimmin asemakaava-alueen hulevesien 6.11.008 Suunnitelmaselostus 0155-D1985 3 TULVAREITIT Hulevesien hallintamenetelmät on mitoitettu kerran viidessä vuodessa toistuvalle 10 minuutin sateella, jonka rankkuus on 160 l/s*ha ja sademäärä 10 mm. Rankemman sateen sattuessa hulevesijärjestelmän välityskyky ylittyy ja hulevedet tulvivat kaduille sadevesikaivojen kautta. Tällöin hulevedet etenevät maanpinnalla korkeuserojen mukaisesti. Pääasiallisesti tontit ovat korkeammalla kuin ympäröivät kadut, puistot ym. yleiset alueet. Tällöin tulvatilanteissa hulevedet johtuvat tonteilta kaduilla ja niitä pitkin edelleen puistoihin ja viheralueille. Lopullisia katujen ja tonttien tasaukset tulee suunnitella siten, että hulevedet eivät johdu sellaisiin suuntiin, joissa ne voivat aiheuttaa vahinkoja rakenteille. 4 RAKENTAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA Rakentamisen aikana muodostuvien hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska niiden sisältämät kiintoainespitoisuudet ovat moninkertaiset rakentamisen jälkeiseen tilanteeseen verrattuna ja koska rakentamisvaiheessa hulevesien hallintamenetelmät eivät yleensä ole käytössä koko laajuudessaan. Rakentamisvaiheessa hulevesien määrä ei yleensä ole niin suuri kuin lopullisessa tilanteessa, koska suurin osa pinnoista on avoimia ja imeytyminen näin mahdollista. Rakentamisaikaisten hulevesien hallinannan tulisikin keskittyä kiintoaineskuormituksen vähentämiseen. Suositeltavia keinoja rakentamisaikaiseen hulevesien hallintaan ovat mm. sedimenttiaitojen tai maavallien toteuttaminen rakennettavien alueiden ympärille sekä työnaikaisten laskeutusaltaiden toteuttaminen. Sedimenttiaidat ovat suodatinkankaasta tehtyjä aitoja, joiden läpi yläpuolisilta alueilta tulevat hulevedet virtaavat, jolloin kiintoaines jää suodatinkankaaseen. Sedimenttiaidat tulee pystyttää huolellisesti ja suodatinkankaan alareuna tulee olla maan sisässä, jotta virtausta ei tapahdu aidan alitse. Sedimenttiaidat soveltuvat tasovirtauksen käsittelemiseen eikä niitä tule sijoittaa ojiin tai muihin kohtiin joihin hulevesivirtaama keskittyy. Maavalleilla pyritään samaan kuin sedimenttiaidoilla, eli estämään tasovirtauksen kulkeutuminen rakennettavan alueen ulkopuolelle. Maavallit tehdään korkeuskäyrien suuntaisesti siten, että vallin ylärinteen puolelle kaivetaan matala oja. Hulevedet kerääntyvät ojaan ja joko suotautuvat maavallin läpi tai ohjataan ojaa pitkin sopivaan purkupaikkaan. Ojiin tulee rakentaa suotopatoja kiintoaineksen pysäyttämiseksi tai sitten ojat on ohjattava laskeutusaltaaseen ennen maastoon purkamista. Rakentamisvaiheen laskeutusaltaat on tarkoitettu nimenomaan kiintoaineksen vähentämiseen, jolloin niitä ei tarvitse mitoittaa pysäyttämään suuria vesimääriä pitkiksi ajoiksi. Riittää, että viipymä altaassa on riittävän suuri karkean siltin laskeuttamiseksi. Laskeutusaltaat voidaan toteuttaa tilapäisinä, maavalleilla rajattuina alueina, joihin hulevedet voidaan pumpata esim. kaivannoista. Myös lopullisen vaiheen hulevesien hallintamenetelmiä, kuten kaivantoja ja viivytysaltaita voidaan käyttää rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyyn, mutta tällöin rakentamisen aikana kertynyt kiintoaines tulee poistaa niistä ennen varsinaista käyttöön ottoa, etenkin jos kyseessä on imeyttämiseen käytettävä hallintamenetelmä. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta tulee suunnitella tarkemmin ennen työmaan aloittamista, kun rakentamisaikataulu on selvillä ja töiden suunnittelu on meneillään. P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunki_0155\d1985_rimmi\c Suunnitelmat\raporttitekstit\rimmi_suunnitelmaselostus_081104.doc

FCG Planeko Oy Tampereen kaupunki 6 (6) Rimmin asemakaava-alueen hulevesien 6.11.008 Suunnitelmaselostus 0155-D1985 5 HULEVESIEN HALLINNAN TEHOKKUUS JA VAIKUTUKSET Edellä esitetyillä hulevesien hallintajärjestelyillä pystytään Rimmin asemakaava-alueella muodostuvat hulevedet hallitsemaan ja käsittelemään tehokkaasti ja niiden aiheuttamat haittavaikutukset minimoimaan. Korttelialueilla toteutettavilla hule-9 kaavamääräyksen mukaisilla menetelmillä pystytään hallitsemaan lyhytkestoisten, rankkuudeltaan suurien, rankkasateiden aiheuttamat hulevesivirtaamat kokonaisuudessaan ja pitkäkestoistenkin sateiden aiheuttamasta virtaamasta suuri osa. Tällöin suunnittelualueelta purkautuva virtaama ei ole haitallisen suuri esimerkiksi eroosion kannalta. Hulevesivirtaamien hallinnan lisäksi järjestelmillä pystytään vähentämään tehokkaasti myös hulevesien sisältämiä epäpuhtauksia. Korttelialueiden menetelmillä pystytään tehokkaasti käsittelemään kaikkien sadetapahtumien alussa muodostuvat, eniten epäpuhtauksia sisältävät ns. first flush vedet. Tällöin purku-uomiin ja valuma-aluetason viivytysjärjestelmiin ei edes purkaudu ns. likaisia hulevesiä. Rimmin asemakaava-alue kytkeytyy kokonaisuudessaan valuma-aluetason viivytysjärjestelmään joko Pilkkakuusen valuma-alueella tai Länsipuiston kautta (Koukkujärven laskuojan valuma-alue), jolloin tulva-alueilla toteutettava viivytys vähentää vielä omalta osaltaan hulevesien kuljettamia, esim. katualueilta peräisin olevia epäpuhtauksia. Alueelliset viivytysmenetelmät varmistavat myös sen, että valuma-alueilta purkautuvat virtaamat eivät mitoitustilanteessa (kerran viidessä vuodessa toistuva tilanne) kasva nykytilanteeseen verrattuna. Yhteenvetona voidaan todeta, että korttelikohtaiset ja valuma-aluetason menetelmät yhdessä ehkäisevät hulevesien aiheuttamat haittavaikutukset erittäin tehokkaasti. FCG Planeko Oy Perttu Hyöty, dipl.ins. aluepäällikkö P:\PLAN\Tre\VHT\VHS\Tampereen kaupunki_0155\d1985_rimmi\c Suunnitelmat\raporttitekstit\rimmi_suunnitelmaselostus_081104.doc

Virolaisten ja Pilkkakuusen valuma-alueiden hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Selvitysalue Virolaisten ja Pilkkakuusen valuma-alueet, jotka purkautuvat Vuoreksen Keskuspuistoon ja edelleen Koipijärven luoteisnurkkaan. Pinta-ala noin 1.4 km Korkeuseroa Virolaisesta Koipijärveen noin 8 metriä Alueen maa- ja kallioperä on muodoiltaan vaihtelevaa ja sitä luonnehtivat ohuen moreenikerroksen peittämät, monin paikoin jyrkkärinteiset kallioselänteet. Nykytilassa alue on lähes kokonaan rakentamatonta metsää ja suota. Ruskontien eteläpuolella Annistossa on harvaan rakennettua vanhaa pientaloasutusta sekä hieman vanhaa viljelysmaata.

Virolaisten ja Pilkkakuusen valuma-alueiden hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Vuoreksen osayleiskaavassa valuma-alueelle on osoitettu paljon uusia asuinalueita. Valuma-alueen pinta-alasta rakennetaan noin 40%. Pintavaluntaa tulee muodostumaan tulevassa tilanteessa huomattavasti enemmän kuin nykyään. Tarkastelua varten alue jaettiin pienempiin osavaluma-alueisiin virtaamien laskemista ja maankäytön muutoksen arvioimista varten.

Virolaisten ja Pilkkakuusen valuma-alueiden hulevesien Rakentaminen aiheuttaa suuret lisäykset pintavaluntaan kaikilla valuma-alueilla lukuun ottamatta Virolaisia ja niiden ympäristöä. Valuma -alue Pintaala [ha] Keskimääräinen valumakerroin nykytilanteessa Keskimääräinen valumakerroin rakennettuna Muutos 1.1 14,8 0,11 0,18 + 64 % 1. 17,6 0,11 0,41 + 70 % 1.3 3,1 0,11 0,14 + 7 % 1.4 7,7 1,0 1,0 +- 0 %.1 13,6 0,10 0,13 + 30 %. 3,8 1,0 1,0 +- 0 %.3 8,0 0,13 0,30 + 130 % 3.1 3,0 0,10 0,66 + 560 % 3. 3,7 0,11 0,36 + 30 % 4.1 15,7 0,10 0,4 + 30 % 4. 19,1 0,10 0,38 + 80 %

Virolaisten ja Pilkkakuusen valuma-alueiden hulevesien Keskuspuistoon purkautuva virtaama ei saa ylittää nykytilanteessa esiintyvää virtaamaa. Ilman hallintatoimenpiteitä Keskuspuistoon purkautuva virtaama kasvaa lähes kolminkertaiseksi. Pilkkakuusen alueelta purkautuva virtaama nelinkertaistuu.

Virolaisten ja Pilkkakuusen valuma-alueiden hulevesien Hulevedet voidaan hallita tehokkaasti alueellisilla kosteikoilla ja tulva-alueilla Myös korttelialueilla tulee toteuttaa hulevesien viivytystä, laskelmissa on oletettu hule-9 määräys kaikilla rakennettavilla alueilla Esitetyillä toimenpiteillä Keskuspuistoon purkautuva virtaama ei kasva nykytilanteeseen verrattuna

Virolaisten ja Pilkkakuusen valuma-alueiden hulevesien Pilkkakuusen valuma-alueen eteläreunaan tarvitaan kosteikkoalue virtaaman hallitsemiseksi. Tarvittavan tulva-alueen pinta-ala on noin 0,6 ha Virtaamaa säädetään kosteikon eteläpäähän rakennettavalla säätöpadolla. Alueelle ei padoteta vettä pysyvästi vaan vesi nousee koko tulva-alueelle ainoastaan rankoilla sateilla. Alue tulee osoittaa asemakaavassa ko. käyttöön tarkoitetuksi viheralueeksi.

Virolaisten ja Pilkkakuusen valuma-alueiden hulevesien Virolaisten valuma-alueella muodostuvien hulevesien hallinta suoritetaan järvissä. Virtaamaa säädetään järvien laskuojiin rakennettavilla säätöpadoilla. Järvien padotuksesta johtuva vedenpinnan nousu on vähäistä. Alueille ei padoteta vettä pysyvästi vaan vesi nousee koko tulva-alueelle ainoastaan rankoilla sateilla.

Virolaisten ja Pilkkakuusen valuma-alueiden hulevesien YHTEENVETO Vuoreksen rakentaminen lisää Pilkkakuusen ja Virolaisten valuma-alueilta Keskuspuistoon purkautuvan pintavalunnan kolminkertaiseksi. Hulevesikysymys on ratkaistava kokonaisuutena. Tulva-alueilla ja kosteikoilla tuettuna korttelikohtaisilla hallintamenetelmillä Keskuspuistoon kohdistuvan virtaama ei kasva.

18 0.30.05 0.50 1.30.05 0081 7.00 +1 4.85 4.50 +1 +10.00 +119.70 +117.95 Tv +119.50 Hm +118.70 Si +117.95 Mr RINNE- KATSOMO 0081 5 1.5 VAPAA NURMIALUE 6.80 004 Kaupungin sadevesiviemäri tai -rumpu 008 +10.14 +117.34 1 3.30 Kiinteistön sadevesiviemäri +119.99 +118.74 JUOKSUSUORA PITUUSHYPPY Maanalainen viivytyskaivanto 78 1.00.36 1.0.36 79 1.60.85.85 VUORES 80 3.30 3.50 3.50 PIRUNPELLONPUISTO 9 6.60 764 30 5.0 Avo-oja 8 6.50 +119.70 +113.0 tulva-alue HUOLTO +119 1.10 +118 BUSSIT PUKURimmin asemakaavassa on määrätty kiinteistökohtaisesta hulevesien hallinnasta HUONEET Virtaussuunta hule-9 -määräyksellä. Tässä yleissuunnitelmassa määräyksen mukainen viivytys on esitetty toteutettavaksi pääasiassa maanalaisilla viivytyskaivannoilla ja osittain 5 +119.54 7.70 +111.84 esitetyt menetelmät myös maanpäällisillä viivytyspainanteilla. Asemapiirroksessa KAHVILA 0081 keskisyvyydeksi on oletettu 1.0 on mitoitettu siten, että viivytyskaivantojen SKEITTI +119.56 metriä ja täyttömateriaaliksi kiviaines, 6 jonka hyötytilavuus on 5%. 5.50 on+114.06 Viivytyspainanteissa veden keskisyvyydeksi oletettu 0.1-0. metriä. Katualueiden hulevedet puretaan avo-ojiin tai maastopainanteisiin, joita pitkin vedet ohjautuvat Pilkkakuusen hulevesialtaaseen. Kiinteistöjen hulevedet puretaan joko sadevesiviemäriin, avo-ojiin tai hajautetusti maastoon. Alueella on suuria korkeusvaihteluita, mistä johtuen verkostojen purkupisteet ja avo-ojat tulee 4 +15.37 suojata eroosiota vastaan. TALVILIUKU 0.10 +15.7 +15.7 Hm LIIKUNTAPUISTO +119.77 +113.17 HIIHTOMAA PYÖRÄILYRATA 1 Maanpäällinen viivytyspainanne PIENKENTTIEN ALUE (ESIM. TENNIS, MINIAREENA, KATUKORIS) Hulevesien LASTEN LEIKKI 4 +119.71 +118.71 +117.35 Tv +118.51 Sa +117.35 Mr +10.1 +118.5 +117.7 Si +117.7 Mr +119.99 +116.69 +116.49 Tv +116.49 Mr +119.7 +115.97 RANTALENTOPALLO DOWNHILL-PYÖRÄILY +10.06 +114.86 43 0.50 hulevesi 5 44 9.89 6.00 8.60 9.89 4 45 5.68 +119.74 +113.74 +109.85 Tv +111.14 Si +109.85 Mr 46 1.0.. +10.1 +114.53 +114.53 Sa +11.7 +10.5 +119.50 Si +119.50 Mr 7 44.90 7641 3 0.30 +11 +10 07 1.00 0.60 1.00 +14 +13 +13 Rimmin asemakaava-alueen ja liikuntapuiston väliin jolla säädellään toteutetaan ns. Pilkkakuusen hulevesiallas, 5 +130.08 Pilkkakuusen valuma-alueelta Keskuspuistoon purkautuvaa 0.0 +19.88 KUNTOPOLKU virtaamaa. Allas toteutetaan tulva-alueena, jonne Mr vesi NÄKÖALAPAIKKA nousee pääuomasta vain sallitun mitoituksen ylittävillä virtaamilla. Sadetapahtumien välillä vettä on vain pääuomassa. Aluevarauksen pinta-ala on n. 0.6 ha 6 POH 00 6 3 3 +15.4 +14.9 Mr 7643 11 8 8.40 6.0 4.60 8.40 +119.7 +116.8 3 3 TA KA MA 0350 18.30.90.90 RI tie +17.60 +17.10 +17.05 Si +17.05 Mr NN 1 E 45 0.70 7640 +10.04 +119.34 003 19 0.3 0.5 0.5 ven 61 3.70 min kor 1 1 Rim 978 6 0.50 0.55 0.55 AN +119.93 +116.3 PIRUNPELLONPUISTO U LK 00350 19 0.70 0.90 0.90 LO TERVALEPÄNPUISTO 765 1 N 4 +18.54 +17.84 +17.64 Si +17.64 Mr PO EL P RA 00740 4 0.80 4.40 AU 7644 +133.68 +133.38 +13.78 Hm +13.78 Mr +16.0 +11.50 +10.05 Si +10.05 Mr TA 1 NR AA M KA 978 9 4.70 6.15 6.15 IN NE 3 0060 181 0.60 0060 180 +1.46 1.60 0.0 +1.6 +10.86 Hm RIMMINAUKI O Rakennuskohde 0.80 +11.66 Si Tampereen kaupunki 1.60 +10.86 Mr +15.31 +14.71 +14.71 Mr Vuores Rimmin asemakaava-alue 00740 3 +11.0 0060 4.0 +116.8 Ka 179 +11.63 7.00 00615 +114.0 1.80 0.80 +10.83 +119.83 Si Mr+10.81 1.80 +119.83 1.60 +119.1 Ka 0044 6.40 +114.41 17 +11.55 POHJAV 00615 0.00 +11.55691 Ka 1 +10.31 0044 4.50 +117.05.0 +118.11 Ka 19 Piirustuksen +10.68sisältö 6.05 +114.6 1.50 +119.18 Mr Ka 1.50 4.50 Hulevesien +119.18 +116.18 Kahallinnan 0060 4.50 Asemapiirros +116.18 164 1.0 0.0 1.0 0044 0060 18 165 1.60 1.40 0.60 1.60 4.50 1.40 4.50 40 1.40 +11.61 +10.81 Ka +117.1 +15.79 +14.39 48 1.90 0060 Päiväys 5.11.008 166 Pääsuunn. P.Hyöty 1.10 Hyv. +15.0 +13.30 00615 00740 4 +11. +10.6 0.80 +10.4 Ka 5.0 +115.06 Ka 00615 6.0 +115.0 8.00 +11.6 3 +11.88 00740 0044 0.0 +11.68 1 +10.40 1 +10.38 6.07 +115.81 3.40 +117.00+119.08 Ka 1.30 0.0 +10.18 Ka Lo 6.60 +113.80 1.30 4.30 +119.08 +116.08 Ka 4.30 +116.08 177 0044 1.8 0.30 0 +119.59 1.00 0.40 0.70 +118.89 +119.19 Si Ka 1.8 3.70 0.70 +118.89 +115.89 Mr 0.70 +118.89 Ka 3.70 +115.89 178 +119.01 1.00 1.07 +118.01 +117.94 Si 1.07 +117.94 Mr +15.30 +14.0 Mr Ka +11. +10.9 +119.94 Hm +10. Hk +119.94 Mr 0060 163.70 Mittakaavat yleissuunnitelma +118.67 +118.47 +117.47 Hm +117.47 Mr 1:1000 Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero +11.70 +11.49 Mr +10.10 Ka +10.89 +10.09Ka Si +10.10 +117.0 +10.09 Mr +117.0 VHT 0155-D1985 Suunn. Yhteyshenkilö P.Hyöty Tiedosto +118 +115 01 FCG Planeko Oy Pyhäjärvenkatu 1 3300 Tampere Puh. 0104096700 0060 www.fcg.fi 15 +117.70 Muutos 00 15 1.8 4.6 4.6