Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.10.2017 COM(2017) 618 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Suomen hakemuksen johdosta EGF/2017/005 FI/Retail FI FI

EHDOTUKSEN TAUSTA PERUSTELUT 1. Euroopan globalisaatiorahaston, jäljempänä EGR, rahoitustukeen sovellettavat säännöt vahvistetaan Euroopan globalisaatiorahastosta (2014 2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1309/2013 1, jäljempänä EGRasetus. 2. Suomi toimitti 12. kesäkuuta 2017 hakemuksen EGF/2017/005 FI/Retail EGR:n rahoitustuen saamiseksi niiden työntekijävähennysten 2 vuoksi, jotka toteutettiin NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 47 (Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa)) luokitellulla toimialalla NUTS 2 -tason alueilla Länsi- Suomi (FI19), Helsinki-Uusimaa (FI1B), Etelä-Suomi (FI1C) ja Pohjois- ja Itä- Suomi (FI1D) Suomessa. 3. Arvioituaan hakemuksen komissio on tullut EGR-asetuksen kaikkien sovellettavien säännösten mukaisesti siihen tulokseen, että edellytykset rahoitustuen saamiseksi EGR:stä täyttyvät. HAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ EGR-hakemus Jäsenvaltio Asianomaiset alueet (NUTS 3 2 -taso) EGF/2017/005 FI/Retail Suomi Länsi-Suomi (FI19) Helsinki-Uusimaa (FI1B) Etelä-Suomi (FI1C) Pohjois- ja Itä-Suomi (FI1D) Hakemuksen jättämispäivä 12. kesäkuuta 2017 Ilmoitus hakemuksen vastaanottamisesta 12. kesäkuuta 2017 Lisätietopyyntö 19. kesäkuuta 2017 Lisätietojen toimittamisen määräaika 31. heinäkuuta 2017 Arvioinnin päättämisen määräaika 23. lokakuuta 2017 Toimintakriteeri Asianomaisten yritysten määrä 3 EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohta Toimiala(t) Kaksinumerotaso 47 Vähittäiskauppa (pl. 1 2 3 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. EGR-asetuksen 3 artiklan mukaisessa merkityksessä. Komission asetus (EU) N:o 1046/2012, annettu 8. marraskuuta 2012, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse aikasarjojen toimittamisesta uutta alueellista jaottelua varten (EUVL L 310, 9.11.2012, s. 34). FI 2 FI

(NACE Rev. 2:n kaksinumerotaso) 4 moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) Viiteajanjakso (yhdeksän kuukautta): Vähennettyjen työntekijöiden kokonaismäärä 1 660 Tukeen oikeutettujen edunsaajien kokonaismäärä 3. elokuuta 2016 3. toukokuuta 2017 1 660 Kohteena olevien edunsaajien kokonaismäärä 1 500 Kohteena olevien työelämän ja koulutuksen 0 ulkopuolella olevien nuorten (nk. NEET-nuoret) määrä Yksilöllisten palvelujen talousarvio euroina 3 906 600 EGR:n täytäntöönpanon talousarvio 5 euroina 259 000 Kokonaistalousarvio euroina 4 165 600 EGR:n tuki euroina (60 %) 2 499 360 HAKEMUKSEN ARVIOINTI Menettely 4. Suomi esitti hakemuksen EGF/2017/005 FI/Retail 12. kesäkuuta 2017 eli 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jona EGR-asetuksen 4 artiklassa esitetyt toimintakriteerit täyttyivät. Komissio vahvisti samana päivänä vastaanottaneensa hakemuksen ja pyysi Suomelta lisätietoja 19. kesäkuuta 2017. Nämä lisätiedot toimitettiin kuuden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä. Täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta alkava 12 viikon määräaika, jonka kuluessa komission olisi saatettava päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämisen edellytykset, päättyy 23. lokakuuta 2017. Hakemuksen tukikelpoisuus Asianomaiset yritykset ja edunsaajat 5. Hakemus koskee 1 660:ta työntekijää, jotka vähennettiin NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 47 (Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa)) luokitellulla toimialalla. Työntekijävähennykset toteutettiin NUTS 2 -tason alueilla Länsi-Suomi (FI19), Helsinki-Uusimaa (FI1B), Etelä-Suomi (FI1C) ja Pohjois- ja Itä-Suomi (FI1D) Suomessa. Yritykset ja työntekijävähennysten määrä viiteajanjaksolla Anttila Oy 1 217 Oy Vallila Collection Ab 26 Stockmann Oy 417 Yritysten kokonaismäärä: 3 6 Työntekijävähennysten 1 660 4 5 6 EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1. Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Irtisanomiset toteutettiin kahdessa merkittävässä tavarataloketjussa (Anttila ja Stockmann) ja tytäryhtiössä (Vallila). Anttila ja Vallila ovat lopettaneet toimintansa kokonaan. FI 3 FI

Toimintakriteerit Yritykset ja työntekijävähennysten määrä viiteajanjaksolla kokonaismäärä: Niiden itsenäisten ammatinharjoittajien lukumäärä, joiden työskentely on loppunut: Tukikelpoisten työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kokonaismäärä: 0 1 660 6. Suomi toimitti hakemuksen EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan toimintakriteerien nojalla; siinä edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään yhdeksän kuukauden viiteajanjaksona yrityksissä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella jäsenvaltiossa. Pelkästään Helsinki-Uudenmaan (FI1B) alueella vähennettiin 835 työntekijää. 7. Hakemuksen yhdeksän kuukauden viiteajanjakso alkoi 3. elokuuta 2016 ja päättyi 3. toukokuuta 2017. Työntekijävähennysten ja työskentelyn loppumisen laskeminen 8. Työntekijävähennykset viiteajanjakson aikana on laskettu seuraavasti: 1 660 henkilöä päivästä, jona työnantaja antaa yksilöllisen ilmoituksen työntekijän irtisanomisesta tai työsopimuksen päättämisestä. Tukeen oikeutetut edunsaajat 9. Tukeen oikeutettuja edunsaajia on yhteensä 1 660. Työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten välinen yhteys 10. Osoittaakseen yhteyden työntekijävähennysten ja globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten välillä Suomi toteaa, että vähittäiskaupassa on globalisaation (verkkokauppa) vuoksi käynnissä merkittäviä muutoksia. Kuluttajien tottumusten muuttuminen, digitalisointi ja talouskriisi ovat osaltaan vaikuttaneet muutoksiin. 11. Verkkokauppa on ollut kasvussa jo vuosien ajan. Maailmanlaajuisesta vähittäiskaupasta 13 prosenttia odotetaan tapahtuvan verkossa vuoteen 2019 mennessä, kun vuonna 2014 tämä osuus oli vain 6,3 prosenttia 7. Alun perin kuluttajat siirtyivät verkossa toimiviin kauppoihin. Tuoreimpana kehityssuuntauksena on ostaminen kansainvälisistä verkkokaupoista, jotka ovat sijoittautuneet EU:n ulkopuolisiin maihin. 12. Verkkokaupalla on suuri vaikutus perinteisten tavaratalojen myyntiin. Johtavat verkkokaupat toimivat Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa. 13. Suomessa vähittäistuotteiden verkkokauppa on lisääntynyt 34 prosenttia vuosina 2010 2015. Suomalaiset ostavat enemmän ulkomaisista verkkokaupoista kuin muut pohjoismaalaiset 8. Tämän seurauksena myynti Suomen tavarataloissa on vähentynyt. 7 8 http://www.emarketer.com/public_media/docs/...2016_worldwide_ecommerce_report.pdf http://kauppa.fi/eng/press_releases/e_commerce_of_goods_increasing_despite_recession_24804 http://www.postnord.fi/globalassets/suomi/tutkimukset/e-commerce-in-nordics-2017_eng_low.pdf, FI 4 FI

Vuonna 2014 tavaratalojen myynti supistui 4,3 prosenttia verrattuna vuoteen 2013 ja vuonna 2016 2,8 prosenttia verrattuna vuoden 2015 myyntiin 9. 14. Myös vähittäiskauppa-alan työpaikoissa on tapahtunut suuri muutos. Rutiiniluonteiset, kokoaikaiset työpaikat katoavat ja tilalle tulee uusia mahdollisuuksia, kuten osa-aikaisia työpaikkoja ja työpaikkoja, joissa vaaditaan uusia taitoja, kuten tietoteknisiä taitoja, ennusteiden laatimista, data-analyysia, viestintää, asiakastietämystä ja logistiikan tuntemusta 10. Vähittäiskaupan henkilöstöstä 43 prosenttia on yli 45-vuotiaita eikä heillä ole mainittuja taitoja. 15. Tähän mennessä NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 47 ((Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa)) on jätetty 8 EGR-hakemusta 11. Työntekijävähennyksiin ja toiminnan lopettamiseen johtaneet tapahtumat 16. Vähittäiskaupan osuus kaikista työpaikoista on Suomessa 7 prosenttia, mutta se on avoin nuorille osa-aikaisille työntekijöille, joilla on uusia taitoja. Verkko-ostot EU:n ulkopuolisista maista kasvoivat kaiken myynnin osalta 6 prosentista (2008) 19 prosenttiin (2016). Verkko-ostoista 32 prosenttia on muista EU:n jäsenvaltioista ja 16 prosenttia EU:n ulkopuolisista maista. Suomen kansainvälisestä verkkokaupasta 23 prosenttia on peräisin Kiinasta 12. 17. Suuntaus on samanlainen muissa EU-maissa. EU:n ulkopuolisista maista tehtävien verkko-ostojen osuus kaikista kansainvälisistä verkko-ostoista kasvoi 13 prosentista 20 prosenttiin ajanjaksolla 2012 2016 (lähde: Eurostat). 18. Anttila Oy oli vähittäiskaupan yritys, joka perustettiin vuonna 1952 postimyyntiyhtiönä. Se keskittyi pääasiassa kuluttajaelektroniikkaan, vaatetukseen ja sisustustuotteisiin. Anttilan tavarataloja oli 23 paikkakunnalla. 19. Anttila teki tappiota jo vuosien ajan lähinnä koko tavarataloliiketoiminnan vähentymisen vuoksi. Yritys yritti palauttaa kannattavuutensa. Sen pääomapohjaa vahvistettiin ja omistaja vaihtui. Lisäksi Anttila vähensi henkilöstöään (2015) 13. 20. Kaikista ponnisteluista huolimatta yrityksen kassavirta ja kannattavuus heikkenivät edelleen, mikä johtui lähinnä kansainvälisestä verkkokaupasta. Yritys haki ulkopuolista rahoitusta ilman menestystä 14. 21. Anttilan tavaratalojen asiakasmäärät vähenivät vuosittain 10 20 prosenttia. Musiikki-, elokuva-, peli- ja kodinkoneosastojen myynti romahti Anttilan tavarataloissa digitalisoinnin ja verkkokaupan vuoksi 15. 9 10 11 12 13 14 15 http://tilastokeskus.fi/til/klv/2014/12/klv_2014_12_2015-02-12_tie_002_en.html, http://tilastokeskus.fi/til/klv/2016/12/klv_2016_12_2017-02-15_tie_002_en.html http://www.stat.fi/til/tyti/2016/13/tyti_2016_13_2017-04-12_kat_002_en.html EGF/2010/010 CZ/Unilever, EGF/2010/016 ES/Aragón Retail, EGF/2011/004 EL/ALDI Hellas, EGF/2014/009 EL/Sprider Stores, EGF/2014/013 EL/Odyssefs Fokas, EGF/2015/011 GR/Supermarket Larissa, EGF/2016/005 NL/Drenthe Overijssel Retail, EGF/2017/003 GR/Attica retail. http://www.postnord.com/en/media/publications/ http://www.helsinkitimes.fi/business/14110-anttila-declares-bankruptcy.html https://www.statista.com/statistics/243872/number-of-employees-in-the-e-commerce-segment-in-china http://www.ifpi.org/downloads/gmr2016.pdf FI 5 FI

22. Vuonna 2016 se hakeutui konkurssiin. Kaikki 1 222 työntekijää irtisanottiin. Vuoden 2017 alussa Anttila sulki ovensa lopullisesti. Myös Anttilan tytäryhtiön Oy Vallilan henkilöstö menetti työpaikkansa. 23. Lama vaikutti Suomessa myös Anttilan myyntiin 16. Anttilan henkilöstö työskenteli aiemmin 30 35 tuntia viikossa. Nykyisin avoimissa työpaikoissa tarjotaan 12:ta tuntia viikossa. 24. Stockmann on perinteikäs suomalainen tavarataloketju, joka tunnetaan korkealaatuisten huipputuotteiden myyjänä. Stockmannilla oli samantyyppisiä ongelmia kuin Anttilalla mutta vähäisemmässä määrin 17. 25. Stockmann alkoi parantaa rahoitus- ja markkina-asemaansa vuonna 2015. Vuonna 2017 se sulki Oulun liikkeensä. Sillä on tätä nykyä jäljellä 6 tavarataloa. Stockmannin ongelmat liittyvät osittain sähköiseen kaupankäyntiin, muuttuvaan ostoskäyttäytymiseen ja kuluttajien taloutta kohtaan tuntemaan heikkoon luottamukseen 18. 26. Stockmannin tavaratalojen asiakasmäärät vähenivät yli 40 prosenttia vuosina 2012 2016. Samalla ajanjaksolla myynnin liikevaihto supistui 38 prosenttia. Toimintakate kääntyi negatiiviseksi 19. Työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen 27. Vähentämiset koskevat kaikkia Suomen neljää NUTS 2 -aluetta. Suurin vaikutus kohdistuu Helsinki-Uusimaahan (835 menetettyä työpaikkaa). Suomessa oli 317 251 työtöntä työnhakijaa maaliskuussa 2017. Tämä oli 10,3 prosenttia työvoimasta. Näistä 38 prosenttia oli yli 50-vuotiaita 20. Kutakin avointa työpaikkaa kohti oli 6 työtöntä. Kaikista työttömistä 4 prosenttia oli tullut kaupan piiristä 21. Länsi-Suomi 28. Pirkanmaan alueella 22 vähittäis- ja tukkukaupan osuus kaikkien alojen liikevaihdosta on merkittävä (30 %). Alueen talous on hitaasti elpymässä vientiteollisuuden ja rakentamisen ansiosta. 29. Maaliskuussa 2017 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELYkeskus) kirjattujen työttömien määrä oli 31 577. Tämä oli 12,9 prosenttia työvoimasta eli kansallista keskiarvoa korkeampi 23. 16 17 18 19 20 21 22 23 http://www.reuters.com/article/stockmann-seppala-idusl6n0vc0nq20150202 https://ek.fi/wp-content/uploads/luottamusindikaattori1412eng.pdf http://tilastokeskus.fi/til/kbar/2016/07/kbar_2016_07_2016-07-27_tie_001_en.html https://fashionunited.uk/news/retail/a-challenging-turnaround-ahead-for-the-owner-oflindex/2015062216813 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79319 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79798 https://www.ammattibarometri.fi Alueilla 28 30 ja 33 38 kohdassa tarkoitetaan NUTS 3 -tason alueita. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79319 FI 6 FI

30. Anttilan tavarataloketju oli merkittävä työllistäjä alueella. Uuden työpaikan löytäminen oli vaikeinta yli 50-vuotiaille. Helsinki-Uusimaa 31. Maaliskuun 2017 lopulla työttömien työnhakijoiden määrä Uudenmaan alueella oli 86 659 ja työttömiä työnhakijoita oli koko työvoimasta 10,3 prosenttia. 32. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli maaliskuussa 2017 34 942. Työttömistä työnhakijoista jopa 36 prosenttia oli yli 50-vuotiaita 24. Etelä-Suomi 33. Anttila oli tärkeä työnantaja vähittäiskaupan alalla Turun kaupungissa. Anttilan sulkemisen myötä menetettiin huomattava määrä työpaikkoja. 34. Tämän alueen työttömyysprosentti on 11,6. Yritykset palkkaavat nuoria työntekijöitä osa-aikatyöhön. Monet työttömistä ovat yli 50-vuotiaita 25. 35. Loppukeväästä 2017 Lounais-Suomen alueella oli työttömänä 26 224 henkilöä. Tämä oli 11,6 prosenttia työvoimasta. Tämän lisäksi vielä 10 600 henkilöä osallistui työllisyyttä edistäviin palveluihin 26. Pohjois- ja Itä-Suomi 36. Stockmann ja Anttila olivat molemmat merkittäviä vähittäiskaupan työnantajia Oulun alueella. Niiden liiketoiminnan päättyminen kaupungissa johti lukuisiin työntekijävähennyksiin, joista monet vanhemmissa ikäryhmissä. 37. Työttömyys on Oulun alueella edelleen korkealla tasolla. Siellä oli 25 928 työtöntä maaliskuussa 2017. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimistoilla (TE-toimistot) oli noin 9 650 henkeä työllisyyttä edistävien palvelujen piirissä 27. Kohteena olevat edunsaajat ja ehdotetut toimet Kohteena olevat edunsaajat 38. Toimenpiteisiin odotetaan osallistuvan arviolta 1 500 vähennettyä työntekijää. Kyseisten työntekijöiden jakauma sukupuolen, kansalaisuuden ja iän mukaan on seuraava: Ryhmä Kohteena olevien edunsaajien lukumäärä Sukupuoli: Miehiä: 355 (23,7 %) Naisia: 1 145 (76,3 %) Kansalaisuus: EU-kansalaisia: 1 495 (99,7 %) Muita kuin EUkansalaisia: 5 (0,3 %) 24 25 26 27 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79798 https://www.ammattibarometri.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79319 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79319 FI 7 FI

Ikäryhmä: 15 24-vuotiaita: 103 (6,9 %) Ehdotettujen toimien tukikelpoisuus 25 29-vuotiaita: 144 (9,6 %) 30 54-vuotiaita: 985 (65,7 %) 55 64-vuotiaita: 263 (17,5 %) yli 64-vuotiaita: 5 (0,3 %) 39. Vähennetyille työntekijöille tarjottavat yksilölliset palvelut koostuvat seuraavista toimista. Valmennukset ja muut valmistelutoimet: Tähän toimenpiteeseen sisältyy työnhakukoulutusta itseluottamuksen kasvattamiseksi ja työnhakutaitojen päivittämiseksi. Lisäksi siihen sisältyy yksilöllistä työhönohjausta. Työllisyys- ja muut yrityspalvelut: Tämän toimenpiteen tarkoituksena on tarjota tietoa, neuvontaa ja asiantuntijapalveluja edunsaajien uudelleentyöllistymisen suunnittelua varten järjestämällä palveluja verkossa, ammatillista ja työnhakuohjausta, työtarjouksia, osaamisen kartoitusta, työkyvyn arviointeja ja kokeilujaksoja. Koulutuskurssit: Tämän toimenpiteen puitteissa tarjotaan ammatillista koulutusta, jatkokoulutusta, muutoskoulutusta ja uudelleenkoulutusta. Lisäksi siihen sisältyy kursseja yrittäjyyden tukemiseksi. Kurssit räätälöidään kohderyhmälle. Starttiraha: Starttirahan tarkoituksena on edistää yritystoiminnan luomista ja yksittäisten henkilöiden työllistymistä. Starttiraha auttaa kokoaikaisen yritystoiminnan vähittäisessä käynnistämisessä ja vakiinnuttamisessa. Sitä annetaan enintään 12 kuukaudeksi. Starttirahaan yhdistetään myös koulutusta ja valmennusta. Uravalmennuspilotti: Tässä yli 50-vuotiaille edunsaajille tarkoitetussa pilottihankkeessa tarkastellaan mahdollisia fyysisiä tai psyykkisiä ongelmia ja muita näkökohtia, jotka voivat haitata uudelleentyöllistymistä. Jotkut edunsaajat voivat lisäksi tarvita intensiivistä ohjausta. Palkkatuki: Tukea annetaan työllistymiseen uudessa työpaikassa vähentämällä palkkauskustannuksia. Palkkatuki on 30 50 prosenttia palkkauskustannuksista, ja se maksetaan työnantajalle. Tukea myönnetään 6 18 kuukaudeksi työttömyyskauden pituuden mukaan. Avustukset matka- ja yöpymiskustannuksiin: Nämä voidaan myöntää työnhakijalle työnhaun tai työllistymisen edistymiseen tähtäävän koulutuksen aikana aiheutuneisiin matka- ja yöpymiskustannuksiin. 40. Tässä kuvatut toimet ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka ovat osa EGRasetuksen 7 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisia toimia. Toimet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä. 41. Suomi on toimittanut vaaditut tiedot toimista, jotka ovat asianomaiselle yritykselle pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla. Viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei EGR:n rahoitustuella korvata tällaisia toimia. FI 8 FI

Alustava talousarvio 42. Kokonaiskustannukset ovat arviolta 4 165 600 euroa. Yksilöllisten palvelujen osuus on 3 906 600 euroa ja valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien osuus 259 000 euroa. 43. EGR:ltä haettu rahoitusosuus on yhteensä 2 499 360 euroa (60 prosenttia kokonaiskustannuksista). FI 9 FI

Toimet Arvioitu osallistujamäärä Arvioidut kustannukset osallistujaa kohti (euroa) Yksilölliset palvelut (EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan a ja c alakohta) Arvioidut kokonaiskustannukset (euroa) Valmennukset ja muut valmentavat toimenpiteet 315 1 200 378 000 Työllisyys- ja yrityspalvelut 500 60 30 000 Koulutus 235 5 000 1 175 000 Starttiraha 18 9 000 162 000 Uravalmennuspilotti 260 5 000 1 300 000 Välisumma (a): Prosenttiosuus yksilöllisten palvelujen paketista Avustukset ja kannustimet (EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohta) 3 045 000 (77,95 %) Palkkatuki 200 4 200 840 000 Avustukset matka- ja yöpymiskustannuksiin 180 120 21 600 Välisumma (b): Prosenttiosuus yksilöllisten palvelujen paketista EGR-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaiset toimet 861 600 (22,05 %) 1. Valmistelutoimet 4 000 2. Hallinnointi 150 000 3. Tiedotus ja mainonta 25 000 4. Valvonta ja raportointi 80 000 Välisumma (c): Prosenttiosuus kokonaiskustannuksista: 259 000 (6,22 %) Kustannukset yhteensä (a + b + c): 4 165 600 EGR:n rahoitusosuus (60 % kokonaiskustannuksista) 2 499 360 FI 10 FI

44. Edellä olevassa taulukossa EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisiksi toimiksi yksilöityjen toimien kustannukset ovat enintään 35 prosenttia yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista. Suomi on vahvistanut näiden toimien edellytyksenä olevan, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin. 45. Suomi on vahvistanut, että itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla liittyvät investointikustannukset ovat enintään 15 000 euroa edunsaajaa kohti. Menojen tukikelpoisuuskausi 46. Suomi aloitti yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 3. elokuuta 2016. Kyseisten toimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 3. elokuuta 2016 ja 12. kesäkuuta 2019 väliseltä ajalta. 47. Suomelle on aiheutunut hallinnollisia kuluja EGR:n täytäntöönpanosta 3. elokuuta 2016 lähtien. Valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien menoihin voidaan näin ollen myöntää EGR:n rahoitustukea 3. elokuuta 2016 ja 12. joulukuuta 2019 väliseltä ajalta. Täydentävyys suhteessa kansallisin tai unionin varoin rahoitettuihin toimiin 48. Kansalliset ennakkomaksut tai yhteisrahoitus rahoitetaan julkisten työvoimapalveluiden budjettikohdasta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta. Joitakin palveluja rahoitetaan lisäksi ELY-keskusten ja TE-toimistojen toimintamenoista. Teknisen tuen tehtävät rahoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten toimintamenoista. Kansallista ennakkorahoitusta pyritään antamaan kaikkiin toimiin ja tehtäviin. 49. Suomi on vahvistanut, että EGR:n rahoitustukea saaviin edellä kuvattuihin toimiin ei saada tukia muista unionin rahoitusvälineistä. Menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa taikka työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten kuulemiseksi 50. Suomi on ilmoittanut, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELYkeskusten ja Uudenmaan TE-toimiston edustajia. Mukana olivat lisäksi Anttilan ja ammattiliittojen (PAM: palvelualojen ammattiliitto) edustajat. 51. Työ- ja elinkeinoministeriö perusti työryhmän, johon kuuluvat kaikki edellä mainitut paikallis- ja alueviranomaiset sekä Anttilan ja PAMin edustajat. Työryhmässä käsitellään vähittäiskaupan alan työntekijävähennyksiä, ja se osallistui EGRhakemuksen valmisteluun. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmät 52. Hakemuksessa on hallinnointi- ja valvontajärjestelmän kuvaus, jossa täsmennetään eri elinten vastuulla olevat tehtävät. Suomi on ilmoittanut komissiolle, että rahoitustukea hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriö, joka toimii EGR:n hallinto- ja todentamisviranomaisena sekä EGR:n varojen jakamisesta vastaavana välittävänä elimenä. EGR:n hallinnointitehtävät on annettu ministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosastolle. Todentamistehtävistä vastaa henkilöstö- ja hallintoyksikkö. Maksut edunsaajille suoritetaan alueellisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen kautta. FI 11 FI

Tarkastuksesta vastaa ministeriön kansliapäällikön alaisuudessa toimiva riippumaton sisäisen tarkastuksen yksikkö. Asianomaisen jäsenvaltion sitoumukset 53. Suomi on toimittanut kaikki tarvittavat vakuutukset seuraavista: Suunniteltuihin toimiin osallistumisen ja täytäntöönpanon osalta noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita. Kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu. Työntekijöitä vähentäneet yritykset, jotka ovat jatkaneet toimintaansa irtisanomisten jälkeen, ovat noudattaneet työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan ja turvanneet työntekijänsä asianmukaisesti. Suunniteltuihin toimiin ei saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, ja kaksinkertainen rahoitus estetään. Suunnitellut toimet täydentävät rakennerahastojen rahoittamia toimia. EGR-rahoitustuki on unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Talousarvioesitys 54. EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 28 12 artiklassa säädetään. 55. Tutkittuaan hakemuksen EGR-asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten suhteen ja otettuaan huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän, suunnitellut toimet ja arvioidut kustannukset komissio ehdottaa, että EGR:stä otetaan käyttöön 2 499 360 euroa eli 60 prosenttia suunniteltujen toimien kokonaiskustannuksista rahoitustuen myöntämiseksi hakemukselle. 56. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 29 13 kohdan mukaisesti yhdessä ehdotetun päätöksen EGR:n varojen käyttöönotosta. Muut asiaan liittyvät asiakirjat 57. Samaan aikaan kun komissio esittää tämän ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianomaista budjettikohtaa koskevan määrärahasiirtoehdotuksen, jonka määrä on 2 499 360 euroa. 58. Samaan aikaan kun komissio hyväksyy tämän ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta, se antaa täytäntöönpanosäädöksen muodossa rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat päätöksen EGR:n varojen käyttöönottamisesta. 28 29 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. FI 12 FI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Suomen hakemuksen johdosta EGF/2017/005 FI/Retail EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014 2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 30 ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan, ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 31 ja erityisesti sen 13 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä EGR, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja auttamaan heitä integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille. (2) EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 32 12 artiklassa säädetään. (3) Suomi toimitti 12 päivänä heinäkuuta 2017 hakemuksen EGR:n varojen ottamiseksi käyttöön sen vuoksi, että työntekijöitä on vähennetty Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE) Rev. 2:n kaksinumerotasoon 47 (Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa)) luokitellulla toimialalla tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) 33 2 -tason alueilla Länsi-Suomi (FI19), Helsinki- Uusimaa (FI1B), Etelä-Suomi (FI1C) ja Pohjois- ja Itä-Suomi (FI1D) Suomessa. Hakemusta on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen. 30 31 32 33 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855. EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884). Komission asetus (EU) N:o 1046/2012, annettu 8 päivänä marraskuuta 2012, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse aikasarjojen toimittamisesta uutta alueellista jaottelua varten (EUVL L 310, 9.11.2012, s. 34). FI 13 FI

(4) Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 2 499 360 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Suomen hakemuksen perusteella. (5) Jotta EGR:n varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Otetaan Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön 2 499 360 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2017 koskevaa unionin yleistä talousarviota. 2 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta [...] [sen hyväksymispäivästä]. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 14 FI