Hämeenlinnan kaupungin ympäristökatsaus ja ympäristötilinpäätös vuodelta 2016

Hämeenlinnan kaupungin ympäristökatsaus ja ympäristötilinpäätös vuodelta 2016 Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 42 2017

Kannen kuva: Orvokkiamppelit Hauhon raitilla 3.6.2017. Sisäkannen kuva: Hauhontien varren kukkaloistoa Akkijärvellä 25.7.2017. Valokuvat ovat Heli Jutilan ottamia ellei toisin mainita. Lähdeviite: Jutila Heli 2017: Hämeenlinnan kaupungin ympäristökatsaus ja ympäristötilinpäätös vuodelta 2016. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 42. 49 sivua ja 1 liite (10 s.). Hämeenlinnan kaupunki, Viranomaispalvelut. Painotuote: ISBN 978 952 5962 70 3 Verkko: ISBN 978 952 5962 71 0 ISSN L 1798 0704 ISSN 1798 0712 (verkkojulkaisu) 2

Sisällys Tiivistelmä 4 Abstract 7 Esipuhe 9 1. Johdanto 10 1.1 Ympäristötilinpäätöksen laadinnasta ja rajauksista 11 2. Ympäristökatsaus 14 2.1 Hämeenlinnan luonto ja vesiteemavuoden toimintaa 2016 14 2.2 Voutila keskuksen aurinkokerääjät 17 2.3 Hämeenlinnan uimahalli 18 2.4 Hämeenlinna pyöräilykaupungiksi ja joukkoliikenne joustavammaksi 18 2.5 Hämeenlinnan kaupungin ympäristön tilan seuranta vuonna 2016 19 2.5.1 Vesistöjen tilan seuranta 19 2.5.2 Pohjavesien seuranta 21 2.5.3 Pilaantuneet maa alueet 23 2.5.4 Luonnon monimuotoisuuden seuranta 25 2.5.5 Ilman laadun ja kasvihuonekaasupäästöjen seuranta 29 3. Ympäristötuotot 32 3.1 Keskeiset luvut 32 3.2 Merkitystarkastelu 32 3.3 Vertailut aiempiin vuosiin ja muihin kuntiin 33 4. Ympäristökulut 35 4.1 Keskeiset luvut 35 4.2 Merkitystarkastelu 37 4.3 Vertailut aiempiin vuosiin ja muihin kuntiin 41 5. Ympäristöinvestoinnit 44 5.1 Keskeiset luvut 44 5.2 Merkitystarkastelu 44 6. Ympäristövaraukset 46 7. Päätelmät 47 8. Lähteet 48 9. Liitteet 50 3

Tiivistelmä Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian 2014 2020 mukaisesti vuosittain laaditaan ympäristötilinpäätös Kirjanpitolautakunnan kuntajaoksen yleisohjeen mukaisesti. Vuonna 2016 siihen sisällytettiin kaupunginvaltuuston ohjeistusta noudattaen ympäristön tilaa ja toteutettuja ympäristötoimia kuvaava katsaus. Hämeenlinnan juhli vuonna 2016 luonto ja vesi teemavuotta, jonka aikana kaupunki ja kansalaisjärjestöt järjestivät monenlaista toimintaa kestävän kehityksen edistämiseksi. Teemavuoden avaus Verkatehtaalla, Vihervuoden päätapahtuma, luonto ja vesivuoden kansalaistapahtuma ja vuoden päätöstapahtuma olivat vuoden tärkeitä kohokohtia. Voutila keskukseen suunniteltiin vuoden 2017 puolella valmistunut Suomen suurin aurinkolämpöjärjestelmä, joka tuottaa keskuksen tarpeisiin lämmintä käyttövettä ja lämmittää uima allasta. Vuonna 2016 viranomaispalvelujen tutkimista järvistä erinomaisia oli 56 % eli poikkeuksellisen paljon. Kaikki vuonna 2016 tutkitut järvet olivat vähintään hyvässä tilassa. Edelleen Hämeenlinnan vesistä suuri osuus on tyydyttävässä tilassa ja välttäviä järviäkin on joitain. Hämeenlinnan seudun pohjavesien suojelusuunnitelmien päivittämistyö valmistui vuonna 2016 ja vuoden lopussa ELY keskus teki päätöksiä pohjavesialueiden rajaus ja luokkamuutoksista. Pilaantuneiden maiden selvityksiä tehtiin Keinusaari 2:ssa, Aurinkokadulla, Vanajantien ja Vanajanranta 2:n tonteilla, Linnaniemenkadulla ja Engelinrannassa uimahallin luona. Pilaantuneita maita kunnostettiin erityisesti Vanajanranta 2:n, Engelinrannan ja Linnanniemenkadun alueella. Vuonna 2016 tutkittiin Hattulan Kerälänharjun ja Rahkoilan, Hämeenlinnan Sammon, Tyryn ja Vuorentaan, Rengon Nummenkylän ja Kinttumäenharjun suljettujen kaatopaikkojen pinta ja pohjavesivaikutukset. Hämeenlinnan ja Hattulan luonnonmuistomerkeistä valmistui toukokuussa 2016 kaksi julkaisua. Hämeenlinnan kaupungin alueella oli julkaisun valmistuessa kaikkiaan 50 ja Hattulassa 33 rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä. Vieraslajeja kuten jättiputkea, jättipalsamia ja lupiinia torjuttiin kaupungin ja järjestöjen toimesta. Hämeenlinnassa oli vuonna 2016 kuusi valtion maiden ja yli 140 kpl yksityismaiden luonnonsuojelualuetta, joiden pinta ala on n. 1900 ha. Tämä on Hämeenlinnan pinta alasta (203152 ha) n. 1 %. Vuonna 2016 Hämeenlinnaan perustettiin viisi luonnonsuojelualuetta. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Hämeenlinnan ilmanlaatu oli vuonna 2016 suurimman osan aikaa hyvää (88,7 % tunneista) tai tyydyttävää (9,5 % tunneista). Ilmanlaatu oli välttävää 1,6 % ja huonoa tai erittäin huonoa vain 0,3 % vuoden tunneista. Hämeenlinnan kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2015 olivat 361 kt CO 2 ekv ilman teollisuutta eli 5,3 t CO 2 ekv./asukas ilman teollisuutta. Hämeenlinnan suurimmat kasvihuonekaasupäästöt aiheutuivat vuonna 2015 tieliikenteestä (40 %) ja rakennusten lämmityksestä. Kaupunkistrategian mukaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite on 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Laskentatavan ja kuntarajojen muutokset vaikeuttavat nykyisten päästöjen vertailua vuoteen 1990. Vuoden 2015 hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2004 4

verratessa hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 31,1 %. Käyttäen vuoden 2016 ennakkoarviota päästövähenemäksi saadaan 28,6 %. Vuonna 2016 Hämeenlinnan kaupunkiorganisaation ulkoiset ympäristötuotot olivat n. 417 100. Osuus kaikista toimintatuotoista oli 0,48 % ja asukasta kohti laskettuna ympäristötuotot olivat 6,15 euroa. Hämeenlinnan kaupungin ympäristötuotoista suurimman osuuden muodostivat jätehuollon ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävien tuotot. Vuonna 2016 Hämeenlinnan kaupunkiorganisaation verottomat ympäristökulut olivat n. 5 013 500. Ympäristötoimintakulujen osuus kaikista toimintakuluista oli 1,25 % ja asukasta kohti laskettuna n. 85,26. Ympäristönsuojelun viranomaistyön osuus kaikista toimintakuluista oli vuonna 2016 8 %. Suurimmat kulut syntyivät maaperän ja pohjaveden suojelussa (1 481 000 ) ja jätehuollossa (1 019 000 ). Kummankin osalta kulut nousivat vuoteen 2015 verrattuna (1 027 300 ja 968 700 ). Pilaantuneen maaperän puhdistustyöt muodostivat n. 1 013 200 suuruisen summan. Hämeenlinnan kaupungin ympäristöinvestoinnit olivat noin 306 600 vuonna 2016. Niiden osuus koko kaupungin investoinneista oli 0,97 %. Asukasta kohden ympäristöinvestointeihin kului vuonna 2016 4,5 euroa. Suurimmat ympäristöinvestoinnit (180 000 ) liittyivät hulevesijärjestelyihin mm. Motonetin ja Tyrynojan suunnalla (160 000 ) ja aluekuivatuksen parantamiseen Lammilla (20 600 ). Ilmansuojeluun kirjattu ympäristöinvestointi oli Voutila keskuksen aurinkoenergian käyttömahdollisuuksien suunnittelu (79 143 ). Jätehuollon kohdassa näkyvä 47 000 :n investointi on maanläjitysalueiden rakentamiseen liittyvää kulua. Hämeenlinnan kaupungin ympäristövastuut olivat vuonna 2016 noin 5,98 milj.. Pilaantuneiden maiden kunnostusvaraus muodosti tästä suurimman osan (5 932 400 ) ja loput olivat maaainestenottopaikan maisemointivarausta (n. 43 700 ). 5

Valkoisia ja sinisiä mustikoita, joita löytyi Hauholta. 15.8.2016. 6

Abstract The City strategy 2014 2020 decided by the City Council of Hämeenlinna presumed the environmental balance sheet to be made annually according to the norms of the Accounting Board of Municipalities. In year 2016 it includes a review on the state of environment and environmental activities based on the guidelines of the City Council. The City of Hämeenlinna celebrated nature and waters during the year 2016. The City and nongovernmental organizations arranged various activities to promote sustainable development. The opening of the Nature and Water Year in Verkatehdas, the main event of the national Green Year, the Citizen Event and the Closing Event were the high lights of the year. Solar heating system was planned during year 2016 and built during 2017 in Voutila keskus. It is the biggest solar panel system in Finland and produces warm water and heats the swimming pool. Even 56 % of the lakes surveyed in Hämeenlinna and Hattula by the Authority Services in year 2016 were excellent. All the studied lakes were at least in good quality. Still, in general large part of the waters of Hämeenlinna are only satisfying and some passable lakes exist. The ground water protection plans for Hämeenlinna and Hattula were updated in 2016 and in the end of the year the ELY centre made decisions about ground water area changes. Surveys on contaminated soils were made in Keinusaari 2, Aurinkokatu, estates of Vanajantie and Vanajanranta 2, in Linnanniemenkatu and in Engelinranta. Contaminated soils were rehabilitated especially in Vanajanranta 2, Engelinranta and street of Linnanniemenkatu. In 2016 the surface water and ground water effects of the closed landfills of Kerälänharju and Rahkoila in Hattula, Sampo, Tyry and Vuorentaka in the main Hämeenlinna, Nummenkylä and Kinttumäenharju in Renko were studied. Two publications were produced on natural monuments of Hämeenlinna and Hattula in May 2016. In the City of Hämeenlinna there were 50 protected nature monuments and 33 in Hattula. Invasive species such as hogweed, balsam and lupine were repelled by the City and the societies. There were six state s nature reserves and over 140 private nature reserves in Hämeenlinna in 2016 making approximately 1900 ha. This is about 1 % of the area of City of Hämeenlinna (203152 ha). In 2016 five new nature reserves were established in Hämeenlinna. The air quality of Hämeenlinna was most of the time good (88.7 % of hours) or satisfying (9.5 % of hours) based on the air quality index of 2016. Air quality was passable 1.6 % and bad or extremely bad only on 0.3 % of the hours of the year. The greenhouse gas emissions of year 2015 were 361 kt CO 2 ekv without industry e.g. 5.3 t CO 2 ekv./inhabitant without industry. The biggest greenhouse gas emissions were caused by road traffic (40 %) and heating of buildings in 2015. According to the City Strategy the CO 2 reduction target is 20 % for 2020 from the level of 1990. Changes in calculation methods and the municipality boarders hamper the comparison of the current emission to the ones 7

in 1990 s. When comparing the CO 2 emissions of year 2015 to year 2004 the CO 2 emissions have lowered 31.1 %. Using the estimate for the year 2016 reduction is 28.6 %. In year 2016 the external operating income of the City of Hämeenlinna were 417 100. The share of the all operating income was 0.48 % and the environmental income per inhabitant were 6.15. The largest share of the environmental income of the City of Hämeenlinna was comprised by the incomes of the waste management and Environmental Authority Services. In year 2016 the tax free costs of the City of Hämeenlinna were 5 013 500. The share of the environmental operating costs was 1.25 %, and counted for the inhabitant they were 85.26. The share of Environmental Authority activities of all the operating costs were year 2016 about 8 %. The biggest costs were made in soil and ground water protection (1 481 000 ) and in waste management (1 019 000 ). In both of these there was increase from the year 2015 (1 027 300 and 968 700 ). The rehabilitation of contaminated soil made up 1 013 200. The environmental investments of the City of Hämeenlinna in 2016 were 306 600. Their share of all the investments in the City was 0.97 %. Per inhabitant environmental investments made 4.52 euroa in 2016. The biggest environmental investments (180 000 ) were made in surface run off water arrangements e.g. in Motonet and ditch Tyrynoja (160 000 ) and in improving areal drainage in Lammi (20 600 ). Environmental investment recorded to the air protection was planning of the solar energy system in Voutila centre, which caused costs of 79 143. The investment in waste management, 47 000, is a cost related to the planning of soil land fill areas. The environmental liabilities of the City of Hämeenlinna were 5.98 milj. in year 2016. The renovation reserve for the contaminated soils was in the end of the year 2016 5 932 400 and for the soil excavation sites landscaping 43 700. Neitoperhonen (Aglais io), European peacock. Karri Jutila. 8

Esipuhe Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaupunki laatii ympäristötilinpäätöksen vuosittain. Vuoden 2016 ympäristötilinpäätös laadittiin Kirjanpitolautakunnan kuntajaoksen yleisohjeen mukaisesti ja siihen sisällytettiin kaupunginvaltuuston ohjeistusta noudattaen ympäristökatsaus. Ympäristötaloudellisten tunnuslukujen lisäksi kuvataan ympäristön tilaa ja toteutettuja ympäristötoimia. Lisäksi arvioidaan taloudellisten satsausten merkitystä ja vaikuttavuutta mm. kaupunkistrategian mittareiden hyödyntämisen kautta. Ympäristötilinpäätöksen ja ympäristökatsauksen laatiminen on työläs prosessi, jossa koko kaupunkiorganisaatiosta kerätään ympäristöasioiden hoitoon käytettäviä taloustietoja ja samalla kuvataan suoritettuja toimenpiteitä. Nykyinen kirjanpitojärjestelmä ei parhaalla mahdollisella tavalla tue ympäristötilinpäätöksen laatimista. Raportti on toteutettu kokonaisuudessaan kaupungin omana työnä. Juha Lahti Ympäristöjohtaja Keväinen näkymä Klerkerinpuistosta Vanajavedelle ja Varikonniemeen. 9

1. Johdanto Ympäristötilinpäätökseen kootaan keskeisiä ympäristöasioiden hoitoa, kestävää elämäntapaa ja kaupunkistrategian edistämistä koskevia tunnuslukuja ja toimenpiteitä. Vuoden 2016 osalta ympäristötilinpäätös toteutettiin laajempana sisältäen myös kuvauksen kaupungin ympäristön tilasta ja merkittävistä kestävän kehityksen toimista vuoden 2016 aikana. Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian 2014 2020 yksi päämäärä on hyvä ympäristö ja kestävä kaupunkisuunnittelu. Tämä pitää sisällään seuraavat kriittiset menestystekijät: 1) kokonaisvaltainen, ennakoiva ja kestävä maankäytön suunnittelu 2) hallittua kasvua tukeva tonttitarjonta, monipuoliset asumismahdollisuudet ja tarkoituksenmukaiset palveluverkot 3) ympäristö ja energiainnovaatioiden käyttöönotto ja uuden teknologian hyödyntäminen 4) luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, terveellinen elinympäristö ja vesistöjen puhtaus. Kaupunkistrategiassa yhtenä menestystä mittaavana tekijänä on ympäristötilinpäätöksen laatiminen. Ympäristötilinpäätöksen suhde kaupungin strategisiin ohjelmiin ja asiakirjoihin on nähtävissä kuvassa 1. Kuva 1. Strategisten dokumenttien ja ympäristötilinpäätöksen sijoittuminen kokonaisuuteen. 10

Kestävä elämäntapa ohjelma 2014 2020 (KV 13.1.2014 11) tavoittelee kestävää kehitystä kaupunkiorganisaatiota laajemmasta näkökulmasta. Asiakirja täydentää Hämeenlinnan kaupunkistrategiaa ja edistää ympäristösitoumusten toteuttamista ja toimeenpanoa. Kehittämispalveluiden Kymppi hanke suunnitteli vuonna 2012 Aalborgin sitoumuksen pohjalta Hämeenlinna kaupungille uudet kestävän kehityksen keihäänkärjet. Ne ovat energiapihi Hämeenlinna, toimiva ekoarki sekä kestävästi kuluttava ja liikkuva Hämeenlinna. Hämeenlinnan kaupunki on ollut pitkään aktiivinen kestävän kehityksen edistäjä ja se allekirjoitti Aalborgin sitoumuksen ensimmäisenä suomalaisista kunnista. Hämeenlinnan kaupunki kuuluu paikallishallinnon kansainväliseen kestävän kehityksen ICLEI:hin (Local Governments for Sustainability). Kestävän kehityksen edistämisessä eri tyyppiset teemat ovat vaihdelleet vuosien saatossa vesien ja luonnonsuojelusta, ilmastonsuojeluun ja energian säästöön. Hämeenlinnan juhli vuonna 2016 luonto ja vesi teemavuotta, jonka aikana kaupunki ja kansalaisjärjestöt järjestivät monenlaista toimintaa kestävän kehityksen edistämiseksi. Teemavuoden avaus Verkatehtaalla, Vihervuoden päätapahtuma, luonto ja vesivuoden kansalaistapahtuma ja vuoden päätöstapahtuma olivat vuoden tärkeitä kohokohtia. 1.1 Ympäristötilinpäätöksen laadinnasta ja rajauksista Hämeenlinnan kaupungin ympäristötilinpäätöksen laatiminen on Kirjanpitolautakunnan suosituksen (Kirjanpitolautakunnan kuntajaos 2009) mukaista ja kertoo osaltaan, kuinka kaupunki täyttää ympäristöä kohtaan asettamansa velvoitteet. Siinä on hyödynnetty Suomen kuntaliiton mallia (Knuutila 2007) ja EY:n komission suosituksia (mm. 2001/453/EY). Kuntalain 1, 3 mom. mukaan kunnan on pyrittävä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa kestävää kehitystä. Suunnitelmallinen ympäristöasioiden hoito on tärkeä osa kaupunkiorganisaation kestävää toimintaa. Laki kuntien ympäristöhallinnosta 3 toteaa, että kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Ympäristötilinpäätös selvittää kaupungin menot ja tulot ympäristön hoidon suhteen. Ympäristötilinpäätöksessä voidaan myös havainnollistaa, kuinka paljon ympäristölle aiheutettujen vahinkojen korjaaminen maksaa. Ympäristötoimintakulut ja investoinnit ovat välttämättömiä, jotta kunta pystyy vastaamaan lakisääteiseen kestävän kehityksen edistämistavoitteeseen. Ympäristötilinpäätös sisältää kaupungin ja sen liikelaitosten ympäristöön kohdistuvat tulot, menot, investoinnit, suoritteet ja velat. Sen laatimisessa on KILA:n ja Kuntaliiton ohjeiden mukaisesti noudatettu ympäristönsuojelun nk. prioriteettiperiaatetta. Tämän mukaan ympäristömenoja syntyy toiminnasta, jonka ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Ympäristötilinpäätöksessä ei huomioida sen sijaan toimintoja, jotka luovat sivutuotteena ympäristöhyötyjä, koska niiden ensisijainen tarkoitus ei suoranaisesti ole ympäristönsuojelu. Tilinpäätökseen mukaan huomioidut ympäristötulot, menot sekä investoinnit, voidaan luokitella seuraaviin ympäristönsuojelun osa alueisiin: ilman ja 11

ilmastonsuojelu, vesistöjen suojelu ja jätevesien käsittely, jätehuolto ja roskaantumisen estäminen, maaperän ja pohjaveden suojeleminen, meluntorjunta, maiseman ja luonnon suojeleminen, kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen toiminta sekä muu ympäristönsuojelua edistävä toiminta. Ympäristökustannusten osuuden erittely ja arviointi on usein haasteellista ja taloudellinen merkitys on toisinaan suurempi kuin kirjanpitoon raportoidut ympäristökustannukset. Ympäristönsuojelua tukevat hyvät käytännöt ovat tärkeitä, vaikka ne eivät aina asetu laadittuun tilinpäätöskriteeristöön. Ympäristötilinpäätös on yksi näkökulma tarkastella kaupungin ympäristöasioiden hoitoa ja hyvä lisä ympäristön tilaa, valvontaa ja seurantaa kuvaavan materiaalin lisäksi. Kaupungin ympäristötilinpäätös on rajattu siten, että se käsittää Hämeenlinnan kaupungin hallintokunnat sekä kaupungin liikelaitokset, kuten LinnanInfran ja Linnan Tilapalvelut. Ympäristötilinpäätöksessä on huomioitu sellaiset ympäristötulot, menot ja investoinnit, jotka sisältyvät kaupungin tilinpäätökseen. Osakeyhtiöt kuten Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Tekme Oy, Linnan Kehitys Oy tai Kiertokapula Oy eivät sisälly Hämeenlinnan kaupungin ympäristötilinpäätökseen, mutta Hämeenlinnan Seudun Veden ja Kiertokapulan osalta julkaisussa tulee muutamissa kohdin esiin niiden merkitys kunnallisten palvelujen tarjoajana. Hämeenlinna toimii Hattulan kunnan ympäristö ja ympäristöterveyspalvelujen tuottajana. Hämeenlinna toimii alueellisen jätelautakunnan ja pelastuslaitoksen isäntäkuntana. Näiden Hämeenlinnan kaupunkiorganisaatioon kuuluvien ja ympäristöasioiden hoitamiseen perustettujen hallintoyksiköiden kulut ja tulot on huomioitu Hämeenlinnan kaupungin ympäristötilinpäätöksessä vuodelta 2016. Kaikkia ympäristötilinpäätökseen kerättyjä lukuja ei ole saatu kirjanpidosta tai virallisista tilinpäätöstiedoista, vaan osa tiedoista on arvioitu. Esimerkiksi ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut on laskettu arvioidun kulutuksen sekä veron tai maksun perusteen mukaan. Ympäristötaloustietoja joudutaan keräämään manuaalisella erilliskeräyksellä. Tästä johtuen tiedot ovat osittain suuntaa antavia. Useat ympäristötoimenpiteet kytkeytyvät kiinteästi toimintaan eikä ympäristökustannuksia kyetä aina irrottamaan. On todennäköistä, että ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on suurempi kuin raportoiduista luvuista ilmenee. Ympäristötilinpäätöksen tekstissä luvut on pääosin esitetty sataan euroon pyöristettyinä. Taulukoissa luvut ovat pääosin tuhansina euroina. Ensisijaisesti Hämeenlinnan kaupungin vuoden 2016 ympäristötilinpäätöksen lukuja on verrattu vuoden 2015 vastaavaan, mutta osiltaan vertailua on tehty myös vuoteen 2006. Silloin ympäristötilinpäätös laadittiin osana Kuntien ympäristötilinpäätöshanketta, jossa ympäristötoimi oli mukana. Vuonna 2006 Kuntaliiton, Finnish Consulting Group FCG:n ja seitsemän kaupungin (Hyvinkää, Hämeenlinna, Kokkola, Mikkeli, Nurmijärvi, Pori ja Vaasa) yhteisessä hankkeessa valmistui opas kunnan ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja raportoinnista osana lakisääteistä tilinpäätösinformaatiota sekä osana kunnan kestävän kehityksen tai yhteiskuntavastuun raporttia (http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/ymparisto/ymparistonsuojelu/kunta/ymparistotilinp aatos/sivut/default.aspx). On huomioitava, että kuntaliitoksen myötä viiden maalaiskunnan ja kuntayhtymien kokonaisuus on tullut Hämeenlinnan kaupunkiorganisaation osaksi. Asukasmääräkohtaiset luvut ovat silti edelleen 12

varsin hyvin vertailukelpoisia aikaisempaan. Viime vuosina alueellisten organisaatioiden sijoittuminen Hämeenlinnaan isäntäkuntana on lisännyt sekä ympäristökuluja että tuottoja. Laajalle maantieteelliselle alueelle jakautuvan palvelun hämeenlinnalaista kohden lasketut asukaskohtaiset tuotot ja kulut muodostuvat todellisuutta suuremmiksi, kun koko alueellisen toiminnan rahavirta käsitellään osana Hämeenlinnan kaupungin toimintaa. Vertailua on suoritettu myös Tampereen, Oulun, Mikkelin ja Vaasan kaupunkien ympäristötilinpäätöksiin, mutta vuodelta 2016 tietoja ei juuri ollut saatavilla, joten on käytetty aiempien vuosien tietoja. Ympäristötilinpäätöksen ja ympäristökatsauksen on koostanut ympäristöasiantuntija Heli Jutila. Valmistelua on tukenut ryhmä, joka on kokoontunut kerran ja lisäksi saanut mahdollisuuden kommentoida laadittua luonnosta. Työryhmässä ovat olleet edustettuna ympäristöjohtaja Juha Lahti, kehittämispäällikkö Juuso Heinisuo, ympäristösuunnittelija Sara Syyrakki, controller Eijaliisa Koskela, talouspäällikkö Hannu Sointu sekä ympäristö ja terveystarkastaja Terhi Laine. Eijaliisa Koskela on avustanut lukujen tuottamisessa. Tietoja ympäristötilinpäätöksen on saatu lukuisilta muiltakin kaupungin eri hallintokuntien edustajilta. Hämeenlinnan vuoden 2016 ympäristöpalkinnon saajat iloitsevat. Vasemmalta kunniamaininnan saanut Karl Fazer, palkinnon luovuttaja ympäristö ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja, ympäristöpalkinnon voittajat Kanta Hämeen lintutieteellisestä yhdistyksestä, Juhani Kairamo ja Marko Hyvärinen. 13

2. Ympäristökatsaus 2.1 Hämeenlinnan luonto ja vesiteemavuoden toimintaa 2016 Luonto ja vesiteemavuosi käynnistyi Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämällä Järven tarina elokuvan ennakkonäytöksellä 12.1.2016. Varsinainen teemavuoden avaus oli Verkatehtaalla 19.1.2016. Tilaisuudessa mm. Jukka Pekka Flander valotti kansallisen kaupunkipuiston syntyä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kansallisen kaupunkipuiston laajentamisen selvittämisen kokouksessaan 9.5.2016. Heti vuoden alussa käynnistyi valokuvauskilpailu, jossa oli vuodenaikojen mukaisesti neljä osakilpailua. Kilpailu tuotti roppakaupalla upeita luontokuvia. Helmikuussa järjestettiin kaksi PAKKA vesiensuojeluhankkeen yleisötilaisuutta. Pääkirjastolla oli Tanssii kirjojen keskellä tilaisuus Luonto ja vesi teemalla. Ympäristöasiantuntija oli järjestänyt kirjastolle videoesityksiä vieraslajeista, hämeenkylmänkukasta ja pohjavesivaikutteisista luontotyypeistä. Luonnonsuojelujärjestöt järjestivät yhdessä kirjaston kanssa luontoharrastusta esittelevän näyttelyn. Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys järjesti Kumppanuustalolla kohtuutalousseminaarin. Vanajaveden Opisto järjesti kolme luentotilaisuutta, ensimmäiset kaksi maaliskuussa Vanajaveden luonnosta, vesistöistä ja linnuista sekä kolmannen huhtikuussa vieraslajeista. Hämeenlinnan pohjavesien suojelusuunnitelma julkistettiin ja oli kommentoitavissa maaliskuussa. Huhtikuussa järjestettiin seminaari, ja valtuusto vahvisti suunnitelman elokuussa. Pohjavesivaikutteisien luontotyyppien kartoitustulokset julkaistiin. Hämeenlinnan viranomaispalvelut julkaisi toukokuussa kirjat Hämeenlinnan ja Hattulan luonnonmuistomerkeistä. Ne olivat kaupungin, Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen yhdessä kustantamia. Viranomaispalvelut tuottivat yhteistyössä paikkatietoyksikön kanssa luonnonmuistomerkkitiedot, tietoja vieraslajeista sekä monista muista luontoon liittyvistä asioista kaupungin avoimeen karttapalveluun. Luonto ja vesi teemavuoden päätösseminaarin yleisöä Raatihuoneella. 14

Hämeenlinnan ja Hattulan luonnonmuistomerkeistä julkaistiin teokset vuonna 2016. Kasvikerho Pulsatilla järjesti luontovuoden aikana kuusi esitelmätilaisuutta Kumppanuustalolla, seitsemän retkeä ja kaksi lupiininpoistotalkoota. Esimerkiksi kylmänkukkaretkelle lähdettiin Rengon suuntaan ja luonnonkukkapäivän retki kesäkuussa suunnattiin Hämeenlinnan rantareitille. Hämeenlinnan seurakunta avitti hämeenlinnalaisten osallistumista Miljoona linnunpönttöä talkoisiin ja Hämeenlinna olikin Suomen kuntien toisella sijalla 14 072 pöntöllään. Vuoden 2017 alkupuolelle jatkunut miljoona linnun pönttöä kampanja saavutti kirkkaasti tavoitteensa. Luontovuoden tapahtumat keskittyivät kevääseen ja alkukesään, jolloin järjestettiin useita luontoaiheisia perhetapahtumia ja taidetilaisuuksia. Kynneppää puukerho suuntasi kynäjalavaretkensä Retulansaareen ja Kanta Hämeen lintutieteellinen yhdistys veti Vanajaveden linturetken. Kynneppään luonnonkasviretkellä kuljettiin Hauhon raitin ja Kotkonharjun maisemissa. Koulut, oppilaitokset, vanhempainyhdistykset ja asukasyhdistykset järjestivät erilaisia luontoaiheisia tilaisuuksia. Kanta Hämeen oppaat järjestivät kesän aikana opastuksia Varikonniemeen, Ahveniston luontopolulle ja Hugon puutarhaan. Vuorentaan koulun tilaisuudessa Viranomaispalvelut ja Etelä Hämeen luonnonsuojelupiiri vastasivat Ahveniston luontopolkuopastuksesta. Renko viikoille sijoittuvassa Rautavuoren niittytapahtumassa jaettiin luontotietoa luonnonsuojeluyhdistyksen, piirin ja kaupungin yhteistyönä. Hauhon Vihavuoden koskella järjestettiin luontoilta ja lepakkojen yö tilaisuus. Vieraslajien torjuntaa organisoitiin yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin, järjestöjen ja aktiivien kanssa. Talkoot käynnistyivät toukokuussa ja jatkuivat elokuulle. Erityisen haitallisia vieraslajeja kuten jättiputkia ja espanjansiruetanaa sekä haitallisia vieraslajeja kuten kuten jättipalsamia ja lupiinia torjuttiin kaikkiaan 15 talkoissa. Kuntalaiset saivat Hämeenlinnassa tietoa vieraslajeista Vanajaveden 15

Opiston luennolla, kirjastolla viranomaispalvelujen järjestämässä näyttelyssä, retkillä ja torjuntatalkoissa. Vasemmalla lupiinien poistotalkoot 27.8.216 Hämeenlinnan rantareitillä ja oikealla luonto ja vesi teemavuoden leivos (Laurell Oy). Vihervuoden päätapahtuman yhteydessä 2.6.2016 vieraslajit olivat torilla pidetyn kansanjuhlan yksi teema, ja paikalla oli Lepaan opiskelijoiden tuoma kunttasydän, johon oli sijoitettu vieraskasveja ja muita kasvilajeja. Viranomaispalvelut järjesti näiden kasvien tunnistuskilpailun, johon seudun yrittäjät tarjosivat palkinnot. Tilaisuuden jälkeen ohjatulla keskustan puistoihin suuntautuneella kaupunkikävelyllä vieraslajeja nähtiin luonnossa. Tietoa jaettiin kouluissa, oppilaitoksissa ja järjestöissä. Vieraslajeista kuultiin myös 14.11.2016 kasvikerhon tilaisuudessa. Freshabit hankkeen tiimoilta järjestettiin yleisötilaisuudet Hattelmalanjärven ja Ormajärven suojeluun liittyen. Ympäristöasiantuntija esitelmöi Lammin vesistöluonnosta elokuussa, ja retkellä tutustuttiin Ormajärven rantaan. Ympäristöfoorumin Pro Hauhonselkä tilaisuudessa pohjustettiin suojeluyhdistyksen perustamista Hauholle ja marraskuussa järjestettiin ko. yhdistyksen perustava kokous. Vanajavesikeskus teki monipuolista työtä vesiensuojelun saralla. Vanajavesi sävelin konsertti ja Itämeren valtioiden kansainvälinen konferenssi järjestettiin Aulankokeskuksessa. Järvitärskyt, jokavuotinen Vanajavesikeskuksen vesiensuojelutoimijoille järjestämä tilaisuus, pidettiin tavalliseen tapaan marraskuussa. Viranomaispalvelut oli aktiivisesti toiminnassa mukana vesiensuojeluun suunnatussa PAKKA hankkeessa. Vesiensuojeluyhdistykset tekivät tahoillaan monipuolista työtä vesien tilan edistämiseksi. Yhteinen tapahtumapäivä monille yhdistyksille olivat nk. venetsialaiset, jotka vietettiin myös Suomen luonnon päivää juhlistaen. Puistojen yön tilaisuudessa Vanajavesikeskus heijasti planktonia sillan rakenteisiin ja kuuntelutti musiikkia. Suomen luonnon päivää juhlistettiin Metsähallituksen Lodjuradalla ja viehkeillä eläinhahmoilla sekä rantareitin lupiinitalkoissa. Ympäristönsuojeluviranhaltijoiden koulutuspäivillä Hämeenlinnan Lammilla kuultiin useita luonnonsuojeluun liittyviä esityksiä ja iltajuhlassa Verkatehtaalla juhlistettiin 40 vuotiasta lakia kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta. Sinfonia Lahti soi Hämeenlinnan luonto ja vesi teemalla ja Sibeliuksen 16

sävelin syyskuussa. Syksyn kunniaksi patikoitiin niin Evolla kuin Rengossakin. Hämeenlinnan Sieniseura tarjosi sienineuvontaa ja kaksi sieniretkeä Ahvenistolle. Lokakuussa kuultiin metsä, yö ja lintu pianorunoja ja sävellyksiä. Luontorunoja kuultiin myös Hämeenlinnan teatterin toiverunolaatikossa. Hämeenlinnan teatterin Uhanalaiset oli suosittu alkuvuonna pyörinyt politiikkaa ja luontoa sekoittanut näytelmä. Lokakuussa ikääntyvien yliopistossa kuultiin suomalaisen luonnon ja veden merkityksestä ihmisten elämän laadulle ja toimintakyvylle. Alkuvuonna ulkoilufoorumissakin käsiteltiin luonnon merkitystä hyvinvoinnille. Luonto ja vesiteemavuoden päätti viranomaispalvelujen järjestämä luontoseminaari, jossa luotiin katsaus Hämeenlinnan luonnon tilaan ja hahmotettiin jo tulevaakin. Paikalla oli n. 50 osallistujaa. 2.2 Voutila keskuksen aurinkokerääjät Voutila keskuksen aurinkolämpölaitos on ensimmäinen aurinkoenergiakohde Hämeenlinnan kaupungille ja toimii yhtenä Elenia Lämmön pilottiprojektina, jossa kaukolämmön rinnalla hyödynnetään eri energiamuotoja. Hanke suunniteltiin vuoden 2016 puolella ja rakentaminen saatettiin loppuun toukokuun 2017 aikana. Valmistuessaan Suomen suurimman aurinkolämpöjärjestelmän toimituksesta ja asennuksesta vastasi Savosolar Oyj. Aurinkolämpölaitoksella tuotetaan Voutila keskuksen tarpeisiin lämmintä käyttövettä ja lämmitetään uima allasta. Kaikki tuotettu energia käytetään kiinteistön omaan tarpeeseen. Voutila keskus on Hämeenlinnan kaupungin omistama palvelukeskus, jossa tarjotaan hämeenlinnalaisille vanhuksille lyhyt ja pitkäaikaista hoivaa sekä päivätoimintaa. Asiakaspaikkoja laitoksessa on yhteensä yli sata. Kohteen kokonaislämmitysenergiasta tuotetaan valtaosa edelleen kaukolämmöllä, jota aurinkolämpö täydentää. Suomessa aurinkoenergian vuosittainen tuotto on suunnilleen samaa tasoa kuin aurinkoenergian hyödyntämisen edelläkävijämaassa Saksassa, vaikka olemme pohjoisempana. Käytännössä aurinkoenergian osuus on Voutila keskuksessa noin 20 % vuosittaisesta energiantarpeesta käyttövedelle, ja kesäkautena katetaan reilusti yli puolet tarpeesta. Voutila keskuksessa käytetään aurinkolämmön tuotantoon suurkeräimiä, jotka ovat Suomessa valmistettuja. Aurinkolämpökeräinten pinta ala on 252 m 2, eli kyseessä on tällä hetkellä Suomen suurin aurinkolämpölaitos. Tuotettavan energian määrä on noin 140 MWh vuodessa, mikä vastaa reilun kymmenen omakotitalon vuotuista lämpöenergian määrää tai noin 40 omakotitalon lämpimän käyttöveden tarvetta. Voutila keskuksen aurinkolämpöjärjestelmä on toteutettu seuraavasti: Aurinkolämpökeräimet sijaitsevat rakennuksen katolla, suunnattuna kaakkoon ja lounaaseen. Katon ilmanvaihtokonehuoneessa aurinkolämpövaraajat toimivat kerätyn energian varastoina ja järjestelmän toiminnan tasaajina. Konehuoneessa sijaitsee myös pumppausyksikkö sekä järjestelmän ohjauskeskus. Järjestelmän keräämä lämpö siirretään kellarikerroksessa sijaitsevien lämmönsiirtimien kautta käyttöveteen ja uimaallasveteen. Järjestelmä on täysin automaattinen ja käynnistyy vain silloin, kun lämpöä saadaan auringosta, ja sammuu, kun energiaa ei ole saatavissa. Järjestelmä ei kuluta sähköenergiaa juurikaan 17

tuottaessaan tai ollessaan lepotilassa, eli energiankulutus on lähes nollassa. https://lampoblogi.elenia.fi/2017/06/22/aurinkolampoa kaukolammon rinnalla voutilakeskuksessa/ 2.3 Hämeenlinnan uimahalli Consti Talotekniikka urakoi LVI järjestelmän Hämeenlinnan peruskorjattavaan uimahalliin. Savosolar Oyj asensi uimahalliin avaimet käteen toimituksena aurinkolämpöjärjestelmän, joka tuottaa osan uimahallin altaiden ja suihkujen lämpimästä vedestä. Järjestelmä on lisäksi kytketty kaukolämpöverkkoon, joten uimahallin tarpeen ylittävä osa energiasta voidaan syöttää Hämeenlinnan kaukolämpöverkkoon. Järjestelmän toimitus tapahtui alkukesästä 2016, jolloin keräimet asennettiin hallin katolle. https://www.aurinkoteknillinenyhdistys.fi/?p=942 2.4 Hämeenlinna pyöräilykaupungiksi ja joukkoliikenne joustavammaksi Hämeenlinnan pyöräilyn edistämisohjelman päätavoitteena on kasvattaa pyöräilyn kulkutapaosuutta ja sitä kautta saavuttaa erityisesti terveyshyötyjä. Kuntalaisten valitessa pyöräilyn yksityisautoilun sijaan liikenteen päästöt vähenevät ja myös katuinfran kuluminen on pienempää. Pyöräilyä edistetään parantamalla keskeisiä pyöräilyverkon osuuksia, priorisoimalla kunnossapitoa ja kannustamalla kuntalaisia pyöräilemään. Toimenpiteitä suunnataan eri kohderyhmille. Sähköpyöräpilotin ja pyöräilykartan avulla on edistetty pyöräilyä. Pyöräilyn edistämistoimia ovat olleet myös mm. reunakivien madaltaminen ja Parolantien pinnoitteen muutos. Liikkumisen ohjaushankkeessa on jatkettu toimia edistää lihasvoimin tapahtuvaa liikkumista. Julkinen liikenne on jäntevöitynyt reittioppaan, Waltti lippujärjestelmän ja linjastouudistuksen myötä. Vanhuksia kyyditään kyläbussein palvelujen ääreen, ja nuorten toiveita on huomioitu bussien aikatauluissa. Jatkossa tulee entistä enemmän panostaa kilpailutuksissa ympäristöystävällisen joukkoliikennekaluston käyttöön. Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää kestävän liikkumisen muotojen yleistymistä merkittävästi. Sellaisia ovat esimerkiksi jakamiskonseptit, entistä houkuttelevampi julkinen liikenne ja liikkumispalvelut (MaaS). Esimerkiksi Hämeenlinnaan rakentuvan Engelinrannan kaupunginosan suunnittelussa huomioidaan robotti ja yhteiskäyttöautojen sekä kimppakyytien ja pyöräilyn yhdistäminen. Yhteiskäyttöautot vähentävät alueen pysäköintipaikkojen määrää, ja mobiililiikkumispiste mahdollistaa sujuvan vaihdon liikkumismuodosta toiseen. Sähköautojen lataamien on ollut mahdollista esim. kauppakeskus Goodmannissa muutamien vuosien ajan ja kaupungista löytyy myös kaasuautojen tankkauspiste. Kerrostalokiinteistöt ovat alkaneet varustaa pysäköintitilojaan sähköauton latauspaikoilla. 18

2.5 Hämeenlinnan kaupungin ympäristön tilan seuranta vuonna 2016 Hämeenlinnan kaupungin ympäristö ja rakennuslautakunta päätti 14.3.2017 merkitä tiedoksi selvityksen Hämeenlinnan kaupungin vuonna 2016 toteuttamasta ympäristön tilan seurannasta ja kunnostuksista ja lähetti sen yhdyskuntalautakunnan, Hattulan kunnan ja Hämeen ELY keskuksen tietoon. Tähän kappaleeseen em. selvitystä on täydennetty kuvaamaan hieman pidemmän aikavälin kehitystä. 2.5.1 Vesistöjen tilan seuranta Hämeenlinnan kaupunki tutki kesällä 2016 kaikkiaan yhdeksän järven tai lammen sekä neljän virtaveden tilaa. Näytteenottopisteitä oli 22 kpl. Viranomaispalvelut on pyrkinyt tutkimaan vähintään yhden järven pitäjää kohden vuosittain. Hattulassa tutkittiin Tömäjärven tilaa. Hämeenlinnassa tutkitut järvet olivat seuraavat: Hauholla Veittijärvi ja Vuolijärvi, Kanta Hämeenlinnassa Kankaistenjärvi, Kalvolassa Valkealammi, Lammilla Selkjärvi, Rengossa Suolikkojärvi ja Tuuloksessa Oksjärvi ja Poutunjärvi. Kankaistenjärven ja Oksjärven suojeluyhdistykset kustansivat järvensä tutkimusanalyysit. Oksjärvellä tutkittiin neljä näytepaikkaa ja Kankaistenjärvellä kolme. Muilla järvillä näytepisteitä oli yksi. Tutkitut järvet kuuluvat Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. Vesistöseuranta on osa Hämeenlinnan kaupungin toteuttamaa vuosittaista ympäristön tilan seurantaohjelmaa. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (5.12.1996/1013) sekä ympäristönsuojelulaki (27.6.2014/527: 143 ) velvoittavat seuraamaan vesistöjen tilaa vuosittaisella näytteenotolla. Vuoden 2016 tutkimusten perusteella vesien tila oli erinomainen Tömäjärvellä, Veittijärvellä, Kankaistenjärvellä, Selkjärvellä ja Poutunjärvellä. Se oli hyvä Vuolijärvellä, Valkealammilla, Suolikkojärvellä ja Oksjärvellä. Erinomaisten järvien määrä oli vuonna 2016 poikkeuksellisen korkea eli 56 % kaikista tutkitusta järvistä. Kaikki tutkitut järvet olivat vähintään hyvässä tilassa. Hämeenlinnan vesistöseurannan erinomaisten järvien osuus tutkituista järvistä vuosina 2011 2016. Lisäksi Kankaistenjärven suojeluyhdistyksen puolesta suoritettiin syksyinen virtavesinäytteenotto kahdella virtavedellä kaikkiaan kahdeksassa näytepisteessä. Pannujärven, Kankaistenjärven, Katuma 19

järven ja siihen virtaavan Myllyojan valuma alueisiin kohdistunut PAKKA hanke päättyi alkuvuodesta. Hankkeessa julkaistiin erillinen vesinäytteenottoraportti (Jutila 2016a) ja Katumajärven hoito ja käyttösuunnitelma vuosille 2016 2020 (Jutila 2016b) varsinaisen loppuraportin ohella (Mäkelä 2016). PAKKA hankkeessa tehtiin yhteistyötä Hämeen ELY:n, Vanajavesikeskuksen ja vesiensuojeluyhdistysten kanssa. Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelujen toteuttaman vesistöjen tilan seurannan kustannukset olivat vuonna 2016 n. 1 800 (alv. 0 %). Hämeen ELY keskus ja Hämeenlinnan Seudun Vesi tekevät omalta osaltaan vesistön tilan seurantaa. Hämeenlinnan Seudun Veden osuuteen kuuluvat nykyisten jätevedenpuhdistamojen (Paroinen ja Lammi) tarkkailut ja aiemmin käytössä olleiden jätevedenpuhdistamojen purkuvesistöjen jälkitarkkailut. Vuoden 2016 alussa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys raportoi Tuuloksen Syrjäntaan jätevesien purkuvesistön jälkitarkkailun vuodelta 2013. Kalvolan entisen jätevedenpuhdistamon purkuojan pilaantunut pohjasedimentti poistettiin vuonna 2016. Heinäkuussa 2016 Hämeenlinnan seudun Vesi Oy:n Lammin jätevedenpuhdistamon tulopumput tukkeutuivat ja aiheuttivat ylivuotoa 22.7.2016 (~50 m 3 ) ja 24.7.2016 (~30 m 3 ). Tapahtumien jälkiselvittelyssä ympäristöasiantuntija pyysi ja sai kolme selvitystä Roihu leirin Lammin jätevedenpuhdistamolle kuljetetuista jätevesistä ja lietteistä. Kullekin taholle laadittiin ohje ja kehotuskirje, jossa pyritään ohjeistamaan toimijoita vastaavien tilanteiden välttämiseksi jatkossa. Suurten leirin riskienhallinnassa tulee jatkossa huomioida alueelta pois kuljetettavien käymälä ja muiden jätevesien hallinta. Jatkossa Hämeenlinnan Lammin jätevesipuhdistamolle ei voi viedä bajamaja jätevesilietteitä, vaan ne ohjataan Paroisten puhdistamolle. Kokonaisuudessaan Lammin puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti osin sen ansiosta, että jälkilammikko on otettu uudelleen käyttöön. Vaikka Hämeenlinnan ja Hattulan vesistöjen tila on pääsääntöisesti melko hyvä, joidenkin latvajärvien tila on kärsinyt voimakkaista metsätaloustoimista ja maatalouden kuormitus näkyy monien seudun järvien hyvää heikommassa tilassa. Haja asutuksen jätevesikuormitus lienee niukasti vähentynyt tiukempien jätevesijärjestelmävaatimusten myötä. Hämeenlinnan viranomaispalvelujen suorittaman vesistöseurannan mittarina on erinomaisten järvien määrä kaikista tutkituista järvistä. Koska vuosittain pystytään tutkimaan vain kovin pieni määrä Hämeenlinnan lähes 250 järvestä, mittari on vain suuntaa antava. Kokonaisuutena Hämeenlinnan vesistöjen tilaa voidaan tarkastella vesienhoitotyöhön liittyvän tarkastelun kautta. Suurin osa Hämeenlinnan vesistä on onneksi jo hyvässä tai erinomaisessa tilassa. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteena oli saada kaikki vedet hyvään tilaan jo vuonna 2015, mutta tähän ei Hämeenlinnassakaan ole päästy. Onneksi huonoon tilaan ei vesistöjä enää ole luokiteltu. Sen sijaan moni järvi on pitkälti hajakuormituksen vuoksi tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Luonto ja vesi vuonna oltiin mukana synnyttämässä Pro Hauhonselkä suojeluyhdistystä ja järjestämässä mm. tilaisuus Lammin vesistöluonnosta. Viranomaispalvelut on ollut mukana Vanajavesikeskuksen vetämässä FRESHABIT hankkeessa Hattelmalanjärven ja Ormajärven työryhmissä, joissa on myös pidetty aiheeseen liittyviä esityksiä. 20

Hämeenlinnan seudun vesistöjen ekologinen tila. 2.5.2 Pohjavesien seuranta Hämeenlinnan seudun pohjavesien suojelusuunnitelmien päivittämistyö valmistui maaliskuussa 2016 ja oli asukkaiden kommentoitavissa Otakantaa.fi palvelussa 21.3.2016 24.4.2016. Pohjavesialueiden suojelusta valmistui HS Veden ja viranomaispalvelujen toteuttama video (https://www.youtube.com/watch?v=jmckp4aoojk.), joka esiteltiin suojelusuunnitelmatyön loppuseminaarissa 15.4.2016. Paikalla oli noin 30 henkilöä. Pohjavesien suojelusuunnitelmaa rahoittivat Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelut, Hämeen ELY keskus, Hämeenlinnan seudun Vesi Oy, Hattulan kunta ja Hämeen liitto. Hankkeen budjetti kahdelle vuodelle oli 40 000, josta vuonna 2016 toteutui n. 15 420. Työssä selvitettiin pohjavesialueiden nykytila ja luokittelun ajantasaisuus. III luokan pohjavesialueiden osalta selvitettiin muodostuvan pohjaveden määrä ja vedenhankinnallinen merkitys ja tehtiin ehdotus niiden siirtämisestä ylempään luokkaan tai kokonaan poistamisesta pohjavesialueluokituksesta. Vuoden 2016 lopulla Hämeen ELY keskus teki päätöksiä muutoksista. Pohjavesien suojelusuunnitelmatyön pohjaksi kartoitettiin Hämeenlinnan ja Hattulan lähteitä, joista löytyykin paitsi antoisia myös luonnoltaan merkittäviä kohteita. Karvalammin lähteestä laadittiin myös video, joka löytyy osoitteesta http://www.hameenlinna.fi/pohjavesiensuojelu/. Suojelusuunnitelmaan on koottu pohjavesialueiden olemassa olevat pohjavesitutkimukset ja tiedot pohjavesialueiden mahdollisista riskikohteista. Merkittävimmät riskikohteet pohjavesialueilla liittyvät mm. pilaantuneen maaperän kohteisiin, kuten vanhoihin kaatopaikkoihin, maanalaisiin öljysäiliöihin, polttoaineiden jakeluasemiin, maa ainesten ottoon, tieliikenteeseen ja tienpitoon. 21

Ympäristö ja maa ainesluvat, viranomaisvalvonta ja maankäytön suunnittelu ovat merkittävässä osassa pohjavesien suojelussa. Pilaantumisriskiä aiheuttava toiminta pyritään sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle, toiminnoille annetaan lupamääräyksiä, joilla onnettomuusriskiä pienennetään ja toisaalta seurataan pohjaveden laadun säilymistä hyvänä. Pohjaveden laatua ja korkeutta tarkkailemalla saadaan tietoa pohjaveden tilasta ja osataan kohdentaa toimenpiteet oikein. Tärkeintä on varautua ennalta pohjavesionnettomuuksiin, jotta vahingon sattuessa haitalliset vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi. Hämeenlinnan ja Hattulan pohjavesialueet. Pohjavettä voidaan suojella esimerkiksi riskikohteisiin rakennettavilla suojarakenteilla. Vanhoja kaatopaikkoja voidaan kunnostaa, ja teillä voidaan käyttää pohjavedelle haitallisen tiesuolan sijaan kehittynyttä liukkauden torjuntaa (esim. kaliumformiaatti). Ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien suosiminen pohjavesialueella edesauttaa pohjavesien hyvän laadun ylläpitämistä. Maanalaisista öljysäiliöistä ja niiden pinnoittamisesta tulisi luopua pohjavesialueella. Öljysäiliöt tulee tarkistaa säännöllisesti ja varustaa ylivuotoaltailla. Tämä on kiinteistön omistajan etu myös pohjavesialueen ulkopuolella. Hämeenlinnassa oli vuoden 2016 alussa 69 pohjavesialuetta, joiden pääsijaintikunta on Hämeenlinna. Osa pohjavesialueista siirrettiin kokonaan pois luokituksesta ja 1.12.2016 pohjavesialueita oli 57 kpl. Näistä 24 on 1. luokan ja 33 2. luokan pohjavesialueita. Hattulassa oli vuoden 2016 alussa 11 pohjavesialuetta, joista yksi poistui 1.12.2016 voimaan tulleessa muutoksessa. Hattulan pohjavesialueista neljä on 1. luokan ja kuusi 2. luokan pohjavesialueita. 22

Hämeen ELY:n pohjaveden seurantapaikkoja Hämeenlinnassa ovat määrällisen ja perusseurannan piirissä olevat Hauskalankangas ja Tullinkangas sekä toiminnalliseen seurantaan pilaantumismerkkien vuoksi otetut Hattelmalanharju, Ruskeamullanharju, Kiikkara, Rengon Nummi ja Isomäki sekä Hattulan Parolan pohjavesiputket. Riskipohjavesialueiksi on nimetty Hattulasta Parolan pohjavesialue, jossa ampumarata aiheuttaa nikkeliriskin. Vastaavasti Hämeenlinnan toiminnallisen seurannan piirissä olevat pohjavesialueet on nimetty riskipohjavesialueiksi. Hattelmalanharjulla ja Rengon Isomäessä liikenne ja tienpito aiheuttavat kloridiriskin, Ruskeamullanharjun ja Kiikkaran pohjavesialueilla maatalous aiheuttaa nitraattiriskin ja Nummella vanhan kaatopaikan sijainti muodostaa nitraattiriskin. Menossa olevalla toisella vesienhoidon suunnittelukaudella Hämeenlinnassa tai Hattulassa ei ollut yhtään huonossa tilassa olevaa pohjavesialuetta. Hämeenlinnan kaupunki selvitti vuonna 2016 pohjavesien laatua seuraavilla riskikohteilla: Rengon Nummenkylän ja Kinttumäenharjun suljetuilla kaatopaikoilla (1. lk pohjavesialue) ja Tyryn entisellä akkupurkaamon kaatopaikalla ja maankaatopaikalla (1. lk pohjavesialue). Ympäristöasiantuntija laati talvella 2016 esityksen Kerälänharjun kaatopaikan pohjavesitarkkailun muuttamisesta ja tämä hyväksyttiin Hämeen ELY keskuksessa. Uusi tarkkailu käynnistyi vuonna 2016. Pohjavesiä tutkittiin myös maa aineslupiin ja ympäristölupiin liittyvien velvoitteiden pohjalta toiminnanharjoittajien toimesta. Myös HS Vesi Oy:llä on vedenottoon liittyvää pohjaveden seurantaa. Ahvenistolle keväällä 2017 asennettu pohjavesiputki vasemmalla (30.5.2017) ja oikealla Karvalammin lähteikköä Evolla (16.6.2017). 2.5.3 Pilaantuneet maa alueet Rakennushankkeisiin liittyviä pilaantuneiden maiden selvityksiä tehtiin Keinusaari 2:ssa, Vanajanrannan Aurinkokadulla, Vanajantien tonteilla, Vanajanranta 2:n tonteilla, Linnaniemenkadulla ja tonteilla ja Engelinrannassa uimahallin luona. Verkatehtaalla jatkettiin vesi ja ilmanäytteenottoa. Näihin pilaantuneiden maiden selvityksiin käytettiin n. 240 800. 23

Pilaantuneita maita kunnostettiin erityisesti Vanajanranta 2:n ja Engelinrannan alueella uimahallin peruskorjaus ja laajennusurakan sekä Linnanniemen kadun saneerauksen yhteydessä. Linnanniemenkatu 4 tonttia valmisteltiin riskinarviopohjaiseen seurantaohjelmaan, koska massanvaihdon kustannukset tontilla arvioitiin miljoonan euron suuruisiksi. Kustannuksia muodostui urakoinnin lisäksi pilaantuneen maan ja jätteen vastaanottomaksuista sekä ympäristöteknisen valvonnan kustannuksista. Kunnostuksiin käytettiin n. 1,25 milj. vuonna 2016. Vuonna 2016 tutkittiin Hattulan Kerälänharjun ja Rahkoilan, Hämeenlinnan Sammon, Tyryn ja Vuorentaan, Rengon Nummenkylän ja Kinttumäenharjun suljettujen kaatopaikkojen pinta ja pohjavesivaikutukset. Kerälänharjun alueella paristotehtaan kaatopaikan vaikutus pohjaveteen oli selvästi nähtävissä. Rengon Nummen ja Kinttumäenharjun kaatopaikkojen osalta tarkkailun jatkamiselle ei tulosten perusteella näyttäisi olevan enää tarvetta. Tyryn pohjavesinäytteistä tulisi tutkia nykyisten vedenlaatumääreiden lisäksi orgaaniset klooriyhdisteet sekä PAH yhdisteet, jotta pohjaveden pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeesta voidaan tehdä arvio. Sammon ja Vuorentaan kaatopaikkojen tarkkailua on tarve jatkaa. Rahkoilan kaatopaikan tarkkailuohjelman päivitys käynnistyi vuoden 2016 puolella ja valmistui ympäristöasiantuntijan työnä alkuvuodesta 2017. Vanhojen kaatopaikkojen seurannan kustannukset olivat Hämeenlinnan osalta vuonna 2016 n. 10 460. Kerälänharjun vanhan kaatopaikan ja paristotehtaan kaatopaikan pohjavedet olivat hyvin rautapitoisia ja kaikissa vesinäytteissä todettiin pohjaveden ympäristönlaatunormia lähentelevä tai sen ylittävä pitoisuus nikkeliä. Vanhan kaatopaikan pohjavesiputkessa 24 todettiin korkea lyijypitoisuus ja paristotehtaan kaatopaikan lähellä melko korkea kadmiumpitoisuus. Kohonneita arvoja todettiin myös sähkönjohtavuuden, kloridin, orgaanisten halogenoitujen yhdisteiden sekä kloorieteenin osalta. Rahkoilan maankaatopaikan kuormitus ja vesistötarkkailua piti tilauksen mukaisesti muuttaa huomioimaan tehdyt tarkkailun korjaus ja täydennystoimet, mutta jostain syystä konsultti toteutti tarkkailun vanhan mallin mukaisesti. Rahkoilan maankaatopaikan yhden pohjavesiputken vesi oli edelleen likaantunutta. Vedessä oli orgaanisia halogenoituja yhdisteitä ja se oli sameaa, ammoniumtyppeä oli runsaasti ja kemiallinen hapenkulutus korkea. Vuodelle 2017 tarkkailuohjelma uusitaan kokonaisuudessaan. Sammon suljetun kaatopaikan pintavesitarkkailussa vuonna 2016 kaatopaikan vaikutuksia havaittiin lähinnä pohjavesiputkessa PV3 korkean sähkönjohtavuuden, kloridi ja ammoniumtyppipitoisuuden muodossa. Tyryn entisen akkupurkaamon, maankaatopaikan ja yhdyskuntajätteen kaatopaikan pohjavesiputkissa havaittiin kohonneita ammonium, sinkki, nikkeli, kadmium, lyijy ja arseenipitoisuuksia. Korkeimmat pitoisuudet todettiin pohjaveden virtaussuunnassa maankaatopaikan yläpuolisena pidetyssä putkessa HP1. Kaikissa vesinäytteissä todettiin orgaanisia halogeeniyhdisteitä sekä vedenottamon raakavedessä on lisäksi pieni pitoisuus PAH yhdisteitä. Rengon Nummen kaatopaikan pohjavesitarkkailu käynnistettiin vuonna 2015 ja sitä jatkettiin vuonna 2016. Kohde sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella eikä kaatopaikan sulkemissuunnitelma ole tiedossa. 24

Pohjaveden laatu täytti talousveden laatuvaatimukset ja suositukset hieman matalampaa ph arvoa lukuun ottamatta. Vesi oli verrattain puhdasta eikä selviä kaatopaikan vaikutuksia ollut todettavissa. Metallien, orgaanisten yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen määrät olivat rautaa lukuunottamatta hyvin pieniä tai niitä ei todettu lainkaan. Vuorentaan kyläkaatopaikan pohjaveden laatu täytti talousveden laatuvaatimukset ja suositukset arseenipitoisuutta lukuun ottamatta. Kromi ja kuparipitoisuus ylittivät pohjavettä pilaaville aineille annetut ympäristönlaatunormit. Vedessä todettiin myös kaatopaikan vaikutukseen viittaavia AOXyhdisteitä sekä kloroformia. Käytössä olevien maankaatopaikkojen tarkkailu kuuluu toiminnanharjoittajalle. Kuuslahden ja Kalvolan Kontionmäen osalta se on Hämeenlinnan kaupunki (v. 2016 Linnan Infra liikelaitos) ja Rahkoilan osalta Hattulan kunta. Karanojan jätteidenkäsittelyalueen tarkkailu kuuluu toiminnanharjoittaja Kiertokapula Oy:lle ja Hämeenlinnan kaupungille. Em. tarkkailusta on tietoa ympäristöluvissa. Raportit tulevat viranomaispalveluihin. Pilaantuneiden maiden sijoittuminen Hämeenlinnaan ja Hattulaan. 2.5.4 Luonnon monimuotoisuuden seuranta 25

Hämeenlinnan ja Hattulan luonnonmuistomerkeistä valmistui toukokuussa 2016 kaksi julkaisua. Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys osallistui julkaisujen painatuskustannuksiin. Luonnonmuistomerkit ovat puita, puuryhmiä, siirtolohkareita tai vastaavia luonnonmuodostumia, jotka on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Luonnonsuojelulain mukaan kunta päättää yksityisen alueen omistajan hakemuksesta tai suostumuksella yksityisen omistamalla maalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta. Hämeenlinnassa luonnonmuistomerkin rauhoittaminen ja lakkauttaminen on delegoitu ympäristöasiantuntijalle ja tarkastajalle. Näille kuuluu myös kohteiden valvonta. Hämeenlinnan kaupungin alueella oli julkaisun valmistuessa kaikkiaan 50 eri päätöksellä rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä. Yksi päätös on voinut sisältää yhden tai useamman, yleensä lähekkäisen puun rauhoituksen, mutta joskus kohteita on koottu samaan päätökseen aika kaukaakin toisistaan. Eniten luonnonmuistomerkkipäätöksiä on tehty Hauholla, 20, Hämeenlinnassa, 11, ja edelleen Kalvolassa seitsemän, Lammilla kuusi, Rengossa viisi ja Tuuloksessa yksi. Yleisimmin Hämeenlinnassa luonnonmuistomerkkeinä on rauhoitettu suuria tai erikoisia puita, 46 kohteessa. Hattulassa on 33 eri päätöksellä rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä, joista puita on 31 kohteessa. Hattulan luonnonmuistomerkkinä rauhoitettujen lajien joukkoon kuuluvat eniten yksilöitä ensin mainitsevassa järjestyksessä kynäjalava, metsälehmus, mänty, kuusi, kataja, saarni, visakoivu ja vuorijalava. Luonnonmuistomerkeiksi on rauhoitettu myös kiviä, lähde ja siitä lähtevän puron alkuosa sekä muurahaiskeko. Luonnonmuistomerkit löytyvät myös Hämeenlinnan kaupungin internet karttapalvelusta kartta.hameenlinna.fi. Luonnonmuistomerkkien määrä elää koko ajan, kun vanhojen puiden rauhoituksia lakkautetaan ja uusia kohteita perustetaan. Kantakaupungin yleiskaavaan liittyen ympäristöasiantuntija koosti aineistoa ja laati tekstiä selvitysosaan. Hämeenlinnan asemakaavoitukseen liittyen Hevonpiertämän alueella tutkittiin kasvillisuutta ja kasvistoa (Jutila 2017). Pohjavesien suojelusuunnitelman yhteydessä aloitettu pohjavesivaikutteisten luontotyyppien selvittäminen jatkui pienimuotoisemmin. Hämeenlinnan seudun pohjavesien suojelusuunnitelmassa on osio, jossa alueen lähteitä ja pohjavesivaikutteisista luontotyyppejä on esitelty. Pohjavesien suojelulainsäädäntö tunnistaa nykyisin E luokan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Lähde on paikka, jossa pohja tai orsivettä purkautuu maan pinnalle, suolle tai veteen. Lähteet voidaan jakaa purolähteisiin, allikkolähteisiin ja hetteikkölähteisiin. Vesi on kylmää, läpi vuoden tasalämpöistä ja jatkuvan virtauksen vuoksi hapekasta ja mineraalirikasta. Lähde tarjoaa ravinteisuutensa ja erityisen pienilmastonsa ansiosta elinympäristön vaatelialle ja osin myös harvinaiselle putkilokasvi, sammal ja selkärangatonlajistolle. Lähteiköt ovat koko maassa vaarantuneita luontotyyppejä ja Etelä Suomessa erittäin uhanalaisia luontotyyppejä. Vesilaki (2 luku 11 ), luonnonsuojelulaki (3 ) ja metsälaki (3 luku 10 ) tarjoavat suojaa lähteille. 26

Hämeenlinnassa ja Hattulassa arvioitiin olevan yhteensä 13 pohjavesialuetta, jotka voitaisiin luontoarvojensa pohjalta luokitella E luokan pohjavesialueiksi. Toistaiseksi Hämeen ELY keskus ei ole tehnyt päätöksiä E luokan pohjavesialueista. Tällaisia pohjavesialueita ovat mm. seuraavat: Evon Tullinkankaan pohjavesialue (0440127), joka on myös Natura aluetta (FI0325001). Kohteelta löytyy laaja ja edustava Karvalammin lähteikköalue sekä Syrjänalusen lähdelampi. Hauskalankankaan pohjavesialue (0440153B), johon sijoittuvat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut Pannulähde ja Löytynlähde puroineen. Ruskeanmullanharjun pohjavesialue (0408351), jolla on useita suppalampia ja harjujärviä, reheviä soita sekä tihkupintaisuutta ja lähteitä. Ahveniston pohjavesialue (0410902), missä Ahvenistonharju Vuorenharjun Natura aluella (FI0310003) ovat pohjavesivaikutteiset Ahvenistonjärvi sekä Kahtoilampi. Rengon pohjavesialue (0469254), jonka kanssa päällekkäisellä Natura alueella (FI0303019) sijaitsevat luontaisesti runsasravinteiset Onkilammi ja Tunturilammi. Kerälänharjun pohjavesialueelle (0408202) sijoittuu Lehijärven Natura alue (FI0303007). Lehijärvi on pohjavesivaikutteinen, luontaisesti runsasravinteinen järvi, jonka kasviharvinaisuuksiin kuuluvat mm. hentovita, uposvesitähti ja hentosätkin. Hämeenkylmänkukan kartoituksia jatkettiin aiempien vuosien tapaan. Nyt tietojen vaihto Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa oli aiempaa aktiivisempaa. Metsähallituksen vetämän kuusivuotisen Paahde Life hankkeen yhteydessä hoidettiin Hämeenlinnan Ahveniston ja Matinsillan luonnonsuojelualueilla olevia kylmänkukkaesiintymiä. Hoitotoimiin kuuluvat mm. alikasvoksen raivaus, kylmänkukan kylvö ja istutus sekä kuntan poisto. Hauholla vastaavia toimia tehtiin Ruskeanmullanharjulla ja Kalvolassa Porttilanharjulla. Hattulan puolella hoitokohteena oli Kyöpelinvuoren Fagerinmäen alue. Vanakelton esiintymän tutkimus jatkui Ahvenistolla ja Hakovuoressa yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Linnan Infra torjui kaupungin maalla jättiputkea, jonka esiintymiä käytiin tarkistamassa kolmesti kesässä. Mekaanista torjuntaa ja pelargonihapon käyttöä laajennettiin ja torjuntatulokset olivat hyviä. Myös glyfosaattia käytettiin osassa esiintymiä. Erityisen haitallisia vieraslajeja kuten espanjansiruetanaa sekä haitallisia vieraslajeja kuten jättipalsamia ja lupiinia torjuttiin yhteistyössä järjestöjen kanssa. Hämeenlinnan ympäristö ja rakennuslautakunta sai informaatiota vieraslajien torjunnasta. Vieraslajien esiintymistä kerättiin tietoa aiempien vuosien tapaan ja kaupungin karttapalvelusta voi löytää esim. jättiputkien esiintymät (kartta.hameenlinna.fi). Tietoja vieraslajeista voi jatkossakin ilmoittaa kaupungin palautepalvelun kautta (http://kartta.hameenlinna.fi/efeedback). Kuntalaiset saivat Hämeenlinnassa tietoa vieraslajeista mm. Vanajaveden Opiston luennolla ja kirjaston näyttelyssä. Vuoden 2016 alussa voimaan astunut vieraslajilaki velvoittaa kiinteistön omistajan hävittämään haitallisen vieraslajin tai rajoittamaan sen esiintymistä. Hämeenlinnassa oli vuonna 2016 kuusi nk. valtion maiden luonnonsuojelualuetta ja yli 140 kpl yksityismaiden luonnonsuojelualuetta, joiden pinta ala on n. 1900 ha. Tämä on Hämeenlinnan pintaalasta (203152 ha) 1 %. Vuonna 2016 Hämeenlinnaan perustettiin viisi luonnonsuojelualuetta, Kirri 27

sen luonnonsuojelualue Hauholle (3,2 ha), Metsä Tiitisen luonnonsuojelualue (37,4 ha) Kalvolaan, Helisevän luonnonsuojelualue (1,9 ha) Lammille, Tupsukukkulan luonnonsuojelualue (3,4 ha) Renkoon ja Kastanan luonnonsuojelualue (8,8 ha) Tuulokseen. Kanta Hämeenlinnassa ja Lammilla luonnonsuojelualueita on perustettu suhteellisesti enemmän kuin muissa kaupunginosissa. Hattulassa luonnonsuojelualueiden pinta ala on n. 300 ha, joka on Hattulan pinta alasta (44310 ha) 0,7 %. Vuonna 2016 Hattulaan ei perustettu uusia luonnonsuojelualueita. Lampaita Honkalanrannan luonnonsuojelualueella 22.6.2017. Lisäksi luontotyyppeinä (196 kpl) ja erityisesti suojeltavien lajien alueina (3 kpl) Hämeenlinnassa on rauhoitettu 127 ha. Hattulassa on rajattu kaksi erityisesti suojeltavien lajien aluetta ja luonnonsuojelulain mukaisina luontotyyppeinä on rauhoitettu 35 kohdetta. Hämeen ELY keskuksen alueella on huomattava määrä valtion luonnonsuojelutarkoituksiin ostamia alueita, joita ei ole perustettu virallisesti luonnonsuojelualueiksi. Hattulan Natura alueiden pinta ala oli n. 1 600 ha. Tässä luvussa on pyritty huomioimaan vain Hattulan kunnan alueella olevien Natura alueiden Hattulan puoleinen osuus. Hämeenlinnan Naturaalueiden pinta ala n. 9 460 ha, kun huomioidaan kaikkien Hämeenlinnan alueelle ulottuvien Naturaalueiden koko pinta ala. Natura alueet ovat pääosin vuodelta 1998 ja 2004, ja joidenkin osalta on tarkennuksia vuodelta 2012. Hämeenlinnan ja Hattulan luonto on poikkeuksellisen rikasta mm. lehtokeskuksen, harjujen ja vesien vuoksi. 28

Monipuoliset ja huolella laaditut luontoselvitykset ovat hyvän maankäytön suunnittelun perusta. Jatkossa on tärkeää panostaa koko kunnan alueen luontoarvojen katsaukseen. Sitä voidaan hyödyntää niin kaavoituksessa, luvissa, erilaisissa hankkeissa kuin asukkaille suuntautuvassa luontotiedotuksessakin. Kunta hyötyisi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ohjelmasta, jolla turvattaisiin paitsi luonnon arvoja sinällään, myös ihmisten mahdollisuuksia hyödyntää luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja. 2.5.5 Ilman laadun ja kasvihuonekaasupäästöjen seuranta Kanta Hämeenlinnassa on seurattu ilmanlaatua jatkuvatoimisilla mittauslaitteilla vuodesta 1993 lähtien. Mittausasemaa on siirretty neljä kertaa, ensin Hämeentieltä Turuntielle, sieltä Cygnaeuksenkadulle Kaurialaan, Kaivokadulle moottoritien viereen ja tämän jälkeen toukokuussa 2011 nykyiselle paikalleen Niittykadulle. Ilmanlaatu on pysynyt pääosin hyvänä Hämeenlinnassa. Mikään valtioneuvoston ulkoilman epäpuhtauksille asettamista ohje tai raja arvoista ei ylittynyt Hämeenlinnassa vuonna 2016. Suurin typpidioksidin vuorokausiohjearvoon (70 μg/m 3 ) verrattava kuukauden toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo oli 49 μg/m 3 eli 70 % ohjearvosta. Aiemmista vuosista poiketen hengitettävien hiukkasten (PM 10) vuorokausiohjearvo (70 μg/m 3 ) ei ylittynyt yhtenäkään kuukautena. Lähimpänä ohjearvoa käytiin maaliskuussa, jolloin korkein ohjearvoon verrattava kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo oli 40 μg/m 3 eli 57 % ohjearvosta. Eri suureita yhdistävä HSY:n (entinen YTV) kehittämä ilmanlaatuindeksiarvo määritetään laskemalla kullekin mitattavalle ilman epäpuhtaudelle (NO 2, PM 10 ja CO) ali indeksi, joista korkeimman arvo määrää ilmanlaatuindeksin arvon. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Hämeenlinnan ilmanlaatu oli vuonna 2016 suurimman osan aikaa hyvää (88,7 % tunneista) tai tyydyttävää (9,5 % tunneista). Ilmanlaatu oli välttävää 1,6 % ja huonoa tai erittäin huonoa vain 0,3 % vuoden tunneista. Huono ilmanlaatu ajoittui pääasiassa maalis, huhti ja toukokuulle, jolloin erityisesti hengitettävien hiukkasten kohonneet pitoisuudet pudottivat ilman laatuluokitusta. Hämeenlinnan ilmanlaadusta löytää kahden tunnin välein päivittyvää tarkistamatonta tietoa seuraavasta osoitteesta: www.ilmanlaatu.fi. Hämeenlinnan kaupungin maksuosuus ilmanlaadun seurannassa oli n. 12 514. Nettomaksuosuudeksi jäi n. 4 600. 29

Kuva 4. Huonojen ilmanlaadun tuntiarvojen prosenttiosuudet vuosittain jaksolla 2009 2016 Hämeenlinnan kaupungin ilmanlaatumittaustietojen mukaan. Hämeenlinnan kasvihuonekaasupäästöjä seurataan viikoittain toteutettavalla nettipohjaisella CO 2 raportilla (www.hameenlinna.fi/paastoraportti/). Lisäksi vuoden lopussa tulee parin aikaisemman vuoden tietoihin pohjautuva kooste, jossa on vertailua 90 mukana olevan kunnan päästöihin. Hämeenlinnan kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2015 olivat 361 kt CO 2 ekv ilman teollisuutta. Tämä tekee 5,3 t CO 2 ekv./asukas ilman teollisuutta, kun ne kaikissa raportissa mukana olevissa kunnissa vaihtelivat välillä 3,0 13,2 t CO 2 ekv./asukas. Ennakkoarvio vuodelle 2016 oli hieman suurempi (377,6 kt CO 2 ekv. ja 5,5 t CO 2 ekv./asukas). Hämeenlinnan suurimmat kasvihuonekaasupäästöt aiheutuivat vuonna 2015 tieliikenteestä (40 %) ja rakennusten lämmityksestä (kaukolämpö 16 %, erillislämmitys 12 % ja sähkölämmitys 4 %). Kuluttajien sähkönkulutuksen osuus oli 11 %. Vuoteen 2014 verrattuna Hämeenlinnan vuoden 2015 CO 2 ekvivalenttipäästöt ilman teollisuutta laskivat 8 %. Päästöjen lasku oli saman suuruinen kuin CO2 raportin kunnissa keskimäärin. Kaupunkistrategian mukaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite on 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Perusvuoden 1990 päästöjen osalta Hämeenlinnassa on käytettävissä nykyisestä poikkeavan laskentatavan tulokset ja muutoksia kuntarajoissakin on tapahtunut. Kunnan asukaskohtaiset päästöt ilman energiantuotantoa ja teollisuutta ovat kasvaneet 2000 luvun alussa, mutta sittemmin pudonneet ajanjaksolla 2010 2015. Vuoden 2015 hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2004 verratessa hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet 31,1 %. Vuodelle 2016 tehdyssä hiilidioksidipäästöjen ennakkoarviossa oli hienoista nousua vuoteen 2015 verrattuna. Tämä tekisi päästövähenemäksi 28,6 %. Hiilidioksidipäästöraportoinnin kustannukset vuonna 2016 olivat n. 1 700. Hiilidioksidipäästöraportti on välttämätön työkalu, jotta seurantaa kaupunkistrategian tavoitteeseen voidaan tehdä. 30

8 7 Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto 6 k a s a s u / k v e O 2 C t 5 4 3 2 1 0 CO2 raportissa mukana olevien 25 000 70 000 asukkaan kuntien asukaskohtaiset päästöt vuonna 2015 ilman teollisuutta. Lähde: Benvirock Oy. Hämeenlinnan hiilidioksidipäästöjen kehitys vuodesta 1990 vuoteen 2016. Vuoden 2016 luku on ennakkoarvio. Siniset pylväät kuvaavat kunnan asukaskohtaisia päästöjä, joissa ei huomioida energiantuotannon ja teollisuuden päästöjä. Vertailuvuodesta 1990 ja vuodesta 1998 on käytössä myös energiantuotannon ja teollisuuden yhteispäästöt. 1990 luvun tiedot perustuvat Hämeenlinnan, Hauhon, Kalvolan, Rengon ja Hattulan alueiden yhteenlaskettuun päästömäärään. Lammin ja Tuuloksen päätöt on arvioitu, sillä niistä ei ollut käytettävissä tietoja. Hattulan on arvioitu vastaavan suurin piirtein niiden yhteisiä päästöjä. 31

3. Ympäristötuotot 3.1 Keskeiset luvut Vuonna 2016 Hämeenlinnan kaupunkiorganisaation ulkoiset ympäristötuotot olivat n. 417 100 (v. 2015 387 000 ). Osuus kaikista toimintatuotoista oli 0,48 % (2015 0,43 %) ja asukasta kohti laskettuna ympäristötuotot olivat 6,15 euroa (2015 5,68 euroa). Hämeenlinnan kaupungin ympäristötuotoista merkittävimmän osuuden muodostivat jätehuollon ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävien tuotot. Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon sijoittuvan ja nettomaksuperiaatteella toimivan alueellisen jätelautakunnan tuotot olivat noin 140 000 (2015 199 000 ) ja maan ja lumenkaatopaikkojen tuotot olivat 46 615 (2015 70 300 ). Hattulan kunnan maksuosuus ympäristösuojelun palvelujen tuottamisesta oli n. 73 210 (2015 73 200 ). Ympäristölupa ja valvontamaksut sekä maa aineslupamaksut ja muut vähäiset tuotot muodostivat n. 47 100 (v. 2015 n. 84 300 ). Maaainesvalvontamaksuista kertyi 28 630 (2015 n. 25 400 ; sisältyy taulukon kohtaan 6). Taulukko 1. Ympäristötuotot vuosittain Ympäristötuotot vuosittain, 1000 (sisältäen poistot) 2006 2014 2015 2016 1.Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 18 10 13 36 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 111 0 0 0 3. Jätehuolto ja roskaantuminen 27 49 199 195 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 12 21 46 10 5. Melun ja tärinän torjunta 0 0 0 0 6. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 2 31 25 29 7. Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 13 64 88 129 8. Ympäristönsuojelun edistäminen 234 0 16 19 Yhteensä 417 175 387 417 Taulukko 2. Ympäristötilinpäätöksen tunnuslukuja. Tunnusluku 2006 2014 2015 2016 Ympäristötuotot yhteensä, tuhatta euroa 417,31 174,81 387,00 417,08 Ympäristötuottojen osuus kaupungin toimintatuotoista, % 0,60 0,21 0,43 0,48 Ympäristötuotot asukasta kohden, euroa/asukas 8,71 2,53 5,69 6,15 Kunnan ympäristönsuojeluun liittyvien viranomaistehtävien tuotot / kaikki ympäristötuotot 3,13 0,31 0,22 0,11 3.2 Merkitystarkastelu Hämeenlinnan kaupungin ympäristötuotoista pääosa muodostui kaupungin asiantuntijapalveluna tuottamista viranomaistehtävistä. Kaupungin korkea ympäristöosaaminen mahdollistaa palveluntarjoajana toimimisen. Samalla kaupungin omien lakisääteisten ympäristötehtävien hoituminen varmistetaan. Etuna on myös riittävä linkitys kaupungin muuhun toimintaan. Tuottoja saadaan myös ympä 32

ristö ja maa ainesluvista ja maa aines ja ympäristövalvontamaksuista. Näiden tuottojen ohjaaminen ympäristövalvontaan ja ympäristön tilan seurantaan sujuvoittaa ympäristöluvitus ja valvontamenettelyjä ja sitä kautta vahvistavat seudun yritysten kilpailukykyä. 3.3 Vertailut aiempiin vuosiin ja muihin kuntiin Vuonna 2006 Hämeenlinnan kaupungin ympäristötuotot olivat n. 417 000 ympäristösuojelun edistämiseen käynnissä olleiden EU hankkeiden ansiosta. Hankkeiden loputtua tuotot putosivat kolmannekseen. Vieläkään ei ole päästy aivan vuoden 2006 tasolle, vaikka Hämeenlinnan kaupungin ympäristötuotot ovat nousseet vuodesta 2014 lähtien absoluuttisina lukuina. Tämä näkyy myös ympäristötuottojen osuuden vähäisenä nousuna vuodesta 2014 lähtien. Viranomaistehtävien tuotot ovat sen sijaan laskeneet myös vuodesta 2014 vuoteen 2016. Tämä liittyy säädösmuutoksiin, joissa ympäristölupavelvollisuuden rimaa on nostettu koko ajan. Aiemman lainsäädännön mukaan lupaa vaatineet kohteet ovat nykyisin yleisvalvonnan piirissä, josta ei kerry tuloja. Tampereen kaupunkiorganisaation 32,9 miljoonan euron ympäristötuotot vuonna 2015 syntyivät pääosin vesilaitoksen laskutuksesta. Ympäristötuottoja kertyi Tampereella 146 /asukas, ja ne muodostivat kaikista toimintatuotoista 8 %. Koska Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n ympäristötuotot eivät sisälly Hämeenlinnan kaupungin ympäristötilinpäätökseen, tulisi Tampereen ympäristötilinpäätöksen tuotoista poistaa vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn tuotot (32,5 milj. ), jotta saadaan Hämeenlinnan kaupungin ympäristötilinpäätöksen kanssa vertailukelpoiset tuottoluvut. Tampereen ympäristötuotot asukasta kohden olisivat ilman jätevesienkäsittelyn ja vesiensuojelun tuottoja noin 427 000 ja 1,9 asukasta kohden, mikä on pienempi kuin Hämeenlinnassa. Kuva 2. Hämeenlinnan kaupungin ympäristötuotot vuonna 2016. Mikkelin kaupungin ympäristötilinpäätöksen vuoden 2015 ympäristötuotot olivat 6,29 milj. euroa, mistä 83,77 % muodostui jätevesimaksuista ja jätevesilaitoksen tuotoista. Tämän perusteella muita 33

ympäristötuottoja olisi Mikkelissä syntynyt vuonna 2015 77 000, mikä tekee 1,41 /asukas. Mikkelissä siis ympäristötuotot olivat Hämeenlinnaa alhaisemmalla tasolla. Vaasan kaupungin ympäristötilinpäätöksen 2014 ympäristötuotot olivat 10,76 milj. euroa, mistä 81 % muodostui jätevesimaksuista ja jätevesilaitoksen tuotoista. Tämän perusteella muita ympäristötuottoja olisi Vaasassa vuonna 2008 syntynyt 2,044 milj., mikä tekee 30,60 /asukas. Vaasassa ympäristötuotot olivat Hämeenlinnaa ja muita vertailukuntia selvästi korkeammalla tasolla. Hämeenlinnan ympäristötuotot, kulut ja investoinnit pylväinä vuonna 2016. 34

4. Ympäristökulut 4.1 Keskeiset luvut Vuonna 2016 Hämeenlinnan kaupunkiorganisaation verottomat ympäristökulut olivat n. 4 242 100, kun ne vuonna 2015 olivat 3 691 000. Kun ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut huomioidaan ympäristötoimintakuluissa, summaksi muodostuu noin 5 013 000 (v. 2015 4 504 000 ). Ympäristötoimintakulujen osuus kaikista toimintakuluista (huomioiden ympäristönsuojelupoistot) oli 1,25 % (v. 2015 1,15 %), ja asukasta kohti laskettuna ympäristökulut olivat n. 85,26 (v. 2015 78,19 euroa). Suhteelliset ympäristötoimintakulut ovat nousseet vuodesta 2014 lähtien (0,84 %), mutta ympäristötoimintakulujen osuus kaikista kaupungin toimintakuluista ei ole aivan saavuttanut vuoden 2005 (1,72 %) ja 2006 (1,36 %) tasoa. Ympäristönsuojelun viranomaistyön osuus kaikista toimintakuluista oli vuonna 2016 noin 8,01 %, mikä on hieman vähemmän kuin v. 2015 (8,90 %). Asukasta kohden lasketut ympäristökulut eivät ole kaikilta osin todellisia, sillä Hämeenlinnan tuottaa maakunnallisia pelastustoimen, jätelautakunnan ja ympäristöalan palveluja. Asukaskohtaisia euromääriä laskettaessa jakajana on ollut Hämeenlinnan asukasluku. Em. palvelut tulevat kuitenkin laajemmin maakunnan ihmisten hyödyksi. Tilinpäätöstarkastelussa on kuitenkin haluttu ottaa koko kaupungin tilinpäätöksen kautta kulkevat luvut, vaikka alueellista tuotantoa on toiminnassa mukana. Käytännössä arvojen korjaaminen tarkoittaisi sitä, että asukaskohtaisesti kustannukset muodostuvat todellisuudessa pienemmäksi kuin suoraan kulupuolelta voi päätellä. Toisaalta vastaavasti Hämeenlinnan asukaskohtaiset tuotot muodostuvat alueellisten isäntäkuntana järjestettyjen palvelujen kohdalla korkeammaksi kuin pelkästään Hämeenlinnalle tuotettuina muodostuisivat. Suurimmat kulut syntyivät maaperän ja pohjaveden suojelussa (1 481 000 ) ja jätehuollossa (1 019 000 ). Kummankin osalta on nousua vuoteen 2015 verrattuna (1 027 300 ja 968 700 ). Pilaantuneen maaperän puhdistustyöt muodostivat n. 1 013 200 suuruisen summan. Pilaantuneiden maiden asiantuntijapalveluina toteutettuihin selvityksiin kului 263 700. Näihin selvityksiin lukeutuivat myös ympäristön tilan seurantaan kuuluvat vanhojen kaatopaikkojen selvitykset. Maaalueiden öljyntorjuntaan käytettiin Kanta Hämeen pelastuslaitoksen alueella 188 500. Kaupungin kiinteistöjen jätteiden keräilymaksut ja muut jätehuoltomaksut veivät n. 640 300. Julkisten alueiden kuten puistojen roskien siivouksesta, sisältäen myös henkilöstökulut, muodostui peräti n. 93 100 :n summa, mikä on moninkertaisesti enemmän kuin vuonna 2015 (8 000 ). Kuluja on ehkä kirjautunut eri periaatteilla kuin aiemmin, mutta siltikin tässä on pohdinnan paikka. Alueellisen jätelautakunnan eli Kolmenkierron järjestämisestä syntyi Hämeenlinnan kaupungille noin 140 000 kulut, jotka toisaalta tulivat saman suuruisina tuottoina takaisin eli toiminta järjestetään nettomaksuperiaatteella. Öljyonnettomuuden aiheuttaneen ja pohjaan vajonneen TEEMU laivan hinaus ja sijoitus kaatopaikalle aiheuttivat 92 000 :n jätteiden käsittelyn ja sijoituksen kulut, joita ei ole pystytty perimään omistajalta. Merkittävä menoerä oli myös lumen ja maankaatopaikkojen ylläpitäminen (45 900 ), mutta tästä toiminnasta saatiin tuottoja hieman kuluja enemmän (46 600 ). 35

Ilmansuojeluun käytetyt ympäristökulut laskivat hieman vuodesta 2015 (359 000 ; vrt. v. 2015 377 600 ). Suurin menoerä oli hiekoitushiekan poisto, josta syntyi kuluja 234 400. Suolaamalla ja kastelemalla toteutettuun pölynsidontaan käytettiin 31 100. Ilmanlaadun seurannan ympäristökuluina näkyy 12 500, josta osa saadaan tuottopuolella takaisin toiminnanharjoittajan maksuosuuksina (7 900 ). Automaattisen ilmanlaadun seuranta aseman Hämeenlinnan kaupungin nettomaksuosuus oli 4 600. Pyöräilyn edistämistoimiin tehtiin merkittävä 80 000 :n satsaus. Vesiensuojelunkin kulut pienenivät hieman vuodesta 2015 (v. 2016 468 000 ; v. 2015 465 500 ). Suurin menoerä olivat edellisvuoden tapaan Hämeenlinnan kaupungin maksamat jätevesimaksut (214 500 ; v. 2015 240 800 ). Seuraavaksi suurimman menoerän vesiensuojelussa muodostivat Vanajavesisäätiön ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vuosijäsenmaksut (n. 143 300 ). Merkittävä menoerä muodostui myös sadevesikaivojen tyhjennyksestä ja puhdistuksesta, 54 300. Vesialueiden öljyntorjuntakuluja arvioidaan Kanta Hämeen Pelastuslaitoksen alueella muodostuneen n. 37 700. Tässä oli pelkästään TEEMU eli Alebaatti laivaan liittyviä öljyntorjuntakuluja n. 9 500. Pienempiä summia käytettiin vesikasvillisuuden niittoihin (6 400 ), uimarantojen seurantoihin (7 700 ) sekä viranomaispalvelun suorittamaan vesistöjen tilan seurantaan (1 800 ). Melun ja tärinän torjunnassa ei syntynyt vuonna 2016 lainkaan kuluja, tuottoja tai investointeja. Sama tilanne on ollut kaikkina seurattuina vuosina 2006 ja 2014 2015. Luonnon ja maisemansuojeluun panostettiin vuonna 2016 n. 23 100. Luonnonsuojelualueiden hoitoon käytettiin n. 10 000 (v. 2015 7 200 ), mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2014. Maankäytön suunnittelun asiantuntijapalveluna kaupungin ulkopuolelta tilaamat luontoselvityskulut (1 400 ) muodostuivat kahdesta liito oravaselvityksestä Enkkelin ja Ratasniityn alueilla. Maankäytön suunnittelun luontoselvitysten kustannukset ovat edelleen tippuneet vuodesta 2015 (2 900 ). Ympäristöasiantuntijan tekemä luontotyyppiselvitys Hevonpiertämässä kirjautui viranomaispalveluiden kuluihin. Ympäristötilinpäätöksen sisältyviä ympäristöviranomaistehtäväkuluja muodostui 463 100. Tämä on vähemmän kuin vuonna 2015 (473 000 ). Kulupuolelle sisältyvät myös Hattulan ympäristövalvonnan kulut (n. 73 000, jotka palautuivat saman suuruisina tuottoina). Ympäristönsuojelun edistämiseen käytettiin vuonna 2016 enemmän rahaa (428 500 ) kuin vuonna 2015 (368 500 ), mutta vähemmän kuin vuonna 2014 (522 000 ). Varhaiskasvatuksen metsä ja vihreä lippu esikoulujen kustannukset olivat merkittävin ympäristösuojelun edistämiseen käytetty menoerä (298 700 ). Toimintaa oli Ahveniston, Alvettulan, Eteläisten, Hirsimäen, Lammin, Liivuoren (ent. Nummi), Rengon, Siirin (ent. Ruununmyllyn) ja Solvikin varhaiskasvatuskeskuksissa. Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman ympäristötutkimuksen professuuriin käytettiin 85 000. Tämä menoerä on ollut jo useampia vuosia kaupungin budjetissa, mutta sitä ei ole aiemmin huomioitu ympäristötilinpäätöksessä. Hämeenlinnan kaupunki vietti vuonna 2016 luonto ja vesi teemavuotta. Tämä näkyi normaalia laajempana ympäristöaiheisten tilaisuuksien tarjontana. Kaupunki tuki Järven tarina elokuvanäytöstä, bussikuljetuksen järjestämistä maatilatapahtumaan sekä erilaisia ympäristöaiheis 36

ten tilaisuuksien järjestäjiä minipilottirahalla kaikkiaan n. 11 500 :lla. Muita juhlavuoden tilaisuuksia tuettiin 24 900 :lla. Hämeenlinnan kaupungin vuoden 2016 sähkökustannukset olivat 2 188 765, joten energia muodostaa merkittävän kustannuserän. Kiinteistöjen energiakatselmuksiin käytettiin 8 400 ja avustuksia saatiin 19 000. Energiakatselmukset toteutettiin Pasaapelin, Hakkalan ja Konnarin kouluilla, Lammin varhaiskasvatuskeskuksessa, Tuuloksen päiväkodissa ja Iittalan koulukeskuksessa. Kulutusseurannan piirissä on n. 90 % kohteista. 4.2 Merkitystarkastelu Ympäristötoimintakuluja syntyy, kun kaupunki vastaa sille asetetuista lakisääteisistä velvoitteista. Kunnan tärkeä tehtävä on Kuntalainkin mukaan edistää asukkaiden hyvinvointia ja alueensa kestävää kehitystä. Puhdas ympäristö ja monimuotoinen luonto ovat vetovoimatekijöitä, joilla kuntaan saadaan uusia asukkaita ja veronmaksajia. Pilaantuneen maaperän selvitys ja puhdistamistyöt keskittyivät vuonna 2016 Vanajanranta 2:n Engelinrannan, uimahallin ja Linnanniemenkadun alueille. Ne ovat välttämättömiä toimia, jotta keskustan tuntumassa olevia alueita voidaan ottaa asuntokäyttöön. Yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja ylläpito keskustan tuntumassa tulee halvemmaksi kuin verkostojen ulottaminen yhä uusille, etäämmällä oleville asuntoalueille. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja sen seurauksena vähäisempi autoliikenne vähentää hiilidioksidipäästöjä, mikä on kaupunkistrategian mukaista. Vuonna 2016 on laadittu pyöräilyn edistämisohjelma, joka pitää sisällään käytännöllisiä hankkeita. Nämä hankkeet vievät osaltaan eteenpäin hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitetta. Kaupunkistrategian mittaristossa käytetyt joukkoliikenteen matkat asukasta kohden ovat pysyneet melko samalla tasolla viime vuosina. Tästä on kuitenkin vaikea suoraan päätellä merkitystä hiilidioksidipäästöjen kannalta. Hämeenlinnan joukkoliikenteen matkat/asukas. Kaupunkistrategian mukaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite on 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Käytännössä vuoden 1990 päästöjä ei pystytä vertaamaan suoraan vuoden 2016 päästöihin, sillä laskentamenettelyt ovat muuttuneet ja 1990 luvun laskentamenetelmän käyttäminen 2016 tilanteeseen vaatisi rahallista lisäpanostusta. Uudessa strategiatyössä tulee vertailuvuodeksi muuttaa vuosi 2004. Tämä johtuu siitä, että tuon ajankohdan jälkeen CO 2 päästöjä on 37

laskettu samalla kriteeristöllä eli kaupungin päästöjä tarkastellaan ilman teollisuutta. Jos tarkastellaan päästöjen putoamista vuodesta 2004 vuoteen 2016, vähenemä on ollut 28,6 %. k a s a su / k v e O 2 C t 9 8 7 6 5 4 3 2 1 600 500 400 300 200 100 k v e O 2 C k t 0 2004 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* Päästöt yhteensä 495,3 507,0 443,4 423,0 412,1 390,7 361,2 377,6 Päästöt as. kohden 7,7 7,6 6,6 6,3 6,1 5,7 5,3 5,5 0 Hämeenlinnan kasvihuonekaasujen päästöjen kehitys vuonna 2004 ja vuosina 2010 2016 ilman teollisuutta. Kaupungin kiinteistöjen jätteiden keräily koskettaa kunnan kaikkia toimintayksiköitä ja on samalla suurin ympäristökuluerä, jota on pyritty vähentämään. Samalla kuitenkin jätteiden lajittelu tulee säilyttää asianmukaisena. Kaupunkistrategian mukainen tavoite on, että kiinteistöjen sekajätteen määrä vähenee vuosittain. Vuonna 2015 tehtiin jätehuollon ja kiinteistöjen sekajätteen määrän kartoitus. Se on tarpeen toistaa vuonna 2017. Jätehuollon kulujen muodostumisen tarkempi selvittäminen on tarpeellista. Kaupungin ilmansuojeluun panostamat rahat, joista pääosa menee hiekoitushiekkojen poistoon, ovat investointeja kaupunkilaisten hyvään ilman laatuun ja tulevat takaisin hengitystieoireiden vähentymisenä. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Hämeenlinnan ilmanlaatu oli vuonna 2016 suurimman osan aikaa hyvää (88,7 % tunneista). Huono ilmanlaatu ajoittui pääasiassa maalis toukokuulle (0,3 % vuoden tunneista). Ilman laatu on parantunut viime vuosina. Vastaavan tyyppinen asia on sisäilman laatuun panostaminen. Sitä ei kuitenkaan ohjeistuksen mukaan sisällytetä ympäristötilinpäätökseen. Hämeenlinnan kaupunki käytti sisäilmaongelmien tutkimiseen vuonna 2015 yhteensä 290 000. Monia kohteita kunnostetaan tai rakennetaan uudelleen juuri sisäilman heikon laadun vuoksi. 38

Hämeenlinnan kaupunki on lähtenyt edistämään pyöräilyä. Satsaus tulee takaisin parempana ilman laatuna ja ihmisten kunnon kohentumisena. Vesiensuojeluun liittyvät toimintakulut ovat Hämeenlinnassa muita kuntia pienemmät, koska vesihuoltoon on perustettu seudullinen osakeyhtiö. Jätevesimaksut käytetään Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamoiden (Hämeenlinnan kaupungin alueella Paroinen ja Lammi) toimintakuluihin. On tärkeää varmistaa, että jätevedet johdetaan ja käsitellään vaatimusten mukaisesti ja purkuvesistöjen, Vanajaveden ja Ormajärven, veden laatu ei heikkene. Panostukset vesistöjen kunnostuksiin ja selvityksiin tulevat takaisin vesistöjen hyvässä tai parantuvassa tilassa. Viihtyisät vedet ja rannat tarjoavat toimintamahdollisuuksia asukkaille ja houkuttelevat kaupunkiin uusia asukkaita, yrityksiä ja matkailijoita. Panostukset ympäristöviranomaistehtäviin ovat paitsi lakisääteisiä, myös takaavat ympäristövalvonnan ja luvituksen sujuvuuden sekä ympäristön tilan asianmukaisen seurannan. Tämä heijastuu osaltaan elinkeinoelämän parempiin toimintamahdollisuuksiin ja terveelliseen elinympäristöön. Ympäristönsuojelun edistämiseen käytetyt varat ovat ympäristöongelmien ennalta ehkäisyä ja aina kustannustehokkaampaa toimintaa kuin jälkien korjaaminen. Kaupungin kumppanuudella kolmannen sektorin toimijoiden kanssa voidaan osaltaan edistää ympäristönsuojelua. Varhaiskasvatuksen ja koulujen ympäristösuojelun edistämiseen käyttämät ympäristökasvatusmenot ovat panostuksia parempaan ympäristöön nyt ja tulevaisuudessa. Koulujen ympäristökasvatustoiminta saisi olla nykyistä aktiivisempaa. Koulut ja päiväkodit voisivat järjestää luontopäivä ja vieraslajien torjuntatalkoita. Hämeenlinnan kaupungin ympäristöjulkaisuja sarjassa ilmestyvät teokset ovat ympäristövalistusta ja tekevät kaupungin osaamista myös kansallisesti ja kansainvälisesti tiedoksi. Koulujen tekemät julkiset hankinnat ovat merkittäviä menoeriä, joissa on mahdollisuus vaikuttaa ympäristönsuojelua edistäen. Hämeenlinnassa käytetään julkisten keittiöiden elintarvikeostoihin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Tästä summasta suurella osalla ostetaan kotimaista ruokaa. Hämeenlinnan julkisissa ruokapalveluissa käytetään 100 prosenttisesti kotimaista lihaa, leipää, perunaa ja maitotuotteita. Näistä peruna ja maitotuotteet tulevat vieläpä oman maakunnan alueelta. Kotimaisen ruuan lisäämistä kaupungin ruokahankinnoissa on edistänyt ruoka, siivous ja teknisistä palveluista vuonna 2016 vastannut liikelaitos Tekme. Kaupunkistrategissa mainitaan hyvää ympäristöä ja kestävää kaupunkisuunnittelua kuvaavana menestystekijänä Ympäristö ja energiainnovaatioiden käyttöönotto ja uuden teknologian hyödyntäminen. Mittareita ovat olleet uusien energiamuotojen ja teknologioiden käyttöönotto ja seuranta sekä ominaisenergiakulutuksen mittaaminen ja säästöjen kertymisen seuranta kaupungin kiinteistöissä (9 % vuoteen 2020 mennessä 2013 tasosta). Energian säästäminen on hyödyllistä paitsi taloudellisesti myös ympäristön kannalta. Ympäristötilinpäätöksen luvuissa ei kaikkea säästöä oteta huomioon ympäristönsuojelun ensisijaisuusvaatimuksen vuoksi. Hämeenlinnan kaupungin vuoden 2016 sähkökustannukset olivat 2 188 765, joten energia muodostaa merkittävän kustannuserän. Hämeenlinnan kaupungin omistamista kiinteistöistä 90 % on kulutusseurannan piirissä ja huonelämpötilat on säädetty n. 70 %:ssa. Hehkulamput on vaihdettu 39

ledeihin lähes kaikilla kiinteistöillä, lämmön talteenottoa tehostettu monissa kiinteistöissä, ilmastointikoneiden käyttöaikoja tarkistettu ja ilmanvaihtokanavia on nuohottu. Säätöjä rajoittavat vanhentunut tekniikka ja sisäilmaongelmat. Tuomelan koulun valaistus toteutettiin liiketunnistimilla toimivana led valaistuksena. Nummen palvelukeskukseen suunniteltiin maalämpöä hyödyntävä hybridilämmitysjärjestelmä sekä paljon muutakin uutta energiatehokkuutta parantavaa teknologiaa. Ympäristötilinpäätöksen ympäristönsuojelun edistämiskohdassa huomioidut energiakatselmukset kaupungin kiinteistöissä mahdollistavat energian säästötoimet ja toisaalta antavat tarpeellista tietoa uusiin energiamuotoihin tai teknologioihin siirtymisessä. Käyttäjiä on opastettu ja tiedotettu energiatehokkuuteen. Linnan Tilapalvelut on laatinut kiinteistöjen energiatehokkuusohjelman, josta raportoidaan vuosittain. Energiakatselmustoimintaa voitaisiin nykyisestää laajentaa ja uusiutuvia energiamuotoja voitaisiin ottaa entistä rohkeammin käyttöön kaupungin omistamissa kohteissa. Uusien energiamuotojen ja teknologioiden käyttöönottoa on tarkasteltu omakotitaloissa. Vuonna 2016 päälämmitysmuoto oli n. 45 %:ssa omakotitaloja uutta teknologiaa hyödyntävä. Uusien energiamuotojen ja teknologioiden käyttöönotto ja seuranta % osuus omakotitalojen pääasiallisesta lämmitysmuodosta. Ympäristötilinpäätöksen ulkopuolelle jää monia kaupunkiympäristön parantamiseen liittyviä kulueriä, jotka perustuvat mm. liikuntapalvelujen tai viheralueiden hoidon lähtökohtiin. Nämä kuluerät varmistavat, että kaupunkiympäristö on viihtyisää ja ulkoilumahdollisuuksia löytyy asuinalueiden läheltä. Esimerkiksi kansallisen kaupunkipuiston hoitoon liittyviä kuluja ei ole ympäristötilinpäätöksessä. Asukkaat kaipaavat myös luontaisesti kehittyvää luontoa, ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen tulisi näkyä entistä paremmin kaupungin toiminnassa. Vuonna 2017 onkin käynnistynyt Hämeenlinnan kaupungin omistaman Aulangonjärven itäpuolisen luonnonsuojelualueen rauhoitushakemuksen valmistelu. Ekologisten verkostojen ja muiden viheryhteyksien eheyden varmistamisella taataan yhdyskuntarakenteen kitkaton kehitys ja vältetään ajamasta kaupungin rakenteen kehitystä pattitilanteisiin, joista ulospääsynä on vain huonoja vaihtoehtoja. Satsaukset luonnon ja maisemansuojeluun tulisikin nähdä kaupungin ja elinkeinoelämän elinvoimaa ja asukkaiden viihtyisyyttä lisäävinä tekijöinä. Esimerkiksi Poltinahon ja Asemanrannan alueilla yhtenä viihtyvyystekijänä toteutetaan ympäristötaidetta. Ympäristötaidetta voidaan käyttää myös ympäristötietoisuuden lisäämisen keinona esim. energiankulutuksen reaaliaikaiseen havainnollistamiseen. Myös Kantolan viljasiiloihin valmistuva muraali on osa vuoden 2017 puolella syntyvää ympäristötaidetta. 40

4.3 Vertailut aiempiin vuosiin ja muihin kuntiin Hämeenlinnan ympäristötoimintakulut ovat olleet nousussa vuodesta 2014 lähtien. Ympäristökuluihin sisältyvät ympäristöverot kuten sähkövero, polttoainevero ja jätevero. Hämeenlinnan kaupungin maksaman sähköveron määrä vuonna 2016 oli noin 494 700, missä on jonkin verran kasvua vuodesta 2014 ja edelleen 2015. Toisaalta polttoaineveron arvioitu määrä on vastaavasti laskenut n. 261 500 :oon (v. 2014 300 000 ja v. 2015 279 600 ). Vuonna 2016 jäteveroon kului 15 400. Jäteveron määrä on tyypillisesti vaihdellut voimakkaasti vuosittain (v. 2015 42 700 ja v. 2014 1 105 ). Jäteverotieto saatiin Kiertokapula Oy:ltä kuten aiemminkin. Hämeenlinnan ympäristötoimintakulut vuosina 2006 ja 2014 2016. Tampereen kaupungin ympäristökulut olivat 38,8 milj. vuonna 2014 ja 32,3 milj. vuonna 2015 ja ne muodostivat v. 2014 3 % ja v. 2015 2 % kaikista toimintakuluista. Tampereella ympäristökulut asukasta kohden olivat 174 ja 143 kyseisinä vuosina. Vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn kohdistui Tampereella v. 2015 36 % kaikista ympäristökuluista. Koska Tampereella vesiyhtiö on osa kaupunkiorganisaatiota, Hämeenlinnan ympäristötilinpäätöksen kanssa vertailukelpoisempia lukuja saadaan, kun huomioidaan 70 % menoista. Näin laskien Tampereen ympäristötoimintakulut (v. 2015 tietojen perusteella) olisivat yhteensä 22,6 miljoonan euron paikkeilla, ja asukasta kohden laskien noin sata euroa. Hämeenlinnan n. 85 :n asukaskohtainen ympäristökulu olisi silti Tampereen tasoa alhaisempi. Ympäristötoimintakulujen osuus kaikista toimintakuluista jäi Hämeenlinnassa (1,25 %) Tampereen tasoa (n. 2 %) alemmaksi. Oulussa kaupungin ympäristökulut olivat 27,3 milj. vuonna 2015 ja ne muodostivat 2 % kaikista toimintakuluista. Oulussa ympäristökulut asukasta kohden olivat 138 vuonna 2015. Oulussa vesiyhtiö on osa kaupunkiorganisaatiota, joten tämä tulee huomioida lukuja Hämeenlinnan ympäristötilinpäätökseen verratessa. Jos kaikki jäteveden käsittelyn ja vesiensuojelun kulut poistetaan asukaskohtaiseksi ympäristökulujen määräksi jää Oulussa n. 36 /asukas, mikä on selvästi alempaa tasoa kuin Hämeenlinnassa ja muissa vertailukunnissa. Oulun kaupungin ympäristötilinpäätös sisältää myös laajan kuvauksen ympäristöohjelman toimista. 41

Taulukko. Hämeenlinnan ympäristötoimintakulut vuosina 2006 ja 2014 2016 Ympäristökulut vuosittain, 1000 (sisältäen poistot) 2006 2014 2015 2016 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 528 20 378 359 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 228 221 466 468 3. Jätehuolto ja roskaantuminen 913 1032 969 1019 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 1026 100 1027 1481 5. Melun ja tärinän torjunta 0 0 0 0 6. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 27 17 10 23 7. Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 204 416 473 463 8. Ympäristönsuojelun edistäminen 81 522 369 428 Yhteensä 1-8 3007 2328 3691 4242 9. Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut 483 750 813 771 Yhteensä 1-9 3489 3078 4504 5013 Mikkelissä ympäristömenot muodostivat 7,54 miljoonaa euroa vuonna 2015. Se oli 1,9 % kaupungin kaikista toimintamenoista. Asukasta kohden menoja kertyi 138 euroa. Suurin menoerä eli jäteveden puhdistus muodosti 25,7 % menoista. Koska jäteveden puhdistus hoituu Hämeenlinnassa kaupunkiorganisaation ulkopuolella, Mikkelin ympäristömenojen vertailukelpoinen kokonaissumma olisi 5,28 milj.. Tämä tekisi noin 97 :n panostusta ympäristömenoihin asukasta kohden, mikä on hieman Hämeenlinnaa korkeampi. Vaasassa ympäristökulut muodostivat 12,8 miljoonaa euroa vuonna 2014. Se oli 2 % kaupungin kaikista toimintamenoista. Asukasta kohden menoja kertyi 161 euroa. Suurin menoerä eli jäteveden puhdistus muodosti 49 % menoista. Koska jäteveden puhdistus hoituu Hämeenlinnassa kaupunkiorganisaation ulkopuolella, Vaasan ympäristömenojen vertailukelpoinen kokonaissumma olisi n. 5,7 milj.. Tämä tekisi noin 90 :n panostusta ympäristömenoihin asukasta kohden, mikä sekin on Hämeenlinnaa hieman korkeampi. Taulukko 4. Ympäristötilinpäätöksen tunnuslukuja. Tunnusluku 2006 2014 2015 2016 Ympäristökulut yhteensä, tuhatta euroa 3489,15 3077,94 4504,25 5013,46 Ympäristökulujen osuus kaupungin toimintakuluista, % 1,36 0,84 1,15 1,25 Ympäristökulut asukasta kohden, euroa/asukas 72,82 56,31 78,19 85,26 Kunnan ympäristönsuojeluun liittyvien viranomaistehtävien kulut / kaikki ympäristötoimintakulut + poistot 5,86 10,88 8,90 8,00 42

Hämeenlinnan kaupungin ympäristökulut vuonna 2016. 43

5. Ympäristöinvestoinnit 5.1 Keskeiset luvut Hämeenlinnan kaupungin ympäristöinvestoinnit olivat noin 306 600 vuonna 2016. Ympäristöinvestointien osuus koko kaupungin investoinneista oli vuonna 2016 0,97 % ja vuonna 2015 7,14 %. Ympäristöinvestointien osuus nousi voimakkaasti vuodesta 2014 (239 300 ) vuoteen 2015 (1 701 000 ) ja kääntyi sen jälkeen laskuun. Asukasta kohden ympäristöinvestointeihin kului vuonna 2016 4,52 euroa, kun vuonna 2015 käytettiin n. 25 /asukas. Merkittävimmät ympäristöinvestoinnit (180 000 ) liittyivät hulevesijärjestelyihin mm. Motonetin ja Tyrynojan suunnalla (160 000 ) ja aluekuivatuksen parantamiseen Lammilla (20 600 ). Nämä on kirjattu vesiensuojelun kohtaan. Ilmansuojeluun kirjattu ympäristöinvestointi oli Voutila keskuksen aurinkoenergian käyttömahdollisuuksien suunnittelu ja rakentaminen, jonka kustannukset vuoden 2016 aikana olivat 79 143. Jätehuollon kohdassa näkyvä 47 000 :n investointi on maanläjitysalueiden rakentamista. Taulukko. Ympäristöinvestoinnit vuosittain, 1000 (sisältäen poistot) Ympäristöinvestoinnit vuosittain, 1000 (sisältäen poistot) 2006 2014 2015 2016 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 0 0 0 79 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 54 124 525 180 3. Jätehuolto ja roskaantuminen 0 0 35 47 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 0 0 0 5. Melun ja tärinän torjunta 88 0 0 0 6. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 42 115 143 0 7. Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 0 0 0 0 8. Ympäristönsuojelun edistäminen 0 0 0 0 Yhteensä 185 239 704 307 Taulukko. Ympäristötilinpäätöksen tunnuslukuja. Tunnusluku Tunnusluvun arvo vuosittain 2006 2014 2015 2016 Ympäristöinvestoinnit yhteensä, tuhatta euroa 184,60 239,27 703,52 306,58 Ympäristöinvestointien osuus kaupungin investoinneista, % 0,49 0,35 7,14 0,97 Ympäristöinvestoinnit asukasta kohden, euroa/asukas 3,85 3,52 25,02 4,52 5.2 Merkitystarkastelu Merkittävin vuoden 2016 ympäristöinvestointi oli Hämeenlinnan kaupungin ja Elenia Lämmön yhteistyönä valmistunut Voutilakeskuksen aurinkokerääjähanke. Se on hieno uusiutuvan energian investointihanke, joka saa jatkoa Hämeenlinnan uimahallin korjauksen myötä. Lähes 80 000 :n inves 44

tointi vähentää fossiilisilla polttoaineilla ja puulla tuotetun kaukolämmön käyttötarvetta. Se on myös selkeä satsaus kotimaisen ympäristötekniikan käyttöön. Vesiensuojeluun kirjatut hulevesien ja aluekuivatuksen investoinnit olivat kokoluokaltaan suurempia, mutta niiden osalta voidaan myös esittää näkemys ympäristönsuojeluprioriteetin puuttumisesta. Maanläjitysalueen suunnitteluun käytetty panostus tähtää tulevaisuuteen ja ajatuksena on uusien asuinalueiden rakentumisessa syntyvien maamassojen sijoittaminen mahdollisimman lähelle asuntoalueita eräänlaisella maapankkiperiaatteella. Hämeenlinnan ympäristöinvestoinnit vuosina 2006 ja 2014 2016. Jäätyminen Akkijärvellä 1.1.2016. 45

6. Ympäristövaraukset Ympäristövastuu on aikaisemmista tapahtumista johtuva, ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, joka todennäköisesti tulee aiheuttamaan menoja. Ympäristövastuu voi sisältyä kirjanpidossa muiden pakollisten varausten tai siirtovelkojen tilinpäätöseriin, mutta se voidaan ilmoittaa myös tilinpäätöksen liitetiedoissa. Ehdollinen ympäristövelka on ympäristöön liittyvä mahdollinen velvoite sekä olemassa oleva velvoite, jonka täyttäminen ei todennäköisesti aiheuta kustannuksia tai jonka suuruutta ei voida määritellä riittävän luotettavasti. Ympäristöön liittyvä velvoite tulee käsitellä ympäristövelkana, mikäli velvoite ei täytä pakollisen varauksen tunnusmerkkejä. Vuonna 2016 Hämeenlinnan kaupungin toimintayksiköiden ja liikelaitosten ympäristövastuut olivat noin 5,98 milj.. 1.1.2016 kaupunki oli varannut pilaantuneiden maiden kunnostukseen n. 6 494 400 ja 31.12.2016 varaus oli n. 5 932 400. Varausta oli purettu vuoden aikana 841 940 ja sitä oli toisaalta lisätty 280 000 :n verran. Lisäksi LinnanInfran tilinpäätöksessä ollutta maaainestenottopaikan maisemointivarausta kasvatettiin vuoden 2016 alun n. 37 500 :sta n. 43 700 :oon. Ympäristövarausten kirjaaminen tilinpäätökseen on varautumista tuleviin pilaantuneiden maiden kunnostuskustannuksiin, jotka ovat välttämättömiä kaupunkirakenteen tiivistyessä. Tuuloksen Sairialanjoki 17.1.2016. 46

7. Päätelmät Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Hämeenlinnan kaupungin talousarviossa ympäristötulot, kulut ja investoinnit ovat pienessä roolissa, vaikka huomioitaisiin vesi ja jätevesihuollon hoitaminen osakeyhtiöissä. Ympäristötuotot ovat yli kaksinkertaistuneet vuodesta 2014, mutta edelleen niiden osuus kaupungin kaikista tuotoista on vain 0,48 %. Ympäristökulutkin ovat kasvaneet, mutta suhteellisesti ottaen vähemmän. Niiden osuus kaikista kaupungin toimintakuluista on 1,25 % luokkaa, joka edelleen on suhteellisen alhaisella tasolla verrokkikuntiin verrattuna. Panostukset ympäristöinvestointeihin olivat vain 0,97 % kaikista investoinneista, joten tilinpäätöksestä tarkastellen varsin vähäisessä roolissa. Ympäristötilinpäätöksen johtopäätös on, että ympäristönsuojeluun tulee panostaa lisää varsinkin käyttötalouden puolella. Ympäristötilinpäätöksen tietopohjan vahvistamiseksi tulee kehittää talouskirjaamismenettelyjä ympäristömenot ja tulot nykyistä paremmin huomioivaksi. Ympäristötilinpäätöstä on kehitetty viimeisten kolmen vuoden aikana ja vuoden 2016 osalta työhön sisällytettiin tietoa ympäristön tilasta ja katsaus merkittävimpiin ympäristötoimiin. Kaupunkistrategia ja Kestävä elämäntapa ohjelma tulee päivittää alkaneella valtuustokaudella. Tavoiteasettelujen tulee olla niin selkeitä ja konkreettisia, että ne todella ohjaavat käytännön työn tekijöitä: Näin meillä toimitaan tyyppisiä. Nykyisten kaupunkistrategian mittarien oheen tarvitaan lisää indikaattoreita, jotka kuvaavat kestävän kehityksen tilaa ja kehittymistä Hämeenlinnassa. Tarvitaan sekä ympäristön tilaa että toimenpiteitä kuvaavia tavoitelukuja, joihin kehitystä voidaan verrata. Nykyisellään tietoa on liian harvoilla ja liian hankalasti saatavilla. Mittarien tulee olla helposti työntekijöiden, päätöksentekijöiden ja kuntalaisten saatavilla. Tämä edistäisi myös ohjelmien ja strategioiden jalkauttamista käytäntöön. Liian usein erilaisten hankkeiden ja toimien ympäristövaikutukset jäävät selvittämättä tai niitä selvitetään liian puutteellisesti, joten kehittämistarvetta on edelleen. Panostukset ympäristöasioihin tulevat takaisin viihtyisänä asuinympäristönä sekä kaupungin houkuttelevuutena elinkeinoelämälle ja matkailijoille. Kylmänkukan ja kangasvuokon risteymä Hevospierettämänmäessä Tuuloksessa. 47

8. Lähteet Ahonen Arto 2017: Hämeenlinnan ilmanlaadun mittaustulokset vuonna 2016. J.P. Pulkkisen Kalibrointi Ky. 17 s. Anon. 2016: Mikkelin ympäristötilinpäätös 2015. 18 s. Benviroc Oy 2017: Hämeenlinnan kasvihuonekaasupäästöt 2004, 2010 2015, ennakkotieto vuodelta 2016. CO 2 raportin vuosiraportti, Hämeenlinna. (http://www.hameenlinna.fi/paasto raportti/). EC 2001: 2001/453/EC European Commission Recommendation on recognition, measurement and disclosure of environmental issues in the annual accounts and annual reports of EU companies. http://eur lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2001: 156:0033:0042:EN:PDF Hämeenlinnan kaupunki: Hämeenlinnan kaupunkistrategia 2014 2020. 8 s. Hämeenlinnan kaupungin mittarit. https://kuntari.kuntapro.fi. Jutila Heli 2016: Hattulan luonnonmuistomerkit Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 38. 58 sivua. Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskunta, ympäristö ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö. Jutila Heli 2017: Hevonpiertämän kasvillisuusselvitys ja ehdotus alueen luontoarvojen säästämiseksi. 24 s. Hämeenlinnan kaupunki, Viranomaispalvelut. Jutila Heli 2013: Hämeenlinnan luonnonmuistomerkit Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 37. 81 sivua. Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskunta, ympäristö ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö. Jutila Heli 2016: PAKKA hankkeen vesistönäytteenotto vuonna 2015 ja tulosten tulkinta. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 36. PAKKA hanke. Vanajavesikeskus, Hämeenlinnan kaupunki, suojeluyhdistykset ja Hämeen ELY. 46 s. + 1 liite (20 s.). Jutila Heli 2016b: Katumajärven hoito ja käyttösuunnitelma vuosille 2016 2020. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 35. PAKKA hanke. 13 s. Karhu Marketta (toim.) 2016: Ympäristötilinpäätös 2015. Oulun seudun ympäristötoimi. Julkaisu 1/2016. 41 s. Linnan Tilapalvelut 2016: Kiinteistöjen energiatehokkuusohjelma. Raportti 2015. 5 s. Kirjanpitolautakunnan kuntajaos 2009: Yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä. TEM. Suomen Kuntaliitto. 31 s. 48

Knuutila Henna 2007: Ohje kunnan ympäristötilinpäätöksen laatimiseen. KUTU projekti. Efeko Oy. 45 s. kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/ymparistonsuojelu/kunta/ymparistotilinpaatos/ohje. Mattila Minja 2016: Hämeenlinnan Vuorentaan vanhan kyläkaatopaikan tarkkailu vuonna 2016. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenumero 949/16. 8 s. ja 1 liite. Mattila Minja 2016: Sammon suljetun kaatopaikan tarkkailu vuonna 2016. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenumero 757/16. 4 s. ja 2 liitettä. Mattila Minja 2016: Hämeenlinnan Tyryn akkupurkaamon, entisen maankaatopaikan ja yhdyskuntajätteen kaatopaikka alueen tarkkailu vuonna 2016. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenumero 987/16. 8 s. ja 2 liitettä. Mattila Minja 2015: Rahkoilan kaatopaikan vesistö ja kuormitustarkkailusta vuosina 2013 2015. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenumero 885/16. 7 s. ja 2 liitettä. Mattila Minja 2016: Rengon Kinttumäenharjun vanhan kaatopaikan pohjavesitarkkailu vuonna 2016. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenumero 865/16. 4 s. ja 1 liite. Mattila Minja 2016: Rengon Nummenkylän vanhan kaatopaikan pohjavesitarkkailu vuonna 2016. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenumero 851/16. 4 s. ja 1 liite. Onnila Pekka, Torri Kaisa, Koljonen Jarmo, Jylhä Ollila Maija & Ihanamäki Petra 2016: Hämeenlinnan ja Hattulan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. 120 s. + 14 liitettä (monisivuisia). Syyrakki Sara 2009: Ympäristönsuojelun kustannukset ja vaikuttavuus (KUVA) kehittämishankkeen loppuraportti. FCG Efeco Oy. 113 s. Tampereen kaupunki, konsernihallinto 2016: Ympäristötilinpäätös 2015. 20 s. Vaasan kaupunki 2015: Ympäristöraportti 2014. 31 s. https://www.aurinkoteknillinenyhdistys.fi/?p=942 https://lampoblogi.elenia.fi/2017/06/22/aurinkolampoa kaukolammon rinnalla voutilakeskuksessa/ 49

9. Liitteet 1. Hämeenlinnan ympäristötilinpäätös 2016 tiivistettynä. Uponnut ja öljypuomitettu TEEMU laiva ja taustalla TYYNE laiva 2.5.2016. 50