YYT-C2004 Kestävä liikennejärjestelmä Sosiaalinen kestävyys ja esteettömyys

YYT-C2004 Kestävä liikennejärjestelmä Sosiaalinen kestävyys ja esteettömyys Yliopisto-opettaja Jouni Ojala 21.5.2018

Sosiaalinen? Sosiaalipoliittinen merkitys: korostetaan perinteistä hyvinvointivaltiollista ajattelua: sosiaaliset perusoikeudet, kaikkia kansalaisia koskevan sosiaaliturvan kattavuus ja kohtuullinen taso sekä pyrkimys väestöryhmien ja alueiden väliseen yhdenvertaisuuteen. Tarkoituksena on varmistaa yhteiskunnan tuottaman hyvän oikeudenmukainen jakautuminen. Hallinnon toimintatapoihin ja päätöksentekoon liittyvä merkitys: korostetaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa suunnitteluun ja päätöksentekoon. Yhteiskuntatieteellinen merkitys: tarkoitetaan kaikkia niitä taustoja, siteitä ja vaikutteita, joista käsin ihminen kasvaa ja joiden piirissä hän toimii. Ilmenee ihmisen muodostamina yhteisöinä ja yhteiskuntina, ryhminä ja niiden normeina, kulttuureina, perinteinä ja näiden murroksina LVM 31/2003

Yhdistyneiden kansakuntien Brundtlandin komissio 1987: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Taloudellinen kestävyys Ekologinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys

Liikennejärjestelmä muodostuu liikenteen infrastruktuurista ja sitä käyttävästä henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä niitä ohjaavista järjestelmistä. Liikennevirasto

ESTEETTÖMYYS Kuka tarvitsee esteetöntä ympäristöä?

Esteettömyys Esteettömyydellä tarkoitetaan rakenteellisten esteiden poissaoloa (fyysinen esteettömyys) syrjimätöntä ilmapiiriä (sosiaalinen esteettömyys). Yksinkertaistetusti esteettömyydessä on kyse ihmisten erilaisuuden huomioimisesta rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Esteettömät palvelut ovat palveluja, joita eri tavoin toimintarajoitteiset henkilöt pystyvät käyttämään mahdollisimman itsenäisesti.

Toimintarajoitteisuus Esteettömyyden ajatellaan useimmiten palvelevan vain pientä vähemmistöä. Suomalaisista noin 10 15% on eri tavoin pysyvästi toimintarajoitteisia. On selvää, että esteettömiä palveluita tarvitsevat pyörätuolilla liikkuvat näkövammaiset kuulovammaiset sekä muulla tavoin vammaiset henkilöt. Tälle matkustajaryhmälle liikenteen esteettömyys on välttämätöntä, sillä muutoin liikkuminen käy hyvin hankalaksi.

Toimintarajoitteisuus, jatkoa Laskutavasta riippuen on kuitenkin arvioitu, että väliaikaisesti toimintarajoitteisia on jopa 20 40 % koko väestöstä. Toimintakykyä rajoittavat ikääntyminen ei-näkyvät toimintarajoitteet, kuten muistisairaudet onnettomuudet ja tapaturmat arjen haasteet: kulkeminen lastenrattaiden, raskaiden matkatavaroiden tai lemmikkien kanssa Esteetön toimintaympäristö lisää turvallisuutta, matkustusmukavuutta ja liikkumisen sujuvuutta myös edellä mainittuihin ryhmiin kuulumattomille matkaajille.

Ikääntyminen Ikääntyneiden osuus väestöstä on kasvamassa merkittäväksi Tällä hetkellä Suomen väestöstä joka viides on yli 65-vuotias Vuonna 2050 noin puolet EU-kansalaisista on yli 50-vuotiaita Kaikista maapallon ihmisasukkaista yli 60-vuotiaita on tuolloin miltei joka neljäs: yli 2 miljardia ihmistä 80-vuotiaiden määrä suhteessa nykyiseen kasvaa kunnioitettavat 180 % Elämme siis yhä pidempään, mikä on positiivinen asia. Yhä useampi matkustaja on kuitenkin jollain tavalla liikunta- ja toimintarajoitteinen.

Millainen on jalankulkijan esteetön ympäristö?

Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Indikaattorit www.trafi.fi

Case Helsinki Miten Helsingin liikennejärjestelmän sosiaalista kestävyyttä voidaan arvioida ja mitata?

Esteettömyyden hyödyt Välittömiä hyötyjä: Matkustajalle sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyminen työmahdollisuuksien parantuminen ajankäytön järkevöityminen Liikenteen toimijalle lisää lipputuloja kustannussäästöjä, kun yhä useampi voi liikkua itsenäisesti

Esteettömyyden hyödyt Välillisiä hyötyjä: Liikenteessä esteettömyyden parantaminen johtaa muutoksiin kuluttajakäyttäytymisessä, esim. ihmiset vaihtavat yksityisautoilun julkisen liikenteen palveluihin Muualla yhteiskunnassa säästöjä, kun toimintarajoitteinen henkilö työllistyy parempien kulkuyhteyksien ansiosta tai tarvitsee liikkumiseensa entistä vähemmän yhteiskunnan tukea vähentää myös työtapaturmia ja jalankulkijoiden loukkaantumisia ja niistä aiheutuvia kuluja tavaroiden kuljettaminen, siivous ja tilojen huolto helpottuvat

Esteettömyyden edistämisen haasteet Lainsäädäntö ja YK:n vammaisyleissopimus lähtevät ideologiasta, että esteettömyyttä tulee edistää, jos siitä ei synny kohtuuttomia kustannuksia Esteettömyyden tuomia etuja tarkastellaan usein kuluja kapeammasta näkökulmasta, eikä laajempia yhteiskunnalle koituvia hyötyjä tunnisteta International Transport Forum (ITF) kokosi viime vuonna liikennepolitiikan tutkijoita yhteen edistääkseen esteettömyyden hyötyjen saamista paremmin mitattavaan muotoon https://www.itf-oecd.org/economic-benefits-improvedaccessibility-transport-systems-roundtable-0

Esteettömyyden edistämisen haasteet Liikennejärjestelmä on muutoksessa, joka asettaa uusia haasteita myös esteettömyydelle. Digitalisaatio mahdollistaa paljon, mutta toteuttamistavasta riippuen sähköiset palvelut saattavat myös eriarvoistaa ihmisryhmiä. Liikenteen uusien digitaalisten palveluiden kehittelyssä esteettömyyttä ei juuri ole mietitty. Tietoa esteettömyydestä on tärkeää saada mahdollisimman pian, jotta asia osataan ottaa huomioon jo palveluja kehitettäessä. EU:n asetuksilla on säädetty paitsi matkustajan oikeuksista niin linja-autoliikenteessä, raideliikenteessä, meri- ja sisävesiliikenteessä kuin lentoliikenteessäkin, myös vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien oikeuksista kyseisissä liikennepalveluissa. LVM 16/2015: https://www.lvm.fi/documents/20181/514467/julkaisuja+16-2015/a4a7e224-6dbb-4d8d-8f32-dadef037cc70?version=1.0

Oppimispäiväkirjatehtävä Tutustu luentoesityksiin ja luennolla viitattuihin lähteisiin. Esitä omia näkemyksiäsi luennoilla esitettyihin kysymyksiin Pohtikaa ryhmässä, mitkä ovat painopistealueita liikenteen ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutuksessa 10 ja 20 vuoden kuluttua ja millaisia toimia näillä alueilla tulisi ensi sijassa tehdä.