Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat. Tässä tilaisuuden avauspuheenvuoroni. Esko Lius Koillis-Helsingin Vihreät
Ilmastonmuutoksesta on kuluneen vuoden aikana tullut kestojulkkis. Vuosi sitten tammikuussa merivesi nousi Kauppatorille, ja rakennuksia piti suojella vettä pumppaamalla ja patovalleja rakentamalla. Niistä paperipaaliaidoista tuli suorastaan nähtävyys, josta sai mieleenpainuvia lehtikuvia.
Viime vuonna Keski-Eurooppa kärsi poikkeuksellisista tulvista, Etelä-Euroopassa hikoiltiin ennätyslämmöissä, ja Amerikan maat saivat niskaansa hurrikaaneja, joista Katrina herätti voimakasta ympäristökeskustelua myös USA:ssa.
Piti täällä Suomessakin kiskoa pidempivartiset kumisaappaat jalkaan, kun vesi nousi niin tammikuussa kuin syyskuussakin. Vedenpinta oli Helsingin rannoilla pahimmillaan 151 senttiä normaalia korkeammalla.
Uutisten taustoiksi media on tarjonnut myös perustietoa ilmastonmuutoksesta. Ensinnäkin se alvariinsa rummutettu juttu - eli maapallon keskilämpötila nousee. Täällä Helsingissäkin lumitalvet saattavat olla mennyttä ja vuosittainen sademäärä kasvaa rutkasti. Toisaalta - jos Golf-virta heikkenee olemattomiin, eivät atlanttiset virtaukset enää tuokaan meille lämmintä ilmaa. Silloin kelit voivat kylmetä samanlaisiksi kuin Utsjoella nykyään.
Ilmastonmuutos vaikuttaa siis alueellisiin ilmastoolosuhteisiin: lämpötiloihin ja sadantaan. Sillä on monenlaisia seurauksia ekosysteemeille ja eliölajeille, ruuantuotantoon ja makean veden saatavuuteen. Merenpinnan nousu on tietysti se konkreettisin uhka, joka saa helsinkiläisenkin havahtumaan. Tosin uusimpien tutkimusten mukaan vettä on tarjolla myös toisesta suunnasta.
Eilinen Helsingin Sanomat kertoi Helsingin yliopiston ja VTT:n tutkimuksesta, jonka mukaan Suomessa erityisesti kaupunkitulvariski kasvaa voimistuvien rankkasateiden takia. Lehteen haastatellun tutkija Lasse Makkosen mukaan yhdyskuntasuunnittelussa pitäisi varautua tähän jo nyt.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja on meidän ilmastoasiantuntijamme, joka kertoo tarkemmin miten ilmasto muuttuu ja millaisia vaikutuksia sillä saattaa olla helsinkiläisen elinympäristöön ja arkeen.
Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Pekka Kansanen osaa kertoa meille miten Helsingin kaupunki huomioi omia päästövaikutuksiaan. Toivottavasti kuulemme myös miten kaupunki varautuu mahdolliseen merenpinnan nousuun vai hukkuuko Helsinki?
Ilmasto muuttuu, koska me muutamme sitä. Sekä suoraan, yksityisten valintojemme kautta että välillissti, yhteiskunnan toiminnan ja rakenteiden kautta. Kansanedustaja Tarja Cronberg käsittelee alustuksessaan sitä, miten kansalainen voi omilla valinnoillaan torjua ilmastonmuutosta. Cronbergilta voimme myös odottaa kuulevamme, miten Suomen kannattaisi hoitaa omaa ilmastopolitiikkaansa.
Jokaisella alustajalla on 20 minuuttia alustukselleen. Sen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus esittää muutama kysymys, joille on varattu 10 minuuttia. Näin yhteen puheenvuoroon menee puoli tuntia. Kaikkien kolmen puheenvuoron jälkeen on sitten varattu aikaa yleisön ja alustajien yhteiselle keskustelulle noin puoli tuntia.