JOHDANTO Suomen metsäklusteri tienhaarassa toim. Risto Seppälä Helsinki 2000 1
Seppälä, R. (toim.) 2000. Suomen metsäklusteri tienhaarassa. Metsäalan tutkimusohjelma WOOD WISDOM. 138 s. ISBN 952-457- 020-3. Abstract: The Finnish forest cluster at a cross road. 138 p. Raportti koostuu artikkeleista, jotka ovat pääosin syntyneet Metsäalan tutkimusohjelmaan, Wood Wisdomiin, kuuluvassa konsortiossa Suomen metsäklusterin tulevaisuusskenaariot. Lisäksi mukana on konsortion ulkopuolisten asiantuntijoiden kirjoituksia, joissa käsitellään eräitä metsäklusterin tulevaisuuden kannalta keskeisiä aiheita. Raportin tarkastelukohteena on Suomessa toimiva metsäklusteri, oli sen omistuspohja mikä tahansa. Lähtökohtina ovat kuitenkin globaali ja eurooppalainen kehitys: Suomi tarvitsee maailmaa, vaikkei maailma olisikaan riippuvainen Suomen metsäklusterista. Aluksi todetaan, että osa Suomen metsäklusterin tähänastisen menestyksen kulmakivistä on joko kokonaan murentunut tai niiden merkitys on olennaisesti muuttunut. Toistaiseksi klusterin osuus koko teollisuuden tuotannosta ei ole juurikaan laskenut, vaikka sen suhteellinen tärkeys vientitulojen tuojana onkin vähentynyt. Klusterin sisäinen rakenne on muuttunut siten, että ulkokehät ovat kasvaneet nopeammin kuin metsätalouden ja metsäteollisuuden muodostama ydin, jossa erityisesti metsätalous on kasvanut hitaasti. Yritysten näkökulmasta klusteri on nyt oleellisesti vähemmän Suomi-keskeinen kuin vielä muutama vuosi sitten. Suomen metsäklusterin toimintaympäristö on muuttumassa voimakkaasti. Erityisesti koulutetun työvoiman ja kotimaisen raakapuun saanti voivat muodostua ongelmiksi. Kun tähän lisätään kysynnän kasvun hidastuminen, kokonaan uusien tuotantolaitosten rakentaminen on käymässä epätodennäköiseksi puumassa-, paperi- ja sahateollisuudessa. Koska pääoman tuottovaatimus on kohonnut, myös kunnossapitoinvestoinnit voivat jäädä aiempaa vähemmälle. Ellei terästä onnistuta korvaamaan osaamisella, edessä voi olla tuotantokoneiston vähittäinen näivettyminen. Raportissa metsäklusterin tulevaisuutta on kartoitettu laskennallisten mallien, laadullisten skenaarioiden ja asiantuntijanäkemysten avulla. Business as usual -lähestymistapaa muistuttavan ns. perusskenaarion mukaan markkinasellun, sanomalehtipaperin, sahatavaran sekä lastu- ja kuitulevyn tuotanto alenee vastaisuudessa selvästi. Paino- ja kirjoituspaperit sekä vaneri ovat edelleenkin valttikorttimme, joskin niiden tuotanto kasvaa aiempaa hitaammin. Laadullisten metsäklusteriskenaarioiden taustalla ovat maailmaa ja Eurooppaa koskevat yleiset skenaariot. Suomen metsäklusterille esitetään kuusi vaihtoehtoista tulevaisuutta. Ensimmäisessä toimintaympäristö säilyy ennallaan, ja metsäklusterimme rakentuu nykyisten kolmen suuren metsäyrityksen ympärille. Osaamisvetoisen maailman pohjalle rakennetussa vaihtoehdossa korostuu klusterin kokonaisuus osin jopa sen ytimessä nyt olevan metsäteollisuuden kustannuksella. Pieni on kaunista -skenaariossa taas panostetaan puutuoteteollisuuden p&k-yritysten verkottumiseen ja design-osaamiseen. Ekokuluttajan maailmassa puolestaan korostuu metsien virkistyskäyttö ja sen ympärille rakennettu vihreä bisnes. Jäljellä olevat kaksi äärivaihtoehtoa koostuvat teknologiahyppyskenaarioista, jotka ovat joko unelma- tai uhkalähtöisiä. Unelmaskenaariossa metsäklusteri pystyy itse määräämään kohtalonsa pitämällä teknologisen kehityksen omassa hallinnassaan. Uhkaskenaariossa taas toiset toimialat määräävät metsäklusterin kohtalon. Unelmaskenaariossa tärkeintä ovat osaavat ja tahtovat ihmiset, sillä skenaarioon liittyy uusien liiketoiminta-alueiden haltuunotto. Uhkaskenaario toteutuu todennäköisimmin, jos klusterin toiminta rakentuu voittopuolisesti vain puuraaka-aineen nykymuotoisen jalostamisen ympärille. Raportin uusia horisontteja luotaavat eril- 2
JOHDANTO lisartikkelit antavat taustaa laadullisille skenaarioille, erityisesti usein rinnakkaisina esiintyville uhka- ja unelmavaihtoehdoille. Esimerkiksi informaatioteknologian kehitys alentanee eräiden paperituotteiden kulutusta ja hintoja, mutta toisaalta luo kysyntää uusille tuotteille. Hiilinielujen kannalta metsät taas voivat olla meille joko haitta tai etu riippuen nielun määritelmästä. Samoin metsien matkailukäyttö voidaan nähdä sekä perinteisen metsäklusterin kilpailijana että kumppanina samoin kuin puupolttoaine joko uhkana tai mahdollisuutena. Raportin lopuksi pyritään arvioimaan sitä, miten Suomen metsäklusteri voi omilla valinnoillaan vaikuttaa tulevaisuuteensa. Yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi nostetaan se, onko metsäklusterin yrityksillä Suomessa vain tuotantolinjoja vai myös osaamiskeskittymiä, joissa on tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä teknologiaosaamista. Investoinnit ihmisiin sekä uusiin tuotteisiin ja uuteen teknologiaan nähdään perusedellytyksiksi sille, että tällaiset osaamiskeskittymät voivat meillä säilyä ja kehittyä. Tutkimus- ja kehityspanoksen kasvattaminen myös lisäisi metsäklusteriin kohdistuvia myönteisiä odotuksia, ja näin klusterin houkuttavuus sekä sijoittajien että koulutettujen työntekijöiden silmissä paranisi. Avainsanat: metsäklusteri, skenaariot, tulevaisuudentutkimus Toimittaja: Risto Seppälä, Metsäntutkimuslaitos, Unioninkatu 40 A, 00170 Helsinki, faksi: (09) 8570 5717, sähköposti: risto.seppala@metla.fi Julkaisija: Metsäalan tutkimusohjelma WOOD WISDOM Valokuvat: Metlan valokuva-arkisto Tilaukset: TEKES, Kyllikinportti 2, PL 69, 00101 Helsinki, puhelin: 0105 2151, faksi: (09) 694 9196, sähköposti: tekes@tekes.fi, www.tekes.fi Osaamisen lisäksi Suomen metsäklusterin menestys edellyttää uskallusta tarttua uuteen liiketoimintaan. Panostaminen puukomposiitteihin ja yleensä puutuoteteollisuuteen sekä kemianteollisuuteen ovat esimerkkejä tähän asti heikosti hyödynnetyistä mahdollisuuksista. Syvälle menevä yhteistyö telekommunikaatioalan kanssa voisi myös olla alku metsäklusterin uudelle hyvälle tarinalle. Siirtymä menneisyyden jatkamisesta tulevaisuuden tekemiseen saattaa kuitenkin edellyttää monien vallitsevien rakenteiden uusimista. Lopuksi kysytäänkin, onko Suomessa olemassa metsäklusteri myös todellisuudessa eikä vain juhlapuheiden näkökulmana. 3
Seppälä, R. (ed.) 2000. The Finnish forest cluster at a cross road. The Finnish Forest Cluster Research Programme WOOD WIS- DOM. 138 p. ISBN 952-457-020-3. The report is mainly composed of articles born in a consortium under the Wood Wisdom research programme. The study object in these articles is the forest cluster, located in Finland. Keywords: forest cluster, scenarios, future studies Editor: Risto Seppälä, Finnish Forest Research Institute, Unioninkatu 40 A, FIN-00170 Helsinki, Finland, telefax: +358 9 8570 5717, e-mail: risto.seppala@metla.fi Although the Finnish forest cluster has maintained its importance in Finland s industrial structure, many of its cornerstones have either collapsed, or their importance has changed. The decreasing growth rate of the product demand in traditional markets as well as the diminishing supply of educated labour and domestic round wood are likely to restrict any future investments by the Finnish forest cluster. The articles are based on the use of quantitative models, qualitative scenario analyses and expert outlook. In addition to a business as usual alternative, six different qualitative scenarios for the future of the Finnish forest cluster are presented. The following topics are studied in separate articles: forests and wood products as carbon sinks, wood as fuel, forests and tourism, information technology and paper products, potential of wood in the chemical industry, and potential of wood in construction industry. The main message of the report is that the future of the Finnish forest cluster will be more dependent on human capacity than on wood and steel. Therefore, the input in research and development as well as the courage to invest in new products and new business opportunities, are key factors to the success of the cluster. 4
JOHDANTO SISÄLLYS ALKUSANAT... 7 KIRJOITTAJAT... 9 1. JOHDANTO... 11 Risto Seppälä 2. SUOMEN METSÄKLUSTERI... 13 2.1 Mikä on metsäklusteri?... 13 Markku Lammi 2.2 Metsäklusterin merkitys Suomen kansantaloudelle... 18 Markku Lammi 3. METSÄKLUSTERIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 27 3.1 Globaali ja eurooppalainen toimintaympäristö... 27 Antti Rytkönen 3.2 Metsäklusterin tuotannontekijöitä... 31 Kimmo Lahti-Nuuttila, Markku Lammi, Johanna Pohjola, Antti Rytkönen, Risto Seppälä 3.3 Suomen metsäklusterin kilpailuasema EU:ssa... 39 Antti Rytkönen 3.4 Ympäristökilpailukyky... 44 Kimmo Lahti-Nuuttila 4 YLLÄTYKSETÖN TULEVAISUUS... 49 4.1 Lähtökohtia... 49 Heikki Seppälä, Risto Seppälä 4.2 Perusskenaario... 53 Heikki Seppälä, Risto Seppälä 5. UUDET HORISONTIT... 61 5.1 Johdanto... 61 Risto Seppälä 5.2 Metsät ja puutuotteet hiilinieluna... 62 Johanna Pohjola 5.3 Puupolttoaine mahdollisuus vai uhka?... 69 Antti Rytkönen 5
5.4 Metsäluonnon matkailukäyttö metsäklusterin kilpailija vai tulevaisuuden kumppani?... 71 Jarkko Saarinen 5.5 Informaatioteknologian kehitys ja paperituotteet... 78 Lauri Hetemäki 5.6 Puun kemianteolliset mahdollisuudet... 93 Raimo Alén 5.7 Puurakentamisen mahdollisuudet... 100 Tuomo Poutanen 6 METSÄKLUSTERIN VAIHTOEHTOISET TULEVAISUUDET... 111 6.1 Viitekehys: toimintaskenaariotyöskentely... 111 Tarja Meristö 6.2 Metsäklusteriskenaariot... 118 Tarja Meristö 6.3 Metsäklusterin tulevaisuuden teknologiset haasteet... 124 Jyrki Kettunen 7. MENNEISYYDEN JATKAMISESTA TULEVAISUUDEN TEKEMISEEN... 127 Risto Seppälä KIRJALLISUUS JA MUUT LÄHTEET... 135 6
JOHDANTO ALKUSANAT Metsätalouden ja metsäteollisuuden muodostamaa kokonaisuutta eli metsäsektoria ja sen tulevaisuutta analysoitiin ensimmäisen kerran systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti 1970-luvun jälkipuoliskolla toimeenpannussa MESSU-hankkeessa (Seppälä ym. 1980). Hanke johti osaltaan alan maailmanlaajuisen yhteistyön syntyyn. Näkyvimpänä tuloksena tästä oli Itävallassa toimivassa IIA- SA-instituutissa tehty mallinrakennus (Kallio ym. 1987), joka jatkuu edelleen useassa maassa, mm. eräissä tämän raportin taustalla olevissa hankkeissa. MESSU-hankkeen vuonna 1980 ilmestyneen loppuraportin nimeksi valittiin Suomen metsäsektori tienhaarassa. Tällä nimellä haluttiin kuvata sitä, että hankkeen tulosten mukaan Suomen metsäsektori oli 1970-luvun jälkipuoliskolla tullut tilanteeseen, jossa sen kannattava kasvu ei enää voinut nojata pelkästään kotimaisen puun lisääntyvään käyttöön ja metsäteollisuuden perustuotantoinvestointeihin. Tulevan strategian kulmakiviksi listattiin jalostusasteen nosto, asiakaslähtöisyys, toimialarationalisointi, kansainvälistyminen, tiedon ja taidon (osaamisen) hyväksikäyttö sekä uudet markkina-alueet. Näitä keinoja metsäteollisuus onkin käyttänyt ja pystynyt säilyttämään koko metsäsektorin elinvoimaisena. Metsäklusteriksi laajentunut toimiala on Suomessa jälleen tullut tienhaaraan. Oikean suunnan löytäminen edellyttää tutkimukselta sekä tiivistä ja toimivaa yhteistyötä alan tutkijoiden kesken että luontevaa kanssakäymistä tutkijoiden ja käytännön edustajien välillä. Tutkimustiedon on realisoiduttava metsäklusterimme kilpailueduksi. Tämä on ollut kantavana ajatuksena Metsäalan tutkimusohjelmassa, johon kuuluvan konsortion työn tuloksia esitellään tässä kirjassa. Konsortion nimi on Suomen metsäklusterin tulevaisuusskenaariot. Se perustettiin vuonna 1998 yhdistämällä joukko erillisiä hanke-esityksiä. Työ päättyi konsortiomuodossa vuoden 2000 lopussa. Eräät konsortion hankkeet jatkuvat kuitenkin itsenäisinä vielä sen jälkeen. Konsortion työ kuuluu tulevaisuudentutkimuksen piiriin. Keskeisenä tavoitteena on ollut metsäklusteria koskevien uhkien ja mahdollisuuksien kartoitus, jonka pohjalta on voitu kehittää ja analysoida tulevaisuuden vaihtoehtoja. On kuitenkin pidettävä mielessä, ettei tulevaisuutta voi ennustaa; sen sijaan siihen voidaan vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla. Siksi tämän raportin nimeksi on otettu Suomen metsäklusteri tienhaarassa. Nimivalinnalla on myös haluttu kytkeä käsillä oleva työ kahden vuosikymmenen takaiseen metsäsektorin tulevaisuutta luodanneeseen tutkimukseen. Metsäsektorin tulevaisuutta tarkastelleet hankkeet ovat viime vuosikymmeninä yleensä perustuneet laskennallisten mallien käyttöön. Laadulliset tekijät, joita on ollut vaikea ilmaista mallien vaatimina numeroina, ovat tavallisesti jääneet vähälle huomiolle. 7
8 Tällöin mm. hyppäyksenomaiset muutokset ovat olleet tarkastelun ulkopuolella. Tässä työssä on käytetty sekä laskennallisia malleja että laadullisia skenaarioita. Lisäksi tulevaisuutta on hahmoteltu myös asiantuntijanäkemysten pohjalta. Nämä asiantuntija-arviot perustuvat sekä konsortion sisäisiin analyyseihin että alkuperäisen konsortion ulkopuolella tehtyyn työhön, joka raportoidaan tässä kirjassa mukana olevissa erillisartikkeleissa. Tavoitteena on tuoda esiin aineksia, joista voisi olla hyötyä, kun metsäklusterimme tulevaisuutta rakennetaan. Konsortio on koostunut seitsemästä osahankkeesta, jotka on toteutettu seuraavissa organisaatioissa: Etlatieto Oy, European Forest Institute, Foreco Oy, Helsingin kauppakorkeakoulu, IAMSR/Åbo Academi ja Metsäntutkimuslaitos. Osahankkeet vastaavat itsenäisesti omista raporteistaan. Tähän mennessä ovat käytettävissä mm. seuraavat kirjallisuusluettelossa tarkemmin kuvatut raportit: Hazley 2000, Lahti-Nuuttila 2000, Lammi 2000, Meristö ym. 2000 ja Pohjola 1998. Konsortiossa ovat toimineet tutkijoina Colin Hazley, Maarit Kallio, Kimmo Lahti- Nuuttila, Markku Lammi, Alexander Moiseyev, Johanna Pohjola, Thomas Rimmler, Antti Rytkönen, Heikki Seppälä, Risto Seppälä ja Birger Solberg. Useimmat heistä ovat osallistuneet tämän raportin tuottamiseen. Konsortion työn aihepiiriin liittyviä erillisartikkeleita ovat lisäksi kirjoittaneet Raimo Alén, Lauri Hetemäki, Jyrki Kettunen, Tarja Meristö, Tuomo Poutanen ja Jarkko Saarinen. Konsortion työtä on koordinoitu Metsäntutkimuslaitoksessa, jossa Kai Blauberg on rakentanut konsortion tiedonvälitysjärjestelmän ja Pirjoriitta Lind huolehtinut sihteeripalveluista. Johanna Torkkel vastaa raportin ulkoasusta. Laadullisia skenaarioita tuottanutta prosessia veti Tarja Meristö, ja siihen osallistuivat Ilmari Absetz, Christine Hagström- Näsi, Lauri Hetemäki, Markku Karlsson, Jyrki Kettunen, Markku Lammi, Markku Lehtonen, Leena Paavilainen, Pekka Peura, Antti Rytkönen, Heikki Seppälä, Risto Seppälä ja Matti Sihvonen. Konsortiolla on ollut aktiivinen Suomen metsäklusterin eri osa-alueiden asiantuntemusta edustava ohjausryhmä, joka on merkittävästi vaikuttanut konsortion työn linjauksiin. Ohjausryhmän puheenjohtajina ovat toimineet Pertti Laine ja Pekka Lindroos sekä jäseninä Christine Hagström-Näsi, Heikki Huhtanen, Esa Hyvärinen, Esko Joutsamo, Markku Karlsson, Jyrki Kettunen, Kari Koskinen, Martin Lillandt, Raimo Lovio, Tarja Meristö, Esa Mäisti, Leena Paavilainen, Jaakko Palsanen, Juhani Pohjolainen ja Liisa Saarenmaa. Ohjausryhmän jäsenet ovat käsikirjoitusvaiheessa kommentoineet tämän raportin artikkeleita. Heidän lisäkseen kommentteja ovat antaneet useat muut henkilöt, joista on mainittava ainakin Juha Hakkarainen ja Pekka Peura. Vastuu artikkeleiden sisällöstä on kuitenkin niiden kirjoittajilla. Konsortion koordinaattorina ja raportin toimittajana esitän koko konsortion puolesta kiitokset kaikille yllä mainituille ja muille työhön osallistuneille. Helsinki joulukuussa 2000 Risto Seppälä
JOHDANTO KIRJOITTAJAT Raimo Alén, professori, Jyväskylän yliopisto, ralen@jyu.fi Lauri Hetemäki, erikoistutkija, METLA, lauri.hetemaki@metla.fi Jyrki Kettunen, professori h. c., Metsä-Serla Oyj, jyrki.kettunen@metsaserla.com Kimmo Lahti-Nuuttila, tutkija, Metsä-Serla Oyj, kimmo.lahti-nuuttila@metsaserla.com Markku Lammi, johtaja, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, markku.lammi@etla.fi Tarja Meristö, tutkimusjohtaja, IAMSR/Åbo Akademi, tarja.meristo@abo.fi Johanna Pohjola, varttunut tutkija, METLA, johanna.pohjola@metla.fi Tuomo Poutanen, dosentti, Tampereen teknillinen korkeakoulu, tuomo.poutanen@tut.fi Antti Rytkönen, toimitusjohtaja, Foreco Oy, antti.rytkonen@foreco.fi Jarkko Saarinen, tutkijajoht., Pyhätunt. kans.puisto, METLA, jarkko.saarinen@metla.fi Heikki Seppälä, maatalous - metsätieteiden maisteri Risto Seppälä, professori, METLA, risto.seppala@metla.fi 9
10
JOHDANTO 1 JOHDANTO RISTO SEPPÄLÄ Suomen metsäklusterin menestys toisen maailmansodan jälkeisenä aikana on pääosin perustunut metsäteollisuustuotteiden kasvavaan kysyntään, kestävään puuraaka-ainepohjaan, edulliseen energiaan, metsäteollisuuden edistyneeseen tuotantoteknologiaan ja tehokkaaseen tuotantokoneistoon sekä metsäsektorin talouspoliittiseen erityisasemaan. Jatkuva menestys ei kuitenkaan ole selviö. Osa niistä kulmakivistä, joiden varaan tähänastiset saavutukset pohjautuvat, on joko kokonaan murentunut tai niiden merkitys on olennaisesti muuttunut. Metsäteollisuustuotteiden kysyntä jatkaa ennusteiden mukaan kasvuaan myös tulevaisuudessa. Kasvu on kuitenkin nykyisillä päämarkkina-alueillamme ja meidän kannaltamme tärkeimmissä tuotteissa hitaampaa kuin tähän asti. On lisäksi mahdollista, että tapahtuu muutoksia, joiden seurauksena joidenkin nykyisten tuotteiden kysyntä lähes romahtaa. Tulevaisuudessa kovin kilpailu käydään muihin raaka-aineisiin ja materiaaleihin perustuvien tuotteiden kanssa eikä niinkään puupohjaisten tuotteiden kesken. Puunkäytön taloudellinen kestävyys on meillä onnistuttu tähän asti turvaamaan, vaikka Suomessa puun käyttö suhteessa hakkuumahdollisuuksiin on tehokkaampaa kuin juuri missään muussa teollistuneessa valtiossa. Raaka-ainekatto on kuitenkin lähellä: jo nykyisten tuotantolaitosten toimintaa tehostamalla päädytään ilman raakapuun tai sellun lisätuontia ennen pitkää tilanteeseen, jossa puun kysyntä voi ylittää puun tarjonnan. Suomen metsäteollisuuden käyttämä energia on ollut edullista. Erityisesti sähkö on ollut halpaa verrattuna esim. keskieurooppalaisiin kilpailijoihin ja myös puun hintaan. Nämä hintasuhteet ovat vaikuttaneet Suomen metsäteollisuuden tuoterakenteen kehittymiseen. Sähkön hinta on kuitenkin yhtenäistymässä ja metsäteollisuutemme aiempi kilpailuetu siltä osin murenemassa. Suomen metsäteollisuuden tuotantokoneisto on pitkään ollut erittäin iskukykyinen. Olemme pystyneet hyödyntämään uusinta teknologiaa ja pitämään koneiden iän alhaisena useimpiin kilpailijoihin verrattuna. Kun mahdollisuudet tuotantokapasiteetin kasvattamiseen Suomessa heikkenevät ja erityisesti uusien tuotantolaitosten rakentaminen on epätodennäköistä, tuotantokoneisto ikääntyy. Investointeja tehdään lähinnä vain pullonkauloihin ja toiminnan ylläpidon kannalta välttämättömiin kohteisiin. Tilanne on uusi, ja mikäli terästä ei onnistuta korvaamaan tiedolla, edessä on tuotantokoneiston näivettyminen. Tällaisesta kehityskulusta on esimerkkejä useassa perinteisessä metsäteollisuusmaassa. Metsäklusterilla on Suomessa ollut talouspoliittinen erityisasema. Se ei kuitenkaan ole enää ainoa talouden veturi kuten ennen. Taloudellisen merkityksen vähenemisen mukana myös poliittinen painoarvo on pienentynyt, ja viimeistään EMU:un liittymisen myötä hävisi metsäteollisuuden vahva vaikutus 11
valuuttakurssipolitiikkaan. Suomen metsäklusterin tulevaisuuden vaihtoehdot riippuvat muuttuneessa tilanteessa ennen kaikkea ympäröivän maailman kehityssuunnista: Suomi tarvitsee maailmaa, vaikkei maailma tarvitsisikaan Suomea. Tästä huolimatta metsäklusterimme voi oikeilla strategisilla valinnoilla suurestikin vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä ja uhkat pyrittävä kääntämään mahdollisuuksiksi. Talouden yleisen maapalloistumisen myötä myös suomalaisomisteinen ja täällä kotipaikkaa pitävä metsäteollisuus sekä koko metsäklusteri ovat voimakkaasti laajentaneet tuotannollista toimintaansa Suomen rajojen ulkopuolella. Tässä raportissa tarkastellaan kuitenkin vain Suomessa toimivaa metsäklusteria, oli sen omistuspohja mikä tahansa. Taustaksi kylläkin esitetään tietoja maailmanlaajuisesta tilanteesta ja erityisesti Euroopan unionista. Näkökulma on siis kansallinen, vaikka lähtökohtana on globaali kehitys. Tarkastelukehikko käsittää periaatteessa koko metsäklusterin, mutta analyysin pääpaino on metsäteollisuudessa. Se on vielä toistaiseksi metsäklusterin ydin, ja siitä on tietoa paremmin saatavissa kuin klusterin ulkokehistä. Tosin metsäteollisuudessakaan tarkastelu ei ole kattava, sillä ulkopuolelle jäävät mm. paperijalosteet. Tämän raportin artikkeleissa asioita katsotaan pääosin resurssi- ja tuotantolähtöisesti. Metsäklusterin asiakkaiden näkökulma tulee useimmiten esiin vain välillisesti. Jatkotutkimuksissa tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota klusterin asiakkaisiin. Raportin alkuosa on menneisyyttä ja nykyhetkeä kuvaavaa faktaa, mutta kun siirrytään tarkastelemaan tulevaisuutta, mukaan tulee enemmän fiktiota. Tämä on luonnollista, koska tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. 12
MIKÄ ON METSÄKLUSTERI? 2 SUOMEN METSÄKLUSTERI 2.1 Mikä on metsäklusteri? 1) MARKKU LAMMI Klusteri on toisilleen läheisten toimialojen tai yritysten muodostama kokonaisuus, jossa yritykset ovat eri tavoin yhteistyö- ja kilpailusuhteessa keskenään. Tämä dynamiikka saa aikaan positiivisia ulkoisvaikutuksia, jotka lisäävät yritysten ja siten klusterin kilpailukykyä. Myös Suomen viennissä menestyneiden tuotteiden tai tuoteryhmien alta löytyy usein yritysten verkosto, jossa keskinäinen vuorovaikutus tuo kilpailumenestystä. Selvimmin tämä näkyy metsäteollisen osaamiskeskittymän eli metsäklusterin kehityksessä. Metsäklusteri on rakentunut puun jalostamisen ympärille. Metsäteollisuuden perustuotteiden sellun, paperin, kartongin ja sahatavaran valmistaminen on synnyttänyt Suomeen metsätuotteiden jatkojalostusta, koneita ja laitteita rakentavia konepajoja, kemianteollisuutta, monia tuotannossa vaadittavien erityispanosten valmistajia, palvelujen tarjoajia sekä muita tuotantoa tukevia lähialoja. Metsänhoidon tiedot ja taidot ovat kehittyneet teollisuuden lisätessä puun kysyntää, ja metsätuotteiden koko logistinen ketju on saanut etua metsäklusterista. Metsäteollisuuden tuotanto on lisäksi merkinnyt suurta panostusta korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Asiakkaat esimerkiksi kirja- ja lehtipainot ovat myös hyötyneet vahvasta metsäteollisuudesta. Suomi on lähes kaikkien puun korjuuseen ja jalostamiseen tarvittavien koneiden johtavia valmistajia maailmassa. Sellun, paperin ja kartongin tekemisessä ja puun käsittelyssä tarvittavia kemikaaleja valmistavaa teollisuutta on Suomessa paljon. Paperikoneiden viirat ja huovat sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmät on usein tehty Suomessa. Monien erityspanosten tuottajat ovat menestyneet myös vientimarkkinoilla. Pakkauksia valmistavan teollisuuden etuna Suomessa on vahva raaka-aineita tarjoava kartonkiteollisuus, jolla usein on pakkausten valmistajien kanssa yhteinen omistaja. Painopapereita ostavat painotalot taas voivat hyötyä yhteistyöstä paperitehtaiden kanssa ja löytää kilpailuetua viennissä. Metsäklusteri on rakentunut puun jalostamisen ympärille. Suomen metsäklusterissa on kuitenkin erittäin paljon muutakin: konevalmistusta, kemianteollisuutta, palveluyrityksiä, tutkimuslaitoksia ja painotaloja. Rakentaminen on sahatavaran tärkein käyt- 1) Perustuu tutkimuksiin Lammi (2000) ja Euroopan metsäklusterin osalta Hazley (2000) 13
Suomen metsäklusterin tärkeimmät osat Erityispanokset Puunkorjuujärjestelmät Kemikaalit, pigmentit Viirat, huovat, hylsyt Koneet Tuotteet Lähi- ja tukialat Massanvalmistuskoneet Sellu Metsäkoneet Massankäsittelykoneet Paperi Automaatio- Paperi- ja kartonkikoneet Kartonki järjestelmät Sahateollisuuden koneet Sahatavara Voimantuotanto Vaneri, levyt Sellun jalosteet Puusepänteollisuus ja sivutuotteet Liittännäispalvelut Metsänhoito Projektin suunnittelu ja toteutus Tutkimuslaitokset Logistiikka Markkinointi Lammi (1994) Asiakkaat Painotalot Paperitukkurit Rakentaminen Graafinen teollisuus Pakkausteollisuus Metsäklusteri on rakentunut puun jalostamisen ympärille. Suomen metsäklusterissa on kuitenkin erittäin paljon muutakin: konevalmistusta, kemianteollisuutta, palveluyrityksiä, tutkimuslaitoksia ja painotaloja. Suomalaisuus ei edellytä suomalaista omistusta Metsäklusteriin kuuluva elektroniikka-, kone- ja kemianteollisuus on siirtynyt paljolti ulkomaiseen omistukseen, ja yritykset jatkavat ulkomaisten yritysten tytäryrityksinä. Lisäksi pörssin kautta ulkomaalaiset ovat sijoittaneet pääomia metsäklusteriyrityksiin. Metsäklusterin suomalaisuus tarkoittaakin klusterin tietopääoman kehittymistä Suomessa olevissa yrityksissä, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa, ei niinkään omistuksen suomalaisuutta. 14
MIKÄ ON METSÄKLUSTERI? tökohde. Suomen pitkät puurakentamisen perinteet pääsivät välillä jo osin unohtumaan, mikä on haitannut alan kehittämistä. Puutuoteteollisuuden ja erityisesti sen jatkojalostuksen kehittämiseen on kuitenkin 1990-luvulta lähtien panostettu voimakkaasti, ja tämän kehittämistyön tulokset alkavat vähitellen näkyä. Puun jalostamista paperiksi, kartongiksi ja sahatavaraksi tukevat myös kehittyneet palvelut ja lähialat. Metsänhoito, konsultointi ja tutkimuslaitokset lisäävät metsäklusterin osaamista, menestyvät viennissä ja kansainvälistyvät. Edistyksellinen energiateknologia ja tehokas sähköntuotanto tukevat metsäklusterin toimintaa. Metsäklusterin vahvuus Suomessa näkyy kahdella tavalla. Ensinnäkin metsäklusterin kaikissa osissa on voimakkaita ja usein keskenään kilpailevia yrityksiä sekä niitä tukevia julkisen vallan, tutkimuslaitosten ja muiden organisaatioiden toimintoja. Toiseksi klusterin kaikki osat ovat menestyneet myös kansainvälisessä kilpailussa, ja useiden tuotteiden valmistajina suomalaiset yritykset ovat maailmalla markkinajohtajia. Suhteellisesti heikompina lenkkeinä metsäklusterissa ovat paperin loppukäyttöön liittyvät toimialat, koska esimerkiksi paperituotannosta vain alle kymmenesosa käytetään Suomessa. Siksi tuottaja käyttäjäsuhteet eivät ole kotimaassa kovin kehittyneet. Näitä aloja ovat muiden muassa osa pakkausten ja paperituotteiden valmistuksesta sekä painokoneiden valmistus. Kierrätyskuidun vähäinen osuus Suomen paperinvalmistuk- sessa on merkinnyt kierrätyskuituteknologian johtoaseman syntymistä alkujaan ulkomailla. Myös papereissa panoksena yhä tärkeämmän pigmentin valmistus on paljolti ulkomailla ja kytkentä Suomessa olevaan massa- ja paperiteollisuuteen muuta klusteria vähäisempi. Klusterin vahvin kytkentä on konepajojen ja massa- ja paperiteollisuuden välillä. Konepajat muodostavat yhdessä metsäteollisuusyritysten kanssa metsäklusterin teknologisen systeemin ytimen, jonka edut ovat vertaansa vailla. Metsäyritykset ovat konepajoille vaativa ja uusiin ratkaisuihin valmis asiakas, jonka kanssa konepajat voivat kehittää uutta teknologiaa. Metsäteollisuusyrityksille konepajat taas ovat uusien innovaatioiden lähde. Kiinteät tuottaja käyttäjäsuhteet pitävät siten massa- ja paperiteollisuuden yritykset kehityksen kärjessä. Konepajojen ja mekaanisen metsäteollisuuden välille ei ole syntynyt vastaavan vahvuista sidettä. Metsäklusterin tarkasteluun mukaan otettavat toimialat ja toiminnot liittyvät kulloiseenkin näkökulmaan ja ovat siten sopimuksenvaraisia. Metsäklusterin rajat ovat avoimet ja muuttuvat myös ajan myötä. Myös metsäklusterin sisäisen rakenteen muutokset ovat olleet suuria. Ulkomaisen omistuksen kasvun, yritysten kansainvälistymisen, yritysostojen ja fuusioiden myötä metsäklusteri on v. 2000 oleellisesti vähemmän Suomi-keskeinen kuin vielä 1980-luvulla. 15
Euroopan unionin metsäklusteri työllistää yli 4 miljoonaa Metsäteollisuutta ja siihen liittyvää yritystoimintaa on paljon kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa. EU:n metsäklusteri ei ole erityisesti keskittynyt vain pohjoismaihin, vaikka niissä metsäteollisuus on toki teollisuudenalana maille tärkeä. Esimerkiksi Saksassa, Italiassa, Ranskassa ja Englannissa metsäklusterin työllisyys, tuotanto ja vienti ovat Suomen tai Ruotsin luokkaa. Suomen tavoin metsäklusteri työllistää Euroopassa sekä asutuskeskuksissa että syrjäseuduilla ja siksi sillä on EU:ssa myös aluepoliittista merkitystä. EU:n metsäklusterin suora työllisyys on yli 4 miljoonaa henkilöä, joka on 3 % EU:n koko työllisyydestä ja EU:n teollisuuden työllisyydestä lähes kymmenesosa. Euroopan unionin metsäklusteri perustuu pk-yrityksiin Kaksi kolmasosaa metsäklusterin tuotannosta ja työllisyydestä on pk-yritysten varassa. Esimerkiksi puutuoteteollisuudessa (ml. puuhuonekalut) pk-yritysten osuus on vielä sitäkin korkeampi. EU:n kauppaylijäämästä kymmenes on metsäklusterituotteita Noin 70 % EU:n metsäklusteriviennistä on EU:n sisämarkkinakauppaa - onhan EU Suomenkin tärkein markkina-alue. Aasia on EU:n ulkopuolelle menevän klusteriviennin tärkein määränpää. Vienti Venäjälle ja entiseen Itä-Eurooppaan on lisääntynyt nopeasti ja on jo yhtä suurta kuin vienti Pohjois-Amerikkaan. Metsäklusterituotteiden viennissä EU on selvästi ylijäämäinen. Tuotannossa käytettävien erityispanosten tuonti on kuitenkin suurta ja tuonti entisistä Itä-Euroopan maista on nopeassa kasvussa. Metsäklusteriyritysten liikevaihto on noin 400 miljardia euroa Euroopan unionin metsäklusterin tuotannon arvo on noin 3 % EU:n kokonaistuotannon arvosta. Maittain vaihtelut ovat suuria: Suomen taloudessa metsäklusterin osuus on noin 9 %, Ruotsissa 6 %, Ranskassa, Italiassa ja Hollannissa 4-5 % ja Saksassa sekä Tanskassa noin 3 %. Euroopan unionin metsäklusteri... Osuus EU:n kokonaisviennistä 6.6 % Osuus EU:n tavarakaupan ylijäämästä 13 % EU:n sisäisen kaupan osuus EU:n metsäklusterin viennistä 68 % Osuus EU:n työllisyydestä 3 % Osuus EU:n työllisyydestä teollisuudessa 9 % Suora työllistävä vaikutus 4.2 milj. Liikevaihto 400 Mrd e Tuotannon arvonlisäys 161 Mrd e Osuus EU-maiden kokonaistuotannosta 3 % 16
MIKÄ ON METSÄKLUSTERI? Puutuoteteollisuutta on myös Skandinavian ulkopuolella Puutuoteteollisuuden yrityksistä yhdeksän kymmenestä työllistää EU:ssa alle 20 henkilöä. Levynvalmistusta on laajalti kaikissa Euroopan maissa, runsaasti myös ei-perinteisissä metsäteollisuusmaissa kuten Belgiassa ja Italiassa. Sahatavaraa tuottavat metsävaroiltaan suuret maat: Ruotsi, Saksa, Ranska, Suomi, Itävalta ja Espanja. Puuhuonekalujen valmistus on erikoistunutta Pk-yritykset dominoivat myös huonekaluteollisuutta. Italia ja Saksa ovat maailman suurimat puuhuonekalujen viejämaat, jotka saavat kilpailuetua myös maiden konepajateollisuuden erikoistumisesta. Huonekalujen valmistus on Euroopassa keskittynyt vahvoille teollisuusalueille. Klusterikeskittymiä on Tanskassa ja Italiassa. Massa- ja paperiteollisuus on suurtuotantoa Maailman 150 suurimmasta paperiyrityksestä 60 on EU:ssa. EU:n paperiteollisuus on muuta maailmaa vähemmän keskittynyttä, vaikkakin yritysten välillä on monenlaisia omistukseen ja yhteistyöhön perustuvia kytkentöjä. EU on maailman toiseksi suurin paperin tuottaja ja kuluttaja, ja sen osuus maailman kokonaistuotannosta on kolmannes. EU on paperin ja kartongin nettoviejä. Painaminen ja kustantaminen on paikallista Painaminen ja kustantaminen on pienyritysvaltaista. Yrityksiä toimii myös alueellisina ja valtakunnallisina, mutta painaminen ja kustantaminen ei ole kovinkaan globaali ala. Kansainvälisiä alan yrityksiä on vain vähän. Kone- ja laitevalmistus on EU:n metsäklusterin vahvuus Italia ja Saksa ovat puutuoteteollisuuden konevalmistuksen johtavia maita maailmassa kun taas massa- ja paperiteollisuudessa yritykset Suomessa, Saksassa ja Itävallassa ovat maailman kärjessä. EU:n vahvuus metsäklusterissa onkin erityisesti kone- ja laitevalmistus, kun taas erityispanoksia, esimerkiksi kemikaaleja ja pigmenttejä tuodaan runsaasti EU:n ulkopuolelta. 17
2.2 Metsäklusterin merkitys Suomen kansantaloudelle MARKKU LAMMI Metsäklusterin merkitys Suomen taloudessa on säilynyt vakaana. Metsäteollisuuden osuus teollisuuden tuotannon arvosta on pysynyt jo neljättä vuosikymmentä lähes ennallaan: runsaassa 20 prosentissa. Myös metsäteollisuuden noin viiden prosentin osuus koko bruttokansantuotteesta on nyt likimain sama kuin 1960-luvun alussa. Tuotanto metsätaloudessa on sitä vastoin kasvanut muuta taloutta hitaammin, ja sen osuus bruttokansantuotteesta on laskenut pariin prosenttiin. Metsätalouden laskun vastineeksi muut metsäklusterin osat erityisesti konepajat, kemianteollisuus ja palvelut ovat lisänneet tuotantoaan nopeasti. Metsäklusteri tuottaa nyt yhteensä lähes kymmenen prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Metsäteollisuuden tuotannon kokonaisarvo oli vuonna 1998 yhteensä 107 miljardia markkaa (esimerkiksi valtion budjetti vuonna 1999 oli 190 miljardia markkaa). Metsäteollisuuden tuotannon arvosta vajaa neljä viidesosaa on massa- ja paperiteollisuuden ja loput puutuoteteollisuuden tuotteita. Tämän yli sadan miljardin markan arvoisen tuotannon valmistamiseen metsäteollisuus ostaa metsätaloudelta, muilta teollisuustoimialoilta, palvelualoilta ja ulkomailta panoksia yli 70 miljardilla markalla vuodessa. Omilla panoksilla osaamisella, työllä sekä koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin sitoutuneella tuotantopääomalla metsäteollisuus tuottaa siis runsaat 30 miljardia markkaa jalostusarvoa vuodessa. Merkittävä osa metsäteollisuuden tuotantoon ulkoa ostetuista panoksista on metsätalouden tarjoamaa raakapuuta. Raakapuu on kuitenkin vain suhteellisen pieni osa tuotannon koko panoskäytöstä, joskin vaihtelu eri tuotannonalojen välillä on suurta. Esimerkiksi pienen ja keskisuuren sahateollisuuden liikevaihdosta puuraaka-aine on yli 60 % (Hetemäki ym. 1997). Puuta merkittävämpi tuotannon panos on työvoima. Myös tehtyjen investointien aiheuttamat pääomakustannukset ovat metsäteollisuudessa merkittävä tuotantopanos; koneet, laitteet ja rakennukset kuluvat sekä vanhenevat ja yrityksiin sijoitetulle pääomalle maksetaan korvauksia. Massa- ja paperiteollisuuden tärkeimmät tuotantopanokset ovat työvoima sekä koneisiin ja laitteisiin sitoutunut pääoma. Muun kuin raakapuun (metsätalouden panos) suuri merkitys antaa perustan monipuolisille klusterikytkennöille esimerkiksi kemianteollisuuteen. Metsäteollisuuden kytkennät klusterin muihin osiin näkyvätkin panoskäytössä selvästi. Tärkeitä panosaloja ovat myös energia-ala, sekä konepajat ja elektroniikka mutta myös liikenne. Massa- ja paperiteollisuuden kotimaisuusaste on korkea. Tuotannossa tarvittavista panoksista tuodaan ulkomailta vain vähän, runsaat 10 %. Tuontipanoksista tärkeitä ovat lähinnä raakapuu, monet kemikaalit sekä energia. Ulkomaisen omistuksen kasvu on merkinnyt myös lisääntyvää osinkojen maksua ulkomaille. Ulkomaille maksettavaa osuutta 18
METSÄKLUSTERIN MERKITYS SUOMEN KANSANTALOUDELLE pääomakustannuksista ei kuitenkaan vielä tilastoida erikseen. Puutuoteteollisuuden panoksista metsätalouden tarjoama raakapuu on tärkein. Koneet ja laitteet (pääomakustannuksina) sekä muut panokset ovat selvästi paperiteollisuutta vähämerkityksellisempiä. Panosten käytön määrä ei kuitenkaan kuvaa täysin kytkentöjen tärkeyttä. Metsäteollisuus tarvitsee tuotannon kuljettamiseen runsaasti liikennepalveluja, mutta esimerkiksi kone- ja laitetoimittajat tuovat klusteriin paljon enemmän osaamista, kilpailukykyä ja synergiaetuja kuin kuljetukset. Sisäistä välituotekäyttöä on esimerkiksi sellun käyttö paperin valmistuksessa. Metsätalouden vuosituotannon kokonaisarvo on yli 16 miljardia markkaa. Metsätalouden ulkopuolelta ostettuja panoksia metsätalous käyttää vuosittain vain parin miljardin markan arvosta, joten arvonlisäys metsätaloudessa on lähes 15 miljardia markkaa vuodessa. Metsätalouden panoksista metsämaalle ja sillä olevalle puustolle sekä konekannalle laskettu pääomakustannus on tärkein. Se muodostaa pääosan puun myynnistä saatavasta tulosta. Metsätalous on melko työvoimavaltainen. Metsätalouden tuotanto käytetään luonnollisesti valtaosin metsäteollisuudessa, joskin metsätalouteen kuuluu myös marjastus ja riistatalous, joiden tuotanto menee lähinnä kulutukseen. Metsäklusteriin liittyvän elektroniikka-, kone- ja laitevalmistuksen jalostusarvo on noin viisi miljardia markkaa vuodessa, Kemianteollisuuden ja muiden erityspanosten valmistajien jalostusarvo on vuodessa noin 2.5 miljardia markkaa. Lehti- ja kirjapainojen tuotannon jalostusarvo on runsaat 4 miljardia markkaa ja puuta käyttävän huonekaluteollisuuden vajaa 2 miljardia markkaa. Koko metsäklusterin tuotannon arvonlisäys (jalostusarvo) oli vuonna 1998 noin 66 miljardia markkaa vuodessa, mikä oli lähes kymmenen (9.6) prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Paljon vientiä vähän tuontia Metsäklusterin viennin arvo oli vuonna 1998 yhteensä 76 miljardia markkaa. Suomen osuus teollisuusmaiden metsäklusterituotteiden viennistä on lähes kahdeksan prosenttia. Suomen metsäklusteriviennin arvo on noussut 1980-luvun alusta lähtien keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa, mikä on jonkin verran hitaampaa kuin Suomen muun tavaraviennin kasvu. Metsäklusterin osuus Suomen tavaraviennistä on kolmannes. Metsäklusterin suhteellinen merkitys vientitulojen tuojana on vähentynyt, koska varsinkin elektroniikka- ja sähköteollisuus on kasvattanut tuotteittensa vientiä. Metsäklusterin merkitystä vientimarkkojen ansaitsijana korostaa kuitenkin se, että metsäteollisuus käyttää tuotannossaan muuta teollisuutta vähemmän tuontipanoksia. Jokaista metsäteollisuuden tuomaa vientimarkkaa kohden tarvitaan runsaan 10 pennin arvosta tuontipanoksia, kun koko teollisuudessa markan arvoinen vienti edellyttää 25 pennin edestä tuontia. Metsäteollisuuden tuotantopanoksista tuonnin osuus on kuitenkin kasvussa. Metsäklusteri on mukana monilla toimialoilla Paino- ja kirjoituspapereita, kartonkeja sekä muita papereita valmistaa Suomessa kahdeksan merkittävää yritystä/yritysryhmää. Kolmella yritysryhmällä on sellunvalmistusta. 1980-luvulla alkanut tuotannon keskittyminen on jatkunut jo kaksi vuosikymmentä. 19
20 Konepajat ja metsäteollisuudelle sähkökäyttöjä sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmiä toimittava elektroniikka- ja sähköteollisuus ovat metsäklusterin tärkein tukiala. Näiden alojen yritysten metsäteollisuuteen suuntautuvan tuotannon liikevaihto Suomen yksiköissä ylittää 18 miljardia markkaa ja tuotanto työllistää Suomessa yli 16000 henkilöä. Tuotannon jalostusarvo on noin 5 miljardia markkaa vuodessa. Metsäteollisuuden kone- ja laitehankintojen kotimaisuusaste on noin 90 prosenttia. Metsokonserni on kooltaan ylivertainen muihin metsäklusterille koneita ja laitteita toimittaviin yrityksiin verrattuna. Noin kymmenen prosenttia elektroniikka- ja koneteollisuuden tuotannosta liittyy metsäteollisuuteen. Tämä osuus on kuitenkin laskenut, kun tieto- ja viestintäteollisuus on Suomessa kasvanut. Metsäteollisuuden käyttämistä arvoltaan yli 8 miljardin markan kemianpanoksista (ml. tuonti) paperin ja kartongin valmistuksessa käytetään vajaa kaksi kolmasosaa. Myös sellun valmistus sekä paperin ja kartongin jalostus käyttävät paljon kemikaaleja. Metsäklusterin kemianyritysten liikevaihto Suomessa ylittää 4 miljardia markkaa, josta jalostusarvoa on vajaa puolet. Metsäklusteriin liittyvä kemianteollisuus työllistää Suomessa panos-, rinnakkais- ja sivutuotteiden valmistuksessa runsaat 2 000 henkilöä. Metsäklusteri on mukana monen kemianyrityksen toiminnassa, ja laskutavasta riippuen noin 10 20 % kemikaalien, kemiantuotteiden, muovin ja mineraalien valmistuksesta lukeutuu osaksi metsäklusteria. Metsäteollisuuden käyttämien kemianteollisuuden panosten kotimaisuusaste on korkea, jollei lukuun oteta arvoltaan suurta kaoliinin tuontia. Muut tärkeimmät metsäklusteriin kuuluvat toimialat ovat paperi- ja kartonkikoneisiin viiroja ja huopia valmistava tekstiiliteollisuus, suunnittelu- ja konsultointipalvelu sekä huolto ja kunnossapito. Kuljetus- ja varastointitoimialan metsäklusteriin liittyvä liikevaihto on noin 8 miljardia markkaa ja metsäklusteriin liittyvä tuotanto on noin kymmenesosa koko kuljetus- ja varastointitoimialasta (ml. henkilöliikenne). Suuret yhtiöt suomalaisia Metsäklusterissa on ulkomaista omistusta eniten klusterin laidoilla erityisesti elektroniikka-, kone- ja kemianteollisuudessa. Vain muutama pieni metsäyhtiö on ulkomaisessa omistuksessa. Suurilla metsäyhtiöillä on jo vankka asema suomalaisina yhtiöinä. Ulkomainen omistus Suomen metsäklusterissa ei ole kokonaisuudessaan suurta, koska metsäteollisuuden ohella Metso, Kemira ja Raisio ovat suomalaisia. Ulkomainen omistus ei myöskään kasva erityisen nopeasti, mutta klusterin laidoilla olevia pienempiä yrityksiä päätyy tasaisesti ulkomaiseen omistukseen. Metsäyhtiöt ovat pitkälti jo luopuneet kemianteollisuuden toiminnoistaan, jotka ovat päätyneet osin ulkomaiseen omistukseen. Lisäksi ulkomaiset kemianyhtiöt ovat jossain määrin tulleet Suomeen tieto-taidon ja asiakkaiden luo. Tämä muutosvaihe on paljolti ohi. Koneteollisuudessa Metso muodostaa vahvan suomalaisen ytimen. Muussa metsäklusterin elektroniikka- ja koneteollisuudessa esimerkiksi puutuoteteollisuuden konevalmistuksessa on vielä mahdollisuuksia omistusjärjestelyihin, joissa ostajana olisi ulkomainen yritys.
METSÄKLUSTERIN MERKITYS SUOMEN KANSANTALOUDELLE Metsäklusterista yli puolet on ulkomailla Suomalaisten metsäyhtiöiden paperin ja kartongin tuotannosta kaksi kolmasosaa valmistetaan ulkomailla. Metsä-Serlan ja Myllykosken henkilöstöstä jo pitkään suurin osa on ollut ulkomailla. Enso oli vahvimmin kotimainen ennen sen fuusiota Storan kanssa. Metsäklusterin konepajojen kansainvälistyminen on henkilöstöllä mitaten metsäyhtiöiden luokkaa. Esimerkiksi Metson muodostaneista yhtiöistä Valmetin henkilöstöstä 35 prosenttia oli ulkomailla, ja Raumassa osuus oli jo kaksi kolmasosaa. Metsäklusterin tutkimus- ja kehitystoiminta: vähänkin voi olla paljon Metsäklusteri sijoittaa tutkimukseen ja kehitykseen vuosittain noin 1 500 miljoonaa markkaa. Metsäteollisuuden, konevalmistajien, erityispanosten valmistajien, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välille on muodostunut yhteistyöverkosto, joka tukee teknologian kehittämistä ja leviämistä. Metsäteollisuus panostaa tutkimukseen ja kehitykseen noin 500 miljoonaa markkaa vuodessa. Tästä massan, paperin ja paperituotteiden osuus on noin 90 prosenttia ja puutuoteteollisuuden tuotteiden noin 10 prosenttia. Kolmen suurimman metsäyrityksen tutkimus- ja kehityspanostus on merkittävä. Suhteessa liikevaihtoon tutkimus- ja kehityspanostus on vain puolisen prosenttia, mikä on muihin teollisuustoimialoihin verrattuna vähän. Tutkimus- ja kehityspanostus suhteessa liikevaihtoon on Suomessa kuitenkin suurempi kuin lähes kaikissa kilpailijamaissa. Metsäteollisuuden yritykset omistavat myös omia tutkimuslaitoksia. Merkittäviä metsäklusteriin liittyvää tutkimusta tekeviä julkisen sektorin tutkimuslaitoksia ovat yliopistojen ja korkeakoulujen ohella Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja Valtion teknillisen tutkimuskeskus (VTT). Metsäklusteri säilyy Suomen teollisessa rakenteessa Suomen teollisuuden suhteellinen etu on aiemmin ollut paljon pääomaa, raaka-aineita ja energiaa käyttävillä teollisuudenaloilla. Tällaisten alojen suuri osuus tuotannosta merkitsi Suomen erikoistumista tuoteryhmiin, joiden kysyntä kasvaa keskimääräistä hitaammin. Näillä tuotteilla Suomen teollisuus on silti menestynyt yleensä hyvin ja lisännyt markkinaosuuksiaan. Metsäklusteri on juuri tällainen toimiala: tuotteiden kysynnän kasvu on vakaata, mutta verkkaista. Suomen tärkeimmät vientimaat ovat Euroopassa, jonka talouskasvu on melko hidasta. Suomen metsäklusteri on kuitenkin menestynyt hyvin ja pystynyt kasvattamaan useiden tuotteittensa markkinaosuutta. Osaamista ja edistynyttä teknologiaa edellyttävien tuotteiden kysyntä kasvaa yleisesti nopeammin kuin pääoma-, raaka-aine- ja energiavaltaisten tuotteiden kysyntä. Näitä nopeasti kasvavia aloja ovat esimerkiksi lääke- tai elektroniikkateollisuus. 1980-luvulta lähtien Suomen tuotannontekijäperusta on selkeästi alkanut muuttua juuri osaamista ja huipputeknologiaa painottavaan suuntaan. Myös tuotteiden markkina-alue on laajentunut Euroopan ulkopuolelle. Suomi on kuitenkin edelleen erikoistunut paljon myös pääoma-, raaka-aine- ja energiavaltaiseen vientiin, ja Euroopan unioni on yhä tärkein markkina-alue. Suomen teolliset klusterit voidaankin jakaa tuotteiden markkinoiden kasvun suh- 21
Suomen massa- ja paperiteollisuuden hyödykevirroissa näkyy monien toimialojen panosten käyttö PANOSKÄYTTÖ Metsätalous 7 % Kemia 4 % Energia 7 % Liikenne 6 % Tuonti 11 % Muu panoskäyttö 12 % Työvoimakustannukset 11 % Pääomakustannukset 21 % TUOTOS Muu teollisuus 11 % Vienti 61 % Muu käyttö 7 % Lähde: Tilastokeskus, ETLA, vuosi 1998 Suomen puutuoteteollisuudelle raakapuu on tärkein panos PANOSKÄYTTÖ TUOTOS Sisäinen välituotekäyttö 10 % Paperiteollisuus 8 % Metsätalous 27 % Liikenne 7 % Tuonti 5 % Muu panoskäyttö 14 % Sisäinen välituotekäyttö 21 % Massa- ja paperiteollisuus 78 mrd. mk Puutuoteteollisuus 29 mrd. mk Muu teollisuus 6 % Rakentaminen 12 % Vienti 61 % Työvoimakust. 18 % Muu käyttö 3 % Pääomakustannukset 19 % Lähde: Tilastokeskus, ETLA, vuosi 1998 22
METSÄKLUSTERIN MERKITYS SUOMEN KANSANTALOUDELLE Suomen metsätalouden panoksista metsämaalle ja puustolle laskettu pääomakustannus on tärkein PANOSKÄYTTÖ TUOTOS Kauppa 3 % Tuonti 1 % Muu panoskäyttö 4 % Sisäinen välituotekäyttö 2 % Kemiallinen metsäteoll. 38 % Työvoimakust. 15 % Pääomakustannukset 76 % Metsätalous 16.3 mrd. mk Mekaaninen metsäteoll. 48 % Kulutus 4 % Lähde: Tilastokeskus, ETLA, vuosi 1998 Investoinnit 6 % Vienti 2 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % Metsäklusterin osuus Suomen kansantaloudessa/ teollisuudessa vuonna 1998 0 % Brutto- Koko Tuotan- Työlli- Investoin- Tavara- Nettokansan- työlli- nosta syydestä neista viennistä tavaratuotteesta syydestä teollisuu- teollisuu teollisuu- viennistä dessa dessa desta (1996-98) Lähde: Tilastokeskus, Tullihallitus, OECD, omat laskelmat 23
Metsäklusterin tuotannon arvonlisäys ja työllisyys metsäklusterissa vuonna 1998 Tuotannon Työlliset arvonlisäys 1000 miljardia markkaa henkilöä Metsätalous 15 24 Metsäteollisuus 32 67 Elektroniikka ja koneteollisuus 5 16 Kemianteollisuus 2 2 Tekstiili- ja kaivannaisteollisuus sekä muut erityspanokset 1 2 Lehti- ja kirjapainot 4 15 Huonekalut (puu) 2 7 Palvelut (mm. opetus, tutkimus, konsultointi, kauppa) 6 20-30 YHTEENSÄ 66 n. 150 Lähde: Tilastokeskus: Teollisuustilastot ja Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus: Koulutus 1995:10, Yritysten vuosikertomukset, omat laskelmat. Tuotannon arvo on jalostusarvo tai arvonlisäys. Jalostusarvo on yritysten myymien tuotteiden arvo vähennettynä muilta ostettujen panosten arvolla. Muualla taloudessa vastaavaa asiaa kuvataan arvonlisäyksellä. Arvio koko metsäklusterin koosta saadaan laskemalla yhteen kunkin metsäklusterin osan tuottama arvonlisäys tai jalostusarvo. Jos metsäklusteriin otetaan mukaan tuotanto taulukon toimialoilta, niin klusteri on kooltaan noin kymmenes Suomen taloudesta. Klusterin rajat liittyvät aina tarkastelukulmaan. Rakennusteollisuuden osia, kuljetusta, varastointia, energian tuotantoa ja kustannustoimintaa ei ole taulukossa luettu metsäklusteriin kuuluviksi. Lähtökohtana on ollut ottaa mukaan ne toiminnot, jotka tuovat klusteriin eniten osaamista, kilpailukykyä, synergiaetuja ja joilla on näin eniten keskinäisiä kytkentöjä. Esimerkiksi metsään liittyvä kuljetus ja varastointi työllistävät vajaa 12 000 henkilöä ja tuotannon arvonlisäys on 4.5 miljardia markkaa. 24
METSÄKLUSTERIN MERKITYS SUOMEN KANSANTALOUDELLE Arvioita metsäklusterikytkennöistä eräillä toimialoilla Elektroniikka Kemia Tekstiili Kaivannais ja kone teollisuus ja muut erityispanokset Metsäklusteriin kuuluvan tuotannon liikevaihto 18 mrd. mk 4 mrd. mk <1 mrd. mk Toimialan osuus koko metsäklusterista 10 % 0.5 % 0.1 % < 0.5 % Metsäklusteriin kuuluvan tuotannon osuus ko. toimialan tuotannosta 10 % 15-20%* 15 % Kotimaisen tuotannon osuus metsäteollisuuden ostoista > 90 % 60-80% korkea.. *Osuus laskettu kemianteollisuudesta ilman öljyn jalostusta. Metsäteollisuuden sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden osuudet teollisuuden tuotannon arvosta 30 % 20 % Metsäteollisuus 10 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus 0 % 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 Lähde: Tilastokeskus 25
teen kolmeen ryhmään: hitaasti, keskimääräisesti ja nopeasti kasvavien markkinoiden klusterit. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi runsaasti pääomaa, raaka-aineita ja energiaa käyttävä metsä- ja perusmetalliklusteri. Toiseen ryhmään kuuluu esimerkiksi energiateknologian klusteri. Nopeasti kasvavilla markkinoilla taas ovat uudet osaamis- ja teknologia-alat: muun muassa tieto- ja viestintäklusteri. (Hernesniemi ym. 1995.) Nopean kasvun tuotemarkkinoilla toimivat klusterit ovat menestyneet, koska teollisuuden osaaminen ja teknologinen kyky on kohentunut ja synnyttänyt kilpailuetuja monilla kapeilla mutta nopeasti kasvavilla teknologia-aloilla. Hitaan ja keskimääräisen kasvun klustereiden markkinaosuudet ovat kuitenkin olleet usein kasvavia. Nämä klusterit ovat perustaneet kilpailumenestyksensä paljolti prosessiosaamiseen ja projektien hallintaan. Erot klustereiden kasvuvauhdeissa merkitsevät teollisuuden rakenteen edelleen jatkuvaa siirtymistä osaamisen ja huipputeknologian varassa kasvavien klusterien suuntaan. Metsäklusterin asema Suomen teollisessa rakenteessa heikkenee siksi edelleen hitaasti. Samalla metsäklusterin poliittinen ja taloudellinen painoarvo vähenee. Uudet alat korostuvat jo nykyisin koulutuspolitiikassa ja kertomukset valuuttakurssipolitiikan tekemisestä metsäyritysten pääkonttoreissa ovat historiaa muutenkin kuin Suomen EMU:uun liittymisen vuoksi. Toistaiseksi metsäklusterin osuus koko teollisuuden tuotannosta ei ole kuitenkaan laskenut vaan säilynyt runsaassa viidenneksessä. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden nopean kasvun kääntöpuolena ei ole näin ollut metsäklusterin pieneneminen. Suomen teollinen pohja ei siis ole laajentunut metsäteollisuuden kustannuksella, vaan häviäjinä ovat olleet muut toimialat. Metsäklusteri on elintärkeä hyvinvoinnin säilymiseksi Suomessa siksi, että suuri osa Suomen tuotannosta tehdään vastaisuudessakin metsäklusterissa. Osaamiseen ja huipputeknologiaan perustuvien klusterien kasvu ei tulevaisuudessakaan syrjäytä metsäklusteria. Pikemminkin osaamisen ja teknologisen tason kasvu tukee tietotaidon kertymistä myös metsäklusterissa ja voi synnyttää uusia kytkentöjä metsäklusterin ja nopeasti kasvavien klusterien välille. Metsäklusteri saa yhä enemmän kilpailuetua kasvavasta osaamisesta ja voi myös itse synnyttää liepeilleen uutta osaamistuotantoa. Eri asia on, miten näitä mahdollisuuksia osataan käyttää. 26